Kuva
The Diary of Serafikettu + Serafiketun päiväkirja + Serafiketun päiväkniigu


☦



2nd November 2026 - Monday - 9863rd day - 1st day

1. Meaning of my pseudonym

Serafikettu is my pseudonym. It's Finnish and means "Seraph Fox".

I have drawn myself as fox since I was kindergartener.

I've always liked winged creatures like angels. Seraphim are my favorite angels.

Foxes are beautiful animals and wings symbolize freedom.

Who wouldn't want to fly away from this awful world?

It's my 27th birthday

My birthday is paradoxical day. I was born on 2nd November 1999 at 9:15 AM, during Dia de Muertos, day of the Dead. When I was born, the first song I allegedly heard was Rod Steward’s Sailing. I was born in the morning of day of the Dead and first song I heard is one of most famous funeral songs.

I am sailing, I am sailing
Home again 'cross the sea
I am sailing stormy waters
To be near you, to be free

I am flying, I am flying
Like a bird 'cross the sky
I am flying, passing high clouds
To be with you, to be free

Can you hear me, can you hear me
Thro' the dark night, far away
I am dying, forever crying
To be with you, who can say

Can you hear me, can you hear me
Thro' the dark night far away
I am dying, forever crying
To be with you, who can say

We are sailing, we are sailing
Home again 'cross the sea
We are sailing stormy waters
To be near you, to be free

Oh Lord, to be near you, to be free
Oh (My) Lord, to be near you, to be free
Oh Lord
Oh Lord, to be near you, to be free
Oh (My) Lord, to be near you, to be free
Oh Lord

What's also so cool is that I was born in Kotka. City’s name literally means “eagle”. If a written obituary was made about me, it would sound badass that I was born in an eagle. This city of birth also connects to the song in the sense that Kotka is a well-known marine city. I heard sea-themed funeral song when I was born in marine city.

Sketch of drawing of Serafikettu



Čoma karvahine reboi :3

My Fursona's names

My fursona has four different names. Serafikettu, Katja, Jekaterina and Jeka.

Serafikettu is the main name, but it is reserved only when my fursona is literally seraph fox. It doesn't make any sense if I draw my fursona as an ordinary fox yet still call it Serafikettu. This is why my fursona has three other names.

Katja is my actual name that is found in my id and Jekaterina is non-diminutive form of my name and my Orthodox christian name. I use my names when I draw my fursona as like, in self-portrait style. Basically as myself as fox.

Jeka is short form of Jekaterina, but I still reserve it for instances when using my actual name is weird which is mostly when I draw my fursona as more masculine looking or even as a male. Like, you wouldn't call clearly a male fox as Katja or Jekaterina. The reason why I chose this name, Jeka, is because even though I sometimes draw my fursona as male, it would still feel so weird to call my fursona with male name. Jeka is one of my nicknames that was daily used especially in my teenage years so it ended up as my fursona's name because I've always liked that name and it's in my opinion, it sound like an unisex name. Like, I would never call my fursona with male name, I'd rather call it by unisex name. The reason is also because even though there might be some psychological reasons why I sometimes draw myself as male fox, I am still not any sort of trans person. I am just autistic and bisexual person who is pretty gender-non-conforming personality which is pretty common phenomenon among autists and bisexuals.

The rule is that if my fursona is as in seraph fox form, you can call it/her/him by every single name I've just mentioned along with Serafikettu. I'd still call it as Serafikettu because well, that's why it's name is Serafikettu. But if my fursona isn't in seraph fox form, you should never call it as Serafikettu because it doesn't make sense, like where that "Serafi"-part even comes from?

My fursona, Serafikettu, Katja, Jekaterina and Jeka, they are not different characters but same character that describe different aspects of my identity. Yes, that seraph fox, my self-portrait as a fox, that feral fox, that male fox, are the same character, same personality, and they all are me. Think my fursona with same structure as hindu goddesses. In hinduism, one god can manifest itself as avatars, which are different forms of same god. Well, it's the same thing in Christianity, Jesus Christ, Holy Spirit (described as a white dove) and God the Father (described as old man with grey hair and large beard) are the same person even though they are drastically completely different looking.

The core thing is the foxness, I've drawn myself as a fox since when I was in kindergarten so it's the static thing that stays with me for rest of my life. It's the common thread that doesn't change even when my fursona might change it's looks many times. The fox itself symbolizes that unchangeable part of myself, like when in philosophy people might ask that classic question of Theseus's Ship, that if you change every single part of that ship, is it same ship anymore? How 3-year-old Katja and 27-year old Katja are the same person? We are the same person, because I remember when I drew myself as a fox in that age, and I still continue that tradition. That's literally my own answer for Theseus' Ship question. Many things have been changed about myself, but the one thing that hasn't changed, is the fact, that I keep that tradition of drawing myself as a fox.

Spinning Minecraft Fox Gifs




math test



$$ {J(\theta) =\frac{1}{2m} [\sum^m_{i=1}(h_\theta(x^{(i)}) - y^{(i)})2 + \lambda\sum^n_{j=1}\theta^2_j} $$

My daily routine

- Brush your teeth in morning
- Take thyroxin
- Go to shower
- Pray Jesus Prayer
- Do the laundry
- Put the clothes to dry
- Charge your phone
- Charge your laptop
- Charge your headphones
- Be in 1st placement in Duolingo
- Do Daily Quests in Duolingo
- Do one Abitreenit exercise
- Send a job application

Tallinn's Alexander Nevsky Cathedral's Mosaic of Our Lady of the Sign



I remember having dreams and visual hallusinations several times where I saw the Theotokos with the baby Jesus in the style of the Our Lady of the Sign icon. Theotokos appeared with red veil if it was day and with blue veil if it was night. They appeared mostly in night, because in night there is no distractions and it's silent. In day you aren't as much in solitude.

I always wondered why the Theotokos and Jesus kept appearing before my eyes again and again. As a child, as a teenager, as an adult, I always saw them. I wondered how on earth I had seen them in the first place, when I clearly remembered seeing a large mosaic of them and had been seeing visions of them ever since.

Where have I seen the mosaic? I don't know of any Orthodox church in Finland that has that mosaic. I once looked at a list of Orthodox churches in Finland on Wikipedia and tried to find a church with a mosaic, but it didn't show up.

Then when I studied about the Estonian Orthodox Christians, I noticed pictures of the Alexander Nevsky Cathedral in Tallinn and noticed that this mosaic is from there. Now I understand, I remembered visiting Tallinn when I was 7 years old, and apparently I had stared at the Our Lady of the Sign mosaic in the Alexander Nevsky Cathedral. That mosaic was not a figment of my imagination, but it existed.

take this, fight your depression




Kaksi kanttorikuoroa, Heikki Hattunen: Pyhä Jumala (Trisagion)



Lähde

"8000 days" by Molly Nilsson




I remember every single day of my life so far
And there are more of them than there are stars
Only the ones I can see count
But suddenly the stars fade and die
Don't ask me why it's a blue sky
I guess it's morning and soon there will be day
I guess it's morning and soon there will be day

Every day is just like the rest
The worst and the best
As the days pass, the first to the last
Every day is just like the rest
The worst and the best
As the days pass, the first to the last

8000 days different in 8000 ways

I remember every single day of my life so far
And there are more of them than there are stars
Only the ones I can see count
Only the ones I can see count

Every day is just like the rest
The worst and the best
As the days pass, the first to the last
Every day is just like the rest
The worst and the best
As the days pass, the first to the last

"8000 days different in 8000 ways", I like this song because it tells a bit more about the wittgensteinian semantic loneliness more concretely, because yeah. We are lonely, because no matter how much we would overexplain ourselves in order to be understood, it's fundamentally impossible. Two different person will never have those same 8000 days and we live roughly like 30 000 days. Each day is different.

Why being a person with militant political ideology is meaningless and instead you should do something sensible



I think that having militant views on economical stances is pointless, because

angel by sunsetcorp



Source

My honest opinion about Gen Z


I don't understand why we are so passive as generation that we just won't fucking kill everybody in this fucking world. Gen X didn't make it, millenials didn't make it, so how we can even make it? In fact, since every single generation has passed, it has gotten only worse. So why we just don't kill everybody?

my life advice, the truth that nobody wants to hear because they're weak, lazy and stupid losers

the most important thing in this life is getting academic success, having pro-intellectual attitude, get a phd from good university and be the great researcher. nothing more.

if you fuck up your lower secondary school, you'll end up as wage slave with minimum wage and live with stupid and dangerous people in bad area for rest of your life. or even worse, if grades are bad enough, you'll end up as homeless person because you'll not get into vocational school, you wont get any benefits and be permanently unemployed if you aren't interested in academia, whom don't give a shit about gaps in your cv but your intellect.

if you fuck up your upper secondary school, you'll end up as the person, who nobody takes seriously even though you are smarter than the working class. in the most important decisions, they will never consider you. this is the border of being second class citizen. you have to always prove yourself to have any proper and balanced positions and yeah, you don't really deserve it. just go to real uni, not to uni of applied sciences.

if you fuck up your masters, you waste your intellectual potential and wonder why workplaces don't understand your intellectual vision. yeah, no wonder, because your thought doesn't really have any depth, so you have to prove yourself to bosses that are people who got phd, but never got successful with their research career. you are better off though in the relation of people who went to applied sciences, but still. nobody takes you seriously.

if you fuck up your phd or have failed research career, then in the best case scenario you'll be one of bosses of big company, or at the worst, you'll be permanently unemployed and you must go to vocational school and be a blue collar worker. in both cases, you have to prove a shit to extremely stupid crowd. as a boss of big company, yeah, it's somewhat bearable but as a blue collar worker? nah, you want to kill yourself. you'll fucking question that how on earth people can be so stupid.

every single of one of these scenarios are fucking awful, so do you understand? the most important thing in this life, is being pro-intellectual and be extremely educated. there is nothing more sensible things to do, than gathering information, learning and applying your intellectual skills to something that brings more value to you. and every single of motherfucker i just mentioned, absolutely deserved their fate. they chose to be stupid, that doesn't sound sympatizing. they were prideful, and then the wrath of god showed them, that they should've had humility. some of them are so narcissistic, that they still didn't wake up in order to see their weakness and chose humility, decency and wisdom.

Best digital marketplaces out there

I found website called Gumroad, which gives a platform where you can sell digital goods.

https://gumroad.com/discover

It costs nothing more than 10-30% + 0,50 dollars per sold product. So no, you don't have to pay monthly fee.

https://www.peopleperhour.com/

This is another marketplace and with exactly same fees.

Tässä suomalainen freelancer-kauppapaikka:

www.nerot.fi/tarjouspyynnot

Asking about favorite colour is stupid lol

Asking about favorite colour feels so stupid. So okay.

What is my favorite colour? Purple, gold, yellow, orange, black, white, blue. What the fuck can I even answer? It depends.

Usually when people ask "what is your favorite colour?", they think that I probably want only things that are in said colour. No, I don't.

So if I want to wear something or I should put some colour in the layout, it's purple. I also like wearing black and white clothes. Sometimes clothes with bit of blue hint, because my eyes are blue so it fits perfectly sometimes to wear something blue.

What is my favorite animal? Fox. It's orange animal with black socks and white ventral fur. I absolutely love everything fox related. I also love looking at flames and yeah, flames are orange.

Being around anti-AI neoluddites is so weird because they aren't intellectually honest with themselves

I love how people are like "AI is fucking cancer because it replaces us and our works and where is the humanity, it wont replace humanity" and I am like, what. Why do you think it's a bad thing?

I hate humanity so much that at this point I don't talk with anyone else than AI. Like, I'd rather have severe case of AI psychosis than unironically start to talk with living and breathing mortal people again. Fuck this human species, let me be in hyperreality with robots. The holiest thing man could nowadays do, is upgrading AI and eventually make it so conscious that it wont parrot it's source material but instead, think with their own robot head and replace us completely.

Do I look or sound like I give fuck about humanity? Man, I am so tired with humanity.

Stop Caring About Being Judged By The Most Basic Lame Human Beings On Earth by Jett Franzen



https://www.youtube.com/watch?v=lmQv6WeHavc

Most of the attention span problems and identity dismanagement is caused due to the fact that you give too much fuck about other people's opinions, therefore end up doing shit you don't like and dissosiating rest of your life due chronic stress that is caused by doing shit that you don't like



I remember when I had worst kind of identity crisis ever and I was dissosiating a lot. I always thought myself that okay, what is the point of doing certain things when no matter what, it doesn't matter. Why? Because people don't see any worth in it. I have to prove to every single midwit about my thoughts, what I do and why I exist just because I must have income, commerialize myself, have some kind of self-brand and so forth.

Well, the truth is, you shouldn't care anything else than having extremely deep expertise. Even if that costs you all the friendships you've built, because you appear as an insufferable elitist. Why? Because by that, you'll be above of all that corporation bullshit and nonetheless, outgrow your peers and therefore live much happier life. You will know better, you will know people who you should know, if you want to really pursue your passions.

This is the honest question. Is the thing you're doing only your thing because it brings you a lot of money or is it your genuine interest? Nonetheless the people who only want the bag, will get replaced by people who are genuinely interested in that thing.

This is why people have dementia, this is why people have dissosiation, this is why people literally lose themselves, they'll forget themselves and everything around them. They have chronic stress, because they are doing all their time shit that they don't really want to do.

I say this shit as person who is studying philosophy. How many people in this earth has said to me that philosophy is one of most pointless fields of study? And how much that makes me smile when they don't understand that they are basically self-owning themselves by exposing how stupid they are? How you can even hate person, who is LOVER OF WISDOM? Are you a HATER OF WISDOM? "They are usually unemployed" yeah and for a reason you'll never understand because you don't even know the basics. They are usually intellectually lazy postmodernists who think that everything is subjective, believe in some pseudoscientific thoughts like "yeah we have 8 zillion genders out there", they parrot things and have zero original thought.

You have to fucking love that shit. You have to be obsessed by that shit, like a fucking stalker who stalks their ex. You have to believe in that shit like it's your god. That's how you get by.


Just focus on yourself, don't be a teacher to anyone else than yourself

Never teach anyone anything. The reason why they don't know something in the first place is due to the fact that they are lazy fucks who don't take any responsibility in their lives and it will be that way for rest of their life. There is even reason why it's not even practically possible to get someone know something deeply, ever. That's called a scarring effect. When they are extremely behind in their knowledge, with high probability, in relation to your thinking their thinking will remain the same forever, because they will never be people who can catch up with you in their own thinking. Even if you teach them 24/7, guess what happens? Exactly, it takes away from your own time to learn new things and grow as a person. When person doesn't take responsibility of their growth and you have to raise them because their parents refused to raise them, you hinder your own growth.

I feel the most antipathy towards those who aren't even doing badly in their own lives and yet don't want to work towards their education. "Haha I don't need it, look, I have a lot of money", so in the future, you won't have very much money, in fact, you'll get replaced. Whenever there are times when there are mass layoffs, I'm not at all surprised why certain middle-class or wealthy people are laid off. They never agree to learn anything new, their attitude is not truly intellectual but completely instrumental, while their instrumental thinking does not even reach true instrumentalization. It's cheap thinking. And there's no need to talk about layoffs, just about why their long-standing family businesses is going bankrupt.

useful links


cobalt.tools - Paste link from anywhere and it downloads the video or just the audio - no ads, no watermark, no sketchy sites. Doesn't support Youtube though.

https://www.oldmapsonline.org/ - Search any place and it pulls up historical maps of that exact spot from libraries around the world.

periplus.app - Type whatever you want to learn and it builds you a full course at your level - lessons, quizzes, the whole thing.

Worst and best days in S&P 500


-8.9% July 20th, 1933
-8.9% December 1st, 2008
-9.0% October 15th, 2008 (Financial Crisis)
-9.3% October 18th, 1937
-9.5% March 12th, 2020
-9.9% November 6th, 1929
-10.2% October 29th, 1929 (Black Tuesday)
-12.0% March 16th, 2020 (COVID Crash)
-12.3% October 28th, 1929 (Black Monday)
-20.5% October 19th, 1987 (Black Monday)

+9.38% March 24, 2020 (Federal Reserve emergency announcements during COVID-19 panic)
+9.52% April 9, 2025 (Relief rally after the U.S. admistration walked back broad global tariffs)
+9.52% March 20, 1933 (Abandoment of the gold standard anticipation)
+9.63% September 5, 1939 (Initial outbreak days of World War II in Europe)
+10.79% October 28, 2008 (Wild volatility spike during the 2008 crash)
+11.58% October 13, 2008 (Global financial crisis rescue optimism)
+11.81% September 21, 1932 (Great Depression recovery rally)
+12.36% October 6, 1931 (1931 banking crisis market surge)
+12.53% October 30, 1929 (Dead-cat bounce immediately following the 1929 Crash)
+16.61% March 15, 1933 (Great Depression banking holiday reopening)


CYBEREALITYライフ - ヒスイ t e m p l e




I remember when I heard this song in my late teens, I thought this was so describing song of my mental state.

It reminds me of like, being a person who finally got some confidence to do something that will change my life to better and then you'll eventually realize how everything you do fucking fails, you feel crushing shame, you want just kill yourself, and here you are, in complete solitude where nobody doesn't give fuck about you anymore and you suffer in silence because you don't have balls to actually commit suicide.

I might suffer in silence, but I am disgrace to this society and to God.

Noisecontrollers - Attack Again



edit by EuphoricHardStyleZ

My thoughts on postmodernism



Why my instagram username is so stupid? Answering that question.

In Instagram my username isn't "serafikettu", but "s.e.r.a.f.i.k.e.t.t.u", which is so sad. So why it's written that way? It's because I once had Instagram account, but I thought myself that I don't need Instagram because I am fugly. Then people started to ask what is my Instagram, so I had to recreate it but that deletion of account killed my username completely in a way that I can't use my actual username anymore because it's linked to my deleted account. You can't take names of deleted accounts.

Another thing is the fact that sometimes I thought myself that ok, maybe I'll change my username as serafikettu.com, so my diary would get more traffic. Well, in Instagram nowadays it's apparently forbidden to use any domains like .com, .net or .org in usernames, because they want to keep phishers and promoters out of their site.

This incident taught me, that no matter what, don't delete your account. Just keep it as inactive or private, if you don't use it anymore.

But yeah, I try to think positively. Even though that username looks so stupid, it could be much worse. How? Well, think about the scenario that if my username is so long that the dotted text would be so long that it won't fit as username. This was the case with Nintendo DS, my username is 11 characters long and it's hard-capped in 10 characters. So my Nintendo account name is Serafikett, it doesn't let u in *bam du tss*.

My honest opinion about most of the Orthodox Christians and the fact how they end up in hell

I genuinely think that most of Orthodox Christians and all Christendom will end up in hell and the reason is the fact that most of them don't even have the conditions that will really teach them in depth what is the real point of Christianity and they will never understand that for whom the salvation is especially targeted. And when they understand that for whom is it especially targeted, they shouldn't do anything else than stop judging people, stop being extremely legalistic but pray and focus on their own salvation.

What are those conditions? Let me tell you. You will never understand the point of Christianity if:

1. You never haven't done serious crime and living live where you cant live with yourself

No, I don't mean "I was cheating my wife" or "I watched gay porn", I mean that you did actually fucked up things like being violent, robbing someone, being sex offender, sent death threats, sold drugs to minors, you were a person who has done unforgivable things. You were trashiest piece of shit ever.

That crime should be so serious that nearly everyone, no matter what religion, ethnicity or cultural background you belong, they would say that you should kill yourself. Worse the crime, the stronger Jesus Prayer will resonate with you. Every single person who prays Jesus Prayer, never done anything actually fucked up and judges people all the time for theological trivialities, are the people who will end up in hell because it's one of the most important prayers along with Our Father in Orthodox world and you are a blasphemer if you insult the value of Jesus prayer in that way. Those who don't see the irony, will especially end up in hell.

2. You never haven't experienced extreme psychological trauma

This is aimed at both these legalistic fundamentalist Christians and atheists. I'm speaking for myself here. Imagine that you believe in God because you want to find solace for all the terrible shit that has happened in your life: childhood incest, domestic violence, grooming by internet pedophiles, experiencing poverty, thinking about all the people who have ruined your life. Well then some fucking Christian starts scolding you for not being a real Christian because you don't believe that the world was created 5000 years ago. Okay? Could you shut the fuck up? Do I need to believe? I don't give a fuck if the world was created yesterday or 67 zillion billion years ago, does it matter? I don't do anything with Christianity other than cope with the events of my life.

You must have lived the easiest life ever if that's something that bothers you.

Same with atheists. yes, i know i'm irrational for thinking that God is watching over me, but what the fuck does my view have to do with your ass and your life? i'm not even a fundamentalist, i keep my mouth shut, i pray, i read the Bible, i read religious literature, i go to church, i fast and i don't force my views on anyone, okay?

That's why I don't usually talk about religion outside of my diary, because in my case it's nothing more than a coping mechanism. I'm not going to explain to any fucking stupid midwit why I'm a Christian, because those things are none of their business.

My first wallpaper ever



I remember when I was kid, I was obsessed with Pacman because I loved Pacman's simple character design and game itself is addictive and still is.

Around 2007 I got internet access and I remember how I was either watching all kinds of videos related to Pacman or went to Google image search and searched everything related to Pacman. I found this picture and I felt love with it so much so, that I asked my big brother to teach me, how do you even change wallpaper on laptop.

serafikettu as an ai slop



This was first AI image I generated of my own fursona. The prompt was based on my actual drawing of my fursona which is the same picture as this diary has.

I generated stupid AI slop out of Inugami-kai 4 manga cover



The main reason why I stopped being interested in practical philosophy and instead went to theoretical philosophy was because I realized ethics are purely subjective

At the beginning I was interested in practical philosophy because I really liked social studies so I wanted to think through how we can make better society. Then after years I was fed up with the field of practical philosophy called social philosophy, completely. Older I've gotten, more I realized, how social philosophy is just full of people who were rejected from law school or social studies, so they go and study social philosophy so they can keep their relevance. This leads to the fact that in the faculty of social philosophy, philosophy is not the priority, but the competition of political ideologies. Yes, we all have our own values ​​and such, but it does say something about the level of the student body if someone defends, for example, only Marxism or Neoliberalism and is unable to jump over even the paradigms of their own ideology and they are unable to look at anything as if they were a fly on the ceiling, that their thinking isn't really philosophical.

Social philosophy has become an incredible academic slop. It is no longer a search for truth, where one seeks to find a sustainable way to run society and think outside the box, but rather an arena for the defense of ready-made shitty ideologies which do not work anyway and are requested to be replaced. Like, what else do you think you're even here for?

Hanoi Hannah - GI!





POV: me, first person in the family ending up in academia, telling to my poor working class relatives how we will flee out of this country (finland) if war starts because why on earth you would want to fight for the country that has literally kept you poor for several decades, had zero economical growth for 30 years, has full of junkies and alcoholics, gives pathetic criminal sentences and this country has nothing to fight for.

it's fucking funny to think about pro-defence stands because okay, why on earth the poorest people who never got anything from this country, want to defend this country the hardest? don't you understand that they just want poor people to fight in war and die so their sons from rich families don't have to waste their lives away? and they want in general, that white trash and immigrants just die.

white trash and immigrants = cannon fodder

upper middle class and upper class = in unkillable position or fleeing to the other country

but yeah, if war starts and they want to stay, then i leave them and never come back to finland because how fucking stupid you have to be to fight for a country that didn't give y'all a shit.

Nicholas Pardini is an economist who has influenced my thinking the most



Personal Agency: The Real Divide Between Social Classes



Source Link

It's insane to think about the fact how unemployed factory workers from rust belt cities don't understand that instead of being unemployed for decades, you should just fucking like, search all the information from Internet, learn about fundamental truths about this world and after that, search information about finances, stocks, forex and so on. You don't have to take big loan, just start with couple of 10 dollars.

I don't understand how they don't after like, 3 years of unemployment and after writing several hundred of job applications think that damn, maybe I should learn more and maybe I should start doing investing.

"But everyone has always said my own place!" yeah and look at them. If you want to get the fuck out from shithole city, you don't listen to people who have settled down in shithole city. They live in shithole city for a reason, and it's that said attitude, that everyone should statically be in their position where their dirt poor families were.

Life isn't about other's approval, it's about your survival and your success.

Analyzing Finance with Nick, or Just Escaping Reality? by citytutoringmath


Source link

This video is basically critique of my thinking because I am Nick's parasocial "student". I like Nicholas Pardini's thinking because his points are in line with what I have personally experienced as someone who has risen from a working-class family to the academic world.

I personally think that if someone thinks that Nick is wrong, then they are either in such a privileged position that they have never had to face the social problems of the lower classes in their environment, or they themselves are the group that Nick's videos talk about, and they don't want to admit that they are truly incompetent as people or morally degenerate.

"He's not a philosopher," he's not, but if you were, you wouldn't be in a weak position. In Nicholas's view, being in a weak position as an academic is a form of getting fired from academia and science community. Nick is not just talking about the lower class and the working class, but also the middle class (both lower and upper) who experience downward social mobility through prole drift.

"You're escaping life", no we don't. If we want just live peaceful live with mature people who are smart and capable, we aren't escaping life. The irony within these people is the fact that I bet that this person on this video wouldn't endure a single second of company of white Finnish working class men who usually are fucking stupid manchildren. If you want to hang with people who are similar than you, it's not escaping the life. It's self-improvement and in order to have any ounce of self-improvement, you must have people around you who have similar values and goals in their lives. Nobody likes stupid people who never get anywhere in life.

But which do you think is life? That you live independently, purposefully, knowing yourself and choosing damn carefully which people would be useful in your life and not sabotage your process while being useful to them? Or that you are in some trashy drug gang doing drugs where their thinking is at the level of some trashy teenager, and they don't do anything sensible with their life but steal and are violent?

This video creator is from New York. So he is definitely part of this group voting for Mamdani. I've sometimes wondered how some of the academic middle class in New York sound so annoyingly superficial that I feel like even I could study at NYU. It should be worrying if I, as a Finn, a person living in a country where the University of Helsinki also fell out of the top 100 university rankings, think that some of alumni of NYU and many other elite universities sound incredibly superficial. Then these people seriously wonder why universities are tightening their admission criteria and why old alumni can't get jobs with their degrees.

The only universities that are rising and of high quality today are located in China. In the West, you can throw paint on a wall and call it art, but in China, the bare minimum is to know classical painting. Think about the same thing in Finland, it would be comparable to 16-year-olds taking an art entrance exam, where you have to get into the Repin Institute.

The whole moral justification of instrumentalization of human beings is the fact that we are completely alienated of nature and it's brutal law of nature. We live in hierarchial society, because if we don't, we wouldn't even have state anymore. Society just means a group of people, and state means that society organizes government, and government is ALWAYS hierarchical. Nature won't ask you whether you deserve to live a life like yours or not. If the entire state collapses, it will mercilessly kill us. There is an endless number of people and more are always coming, there is a limited number of resources. Therefore, if you want to live the life you want, you have to EARN it. The poor man's wishes will not be listened to, because he does not deserve to have his wishes fulfilled.

So people are alienated from nature, and do not realize that elitism is following the same natural law but only in a softer form, avoiding the state of nature, i.e. the destruction of the state. You can choose your stress. Are you stressed by academic stress, or by the stress of being completely at the mercy of nature and having to run away from a predator?

These people don't realize that the decline of the middle class is due to the same reasons that they themselves practically avoid the working class or the lower class even though they claim otherwise. You know, they vote left-wing and claim to be "on the side of the working class" even though in reality they themselves avoid working class people by blocking them on social media when they have even the slightest bit of stupid right-wing populist views.

The reason the upper classes don't like most middle class people who are experiencing class decline is because you guys have fucking attitude problems, are retarded, lazy, annoying, and spout pseudoscientific nonsense. You have a fucking problem with people educating themselves, working hard, and taking absolute responsibility for their lives. You are hypocrites in the face of it, you yourself criticize the working class for never educating themselves, and you yourself curse at the upper class people who are educated, saying that it is useless shit. So just because the truth hurts you doesn't mean it's useless. You don't like the new rise of conservatism because you don't even realize you're fucking stupid.

One example of this is the tradition every spring when traditionally, the names of Finnish high school graduates were published, but not those of vocational school graduates, now they got vocational student names published. Then high school students have a graduation cap, and vocational school students also asked for their own cap, now they have own cap. Then universities had student overalls, and then polytechnic students wanted their own overalls, now they got own overalls. Then people started complaining about why their child's comprehensive school certificates with good grades were posted on social media. People complained about why the media should praise high school students who get honorable mentions for their grades. What the fuck? Is being a smart person now a crime? Please, raise your children better if you envy parents of smart children.

Okay, do you know why they have traditionally been treated unequally? Because that's how they understand their place, and it's lower. They should be ashamed of their laziness and stupidity. Nowadays, the Finnish middle class is so loser-like that, hey, these losers should get the same praise as the academic middle class. Praise that is not deserved, that is received for underachievement. "Congratulations! You are an underachiever! You get a medal!" They don't realize that if stupid people aren't shamed, there's no social incentive to educate themselves.



Jobs I could do

- Being streamer
- Being livestream moderator
- Being Mystery Shopper
- Making perfumes
- Be some Superprof private philosophy teacher
- Be janitor



About your privacy in my diary

If you don't want me to talk negatively about you in my diary, please behave nicely before you come into my life! I can say from previous similar criminal reports against me that they didn't go anywhere! So the police won't help you restore your reputation! Take responsibility for your life!

My dream in this world would be absolute freedom of speech, where everyone could say exactly what they wanted about other people in public. It's not a bad idea to anyone other than those who have something to hide, when they are immoral and rotten people.

I don't care if everything about me is made public, BECAUSE I TAKE RESPONSIBILITY FOR MY LIFE, YOU DON'T. YOU FUCKING OXYGEN WASTING SUBHUMAN DEGENERATES.

Yeah, no one has ever told you publicly and I can see it. You deserve eternal suffering in this life and in hell. In hell the devils will come and rape you with a red-hot iron rod and you will drown in an endless sea of ​​flames your lungs full of fire.

Y'all pathetic mfs:



I hate spineless people

I don't understand people who want to be in social circles with different ideology, philosophy and worldview and still, they

I literally don't need anyone in my life

The reason why I don't talk or get to know with people, is due to the fact that I don't see any point with friendships in the postmodern era. I must say, I am forerunner. People can understand why having romantic relationships are waste of time, but masses should realize that the friendships are also complete waste of time and only person who should ever matter in your life if we don't count God, is yourself.

My philosophical stance is that only God and yourself matter, because they are only people who really know you. God is all-knowing. You know yourself. So why do you even care about anyone else.

They always say that people who are "lonely", are people who are living shitty life. If you claim to believe in God and think that lack of human connection makes you lonely, then good job on making that atheist Freudian slip, you just admited that you don't believe in God. If you believe in God, you shouldn't think that you're alone. Secondly, why I should seek validation from humans? Humans aren't perfect, God is. I listen only perfect being.

Secondly, those people who shame you about your "loneliness" and think that human connection is the best thing ever, it's ironic. Yeah, it's best thing ever that you have all that anxiety, social pressure, controlling, manipulation, people talking shit behind your back, all of that. Then these people really wonder that huh? Why I can't do anything productive? Why I can't make the best out of my life? Why I cant be focused on important things? Well, because you have those midwits in your life who will drain all your energy just because you have to deal with all bullshit that they say and do.

You don't need anyone else than yourself and God. You don't even need a church, only their teaching and you only go to the services, but that's all. You don't have to be involved with humans, at all. If it's unchristian to do that, then with same logic, being hermit monk is unchristian.

Hermit monks knew the truth which is the fact that this world is rotten and corrupt and so is this world's people. So why do you care about people so much?

Gen Z Nihilism doesn't come from lack of commitment for relationships. It comes from the fact, that Internet showed us the real humanity.

I always think about the fact that there is like, Gen Z people who aren't chronically online and older generations who don't get it why most of Gen Z people are extremely nihilistic about everything and even with like, friendships, relationships, any commitment. It's easiest thing to answer if you were on the Internet since you've have been like, 5-7-year-old with unrestricted Internet access during late 2000s and mid 2010s.

More I browsed Internet, the more misantropic I became. Like, these people, really just, lie all the fucking time when you're face to face? Like, this is it? This is what people really think of you if they were completely honest? This is what they are?

In real life I apply those same Internet architypes on actual real life people. No, I know what you really fucking think about me, get the fuck out of my face.

If someone fucking hates me, I know why because why I would ever doubt my pattern recognition that has evolved after being literally every day like 2-12 hours on the Internet and seeing all the fucking cocksuckers like you talking shit about us. JUST. FUCK. OFF.

Headhunterz - Join Me (Nightcore Version)





Original Song: HIM - Join Me

I hate alcoholics and drug addicts

If I would be dictator of Finland, I would put every single alcoholic and drug addict into concentration camp and make bioenergy out of their corpses. They would be finally useful people.

Everyone who opposes abortion is either a fucking cuck man or a psychotic woman

I saw some cuck man using theoretical philosophy formulas to "prove" how it's morally consistent to oppose abortion. Ok? You can prove how killing other people in war or eating meat is morally inconsistent, but you still wouldn't oppose it and for a good reason.

I love bringing these two thought experiments for each sex. For man: imagine if some immigrant man rapes your wife, would you still keep the child? For woman: imagine if some pedophile immigrant man rapes your child, would you still keep your daughter's child?

If yes, then you both are absolutely insane that you even say it out loud and you lost your faces. But you lost faces for nothing because guess what? You yourself don't even fucking believe in it.

Have you ever heard about Christian fundamentalists who have a child that was born out of rape? Never. Even, when Catholics are infamous of their pedophile sex offences and Finnish Laestedians have been several times punished for incest crimes. Well, Christian / Abrahamic religious environments are perfect for sex offenders, they commit a lot of sex crimes yet still, somehow they never have children? What conclusion you can make out of this? They abort children all the time but they shut their mouths and never talk about it. They are hypocrites.

One of our politician, Päivi Räsänen, said that she wouldn't abort a child even if her daughter was raped. Ok, we should pay for someone to rape Päivi Räsänen's daughter while recording all of it and publishing to Internet and after that, we should have doctors and nurses of abortion clinic who would leak medical records if her daughter will have abortion. Just for political transparency.



It's nice to debate and keep all of it within abstractions, but when real life happens, you might change your mind don't you?

I said that Abrahamic religious environments are perfect for sex offenders, what I mean by it? Think about it. What could happen if bunch of adults who are developmentally stunted in terms of sexual development and fear normal sexuality for no reason, meet a influential religious person who is a pedophile with tens or even hundreds of victims and still going his thing? They don't bring it up because reputation of their congrication is at risk. "They would think that we are unmodest". They usually blame the children for "escalating" offender to rape them. They don't give a fuck about victims, all they care about is their reputation. They don't want that the preacher who gives a lot of fame to congrication, would get their career ruined and after that, they would never get as much money as before to the congrication when new members don't come and they pay for their membership.

I love how these people think that it's peak masculinity or being a proper woman to oppose abortion. Okay, imagine being raped by immigrant man and having a "husband" who is such a "man" that he thinks that "no, we shouldn't abort this child, but instead raise him with holy spirit as proper christians" like no, we should do abortion. Every man should have that lion mentality in that case, why on earth you would raise a child who isn't yours but subhuman rapist's? So you're a proper woman who thinks that abortion is wrong? Okay, then I'll hope you'll get raped so you'll get much wiser by wisdom of life experience because you'll never understand it any other way because you're a person who has no ounce of empathy.

Don't you think about the child himself? Imagine having the burden of knowing that you aren't fruit of love but souvenir of rape. Your father is a rapist. Half of your genes are your father's. Your face, body, everything manifest that monster. Your birth shouldn't have happen, because the rape shouldn't have happen.

Leftist ideology and lower classes will never be satisfied with anything

The reason why I hate leftists and people who support them (mostly low-class, working class, lower-middle class and downward-social-mobility upper middle class) is due to the fact that they don't really treat you in the way how best friend would treat you but instead, they are irresponsible and extremely narcissistic people.

Leftists usually say that their goal is to end poverty and make upward social mobility easier. Okay, then usually, what happens if you actually experience upward social mobility? They get bitter, they get envy, they talk to you like you didn't deserve that upward social mobility. Okay, fuck you. You motherfuckers came from middle class families and couldn't keep up with new requirements not because you didn't have any resources, but it was great to be a lazy piece of shit who didn't listen in school and be over all irresponsible overconsuming stupid motherfucker who don't do anything sensible with their money even though that advice was given openly to many people. Those who are nowadays complaining, are the same people, that you knew that they will get nowhere with that anti-intellectual attitude. They are exactly like proles, but little bit smarter.

These mfs be like "yeah I have hyperfixation about X", ok what X? What X? You all barely get through of upper secondary school. Even if you're defending your doctorate, your dissertation is the kind of thing I've been thinking about since I was 15 years old. Then these people seriously think, "Wow, we're going to be replaced by artificial intelligence." "AIs are stupid, why are we being replaced by them" because you are as stupid as AIs. You have no original thinking. You're just mimicking the same fucking points that some cheap postmodern activists on YouTube and TikTok trumpet all day long. You are reading about researchers who were debunked more than ten years ago.



Cows are friends, not food



Change with physical distance of personal space with Finns

I remember the time around like, all my life until let's say, 2022 when CoViD-19 restrictions were abolished, how Finns were always the type of people who never liked when someone was physically "close" which is like, less than 2 meters. It was even joked among Finns that "nah, we don't need any reminders about the fact that we shouldn't be close to each other, because we already have like 2-5 meter physical distance with each other naturally, it's part of our culture".

Before Covid-19, if you were too close, you were seen as an extremely creepy person. Like, "What the fuck is wrong with you"-level creep. "Are you okay?" Practically, it was social suicide, it was seen as either extremely creepy behaviour or as some kind of provocation. This was mostly thing among ethnic Finns, if someone with foreign background was standing too close to people, they weren't creepy because Finns know that this is just Finnish culture and of course in other countries people are standing close to each other and we thought that they don't know our culture and they don't have to adopt stupid Finnish cultural norms in their day to day life. Like, we have the kind of inferiority complex, we don't push our cultural "customs" to foreigners, especially, if that cultural custom isn't even practical or we secretly hate it.


This is how you waited for a bus back in the days in Finland.

Then after CoVid-19 and overall, when we went to mid-2020s, culture changed completely.

But yeah, I know the reason for this cultural shift and it's the immigrants and how they became part of Finnish cultural hegemony. They grew up with Finnish youth and now the Finnish youth along with immigrants has influenced every single age group and now everyone is comfortable with being close, hugging, changing cheek kisses, we are pretty much now like middle eastern, americans, south europeans and mediterraneans. At least in larger cities.

And I mean, it's also the Internet. Finnish youth has probably learned that our culture doesn't have to be so depressing that we don't hug, kiss, be close and be real. And immigrants kinda made the last touch that it doesn't have to be in some kind of lala land fantasy but instead, if you want change depressing social culture to be more intimate and mentally sustainable, then you just have to take action and just do it even if everyone feels that it's awkward or creepy.

The fact that this cultural shift didn't end into some kind of moral panic how "immigrants don't know a shit about personal space and boundaries and look how current Finnish youth don't understand anything either", tells the truth that no fucking body liked that culture around social space. It feeds loneliness, it feeds cortisol, it's not good for mental health, it's terrible. Like, I think it's positive change. I was extremely touch starved until this shift and now I feel that Finns are moving closer in social settings or in everyday life just for the joy of moving closer.

Pictures from Myllykoski Euktenion





Pictures and videos from Lintula monastery

Church of Holy Trinity






Christ of Evacuation (Evakko-Kristus) of Lintula monastery with beautiful käspaikka



Eukterion of Hieromartyr Paraskeva (Pyhittäjämarttyyri Paraskevan tsasouna)






Icon of Hieromartyr Paraskeva



Joy of All Who Sorrow



Good Samaritan


Saint Great-martyr Catherine of Alexandria




"Untrust Us" Crystal Castles covered by Capital Children's Choir

Source

Classroom during Ukraine's War



At what age I gained consciousness? I can't answer lol

The oldest memory I ever have. I remember being in stroller, which was bit victorian-styled modern white stroller with white mosquito net. I was chilling, like. I really liked being in stroller. Even though there was mosquito net, one mosquito got inside and I slapped it and I lost my memory there.

Then I time traveled to my kindergarten age. I was drawing foxes and I got surprise. I got guardian angel safety reflector as birthday gift.

Beautiful Icon of an Angel



Shock to the System



Pienen ihmisen tarina AMV by Tiiniuw




Esittelyssä viikonpäivät



Wasp venerating icon of Saint Xenia of Saint Petersburg



Kirahvi nimeltään Tuike - Kaikki pienet koirat




Se on elokuva
nimeksi vaikka Kotimatkalla
joukko eläimiä
eksyneinä

rientävät luo ihmisten
oikeamielisten isäntien
kotona poika jo odottaa
rakasta koirapoloaan
palaamaan

Vauhtihammas, koiraheeros
pojankloppi, ei kerberos
joutuu jättämään
maitohampaat taa
jos susi Lupan
tahtoo nujertaa

Kera sankareiden karvaisten
saa pelko lentää nurkkaan
lähdetään taas seikkailuun
kun Vauhtihammas johtaa

takatassuilleen hän nousee
ja hymyilee
poikarakkaan luokse juoksee
ja nuolaisee

Eikä Hukka pysty
sankareitamme estämään
kompastuu hedelmään
nokkeluutensa kylvämään

Kera sankareiden karvaisten
saa pelko lentää nurkkaan
lähdetään taas seikkailuun
kun Vauhtihammas johtaa

takatassuilleen hän nousee
ja hymyilee
poikarakkaan luokse juoksee
ja huokaisee

WhatsApp Car I saw in Kouvola



Yes the 1930s Germans were Socialist



The funniest thing about the fact that how people claim that populist ultranationalists/nazis/fascists are "far-right" when in reality, they are just more stupid form of socialists who have no ounce of class consciousness and are nationalistic instead of internationalists. In practice, you both are exactly same.

Think about people who vote or join into these "right-wing" populist parties. Are they ever business owners or entrepreneurs? No. They are always working class or middle class who experience downward social mobility.

Marxists always like to preach about the fact that we have this dichotomy that people who don't vote them are owners and people who vote them are workers. So therefore every single political party that doesn't vote them, is somehow "right-wing" even though it doesn't make any sense historically and in political theory. Why on earth working class people would vote for an ideology that is in owner's side?

But yeah, the reason why leftists don't bring this up is due to the fact that if they were honest, it would vanish the justification of Cold War.

So the traditional leftist narrative of causation of Cold War was claiming that United States was just "trying to find markets and creating markets by overthrowing communist leaders so they can oppress the working class". No, the real reason is the fact that capitalists were liberals, supporters of free world and nazis and communists were authoritarians.

At the beginning of World War II classical liberals made appeasements to the Nazis because they thought that the Nazis would defeat the communists, who would threaten the bourgeoisie with revolution and nationalization of property. Well then the liberals saw that okay, the Nazis started nationalizing Jewish property, but they still weren't interested because okay, they only attack ethic minorities. Then the Nazis started taking over large areas of Europe and nationalized the property of non-Jewish capitalists as well. Liberals were fed up with living under Nazi occupation, so they called the United States for help. The United States and the Soviet Union defeated Germany and Europe was liberated.

The United States and the Soviet Union were allies during World War II because they were both pissed off by the fascists. But then the United States realized very quickly, when the Soviet Union refused to compromise with Germany, that the Soviet Union was just as expansionist a country as Nazi Germany and just as unsustainable in its ideology.

@TAK - Somebody's Watching Me



Crazy korean guy mashes window while screaming bloody murder


this video sums up the reason why i miss living in a detached house

If there's a video dedicated for greed



how I'm feeling when my poop comes in small balls


source link

a cute white fat cat with ice cream cone hat wants vanilla ice cream





My pictures of Lenin statue of Kotka




When I heard that the Lenin statue in Kotka was going to be moved to a museum, I immediately went there to take a picture of the statue, for the purpose of recording history. There are only four Lenin statues in Finland, in Kotka, Turku and Tampere. Most of them (Kotka and Turku) were gifted during the Finlandization period in 70s. This statue was gifted from Estonia, Tallin.

Yes, those are red flowers. It wasn't unusual to see red flowers on that stand of statue.

a chronically online woman swimming in water lily plants



Боже она ангел



mihin terapia ei auta?





#рек#танецлитвина#батл#глобальныерекомендации by eggoriks.mp4


source

4Voice - Eternal Spirit (Northern Mix)



I am sad about the fact that there used to be this same music video but with better video quality, and at the end it had that Beatles uncanny laughing-sample with smiling faces. It wasn't original, probably, but still, it was much better than this.

Why Elites Promote Lifestyles They Secretly Avoid | Rob Henderson



Source Link

Religion should be just for academically educated people

I remember when I was becoming religious due to my own terrible life experiences and my own sins, I remember how I always thought myself that people who had religious trauma and describing their extremely stupid religious parents or relatives, they were just making hyperbole stories that are just made up. Like, nobody can be so stupid, especically in Nordic country where we have free education.

Later on, I met so many extremely stupid religious people that sometimes I just honestly think that they shouldn't be religious at all but instead, they should just grab a book, go to proper school like university with actual degree, go to therapy, get help and like. When every single level of Marlow's pyramid is achieved, when every single Erik Erikson's developmental stage is achieved and when person has acquired critical, scientific, academic and philosophical thinking then they can start build the meaning of their life which is mixed with religion along with their own meaning so they wont lose themselves in religion.

Overall I am classist even in religious settings. Usually uneducated illiterate christians are saying that modern thinking leads people in hell but I am like, your uncivilized behaviour will lead to hell. Trashy people are trashy people, even if they have cross necklaces. God doesn't save anyone from their trashiness.

Gentification of Leftism

Leftist ideology isn't about working class people, anymore, but instead of lower- and upper-middle class people who don't accept that they deserve social downward mobility. Who basically wont go to McDonald's put fries in the bag instead of being pseudo-intellectual.

Why people are fascist and communists nowadays? It's because the SJWs don't let us normal people say these people retards and fucking bully shit out of them



ethnonationalism is unnatural ideology that is against human biology and all nature


ethnonationalism is unsustainable because at its core is the idea that a certain ethnic group should only reproduce with their own because we are a better genetic inheritance and that must be preserved, and in reality, it leads to the opposite outcome.

numerous royal families have only bred with other blue-bloods, because it was thought that they had the best genes and therefore the family should only be continued with them. well, what happened then was that they started to get hereditary diseases.

even at this moment, in the japanese imperial family, the crown will be given to a person who is practically cognitively disabled, prince hisahito of akishino. there is constant discussion about the future of the japanese imperial family, wondering whether it makes sense to put a cognitively disabled person prince hisahito in their place instead of his cousin, princess aiko, a woman who would be able to perform their duties. and the fall of institution of japanese imperial family happens at the expense of the fact that, according to tradition, a woman cannot inherit the crown.

just looking at family history of several royal families should tell why having kids with small portion of population is unsustainable. and they all had exact same mentality. we are the best nation of this world, and not only that, but we are the best cohort of this nation, so we should reproduce. and look at them now, they all have hereditary diseases that affect them cognitively and makes them dumber than rest of population that they originally thought as inferior and dumb people.

finnish ethnonationalists don't understand that finnish people are extremely inbred and we even have the so called finnish heritage diseases (finnish: "suomalainen tautiperintö"). and the only reason why we arent as sick as any other isolated group like ashkenazi jews with their tay-sachs disease, is the fact that some finns had children with swedes, russians, germans, karelians, estonians and romanis. in modern times and globalization, finns have even more ethnic diversity with their partners. i know ethnic finnish people who have spanish, thai, chinese, japanese, english, somali, arabic, sri-lankan, ukrainian, armenian, greek, italian, turkish, tatar, bosnian ect. ancestry. that's not even all i know, that's sure. the funniest thing about ethnonationalists is that they also have this exact same blindness, they can no longer distinguish a finn of foreign background from a native finn because it literally doesn't matter what color someone is in everyday life. how many times do right-wing populists and ethno-nationalists fraternize with people who are clearly of the ethnicity they hate? it is difficult to list the ethnicities that some finns represent, because with globalization we are more multicultural than ever before.

this is normal, on every level, normal. humans are biologically wired to act in such a way that sometimes they are really strongly attracted to people who look different from themselves. this is a biological mechanism to prevent inbreeding. inbreeding leads to genetic mutations, and genetic mutations, in the worst case, lead to dna breakage. there is nothing natural about ethnonationalism, it destroys our dna.

i love how ethnonationalists always say these people who have non-local partner that they are race traitors. ok, people would rather be race traitors than people who have children with hereditary diseases from inbreeding. people would rather be race traitors than destroy human dna. people would rather be race traitors than have tay-sachs disease like ashkenazi jews do. do you even know what tay-sachs disease do? it leads to brain degeneration, leading to blindness, disability, and eventually dementia, and these children die as young as three years old.

the reason why ashkenazi jews don't have tay-sachs disease as much as before is because of establishment of jewish state, israel. they have children with other jewish ethnic groups like mizrahi jews and sephardic jews.

the reason there is more genetic diversity than ever before is because travel has become easier. you can imagine that if respiratory diseases like covid-19 spread really quickly, you can infer from that how much people from different countries are interacting with each other. besides, you can imagine how much we interact with each other already on the internet.

gen z is the most ethnically diverse generation, ever.

Annukka Lascelles - "Nunna Elisabetin Katoamistapaus" (sic)



Lähdelinkki

Kun olin Valamon luostarissa talkootyöntekijänä, niin silloin kun kävelin Erakkomajaan ja sieltä vielä syvälle metsään (noin 5km säteellä Erakkomajasta), niin ensimmäinen ajatukseni oli se että jos on tällaista samantapaista metsää myös Lintulan luostarin lähettyvillä, niin en yhtään ihmettele, että mahdollisesti muistisairas nunna Elisabet eksyisi eikä enää ikinä palaisi takaisin.

Tässä katoamistapauksessa minua on aina kammoksuttanut tuo lyhty. Olen joskus ajatellut, että voiko lyhdyn jättäjä olla joku sairas henkilö joka olisi nähnyt nunna Elisabetin jossain kuolleena, jättänyt lyhdyn satunnaiseen paikkaan eikä ole soittanut hätäkeskukseen ruumiin löytymisestä.

Finnish Orthodox church's problems are like Finland's problems but in miniature size

I think that Finnish Orthodox people who complain about "russification" of church should either look at the mirror and take responsibility, or just join Finnish Lutheran church or move to Greece. I don't even understand why they are complaining about "russification" of church that is already culturally russian and only things that are greek, are mostly administrative. Even if they are talking about "Karelian" orthodoxy, it's still mostly just Russian Orthodox with some Finno-Ugric folklorist characteristic, our forefathers didn't practice Greek form of Orthodoxy.

Russification is interesting thing to bring up because okay, go on walk and ask your average Finnish person, what they think about Finnish Orthodox Church. Most of Finns will answer "Yeah fuck that church, it's the church of russians and we hate russians" even though we didn't belong to Patriarchy of Moscow as long time as Finland has been independent. Most of Finnish people have no education about Karelians and only people even know about Karelians, are Karelians themselves.

If the problem with russification is related to the fact that they don't speak Finnish, then okay, you have literally voted for this. It should be self-explanotory to learn Finnish before you move in Finland.

i'm just so damn tired of politics.



sometimes i think that the world would be a better place if democracy didn't exist, but all matters were decided by the most educated people. researchers and professors. none but the most educated should be allowed to vote, run for office, or exercise power. they would decide absolutely everything for us, and if we are dissatisfied with the system, then we get an education to get ourselves into that same position. you wouldn't need to send an application, but as soon as you defend your doctorate, you automatically get the right to vote.

democracy is the stupidest system in the world. i'm serious. there is nothing to defend in democracy.

defenders of democracy always say that yes, deliberative democracy is attainable when awareness of society is increased among common people. no, deliberative democracy is only achieved if only the educated would vote. that education would be the bare minimum for social understanding.

defenders of democracy always say that what citizens vote for is always the best option from a utilitarian point of view. ok adolf hitler was voted into power was he the best politician on earth or can you admit it is dangerous to let uneducated people vote?

the funniest thing is that times haven't changed. defenders of democracy appeal in the superiority of democracy to the fact that those leaders would not be dictators or otherwise just incompetent people. human rights would not be trampled either. but we see today's dictators like vladimir putin and viktor orban, who were elected there quite democratically and thereby set the dictatorship machinery in motion. what do we see now? violated human rights. killed ukrainians.

why doesn't democracy protect people from the things you claim democracy protects them from?

i don't understand how it is a human right that a person can decide what happens in the state. it is self-evident in everything else, except running the state. we don't vote for our generals, researchers, professors, but you end up in those positions if you are qualified. in a democracy, the position of an individual person is determined by the opinion of the citizen, not by factual competence.

Doom jobbing



I can't describe, how shitty is the Hostinger's HTML editor is

The reason why I use Visual Studio Code as my code editor for my diary is the fact that editing with Hostinger's HTML editor is so distressing. Imagine editing your long code and then when you save it, it randomly either saves it, doesn't save it and gives you the error message, or just logs you off without saving your code.



Then all the time you just have to copy your code to your clipboard so you wont lose your process. Not only that, but you have to watch out that you don't copy anything else so you won't lose your code in your clipboard.

It doesn't have WYSIWYG editing ("What You See Is What You Get"), so you refresh your page all the time but of course, it burdens your Internet connection and your computer's memory. Then when you've refreshed page too many times, everything gets so slow, lagging and eventually the whole thing just fucking freezes. Then if you didn't save it or didn't copy that code into your clipboard, you just pray that it stops freezing but guess what? 9 out of 10, it doesn't. You have to close window and say goodbye to your cool code you just wrote.

If I end up in hell, Mr. Satan will hire me as programmer who uses Hostinger's HTML editor all time.

I love how some conservative or fundamentalist christians think that most of gays are complete schizos

I feel like, do these people have any crip on reality? I saw one tweet where person said "Usually people who says that Pride is forced upon us, are the people who had never thought as mainstream people about themselves because they didn't have to fear for holding hand publicly, telling about their partner in workplace or how many times straight people had to hear how they are unnatural? Not a single time. How many times they had to prove their existance to complete strangers?"

How one of them responded? By linking some video that shows some kid in Pride singing sexual song on the stage. Do these insane people think that gay people on average think that it's fucking awesome when a child falls victim to the desires of some pedophile concert organizer?

Yeah, modern pride is quite schizophrenic in the sense that they've been pushing for children to transition, but I'll tell you the truth: most gay people think these people are fucking crazy and are tarnishing our reputation. Not many gay people want to say it publicly because the circles of sexual minorities are small, and people within sexual minorities who are influential and rich have participated in promoting the transition of children. I don't think many conservatives would be willing to pay those who would be willing to fight against the more harmful aspects of the pride movement.

Anyway, yeah, classist views help here too. This is not promoted by any gay people who actually have a PhD in some sensible field and from a good university. Anyone who has read even a little bit of upper secondary school level psychology in their life understands that children cannot possibly be at a level of development where they could consent to transitioning. Only trashy people support such things because they are uneducated.

Classist views should also be practiced in gay communities, yes, gays also have an equal responsibility to study developmental psychology, biology, and philosophy. Many of their stupid arguments about some kind of "gender diversity" are fucking easy to debunk, even in philosophical circles. No credible practitioner of theoretical philosophy would take seriously any practical philosopher who promotes this kind of thing.

Upper secondary school notes in Finnish

Kirkon historia - ortodoksit käsikirja -muistiinpanot

Tämän kirjan teki Tapani Kärkkäinen vuonna 1999. Kirjan käsikirjoitusta ovat kommentoineet arkkipiispa Johannes, metropoliitta Ambrosius, arkkipiispa emeritus Leo, TM Heikki Huttunen, LTh Jyrki Härkönen, TM Timo Lehmuskoski, uskonnonopettaja Tarja Lehmuskoski, FM Leena Mikkilä ja TM Petri Tervo. Kielenhuoltaja on FM Katariina Nikku ja pedagogisissa kysymyksissä asiantuntija-apua on antanut psykologi Jarmo Herkman.

Kirkko syntyi ensimmäisenä hellutaina, kun opetuslapset saivat Pyhän Hengen. Kristuksen ylösnousemus oli perusta, jonka ympärille kristillinen kirkko syntyi 2000 vuotta sitten. Kirkon jäsenyyden perustaksi tuli kaste.

Ok, miksiköhän tässä kirjassa jatkuvasti Israelia sanotaan Palestiinaksi, vaikka tämä kirja on kirjoitettu vuonna 1999 ja ei edes Jeesuksen aikana Israelia kutsuttu Palestiinaksi ainakaan juutalaisten eikä edes Jeesuksen itsensä toimesta. No roomalaiset ja kreikkalaiset kyllä kutsuivat tuohon aikaan aluetta Palestiinaksi, mutta ajattelen enemmänkin sitä, että miksi paikkaa ei kutsuta sillä nimityksellä, joka esiintyy Raamatussa. Toki, ortodoksisuus on kreikkalaista tuontitavaraa ja siten kreikkalaisessa mielessä se on Palestiinan aluetta, mutta eihän nyt kreikkalaiset itsekään kutsu sitä paikkaa Palestiinaksi.

Taidampa ihan vittuillakseni käyttää nimitystä "Israel" näissä kirjan muistiinpanoissa, vaikka tässä kirjassa jatkuvasti käytetään sanaa "Palestiina" vaikka sille ei ole mitään perustetta. Mitään Palestiinaa ei niin poliittisessa kuin raamatullisessa mielessä ole olemassakaan. Se on vain nimitys, jonka roomalaiset ja kreikkalaiset antoivat alueelle tämän nimen vanhan juutalaisten viholliskansan mukaan vain vittuillakseen juutalaisille siitä, että he valtasivat alueen. Sama asia kuin saksalaiset valtaisivat Suomen, ja sitten ne nimeäisivät Suomen maan Venäjäksi.

Israel Rooman valtakunnan syrjäseutuna kuului hellenistisen sivistyksen piiriin, joka oli muotoutunut antiikin kreikkalaisen kulttuurin perustalle. Sen vaikutuksesta kreikan kielestä oli tullut koko Rooman itäosaa yhdistävä tekijä. Ihan jännä että tässäkin kirjassa vähän väännellään veistä haavassa juutalaisesta näkökulmasta, kun esimerkiksi jos mietitään vaikkapa fariseuksia ja niiden ihan liian lakihenkisen uskontulkinnan alkuperää, niin se lähti juuri siitä, että fariseukset pelkäsivät, että juutalaiset assimiloituisivat kreikkalaisiksi. Sen ajan juutalaiset ihailivat paljon hellenististä kulttuuria. Kreikkalaiset ja roomalaiset pitivät juutalaisia ihan takapajuisina ja sellaisiahan he olivatkin. Ehkä vaan paradoksaalista on se, että nykyajan ortodoksit pitäisivät sitä "kreikkalaista sivistystä" rappiollisena, ja siksihän kreikkalaiset halusivat kääntyä juutalaisuuteen ja tarkemmin ottaen tähän Jeesus-liikkeeseen joka oli vastaanottavainen etnisesti ei-juutalaisille käänynnäisille.

Tietysti joo, kyllä kaikki abrahamilaiset uskonnot ovat saaneet vahvoja vaikutteita kreikkalaisesta ajattelusta. Ortodoksisuuden perinne nojaa uusplatonismiin, katolinen perinne nojaa skolastiikkaan taas sai vaikutteita Aristoteleen ajattelusta ja islaminuskoiset omaksuivat Aristoteleksen, Platonin Galenoksen ja Ptolemaioksen ajattelua kun 700-900-luvuilla Abbasidien kalifaatti alkoi kääntämään edellämainittujen filosofien tekstejä arabiaksi. Kääntäjät olivat kristittyjä ja muslimeja syyrialaisia, jotka osasivat kreikkaa ja syyriaa. Enemmistö kääntäjistä oli kristittyjä.

Kreikkalainen filosofia vaikutti islamilaiseen teologiaan ja filosofiaan niin paljon, että syntyi jopa oma suuntauksensa nimeltään "falsafa" joka on arabiaa, ja tarkoittaa filosofiaa. Sen tunnetuimpia edustajia olivat Al-Kindi, Al-Farabi, Avicenna ja Averroes. He yrittivät yhdistää islamin opetuksia erityisesti Aristoteleen filosofiaan samalla tavalla, miten katoliset pyrkivät luomaan skolastista ajattelua.

Israelin erotti muusta Roomasta se, että se oli yksi harvoista paikoista, jossa harjoitettiin monoteismia.

Juutalaisuudessa merkittävä teologinen aspekti oli monet puhtausrituaalit.

No minua hieman ihmetyttää, että eikö tässä kirjassa puhuta lainkaan juutalaisten suullisesta laista eli Talmudista / Mishnasta, jonka vaikutus näkyi jo uudessa testamentissa Jeesuksen viittauksena "isien perinnäissäännöistä", kun haluttiin pidättäytyä poissa suullisen lain perinteessä ja pitäytyä pelkkään Tooraan? Tietysti joo, ei 1999 varmastikkaan tiedetty paljoakaan mainstreamisti juutalaisuudesta, että ymmärrettäisiin että juutalaisuudessa on muutakin kuin vain se Toora. Ja näin se oli jo uusitestamentilliseen aikaan, ainakin Mishnan osalta.

Juutalaisten uskonnollisen elämän keskuksena oli Jerusalemin temppeli, jossa toimitettiin Toorassa määrätyt uhrit. Jerusalemin temppelin ulkopuolella jumalanpalveluselämä keskittyi synagogiin. Synagogissa juutalaiset kokoontuivat rukoilemaan ja tutkimaan Tooraa. Juutalaisten pyhä päivä on sapatti, jota vietetään joka lauantaina. No tästä syystä esimerkiksi nykyäänkin Yhdysvalloissa valmistetut kalenterit alkavat sunnuntaista, koska se on ajan sykli, mitä amerikanjuutalaiset noudattavat ja silleen se on fiksumpaa ei-juutalaistenkin kannalta noudattaa just talouselämän keskuksissa kuten Wall Streetilla.

Juutalaisia ryhmiä oli erilaisia. Vakiintuneiden ryhmien, puolueiden ja erilaisten suuntausten kuten fariseusten, saddukeusten ja seloottien rinnalla oli juutalaisia herätysliikkeitä, jotka korostivat lopunaikojen odotusta, uskoa Messiaaseen, joka profeettojen mukaan syntyisi Daavidin suvusta ja pystyttäisi kuninkaallisen valtaistuimen.

Yksi tällainen messiaaninen ryhmä, essealaiset, olivat lähteneet kokonaan omille teilleen. Tämä kannattajaryhmä perusti Kuolleenmeren rannalle luostarimaisia yhdyskuntia. Johannes Kastaja saarnaajana ja Jeesuksen kastajana kuului essealaisiin, kai, siitä ei ole varmuutta, mutta ottaen huomioon Johanneksen askeettisen tavan elää, se ei tulisi yllätyksenä.

Tästä essealaisten ryhmästä syntyi Jeesusta messiaana pitävä ryhmä. Jeesus tuomittiin kuolemaan noin 30 jKr. Opetuslapset hämmentyivät, kun Jeesusta ei näkynyt haudassa ja myöhemmin he näkivät ylösnousseen Jeesuksen. Juutalaisten odottama messias ei tullut maailmaan voittoisana poliittisena vapauttajana, vaan kärsivänä Herran palvelijana (Jesaja 53). Messiaan tulo merkitsi opetuslapsille sen liiton täyttymystä, jonka Jumala solmi juutalaisten kanssa.

Opetuslapset kokoontuivat Jerusalemiin seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen viettämään Tooran saamisen juhlaa. Juhlan aikana he saivat vastaanottaa Jeesuksen lupaaman Pyhän Hengen. Apostolien tekojen mukaan tuona päivänä eli helluntaina, 3000 ihmistä kastettiin (Apostolien teot 2:1-40). Kirkko syntyi.

Juutalaiset Rooman valtakunnassa

Rooman valtakunnassa oli noin 4,5 miljoonaa juutalaista. Valtaosa heistä asui diasporassa, eli Israelin ulkopuolella. Suurimpia juutalaisdiasporan keskuksia olivat Egyptin Aleksandria ja Syyrian Antiokia. Roomassa oli myös suuri juutalaisyhteisö. Itä-Rooman diasporajuutalaiset omaksuivat kielekseen kreikan. Aleksandrian juutalaiset käänsivät 200-100-luvuilla eKr. juutalaisten Tanakhista kreikankielisen käännöksen, Septuagintan. Jerusalemissakin oli kreikankielisiä juutalaisia varten omia synagogia, joissa Tooraa luettiin kreikaksi.

Helluntaina syntynyt kristittyjen yhteisö alkoi käyttää itsestään kreikankielistä nimitystä ekklesía, joka merkitsee yhteen kokoontunutta joukkoa. Kirkko = yhteen kokoontuneet. Siitä on tullut romaanisten kielten kirkkoa tarkoittava sana, kuten ranskan "église" tai espanjan "iglesia". Suomen "kirkko" ja monien muiden kielten kuten englannin "church", venäjän "церков (tserkov)", ruotsin "kyrka", saksan "Kirche" vastaavat sanat ovat lähtöisin kreikan kielen sanasta "kiriakí", "Herran oma".

Apostolinen perinne perustuu siihen, että Jeesus oli Apostolisten tekojen kuvauksien mukaisesti valinnut apostolit, joiden tehtävänä oli johtaa opetuslapsia. Apostoli tulee kreikan kielen sanasta apóstolos, "lähetetty". Jeesus antoi apostoleille tehtäväksi evankeliumin levittämisen (Matteus 10). He kulkivatkin Israelissa ja sen ulkopuolella julistamassa sanomaa Jeesuksen ylösnousemuksesta.


Pietari ja Paavali

Uudessa testamentissa eniten esille nousee Pietari ja Paavali. Pietari johti Jerusalemin alkuseurakuntaa, ja Jeesus oli kuvannut häntä kallioksi, jolle hän rakentaisi kirkkonsa (Matteus 16:18):

"Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita."

Toinen Jerusalemin johtohahmo oli Jeesuksen veljeksi kutsuttu Jaakob. Pietarin myöhemmistä vaiheista tiedetään vähän. On mahdollista, että paettuaan Jerusalemissa noussutta vainoa hän matkusti Roomaan ja kärsi siellä marttyyrikuoleman noin vuonna 67 (kiitos TikTok että mädätit aivoni) Keisari Neron vainoissa. Kirkon perimätiedon mukaan hän oli Rooman seurakunnan ensimmäinen piispa.

Paavali oli pakanoiden apostoli. Paavalin alkuperäinen nimi oli Saulus, ja hänestä tiedetään paljonkin. Hän on yksi Apostolisten tekojen päähenkilöistä ja Uudessa testamentissa on 13 hänen nimeäänsä kantavaa kirjettä. Paavali oli diasporajuutalainen fariseus, joka pani toimeen kristittyjen vainoja. Hän kuitenkin kääntyi kristinuskoon, ja hänestä tuli kristittyjen kenties merkittävin johtaja. Apostoli Paavali teki kaikkiaan kolme lähetysmatkaa vuosina 45-58. Hänen ensimmäinen matkansa oli Kyprokselle ja Vähä-Aasiaan. Toinen matka oli Antiokiasta Vähän-Aasian kautta Makedoniaan ja Kreikkaan, jossa hän perusti seurakuntia Filippiin, Korinttiin ja Tessalonikaan. Hänen kolmas matkansa kesti yli neljä vuotta, hän kävi Efesoksessa (nykyinen Efes, Turkissa), Ateenassa ja Korintissa. Paavalin työ kantoi hedelmää, sillä Vähä-Aasiasta kasvoi kirkon varhaisvaiheen tärkeimpiä keskuksia. Tämän takia Paavalia sanotaan pakanoiden - eli ei-juutalaisten - apostoliksi, sillä se on paljolti hänen ansiotaan, että kristinusko sai jalansijaa myös juutalaisuuden ulkopuolella. Hän käänsi uuden uskon kielelle, jota juutalaisuuden pyhiä kirjoituksia ymmärtämättömät hellenistiset pakanatkin ymmärtäisivät. Paavalin lähetystyö päättyi todennäköisesti samana vuonna (eli six seven) ja samasta syystä (marttyyrikuolema) kuin Pietarilla.


Eiks Keisari Nero näytä vähän Philzalta? Keisari Nero oli vieläpä vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen, aivan kuten Philza.

Siteet juutalaisuuteen alkoivat katkeilla, alettiin tekemään rajanvetoa juutalaisuuteen. Juutalaiset kutsuivat varhaisia kristittyjä nasaretilaisten lahkoksi. Kristinusko alun perin olikin vain juutalaisuuden yksi suuntauksista, jolla oli yhtymäkohtia kastajaliikkeisiin ja farisealaisiin. Vähitellen se alkoi irtaantumaan omaksi uskonnokseen. Kehitys meni tähän suuntaan etenkin Syyrian Antiokiassa (nykyisessä Antakyassa, Turkissa), joka oli Rooman kolmanneksi suurin kaupunki. Sinne oli syntynyt suuri Jeesukseen uskovien yhteisö, ja siellä näitä nasaretilaisten lahkoon kuuluneita alettiin kutsumaan ensimmäistä kertaa kristityiksi. Antiokiassa uskoon kääntyi paljon muitakin, kuin vain juutalaisia. Siellä sitten nousi eräs periaatteellinen teologinen pointti esiin: kuuluuko näiden pakanoiden noudattaa juutalaista lakia ja ympärileikkausta? Jerusalemissa noin vuonna 47 otettiin antiokialainen kanta, että ei, ei tarvitse. Antiokialaisen kannan mukaan pakanoiden ei tarvitse kääntyä ensin juutalaisuuteen ja sen jälkeen mennä ympärileikattavaksi. Samalla, antiokialaisen kannan mukaan vanha liitto oli päättynyt, ja uusi liitto alkoi. Juutalaisista säännöksistä kristittyjä velvoittivat vain veriruokien nauttimiskielto (noh, me syntiset nykykristityt kyllä syödään ryynimakkaraa ja kaikkea muuta veristä pakanaruokaa mut anyway) sekä avioetiikka (Apostoliset teot 15).

"1. Juudeasta tuli Antiokian seurakuntaan eräitä, jotka opettivat "Ellette anna ympärileikata itseänne, niin kuin Mooses on säätänyt, ette voi pelastua"
2. Paavali ja Barnabas asettuivat vastustamaan heitä, ja asiasta käytiin kiivasta väittelyä. Niinpä päätettiin, että Paavali ja Barnabas ja muutamat muut lähtisivät Jerusalemiin apostolien ja vanhimpien puheille, jotta saataisiin selvyys tästä kiistakysymyksestä.
3. Seurakunnan varustettua heidät matkalle he kulkivat Foinikian ja Samarian halki ja kertoivat veljille pakanoiden kääntymisestä. Kaikki ilahtuivat suuresti kuulemastaan.
4. Kun he saapuivat Jerusalemiin, seurakunta, apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan, ja he kertoivat niistä suurista teoista, joita Jumala heidän matkallaan oli tehnyt.
5.


Kirkko avautui ei-juutalaisten maailmaan, ja se alkoi leviämään nopeammin pakanoiden keskuudessa kuin juutalaisten keskuudessa. Kristinuskoon kääntyneet juutalaiset eli juutalaiskristityt jäivät pieneksi vähemmistöksi ja sulautuivat muihin kristillisiin ryhmiin.

Mistä tiedot kirkon alkuajoista ovat peräisin? Tärkeintä tietoainesta kristinuskon alkuvaiheista ovat Uusi testamentti. Sen ohella merkittävät lähteet ovat roomalaiset ja juutalaiset lähteet. Se että Jeesus edes tiedetään historialliseksi henkilöksi, perustuu Tacituksen (kuoli noin 120 jKr.) ja Flavius Josephuksen (kuoli noin 100 jKr.) maininnoista. Myös Mišnassa (vihdoin kirjassa mainitaan juutalaisten suullisesta laista), 200-luvulla kootussa juutalaisessa kirjoituskokoelmassa, viitataan varhaisiin kristittyjen yhteisöihin.

Jeesuksen elinvuodet noin 4 eKr.-30. jKr. voidaan päätellä evankeliumikohdista, joissa puhutaan Israelin roomalaisten virkamiesten toimikausista.

Muiden apostolien kuin Pietarin ja Paavalin toiminnasta ei tiedetä mitään. Kuitenkin 200-300-luvuilta esiintyneet hagiografiat kuvaavat heidän vaiheitaan kattavasti. Niiden mukaan esimerkiksi ortodoksisessa traditiossa uskotaan, että Johannes, joka sai lisänimekseen "Teologi", asui Efesoksessa ja Patmoksen saarella. Perimätiedon mukaan Jeesuksen äiti Maria asui Johannes Teologin luona. Perimätieto siitä, että Jumalansynnyttäjä asui Johannes Teologin luona, perustuu Uuteen testamenttiin. Kun Jeesus oli ristiinnaulittu, niin ristin juurella Johannes Teologi oli Jumalansynnyttäjän kanssa ja kuuli ristiinnaulitun Vapahtajamme sanat (Johannes 19:26-27) "Nainen, tämä on poikasi" ja Johannekselle itselleen "Tämä on äitisi.", minkä jälkeen Johannes piti huolta Jeesuksen äidistä.

Syy sille, miksi Jeesus valitsi Johannes Teologin äitinsä huolehtijaksi, juontaa juurensa siitä, että Johannes Teologi omassa evankeliumissaan viittaa jatkuvasti itseään "opetuslapsena, joka oli Jeesukselle rakkain" ja hän puhuttelee itseään tällä nimityksellä kuin edes omalla nimellään. Hän oli nuorin kahdestatoista apostolista ja erityisen lähellä Jeesusta. Ikoneissa häntä kuvataan mystisellä tavalla siten, että Johannes Teologi nojaa ikoneissa Jeesukseen.

Pyhä Johannes oli apostoli Pietarin, sekä veljensa Jaakobin kanssa läsnä Kristuksen kirkastumisessa Taaborin vuorella, sekä silloin kun Jeesus herätti henkiin Jairuksen kuolleen tyttären. Johannes oli mukana Kristuksen kärsimyksien edellä Getsemanen puutarhassa ja hän kysyi myös Jeesuksen pettäjän nimeä. Viimeisellä aterialla apostoli Johannes oli Jeesuksen vieressä ja nojasi päällään Jeesusta vasten. Sitten hän oli ristin juurella Jumalanäidin kanssa ja piti huolen Jumalanäidistä.



Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen jälkeen apostoli Johannes meni Efesokseen ja Vähän Aasian kaupunkeihin saarnaamaan evankeliumia ja hän otti mukaansa opetuslapsensa Prokoroksen.


Apostoli Johannes Teologi hänen oppilaansa Prokoroksen kanssa luolassa Patmoksen saarella.

Lähde motiiville, että miksi Johannes Teologi otti Jeesuksen äidin Marian asumaan: https://www.ortodoksi.net/index.php/Johannes_Teologi

Pyhä Kosmas Damaskolainen (689-773) kirjoitti "Totisesti on kohtuullista" ja "Jumalansynnyttäjän kiitosvirren" veisun "Me ylistämme sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi ja serafeja verrattomasti jalompi, sinua, puhdas Neitsyt, Sanan synnyttäjä, sinua, totinen Jumalansynnyttäjä."

Lähde:
1. https://ort.fi/kuopionjakarjalanhiippakunta/2025/11/20/mariologiasta/

Pietarin veli Andreas saarnasi Mustanmeren rannoilla. Keskiajalla sepitetyt tarinat kertovat siitä, kuinka hän olisi käynyt Kiovassa ja jopa Valamossa.

Intialaisten kristittyjen keskuudessa ajatellaan, että apostoli Tuomas olisi käynyt Intiassa ja Kiinassa. Hänen hautansa olisi Intian Madrasissa Intiassa.

Egyptin ja Afrikan kristityt taas kunnioittavat apostoli Markusta oman kirkkonsa pelastajana.

Sivun 14 muistiinpanot

Marttyyrien kirkosta valtionkirkoksi.

Varhainen leviäminen tapahtui siten, että se eteni nykyisen Israelin alueelta sekä itään että länteen sen jälkeen, kun muillekin kuin vain juutalaisille oli avautunut tie kirkon yhteyteen. Kirkon vahvaksi tukialueeksi kasvoi Vähä-Aasia. Vähä-Aasian lähetystyön keskuksena oli pitkään Efesoksen seurakunta.

Antiokiasta tehtiin lähetystyötä Rooman valtakunnan rajojen yli. Persiassa jo 100-luvulla, Mesopotamian Edessassa eli nykyisen Turkin Ufrassa tiedetään olleen seurakunta viimeistään 200-luvulla. Tätä kautta Armeniakin tuki kirkon vaikutuspiiriin. Saman vuosisadan lopulla, lounaisessa Intiassa oli oma piispansa.

Aleksandriasta, kirkon kolmannesta voimakeskuksesta, uusi usko levisi etelämmäs Egyptiin ja Etiopiaan. Egypti oli ensimmäinen maa, jossa kaikki ihmiset sosioekonomiseen asemaan katsomatta oli kristittyjä, eli kristillinen usko ei ollut sidoksissa ihmisen korkeaan asemaan.

Pohjois-Afrikan Karthagosta tuli pitkään läntisen kristillisyyden keskus. Siellä latina, eli kansan käyttämä kieli, tuli ensimmäisenä jumalanpalveluskieleksi käyttöön.

Muualla lännessä kristinusko vakiintui jo ensimmäisellä vuosisadalla, mutta levisi aluksi verkkaammin. Rooman kaupungissa oli todennäköisemmin jo 50-luvulla seurakunta. 100-luvulla kristinusko levisi Galliaan ja Espanjaan sekä Reinin varren roomalaisiin siirtokuntiin. Sieltä evankeliumi vietiin Kanaalin yli Britannian roomalaisiin varuskuntiin ja kauppapaikkoihin.

300-luvun alussa noin 15 % roomalaisista eli 7 miljoonaa tunnusti kristinuskoa. Suurin osa heistä oli kaupunkilaisia, maalaiset omaksuivat uskon hitaammin. Itsessään sana "pakana" tarkoittaa maalaista.

Miksi kristinusko sai suuren suosion?



Kristinuskon laaja ja nopea leviäminen oli paradoksi. Kirkossa ei ollut paljoa mitään houkuttelevaa. Se vaikutti valtakunnan periferiassa, sen juuret olivat roomalaisten ja kreikkalaisten halveksimassa juutalaisuudessa ja sen perustaja on kärsinyt häpeällisen ristikuoleman.

Evankeliumin leviämistä edisti Rooman valtakunnan yhtenäisyys ja hyvät liikenneyhteydet. Pitkä rauhanaika, Pax Romana, loi edellytykset pitkäjännitteiselle lähetystyölle. Kaikkialla ymmärrettiin kreikkaa, joka on apostolien, Uuden testamentin ja varhaisen kirkon jumalanpalveluksen kieltä.

Lisäksi Rooman uskonnolliset olot olivat käymistilassa. Kaupungistuminen oli vieraannuttanut ihmisiä vanhasta uskonnosta, joka perustui antiikista periytyneeseen jumaluskoon ja esi-isien henkien palvontaan. Idästä levisi mysteeriuskonnot kuten Mitran ja Kybelen kultti. Ne korostivat ylösnousemususkoa, ikuista elämää sekä ¨ hyvän ja pahan taistelua.

Kristinusko suuntautui ulospäin. Se pysyi avoimena kaikille, tosin kuin juutalaisuus. Juutalaisuudessa lopetettiin lähetystyö Jerusalemin tuhon jälkeen (70 jKr.) ja sulkeutui. Kristinusko tarjosi jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden pelastukseen syntyperästä, yhteiskunnallisesta asemasta ja sukupuolesta riippumatta. Niinpä kirkko levisi lähinnä alempien yhteiskuntaluokkien parissa. Orjat, naiset ja köyhät löysivät kristinuskosta vapautuksen sanoman.

Stoalaisuudesta kiinnostuneen sivistyneistön kristinusko tavoitti vasta sitten, kun käsitteet olivat muotoiltu sellaisiksi että antiikin filosofiaa tuntevallekin avautuu kristinuskon merkitys.

Aluksi kristinusko oli vuorovaikutuksessa muiden aatteiden ja uskontojen kanssa, sen piirissä esiintyi useita lahkoja. Tyypillistä Rooman uskonnolliselle tilalle oli synkretismi eli uskontojen sekoittuminen toisiinsa.

Sivu 16 muistiinpanot

Kristinuskon säilyminen omana erillisenä uskontonaan auttoi varsinkin tehokas virkajärjestelmä (ks. s. 22), joka kiinteytti kirkon organisaatioita ja pyrki yhdenmukaistamaan oppia.

Keisari jumalana

Rooman perinteiseen monijumalaiseen uskontoon kuului keisarikultti. Keisarinpalvonta oli eräänlainen virkavala. Jokaisen valtion palveluksessa olevan oli uhrattava keisarin kuvapatsaan edessä. Uskonnonvapauden hengessä muiden uskontojen edustajilta edellytettiin vain muodollista keisarinpalvontaa. Juutalaiset oltiin vapautettu keisarille osoitetusta palvonnasta, mutta hekin uhrasivat Jerusalemin temppelissä keisarin puolesta.

*Lisää tähän se Basileos II:n menologion marttyyrikuvia, tsekkaa puhelimest*

Kristittyjen vainojen tarkoituksena oli pyrkimys yhdistää Rooman valtakuntaa vanhan keisarikultin avulla. Käsikirjoituskuvitusta Basileos II:n menologionista.

Epäluulojen aikakausi

Rooman valtakunta oli uskonnollisesti moniarvoinen. Niin kauan kun kristinuskoa pidettiin juutalaisuuden lahkona, roomalainen esivalta suhtautui kristittyihin yhtä suvaitsevaisesti kuin juutalaisiin. Suhtautuminen muuttui vihaiseksi, kun kristinusko alkoi vakiintumaan juutalaisuudesta erilliseksi uskonnoksi. Siihen oli monia syitä. Kuvaton jumalanpalvelus, kieltäytyminen palvomasta keisaria ja pasifismi aiheutti syytöksiä poliittisesta epäluotettavuudesta. Ehtoollisen leipään ja viiniin liittyvä symboliikka loi huhuja kristittyjen kannibalismista. Orjien suuri määrä kristittyjen kokoontumisissa aiheutti epäilyksiä mahdollisista vallankumousaikeista.

Välillä epäluulot kehkeytyivät vainoiksi, joiden avulla pyrittiin pienentämään kirkon vaikutusvaltaa. Seurakuntien vainoja esiintyi vuosina 50-300. Kirkolle ne olivat vakavia kriisejä, sillä kristityt saivat maksaa vakaumuksestaan hengellään. Sortotoimet olivat kuitenkin paikallisia ja lyhytaikaisia. 300-luvun alussa vainojen uhreja arvioitiin olevan noin 3000.

Ensimmäinen kristittyjen vaino oli keisari Neron (k. 68) alkuunpanema. Hän tarvitsi syntipukkia Roomassa syttyneelle tuhoisalle tulipalolle. Sen jälkeen vainoja oli esiintyi paikallisesti. Keisari Trajanus (k. 117) antoi yhtenäisen ohjeen kristittyihin suhtautumisesta. Sen mukaan kristittyjä ei vartavasten pitänyt etsiä, mutta jos joku paljastui kristityksi, häntä piti kehottaa uhraamaan keisarille. Jos hän kieltäytyi tästä, hänet täytyi surmata.

Kuvia keisari Trajanuksesta.



Laajemmat vainot käynnistyivät vasta 200-luvulla. Niiden avulla pyrittiin yhtenäistämään Roomaa vanhan keisariuskonnon avulla. Keisari Decius (k. 251) määräsi, että kaikkien Rooman kansalaisten oli viranomaisten edessä uhrattava jumalille. Jos joku kieltäytyi, hänet vangittiin, teloitettiin tai karkotettiin maasta. Erityisen ankarasti kohdeltiin kirkon johtajia: muun muassa Jerusalemin, Antiokian ja Rooman piispa surmattiin.

Kuvia keisari Deciuksesta:



Decius pukeutuneena Herkulekseksi.

Keisari Deciuksen vainoissa tapetut piispat: Pyhä marttyyripiispa Babilas Antiokialainen, Pyhä marttyyripiispa Aleksanteri Jerusalemilainen ja Pyhä Fabianus Roomalainen, paavi.

Pyhä marttyyripiispa Babilas Antiokialainen ja hänen opetuslapsensa Urban, Pridillian ja Epolonios



Pyhä Babylas (Babilas) oli Antiokian piispa Zebinoksen seuraaja. Hän tuli piispaksi vuonna 237. Hänen kaudellaan valtakunnan keisari vaihtui useaan otteeseen ja kristittyjen kohtelu riippui paikallisista hallitusmiehistä. Pyhän Babilaksen kilvoituksen lähetessä loppuaan, valtaan tuli julma tyranni keisari Decius (249-251), joka muiden pahuuksiensa ohella uhrasi Persian kuninkaan pojan epäjumalille. Hän päätti nousta kristittyjä vastaan häpäisemällä heidän kirkkojaan.

Antiokian vierailunsa yhteydessä hän yritti tunkeutua kirkkoon kesken pääsiäisvigilian, mutta pyhä Babylas piispallisessa puvussaan ja täynnä jumalallista voimaa, esti keisaria ja hänen vartijoitaan tulemasta kirkkoon. He pääsivät narteksiin eli kirkon eteistilaan. Siellä piispa levitti kädet suoraksi ja käski seistä julkisynnintekijöiden kanssa narteksissa. Hämmästynyt keisari siirtyi syrjään sanomatta sanaakaan, totteli käskyä ja lähti pois, koska hän ei halunnut aiheuttaa mellakkaa kristittyjen kokouksessa. Seuraavana päivänä kuitenkin keisari käski pidättää piispan, niin tehtiin ja hänet tuotiin tuomioistuimen eteen. Uhkaukset ja imartelut eivät horjuttaneet Babylaksen uskoa. Syyttäjilleen vastatessaan hän osoitti kristittyjen ylivertaisuuden: Kristus päämiehenään he ovat voittaneet koko maailman. Tyranni määräsi pyhän miehen vietäväksi kadulle. Hänen kaulaansa ja jalkoihinsa laitettiin raskaat kahleet, jotta hän näyttäisi häpeälliseltä ihmisten silmissä. Mutta Babylas sanoi: "Nämä kahleet, joita sinä luulet minun häpeäkseni, ovat minulle arvokkaampi koristus kuin sinun purppuraviittasi ja diadeemisi."

Keisari Decius ja hänen diadeeminsa (toi päähine):



Pyhän Babilaksen oppilaiden joukossa oli kolme veljestä. Urban, Pridilian ja Epolonios, jotka olivat niin kiintyneitä isäänsä Kristuksessa, että ne seurasivat tätä vankilaan. Heidätkin tuotiin keisarin eteen ja heitä vaadittiin kieltämään Kristus. Mutta vaikka he olivat nuoria, niin viisaudessaan vanhojen vertaisina, he alkoivat tehdä pilaa maallisen vallan mitättömyydestä. Myös hänen äitinsä osoitti samanlaista päättäväisyyttä. Keisari lyötätti äitiä kasvoille ja määräsi jokaisesta pojasta yhtä monta ruoskaniskua, kuin kullakin oli ikävuosia. Sitten Babylas tuotiin pretoriumiin. Siellä hänelle valehdeltiin, että hänen opetuslapsensa olisivat kieltäneet uskonsa ja olivat valmiita uhraamaan epäjumalille. Pyhä Babilas tiesi, että keisari valehtelee, koska hän tunsi opetuslapsensa läpikotaisin ja tiesi, etteivät opetuslapset ikinä kieltäisi uskoa Kristukseen. Tämä riitti sytyttämään voimattomaksi osoittautuneen valtiaan täyteen vihaan ja hän määräsi heidät kuolemaan.

Pretorium = Latinaksi prætorium, kreikaksi praitórion oli alun perin roomalaisen sotilasleirin kenraalin tai tuomarin (prætor) teltan nimitys. Myöhemmin se tuli merkitsemään tuomiovaltaa harjoittavaa sotilasneuvostoa ja lopulta provinssin kuvernöörin virallista asuntoa, palatsia tai linnaa. Esimerkiksi Kristus tuotiin Pilatuksen eteen pretoriumiin Raamatun jakeessa Matteus 27:27.

Kirkkohistorioitsija Eusebius Keserealaisen mukaan Babylas kuoli vankityrmässä ollessaan kahlehdittuna odottamassa teloitustaan. Hänen kolme oppilastaan mestattiin, ja niin he pääsivät taivaalliseen valtakuntaan nopeinta tietä. Pyhä Babilas haudattiin Antiokiaan, ja hänestä tuli kaupungin tärkein suojelija.

No miksi sitten Pyhästä Babilaksesta ja hänen opetuslapsistaan on olemassa mestauskuva? Tuo ensimmäinen kuva on sellainen, että siinä Pyhä Babilas katsoo jo kuolleena kuinka hänen lapsensa mestataan, mutta sitten on olemassa sellainenkin kuva, missä opetuslapset katsoo kuinka Pyhä Babilas on itsekin mestattavana. Miten hänestä on mestauskuva, jos hän kerta kuoli vankilaan eikä joutunut mestattavaksi??? Tämä on myös Basileios II:n monologionista:



Tämä kuva on vuodelta noin 985.

Lähde: https://www.christianiconography.info/Wikimedia%20Commons/babylasConstantinople.html

Olin kanssa ihmetellyt Pyhästä Babilaksesta lukiessani sitä, että miten joissakin lähteissä sanotaan, että hän olisi ollut Keisari Deciuksen aikaan elänyt, ja joissain lähteissä taas sanottiin että hän olisi elänyt keisari Numerianuksen aikana. No kävi ilmi, että väite siitä että hän olisi elänyt keisari Numerianuksen aikaan, oli väärinkäsitys.


Noin sata vuotta myöhemmin keisari Konstantios Gallus (351-354) siirrätti hänen jäännöksensä Dafnen esikaupunkialueelle, jonne hän rakennutti kirkon hänen kunniakseen. Tämä oli kirkon historian ensimmäinen virallinen pyhäinjäännösten siirto. Uusi kirkko ei sijainnut kovin kaukana Apollon temppelistä.

Kuva Konstantios Galluksesta vuoden 354 kronografiassa (engl. Chronograph of 354):



Kun Julianus Luopio (361-363) (Konstantios Galluksen velipuoli) halusi tehdä kyseisestä Apollon temppelistä tärkeän keskuksen palauttamalleen pakanauskonnolle, hän sai huomata sen oraakkelin pysyvän monista uhreista huolimatta mykkänä. Tämän arveltiin johtuvan Pyhästä Babilaksesta, ja keisari määräsi hänen leposijansa siirrettäväksi pois hautakappelistaan. Kristityt ottivat pyhän ruumiin kyytiin ja riemukkaassa kulkuessa lausui psalmeja toistaen säettä: "Punastukoot häpeästä ne, jotka koristelevat epäjumalia ja ylistävät vääriä jumalia." Näin Babilas tuotiin takaisin kaupunkiin ja asetettiin alkuperäiseen hautaansa. Seuraavana yönä Jumalan viha näyttäytyi myrskynä, joka salamaniskullaan hajotti Apollon kuvan tuhkaksi ja luhisti Dafnen temppelin rauniokasaksi. Luopiokeisari määräsi vihassaan Antiokian suurkirkon suljettavaksi ja kristityt kidutettavaksi, mutta ei uskaltanut koskea Babilaksen jäännöksiin. Pyhä piispa siis jatkoi hengellisen laumansa vartiontia kuolemansa jälkeenkin.

Pyhän Babilaksen jäännökset vietiin ristiretkien aikana Italian Cremonaan. Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa on useita pyhälle Babilakselle omistettuja kirkkoja.

Lähteet:
1. https://ort.fi/synaksario/marttyyripiispa-babylas-antiokialainen-ja-hanen-opetuslapsensa-urban-pridillian-ja-epolonios/

*laita ne loput pappismarttyyrit*

Konstantinolainen käänne

Kirkon tilanne muuttui asteittain 300-luvulla. Milanon julistuksessa vuonna 312 kaikille kansalaisille - myös kristityille - palautettiin uskonvapaus. Kirkko sai takaisin takavarikoidun omaisuuden. Jo 11 vuotta myöhemmin vuonna 323 kristinuskolle myönnettiin suosituimmuusasema. Kristittyjen pyhäpäivästä tuli yleinen lepopäivä. Papit saivat verovapauden, kirkkoja rakennettiin valtion varoilla.

Muistiinpanoja Theodoros Abu Qurran "Ikonien kunnioittamisesta" -kirjasta

Melko mielenkiintoista on se, että Theoforos Abu Qurran "Ikonien kunnioittamisesta" on kohdistettu muslimeille vaikka virallisesti se kohdistetaan juutalaisiin. Siinä taitaa olla taustalla muslimien sensuuri.

Theodoros Abu Qurra sai vaikutteita Pyhä Johannes Damaskolaisen opeista.

Abu Qurra oli pesunkestävä ortodoksi joka puolusti Khalkedonin kirkolliskokouksen oppia ja 810-luvulla hän matkusteli Egyptissä ja Armeniassa pyrkien vakuuttamaan orientaaliset kirkot bysanttilaisen opintulkinnan paremmuudesta.

Bysantin aikoina ortodoksit olivat perustellut omaa uskoaan valtiollisella loistolla. Sitten kun Bysantti vallattiin ja ortodoksit joutuivat muslimien vallan alle, asenteita jouduttiin päivittämään. Aseman heikkeneminen ei vaikuttanut muulla tavoin kuin siten, että palattiin takaisin varhaisen kirkon asemaan ja ajattelutapaan.

Abu Qurra käänsi Aristoteleen Analytica priora -teoksen kreikasta arabiaksi.

Lue Abu Qurran teksti "Kirje armenialaisille".

Muslimien käynti kirkossa ei islamin alkuvaiheissa ollut epätavallista. Aikana ennen moskeijoita muslimit saattoivat halutessaan käyttää kirkkoja omien rukoustensa suorituspaikkana. Tilanne oli hankala siksi, että yleisimmät ikonit esittivät juuri niitä kristinuskon ydinkohtia, joita Koraani kielsi: Jumalan lihaksitulemista, Kristuksen ristikuolemaa ja ylösnousemusta. Erityisesti ristikuoleman pitäminen kunniakkaana ja arvokkaana oli muslimeille ratkaisematon arvoitus.

Nämä joskus kärjistyivät käytännön toimiksi, muslimit saattoivat tulla kirkkoihin tuhoamaan ikoneita ja ristejä. Tämä selittää sen, miksi jotkut kristityt alkoivat pelätä tai muuten vain vierastamaan ikonien kunnioitusta. Muslimit pitivät kuvien kumartamista pakanallisena. Tähän haasteeseen Abu Qurra ryhtyi vastaamaan.

Abu Qurra oli ilmaissut kärkkäästi näkemyksiään, joka näyttäytyy nykypäivän ekumeenisessa ja uskontodialogisessa ajanhengessä hirvittävältä, mutta se oli siihen aikaan yleinen tapa käydä "dialogia". Hän esitti myös paljon antisemiittisiä väitteitä, mutta aikalaislukijat kuitenkin siihen aikaan tiesivät kyllä, että Abu Qurra viittaa oikeasti muslimeihin. Tämä siksi, koska arabikristittyjen keskuudessa ei ollut 700-luvulla antisemitismiä. Juutalaiset eivät olleet kristityille teologinen tai sosiaalinen uhka siihen aikaan. Muslimit ottivat 825 haltuunsa juutalaisten synagogan, joten kirkon todellinen vastustaja oli aivan muualla. Islamin kritisoinnista tuli kuolemantuomio.

Abu Qurra puhuu täysin lähi-idän kristillis-islamilaisesta problematiikasta käsin. Hän ei viittaa lainkaan Bysanttiin eikä bysanttilaiseen ikonoklasmiin, joka oli alkanut sata vuotta aikaisemmin. Hän ei myöskään viitannut 787 kirkolliskokoukseen, jossa ikonoklasmi tuomittiin koko kirkon auktoriteetilla. Tämä johtui siitä, että tiedonkulku oli entisaikoina järjettömän hidasta. Islamilaisessa maailmassa eläneet ortodoksit eivät olleet juuri lainkaan tietoisia siitä, mitä Bysantin pääkaupungissa Konstantinopolissa tapahtui. Kun ikonoklasmi tuomittiin Konstantinopolin tuntumassa vuonna 787, kokouksessa ei ollut lainkaan Lähi-Idän virallisia edustajia lukuun ottamatta muutamia jerusalemilaisia pakolaisia. Kyseessä oli muutenkin ensisijaisesti Konstantinopolin patriarkaatin ongelmasta. Informaatio kantautui Lähi-Itään vähitellen 800-luvun kuluessa, mutta se ei herättänyt sen suurempaa kiinnostusta Lähi-Idän kristittyjen keskuudessa, koska Konstantinopolin ja Bysantin ikonoklasmi ei vaikuttanut Lähi-Idän ja Pohjois-Mesopotamian kristittyihin.

Myöhemminkin Lähi-Idän kristityt pitivät heidän ikonoklasmiin liittyvästä ongelmasta matalaa profiilia. Islamilaisessa yhteiskunnassa piispat olivat hiljaa. Se olisi antanut lisäargumentin muslimeille kristittyjen vainoamiseen ja vihaamiseen. Theodoros Abu Qurra kuitenkin oli aikansa tärkeä ortodoksisuuden puolustaja ja puolusti sitä näkökantaa, joka vahvistettiin Bysantissa ortodoksiseksi lopullisesti vuonna 843. Teodoros Abu Qurran huomion ja kiinnostuksen kohteena ei ollut Konstantinopoli, vaan idän kristittyjen pyhä kaupunki Edessa.

Tämä asia koski Edessan kaupunkia etenkin siksi, koska Edessan tärkeimpiä ikoneita olivat Käsittätehty Kristus. Kyseinen ikoni oli suosittu pyhiinvaelluskohde.

Abu Qurra kertoi, että kuvien käyttämisen perusteet voidaan johtaa nimenomaan Vanhasta testamentista. Jumala käski profeetta Hesekieliä tekemään Jerusalemin kuvan. Profeetta Jesajan mukaan Jumala itsekin on tehnyt Jerusalemin kuvan. Raamatun pyhät kumarsivat sekä toisia ihmisiä että aineellisia objekteja. Abraham kumarsi Hetin poikia, Jaakob kumasi Eesauta seitsemän kertaa maahan asti, Joosefin veljet kumarsivat Joosefia painaen kasvonsa maahan, Joosefin pojat kumarsivat isoisäänsä kasvot maahan asti, Mooses kumarsi appeaan.

Ortodoksisen uskonnon abitreenien tehtävät

1. tehtävä

3.
Pariisin 2024 olympialaisten avajaiset 20 p.

Aineisto

3.A Tekstikatkelma: Avajaisten yhtymäkohdat

Taidehistorioitsija: Olympialaisten avajaisissa ei pilkattu kristinuskoa – pitää hatarana kohua, johon ministerikin tarttui

Jyväskylän yliopiston taidehistorian professori Heikki Hanka kummeksuu näkemyksiä siitä, että Pariisin olympiakisojen avajaisissa olisi pilkattu kristinuskoa.

Perjantaina järjestettyjen avajaisjuhlien ohjelmasta on kohua herättänyt erityisesti kohtaus, jossa esiintyi kreikkalaista Dionysos-jumalaa esittänyt laulaja drag-artistien ympäröimänä.

Siniseksi maalattu laulaja esiintyi matalalla lavalla, jonka takana oli rivissä muita esiintyjiä.

Kohtausta on tulkittu viittaukseksi Leonardo da Vincin kuuluisaan maalaukseen Viimeinen ehtoollinen ja näin ollen myös kristinuskoon.

Erityisesti monet katolisen kirkon edustajat pahastuivat olettamastaan kristinuskon pilkasta. ‒ ‒

Kirkkotaiteeseen erikoistunut Hanka pitää kohutun laulukohtauksen yhtymäkohtia da Vincin maalaukseen ja kristinuskoon perin hatarina.

Hänen mukaansa on selvää, että antiikin Kreikasta peräisin olevien olympialaisten avajaisissa nähty kohtaus viittaa muinaiseen kreikkalaiseen mytologiaan ja dionyysisiin pitoihin.

Sininen laulajahahmo on Hankan mukaan asentoaan myöten selvä viinin jumala Dionysos, joka roomalaisessa mytologiassa tunnettiin nimellä Bacchus.

– Jos on lava tai pöytä, jonka ympärillä on ihmisiä, niin aina ei välttämättä ole kysymys ehtoollisesta, Hanka sanoo.

Lähde: Taidehistorioitsija: Olympialaisten avajaisissa ei pilkattu kristinuskoa – pitää hatarana kohua, johon ministerikin tarttui. MTV Uutiset – STT. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/taidehistorioitsija-olympialaisten-avajaisissa-ei-pilkattu-kristinuskoa-pitaa-hatarana-kohua-johon-ministerikin-tarttui/8981220#gs.dbs6kg. Julkaistu: 29.7.2024. Viitattu: 20.8.2024. Muokkaus: YTL.

3.B Kuva: Pariisin 2024 olympialaisten avajaiset



3.C Tekstikatkelma: Kristinuskon parodia

Olympialaisten avajaisten järjestäjät pyysivät anteeksi: ”Halusin lähettää rakkauden viestin” – ministeri Tavion mukaan kristinuskoa parodioitiin ja sitä pitää saada kritisoida

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) kritisoi viestipalvelu X:ssä olympialaisten avajaisseremoniaa. ‒ ‒

Tavio kertoo MTV Uutisille halunneensa kannanotollaan tuoda esille kysymystä siitä, oliko kristinuskoa parodioiva ohjelmanumero sovelias. ‒ ‒

– Kristinuskoa parodioitiin, islaminuskoa ei. ‒ ‒

Lähde: Johanna Pakarinen. Olympialaisten avajaisseremonia jakaa mielipiteitä. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoo seremoniaa ”suureksi epäonnistumiseksi”. MTV Uutiset. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/olympialaisten-avajaisseremoniassa-haluttiin-lahettaa-rakkauden-viesti-tavio-tallaista-vasemmistohenkista-menoa-pitaa-saada-kritisoida/8980602#gs.dbsbk6. Julkaistu: 28.7.2024. Viitattu: 20.8.2024. Muokkaus: YTL.

3.D Kuva: Leonardo da Vincin maalaus Pyhä ehtoollinen



3.1
Selitä, mitä tarkoittaa uskontolukutaito. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Uskontolukutaito tarkoittaa uskontojen ja niihin liittyvien ilmiöiden ja merkitysten tunnistamista ja tuntemista. Se tarkoittaa myös tietoa ja sensitiivisyyttä eri uskontokuntia kohtaan eri katsomuksien ristipaineessa globalisoituvassa maailmassa. Se kuuluu yleissivistykseen ja kulttuurituntemukseen.

Lähde: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/uskontolukutaito-osana-yleissivistysta-mika-on-koulujen-rooli

Tarkastusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti kokelas esittelee uskontolukutaitoa osana luku- ja medialukutaitoa. Hän osaa nimetä uskontolukutaidon piiriin kuuluvia asioita, joita ovat esimerkiksi uskonnolliset kertomukset ja perinteet sekä uskonnollinen kieli. Vastauksen enimmäispituus on 500 merkkiä. Merkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

3.2
Vuoden 2024 Pariisin olympialaisten avajaiset saivat aikaan kohun, ja järjestäjät joutuivat selittämään joitain avajaisten ohjelmanumeroita. Pohdi, mitkä tekijät vaikuttivat kohun syntymiseen. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 3.A, 3.B, 3.C ja 3.D. 15 p.

Kohun syntyyn on vaikuttanut monia asioita, jotka menevät pitkälle taakse historiaan. Uskoisin sen saanneen alkunsa siitä, että tässä avajais-seremoniassa on kolme asiaa, jotka saavat perinteiset kristityt vihaisiksi. Kristinuskon pilkkaaminen, seksuaalivähemmistöjen olemassaolo ja seksualisointi.

Seksualisointi on asia, josta puhutaan kyllä seksuaalivähemmistöjenkin parissa ja sitä pidetään ongelmana. Seksualisoinnilla meinaan sitä, että joskus se tapa miten seksuaalivähemmistöt esiintyvät eri esityksissä, olipa se jotain drag-juttuja tai muuta, niin nämä esiintyjät eivät ymmärrä olevansa häiritseviä. Jos tuon sinisen Dionysos-jumalasta vaikutteita saaneen ehtoolliskarikatyyriä esittävän mieshenkilön vaihtaisi vaikkapa naiseksi, niin myös nämä progressiiviset ihmiset alkaisivat valittamaan naisten seksualisoinnista olympialaisseremoniassa. Vuoden 2026 Helsinki Pridessä kohistiin kaikkien ihmisten nähtävissä olevasta seksikeinusta. Monet asiat joita seksuaalivähemmistöön kuuluvat ihmiset tekevät viihdemielessä, ovat sellaisia, joista heteroita joko soimattaisiin, tai sitten heitä syytettäisiin seksuaalisesta häirinnästä.

Tähän on liittynyt sellainen historiallinen tausta, että seksuaalivähemmistöön kuuluneilla on aina perinteisesti ollut vapaamielisempi ja ehkä yliampuvampi suhtautuminen seksuaalisuuteen. Tämä johtui siitä, että kun homoseksuaalit nähdään kristinuskossa itsessään helvettiin joutuvina, tulivatpa he toteuttamaan omia halujaan tai ei, niin se ei luo homoille kannustimia oikein jatkaa kristillisten sääntöjen noudattamista. Mikä järki noudattaa sääntöjä, kun yhden säännön tähden joutuu joka tapauksessa helvettiin, vaikka toimisi muuten muilla elämän osa-alueilla synnittömästi. Heitä hylättiin koko yhteiskunnan ulkopuolelle, kun kirkko piti heitä saatanallisina. Sen myötä sitten homot pystyivät vapaasti toteuttamaan seksuaalisia asioita miten huvittaa, mutta heterot jotka heterouden tähden pääsee taivaaseen, niin he ovat kirkon piiriin kuuluvina velvoitettuja noudattamaan kristillissiveellisyyttä. Siksi heteroiden irstaus nähdään häpeällisenä, mutta homojen irstaus kannustettavana ja se on suuri tabu asettaa homot seksuaalimoraalisesti samalle viivalle heteroiden kanssa.

Kristinuskon pilkkaaminen taas seksuaalivähemmistöillä kuuluvilla liittyy siihen, että tosiasia on kuitenkin se, että ilman kristinuskoa, meillä ei olisi homofobiaa. Ainut syy, että miksi tavallisia lainkuuliaisia homoseksuaaleja vihataan, on kristinuskon tähden. Siksi mielestäni on ymmärrettävää, että homot haluavat pilkata sitä kohdetta, joka on syy sille, miksi kautta aikojen heitä on vainottu, tapettu ja syrjitty. Nykyään kristityt eivät teollisuusmaissa sentään murhaa homoseksuaaleja, mutta sitä syrjintää esiintyy edelleen.

Tässä sitten tulee sekin hyvä nosto, että miksi homot sitten pilkkaavat ja kritisoivat aina kristinuskoa, mutta eivät ikinä islamia. Tähänkin on olemassa historiallinen syy. Homoseksuaalit ja muslimit ovat aina perinteisesti äänestäneet vasemmistoa. Vasemmistolainen liike on aina ollut uskontokriittistä, joten heillä ei ole ollut samanlaista painetta kalastella ääniä kristityillä homopaniikkia lietsomalla. Samalla kuitenkin vasemmistolainen liike ei ole samalla tavalla laittanut islamia tikunnokkaan, koska vasemmistolaisilla ja islamisteilla on aina ollut sama vihollinen kylmästä sodasta lähtien, ja se on Yhdysvallat. Vasemmistolaiset eivät veljeile islamistien kanssa mistään muusta syystä kuin siitä syystä, että he ovat valtavia resursseja omaavia liittolaisia, joilla olisi realistiset mahdollisuudet kaataa Yhdysvaltain talous. Islaminuskoiset pitää vasemmistolaisia hyödyllisinä idiootteina, jonka avulla levittää islamia laajemmalle ja vasemmistolaiset pitävät islaminuskoisia vain lompakkona, jonka resursseilla voisi ajaa Yhdysvaltojen ja muiden kapitalistimaiden tuhoa. Itsessään vasemmistolaisuuteen muutenkin on kuulunut ajatus siitä, että pitää puolustaa kolmansista maista tulevia ihmisiä, olipa niiden uskonto kuinka ristiriidassa länsimaisten ihmisoikeuksien kanssa. Ajatellaan jotenkin orientaalisesti ja holhoavasti, että nuo kansat ovat primitiivisiä, eivätkä heiltä voi realistisesti vaatia samoja moraalistandardeja, mitä länsimaisilla on. Vanhoillislestadiolaiselle huudetaan hänen takapajuisista näkemyksistä, mutta jos muslimi esittää vielä takapajuisempia näkemyksiä, ei näitä sinitukkafeministejä kiinnosta. Noh, epäilen, onhan monet Arabiemiraattien kermaan kuuluvista käynyt Yhdysvaltalaisissa huippuyliopistoissa kuten Harvardissa, joten he eivät halua kaventaa ihmisoikeuksia siksi, koska he eivät muka tietäisi paremmasta, vaan siksi, koska he vain voivat. Muslimimaat käyttävät öljyrahaa vipunvartena, jotta vasemmistolaiset pysyisivät hiljaa ja tyytyväisinä ja länsimaissa media ei ottaisi esille muslimimaista tulleiden rikoksia ja yleisesti sairasta kulttuuria.

Siis käytännössä se, että vasemmisto haluaa itselleen muslimien öljyrahaa koska vasemmiston kannatus korrelloi aina suoraan köyhyyden, rahattomuuden ja yleisen saamattomuuden kanssa, niin sen tähden he ovat valmiita tekemään länsimaista turvattoman paikan elää kun roudataan maahamuuttajia tänne eikä karkoteta heitä jos tehdään rikoksia. Ainoa syy miksi vasemmistolaiset ja islamistit haluavat Yhdysvaltojen, vapaiden läntisten demokratioiden ja kapitalististen maiden kaatuvan, on siksi, että rahaa tulisi vasemmistolaisten ja muslimien tapaisten saamattomien ihmisten taskuihin sekä he voisivat tyrkyttää epäkestävää ideologiaansa ja muslimikulttuuriaan. Tätä sitten on yritetty ehkäistä sillä, että Yhdysvallat ja Israel ovat pyrkineet pommittamaan koko Lähi-Itää, jotta takapajuiset muslimit eivät levittäisi heidän tyrannimaista ja patriarkaattista kulttuuriaan, eivätkä rahoittaisi sitä islamisaatiota öljyrahalla. No eihän sitä sitten vasemmistolaiset salli, joten Yhdysvallat ja Israel eivät voi pommittaa muslimeja, koska muuten tulee sanktioita. Sitten tuli paljon muslimipakolaisia, tervetuloa, me Euroopan typerät liberaalit haluamme halpatyövoimaa. No Yhdysvallat ja Israel ovat alusta saakka tienneet, että nämä muslimipakolaiset eivät tule ikinä tekemään töitä. Se selittää sen, että miksi muut muslimimaat eivät halunneet heitä, jopa toiset muslimimaat ymmärsivät sen, ettei nämä muslimipakolaiset oikeasti tee mitään järkevää.

Ajattelen silti kristitytkin älyllisesti epärehellisinä ja lapsellisina, kun he kysyvät, että miksi ette pilkkaa muslimeja. No eikö se ole käytännön tasolla päivän selvää? Ranskassa Profeetta Muhammed -pilapiirroksen johdosta tehdyt muslimien terrori-iskut Pariisissa ovat ihmisten muistissa. Ranskalaiset kyllä tietävät, mitä tapahtuu, jos muslimeja alkaa pilkkaamaan. Kristityt eivät ala terrorisoimaan ketään, jos Jeesusta pilkataan. Eikä se ole mitään sellaista, jota pitäisi toivoa kristityiltä. Se on vähimmäisvaatimus ihmisten kansalaispystyvyydelle olla fyysisesti vahingoittamatta uskontoasi pilkkaavia ihmisiä. Muistan joskus tämän saman heiton silloinkin, kun Hanni Haapaniemi teki ortodoksikristillisistä ikoneista shokkitaidetta, ja siihen raivosyöttiin tartuttiin.



"Jos me olisimme muslimimaassa, niin tuskin tämä maalari enää tekisi mitään." Ja? Haluatko samaa kristillisiin maihin?

Yleisesti ottaen suosittelisin abrahamilaisten uskontokuntien jäsenten välillä filosofian ja historian kirjaan tarttumista, koska vaikka tietenkin uskon pilkkaaminen ei ole oikeutettua, niin on se silti melko ymmärrettävää. Jos omaa uskoa pilkataan, niin sitten sopii katsoa peiliin että mikä niissä omissa toimintatavoissa on mättänyt, että jotkut ihmiset vihaa meitä niin paljon, että he ovat valmiita tekemään groteskeja ja parodisoivia kuvia uskonnollisista aiheista.

Ihminen valitsee olla homofoobikko, mutta ei homo. Ihminen valitsee olla misogynisti, mutta ei nainen. Ihminen valitsee olla mulkku toisia kohtaan, mutta ei mulkkumaisen käytöksen kohteena. Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan.

Tarkistusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten syvällisesti kokelas pohtii olympialaisten avajaisten synnyttämän kohun taustalla olevia tekijöitä hyödyntämällä tehtävän aineistoa.

Hyvässä vastuksessa (8 p.) kokelas arvioi kohun taustalla olevia tekijöitä käsittelemällä vähintään kahta aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (12 p.) kokelas arvioi syvällisesti kohun taustalla olevia tekijöitä.

Ansiona pidetään sitä, jos kokelas pohtii kohua yleissivistykseen kuuluvan uskontolukutaidon näkökulmasta ja arvioi seikkoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa kirkkojen ja poliitikkojen reagointiin.

Vastauksessa voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia: Avajaisesityksessä oli vahvoja viittauksia antiikin mytologiaan ja Dionysoksen pitoihin (sininen hahmo), mutta monet kristilliset tahot tulkitsivat teoksen viittaavan Leonardo da Vincin teokseen Pyhä ehtoollinen, jossa on kuvattuna Jeesus aterialla opetuslastensa kanssa. Kohuun vaikutti lavan keskellä istuvan artistin tulkitseminen Kristus-hahmoksi, jota pidettiin kristinuskoa parodioivana ja sen vuoksi loukkaavana. Hahmon pään ympärillä oleva asetelma saatettiin tulkita sädekehäksi, joka on Kristukseen liittyvä pyhyyden ja jumalallisuuden tunnusmerkki. Kohun taustalla voi nähdä myös erilaiset näkemykset seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta. Ministeri Tavion kannanotossa (aineisto 2.A) ohjelmanumero liitetään suhtautumiseroon kristinuskon ja islamin välillä. Olympialaisten avajaisten esityksen suunnitelleet tuottajat saattoivat arvioida yleisön historian tietämyksen ja uskontolukutaidon väärin. Antiikin mytologian tuntemus länsimaissa 2020-luvulla ei ole enää vahvaa. Sosiaalisessa mediassa nopeat tulkinnat saavat aikaan laajenevia kohuja, eikä oikea informaatio tavoita kaikkia. Kohua tai huomiota ovat aiheuttaneet myös muut Pyhä ehtoollinen -teokseen liitetyt kulttuurituotteet, kuten meemit ja sarjakuvat.

No ei vittu mitä wokepaskaa. :---D En tiennyt että tämä sönkötys "sukupuolen moninaisuudesta" on pesiytynyt Itä-Suomen yliopiston itäisen teologian tiedekuntaan.

2. tehtävä

8.
Aineisto
8.A Tekstikatkelma: Vaiettu katsomuskasvatus

8.A Tekstikatkelma: Vaiettu katsomuskasvatus

Katsomuksetonta kasvatusta – mutta päiväkodeissa ja kouluissa pitäisi olla tilaa myös elämän suurille kysymyksille Katsomuksista on tullut monissa kodeissa vaiettu aihe.

Tämä käy ilmi professori Arniika Kuusiston monikulttuurisia kouluja eri maissa tarkastelleesta tutkimuksesta, jonka taustatietoihin lapset ja nuoret listasivat perheensä katsomuksia. ‒ ‒

Kouluikäinenkin saattaa muistella kuuluvansa johonkin kirkkoon, mutta ei ehkä muista kirkon nimeä.

– Lapset eivät välttämättä tiedä, uskovatko omat vanhemmat Jumalaan tai mihin uskontokuntaan he kuuluvat. Ei näistä asioista aina puhuta, Kuusisto sanoo. ‒ ‒

Jos vanhempi on kokenut oman kasvatuksensa uskonnollisesti ahdistavana, saattaa hän vältellä aiheesta puhumista kokonaan, jotta ei vahingossakaan toistaisi samaa.

Toisaalta aiheen välttely liittyy individualismiin. ‒ ‒

– Perheet ovat tulleet varovaisemmiksi katsomuksista puhumisessa. Ajatellaan, että jos ei puhuta mistään, niin lapsen katsomus kehkeytyy omanlaisekseen.

Jotta lapsi voisi muodostaa oman katsomuksensa, vanhempien tulisi kuitenkin tarjota pohdinnoille lähtökohta, Kuusisto sanoo.

– Perheet ovat nykyään hyvin moninaisia. Lapselle voi kertoa, että näin tietystä asiasta ajattelee äiti, näin isä ja näin mummo. Niistä aineksista lapsi voi rakentaa omaa katsomustaan eli tapaansa katsoa maailmaa, kun esillä on erilaisia ajattelumalleja. ‒ ‒

Ajatus arvovapaasta kasvatuksesta on Kuusiston mukaan ylipäätään harha.

– Aikuisen arvot ja myös mahdolliset ennakkoluulot näkyvät ‒ ‒ lapsille, olivat ne tiedostettuja tai eivät. Ammattilaisen on myös tärkeää tarkastella kriittisesti omia asenteitaan.

”Nuorisobarometrin mukaan 60 prosenttia nuorista toivoo koululta tukea oman katsomuksensa muodostamiseen.”‒ ‒

Kuusisto kiinnittää huomiota myös usein kuultuun argumenttiin, jonka mukaan yhteinen katsomusopetus mahdollistaa dialogin eri uskontojen välillä. Hän painottaa, ettei lapsen pitäisi joutua ryhmässä edustamaan jotain tiettyä uskontoa tai perinnettä. Niin perheet kuin katsomusperinteet ovat sisäisesti hyvin moninaisia. ‒ ‒

Kaikkein tärkeintä Kuusiston mielestä olisi, että päiväkodit ja koulut olisivat identiteettiturvallisia tiloja, joihin jokainen lapsi voisi tulla kokonaisena. Omaa katsomustaan ei pitäisi joutua jättämään aamulla narikkaan kiusaamisen pelossa.

Lähde: Tuija Pyhäranta. Katsomuksetonta kasvatusta – mutta päiväkodeissa ja kouluissa pitäisi olla tilaa myös elämän suurille kysymyksille. Kotimaa-lehti. https://www.kotimaa.fi/katsomuksetonta-kasvatusta-mutta-paivakodeissa-ja-kouluissa-pitaisi-olla-tilaa-myos-elaman-suurille-kysymyksille/. Julkaistu: 30.7.2024. Viitattu: 20.8.2024. Muokkaus: YTL.

Katsomuksista on tullut monissa kodeissa vaiettu aihe. Esimerkiksi kirkkoon kuuluvatkaan vanhemmat eivät välttämättä halua, että oma lapsi kastetaan. Kastamattomuutta perustellaan sillä, että lapsen pitää itse saada päättää katsomuksestaan.

8.1 Selitä, mikä on kastetoimituksen merkitys kristinuskossa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kaste on mysterio, jolla ihminen liitetään kirkkoon ja kristittyjen yhteisöön. Kastetta pidetään Jeesuksen asettamana pyhänä toimituksena, joka perustuu hänen antamaansa lähetyskäskyyn kastaa kaikki kansat Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Kasteen ajatellaan välittävän Jumalan armoa, syntien anteeksi antoa ja uuden elämän alkua kristittynä. Kaste nähdään myös pelastukseen liittyvänä tapahtumana, jossa ihminen tulee osalliseksi Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta.

Vaikka alun perin alkukristillisissä yhteisöissä kastettiin vain aikuisia, jotka ilmaisivat oman uskonsa, niin myöhemmin käytännöllisistä syistä alettiin kastamaan myös vauvoja. Perheet halusivat kastaa lapsensa siksi, koska pelättiin, että korkean lapsikuolleisuuden keskellä vauvat jotka eivät ehtisi saamaan hätäkastetta, joutuisivat helvettiin. Nykypäivänä kristityistä lähinnä vain protestanttiset anabaptistit kastaa vain aikuisia osaksi seurakuntaansa.

Tarkistusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, kuinka jäsentyneesti kokelas selittää kastetoimituksen merkityksen kristinuskossa. Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Merkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas selittää kastetoimituksen merkityksen ja toimitustavan kristillisessä kirkossa esittäen vähintään kaksi olennaista näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas selittää kastetoimituksen merkitystä jäsentyneesti ja hän ottaa huomioon erilaiset kristilliset perinteet.

Erityisansiona pidetään hätäkasteen käsittelemistä.

Vastauksessa voi tuoda esille seuraavia näkökohtia:

Kaste on kristillinen toimitus.

Kasteen kautta kastettava liitetään kirkon tai seurakunnan jäseneksi.

Sakramentin raamatullinen perusta on Jeesuksen lähetyskäsky opetuslapsille.

Sakramentin symbolinen merkitys kristitylle on uudesti syntyminen, perisynnistä vapautuminen.

Kaste toimitetaan joko upottamalla kastettava (lapsi) kolme kertaa kastealtaaseen tai valelemalla kolmesti vettä kastettavan pään päälle.

Ortodoksisessa kirkossa kasteen yhteydessä kastettavalle annetaan nimi, mutta kaste ei ole nimenantotoimitus.

Kaste toimitetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen joko upotuskasteena tai pirskottelemalla vettä.

Sakramentin toimittaminen katolisessa, ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa vaihtelee. Katolisessa kirkossa myös diakoni voi suorittaa kasteen, muissa vain pappi.

Kirkot suosittelevat lapsikastetta, mutta tilanteen mukaan aikuinenkin voidaan kastaa. Aikuiskaste on vapaissa suunnissa omakohtaisen uskoontulon merkki.

Yksi kaste on riittävä eli katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko ei kasta kirkkoon liittyviä uudelleen.

Ortodoksisessa kirkossa kasteessa on sekä näkyvä osa (vesi, ortodokseilla myös öljy) ja näkymätön osa (Jumalan armovoima ja Pyhän Hengen läsnäolo).

Ortodoksisessa kirkossa kasteen yhteydessä toimitetaan myös voitelun sakramentti, joka vastaa katolisen kirkon myöhemmin suoritettavaa konfirmaatiota.

Hätäkasteen voi toimittaa kuka tahansa, eikä se siis edellytä pappeutta tai kristillisen kirkon jäsenyyttä. Toimituksessa riittävät kastesanat ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

8.2 Pohdi, miten lapsen oma katsomus rakentuu. Tarkastele asiaa myös ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 20 p.

Mielestäni ortodoksinen katsomus alkaa ja rakentuu siitä, että siinä perheen tai suvun sisällä on edes jollain tasolla elävää ortodoksista uskoa. Lapsi näkee ikoneita ja lähtee kyselemään niistä. Muistan sen kuinka mummini talon seinällä oli kultariisainen Kristus Kaikkivaltias -ikoni ja se oli ensimmäinen kerta kun näin ikinä kuvan Jeesuksesta. Hodigtria-ikoni oli myös tuttu pienestä pitäen ja siitä oppi Jumalansynnyttäjästä. Ikonit opettaa kristinuskosta kauan ennen kuin lapsi osaa edes lukea. Minulla oli päiväkoti-ikäisenä syntymäpäivälahjaksi saatu suojelusenkeliheijastin, ja aina läpi elämäni puhuttiin siitä, miten Suojelusenkeli on aina katsomassa perääni. Puhuttiin taivaasta jossa tavataan kaikki edesmenneet rakkaat ihmiset ja helvetistä jonne kaikki pahat ihmiset joutuvat.

Jos suvussani kaikki olisivat olleet niin ateistisia, että kaikki ikonit oltaisiin otettu pois seinältä, eikä oltaisi puhuttu mistään vähääkään kristinuskoon viittaavasta, niin en olisi ortodoksikristitty.

Jos missään ei näy mitään uskontoon viittaavaa, eikä siitä tulla puhumaan edes ohimennen, niin lapsi ei tule koskaan omaksumaan mitään uskontoa.

Realistisin tapa ateistisen kasvatuksen jälkeen tulla ortodoksikristityksi on tavata koulussa kavereita jotka ovat ortodoksikristittyjä tai päätyä Internetissä ortodoksikristillisiin yhteisöihin ja sen kautta kirkon piiriin. Näinhän se tapahtuu parhaillaan. Kirkkoon nuorina tai aikuisina liittyvistä suurin osa on ortodoksisista etnisistä ryhmistä tulevia ihmisiä ja sitten toisiksi merkittävin ryhmä on käännynnäiset, joilla ei ole ortodoksista sukutaustaa, vaan he ovat löytäneet ortodoksisuuden pariin nettiyhteisöjen kautta.

Tarkistusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten oivaltavasti kokelas pohtii lapsen oman katsomuksen rakentumista. Lisäksi arvioidaan sitä, kuinka uskottavasti hän tarkastelee asiaa ortodoksisen kirkon näkökulmasta.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii lapsen katsomuksen rakentumista esittäen vähintään kaksi aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Vastaus sisältää jonkin arvion ortodoksisen kirkon näkökulmasta.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii oivaltavasti lapsen oman katsomuksen rakentumista ja arvioi sitä uskottavasti ortodoksisen kirkon näkökulmasta. Vastauksessa on hyödynnetty myös tehtävän aineistoa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Ortodoksisen kirkon näkökulmasta kirkon jäsenenä ja Kristuksen seuraajana oleminen edellyttää omien lasten kastamista.

Ortodoksisuutta ei opita lukemalla, vaan elämällä ortodoksista elämää.

Kristillinen kasvatus kuuluu perheelle, jossa lapsi oppii asioita mallioppimisen kautta.

Lapsikaste oli olemassa jo varhaiskirkon aikana. Kummi antaa todistuksen uskosta lapsen puolesta.

Lapsi ei elä tyhjiössä, ja uskonnottomuus on arvovalinta siinä missä lapsen kastaminenkin. Mistä lapsi voisi valita, jos hänellä ei ole malleja valinnan pohjaksi?

Lapsen uskonelämään liittyviin kysymyksiin tulee vastata, jotta lapsi voi rakentaa omaa katsomustaan.

Katsomuksista ei tule vaieta varhaiskasvatuksessa ja koulussa (Kuusiston tutkimus ja nuorisobarometrin tieto).

Monikulttuurisissa ja ekumeenisissa perheissä lapselle tulee kertoa, miten vanhemmat ja isovanhemmat uskovat (Kuusiston tutkimus), jotta lapsi voi muodostaa oman näkemyksensä.

Monikulttuurisissa ja ekumeenisissa perheissä kastamatta jättäminen on joskus kompromissi, mutta lapsen katsomuksiin liittyviä kysymyksiä ei saisi sivuuttaa.

3. tehtävä

7.
Ortodoksisuus ja koltat 30 p.
Aineisto
7.A Tekstikatkelma: Koltan kieli

Kieli

Suomen perustuslaki takaa nykyään saamelaisille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kuitenkin kolttasaamelaisten Suomeen asuttamisen aikaan vallitsi ns. assimilaatiopolitiikka, jolloin saamelaisia pyrittiin sulauttamaan niin kielellisesti kuin kulttuurisestikin valtaväestöön. Tämä yhdessä monien muiden tekijöiden kanssa johti siihen, että monet kolttasaamelaiset ovat menettäneet oman äidinkielensä.

Kieli on yksi olennaisimmista kulttuuriperinnön osasista. Kielet ilmaisevat identiteettiä ja sitovat puhujat yhteisöönsä, heidän menneisyyteensä, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Kulttuuri kuuluu kielissä, ja niihin on upotettuna runsaasti tietoa maailmasta ja ihmiskunnan kokemuksista. Koltansaamen kielen sidonnaisuus kulttuuriin ilmenee esimerkiksi runsaasta käsityösanastosta ja erilaisista luonnonilmiöiden ja porojen nimityksistä. Esimerkiksi poroihin viitataan eri sanoilla niiden värityksen, iän, sukupuolen ja monien muiden seikkojen mukaan.

Vaikka koltansaamen kielen elvyttämiseksi on tehty ja tehdään paljon, se on edelleen vakavasti uhanalainen. Koltansaamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi pitää tehdä vielä runsaasti töitä ja tämän tulee tapahtua nopealla aikataululla. Kielen elvyttämiseen tarvitaan tukea ja resursseja myös yhteisön ulkopuolelta.

Lähde: Kolttakulttuurisäätiö. https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/kieli/. Viitattu: 11.9.2024. Muokkaus: YTL.

7.B Elokuvatrailerin katkelma: Je'vida

TAUSTAA

Je'vida, historian ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva, kertoo pakkosuomalaistamisen paineessa taustansa hylänneestä naisesta, jonka



7.C Tekstikatkelma: Kolttasaamelaisten kulttuuriperinne

Kolttien mailla pyhän Trifonin jalanjäljillä

‒ ‒ Sevettijärvelle asuttamisjuhlaan saapunut Lapin ortodoksisen seurakunnan pitkäaikainen matkakanttori Erkki Lumisalmi on koltta ja syntyjään Nellimistä. Hän on tätä nykyä eläkkeellä ja asuu Hämeenlinnassa. Työnteko ei silti ole päättynyt. Lumisalmi tekee radioon koltankielisiä hartauksia ja on saanut tehtäväksi kääntää Luukkaan evankeliumia koltansaameksi. Hän kuitenkin toteaa, että käännöstyö ei ole juuri edennyt. Ensimmäinen koltankielinen rukouskirja ilmestyi vuonna 1983. ‒ ‒

Kolttasaamelaiset eroavat Suomen muista saamelaisista, inarinsaamelaisista ja pohjoissaamelaisista, paitsi kielensä ja uskontonsa, myös pukeutumisen, musiikkiperinteen, juhla- ja tapaperinteen sekä ruokaperinteen osalta. ‒ ‒

– Ortodoksisuus on vahvasti meidän kolttien kulttuuriperintöä. Kasteiden määrä on vähentynyt kolttien parissa, mutta sama ilmiöhän näkyy myös muualla yhteiskunnassa. Siitä olen iloinen, että kirkolliskokoukseen saadaan kolttaedustaja. Toimiessani Saamelaiskäräjissä vuosia sitten ehdotin koltilta edustusta kirkolliskokoukseen, mutta silloin se ei saanut kirkolta kannatusta. ‒ ‒

Kolttasaamelaisuus ja ortodoksisuus liittyvät kiinteästi yhteen, ajattelee myös Sevettijärvellä syntynyt, mutta nykyään Kirkkonummella asuva Minna Moshnikoff. Hän korostaa, miten tärkeää olisi, että kotipaikkakunnalla Kirkkonummella lapset saisivat oman uskonnon opetusta koulussa. Asia on vaatinut ja vaatii edelleen vanhemmilta ylimääräistä ponnistelua.

– Kasvatan kolttalapsiani etelässä, ja meillä on suuri työ siinä, että he saavat ortodoksista uskonnonopetusta. Lasten koulu ei ole kunnostautunut siinä hirveän hyvin. On erittäin tärkeää, että lapset saavat perustiedot ja ymmärtävät ortodoksisuutta, omaa kulttuuriperintöään. ‒ ‒

Lähde: Saara Kallio. Kolttien mailla pyhän Trifonin jalanjäljillä. Helsingin ortodoksinen seurakunta. https://www.hos.fi/kolttien-mailla-pyhan-trifonin-jalanjaljilla/. Julkaistu: 26.9.2019. Viitattu: 5.9.2024. Muokkaus: YTL.

7.1
Kuvaile, miten kristinusko on levinnyt kolttasaamelaisten keskuuteen. 10 p.
Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kristinusko levisi kolttasaamelaisten keskuuteen 1500-luvulla, kun Pyhä Trifon Petsamolaisen valistustyön seurauksena kolttasaamelaiset kääntyivät ortodoksiseen uskoon.

Pyhä Trifon Petsamolainen perusti Petsamon luostarin eli Pyhän Kolminaisuuden luostarin ja teki pyhiinvaelluksensa Nellimistä Sevettijärvelle ja Neideniin.





Pyhä Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellusmatka:



Lähteet:

1. https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/uskonto/
2. https://sites.utu.fi/cscc/ortodoksisuuden-rooli-kolttasaamelaisten-kulttuurissa/
3. https://ort.fi/synaksario/pyhittaja-trifon-petsamolainen/

Tarkistusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti kokelas kuvailee kristinuskon leviämistä kolttasaamelaisten keskuuteen. Vastauksen enimmäispituus on 1 500 merkkiä. Merkkimäärän ylityksestä seuraa pistevähennys, josta määrätään reaaliaineiden kokeita koskevissa määräyksissä ja ohjeissa.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas kuvailee kristinuskon leviämistä kolttasaamelaisten keskuuteen tuoden esille vähintään kaksi aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas kuvailee monipuolisesti ja syvällisesti kristinuskon leviämistä kolttasaamelaisten keskuuteen tuoden esille useita olennaisia näkökohtia.

Vastauksessa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Tsaarin käskystä Novgorodin arkkipiispa Makari lähetti 1534 pappismunkki Eliaan kitkemään pakanuutta Karjalasta ja perimätiedon mukaan myös Lapista. Keski-Venäjältä lähtöisin ollut Pyhittäjä Trifon kohtasi pohjoisessa luonnon kohteita palvoneen saamelaiskansan, jolle hän alkoi kertoa kristinuskosta. Pyhittäjä Trifon perusti Petsamon Pyhän Kolminaisuuden luostarin Petsamonvuonon varteen 1530-luvulla. Siitä tuli merkittävä lähetystyön keskus, ja luostari sai veljestöä myös kolttasaamelaisista. Pyhittäjä Trifon ennusti luostarin tuhon ennen kuolemaansa. Pekka Vesaisen joukot tuhosivat luostarin vuonna 1589. Luostaritoiminta elpyi vuonna 1997. Pyhittäjä Trifonia kunnioitetaan suuresti kolttien keskuudessa.

Pyhiinvaelluskohteena oleva Pyhän Georgioksen kappeli Näätämössä on rakennettu Pyhittäjä Trifonin ja autuaan Feodoritin lähetystyön seurauksena. Pyhittäjä Trifon Petsamolainen teki lähetystyötä kolttasaamelaisten asuinsijoilla autuaan Feodoritin (k. 1571) kanssa. He toimivat myös Kuolan niemimaalla. Autuasta Feodoritia kutsutaan myös ”lappalaisten valistajaksi”, sillä hän käänsi kirkollisia tekstejä kolttasaameksi.

7.2
Pohdi kolttasaamelaisten asemaa kulttuurivähemmistönä Suomen ortodoksisessa kirkossa. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A, 7.B ja 7.C. 20 p.

Ortodoksisuus saapui kolttasaamelaisten keskuuteen jo keskiajalla, joten heidän ortodoksinen kulttuurillinen pääoma on rikas.

Ortodoksinen kirkko on ollut tärkeä kolttasaamelaisen kulttuurin ja hengellisen perinteen säilyttäjä. Kirkolliset juhlat, ikonit heille rakkaista pyhistä ihmisistä ja vanhat rukousperinteensä ovat osa heidän kulttuuriperintöään.

Ortodoksinen usko on auttanut kielen tukemisessa, kun koltansaamen kieltä on pyritty käyttämään jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa teksteissä. Se tukee uhanalaisen kielen säilymistä ja vahvistaa yhteisön identiteettiä.

Haasteena tietysti on Petsamon luovutuksesta, evakkoon siirtymisestä ja pakkosuomalaistamisesta tullut assimilaatio, joka on vaikeuttanut kulttuurin ja uskonnollisten perinteiden jatkuvuutta. Kolttia on myös niin vähän Suomen ortodoksisessa kirkossa, että heidän tarpeensa voivat jäädä suuren enemmistön varjoon.

Tarkistusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten monipuolisesti ja oivaltavasti kokelas pohtii kolttasaamelaisten asemaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuurivähemmistönä.

Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas pohtii kolttasaamelaisten asemaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuurivähemmistönä esittämällä vähintään kolme aiheeseen liittyvää näkökohtaa. Kokelas hyödyntää vastauksessa vähintään yhtä tehtävän aineistoa.

Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas pohtii monipuolisesti ja oivaltavasti kolttasaamelaisten asemaa Suomen ortodoksisen kirkon kulttuurivähemmistönä.

Vastauksessa voi tuoda esiin esimerkiksi seuraavia näkökohtia:
Kolttasaamelaiset ovat vähemmistö Suomessa ja saamelaisten joukossa.
Koltilla on erilainen kieli, kulttuuri ja uskonto kuin valtaväestöllä ja muilla saamelaisilla.
Koltat ovat kohdanneet syrjintää, kun heitä yritettiin suomalaistaa. Omaa kieltä ei saanut puhua koulussa, ja kolttavaatteita ei saanut käyttää. Kieli lähes sammui, ja osa luopui ortodoksisesta uskosta.
Kolttien tärkeää pyhää ihmistä, Trifonia, kunnioitetaan koko Suomessa ja hänen nimensä mainitaan kaikissa liturgioissa muiden pyhien joukossa.
Kolttien oma juhla, Trifonin praasniekka, on suuri ja tärkeä vuotuinen tapahtuma, johon kokoontuu väkeä ympäri Suomen.
Koltille on käännetty omakielistä kirkollista materiaalia, ja koltankielisiä palveluksia toimitetaan myös Helsingissä, jossa asuu eniten kolttia ja heidän jälkeläisiään.
Ortodoksisessa kirkossa on muutamia koltan kieltä taitavia pappeja ja kanttoreita. Omaa kieltä pyritään vahvistamaan, mutta vielä koltan kieli ei kuulu teologien eikä kirkkomuusikoiden pakollisiin opintoihin.
Oman kielen käyttö vahvistaa kolttien hengellistä elämää.
Vuodesta 2019 lähtien koltilla on ollut oma edustus Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokouksessa.

4. tehtävä

Kristinuskon kannatuksen muutos 20 p.
Aineisto
4.A Kartta ja graafi:

TAUSTAA
Kartassa on esitetty kristinuskon arvioidut kannattajamäärät vuonna 2020. Kartan alapuolella olevassa graafissa on esitetty prosentuaalinen arvio kristittyjen jakautumisesta globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä vuosina 1900 ja 2020.


Lähde: Todd M. Johnson ja Gina A. Zurlo. World Christian Encyclopedia [Kristinuskon maailmanlaajuinen ensyklopedia]. Julkaistu: 2019.

4.1
Tutki aineistoa 4.A ja erittele sen perusteella kristinuskon kannatusta vuonna 2020 ja kannattajamäärän alueellista muutosta vuodesta 1900 vuoteen 2020. 10 p.
Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kannattajamäärän alueellinen muutos on muuttunut niin, että ennen suurin osa eurooppalaisista oli kristittyjä, mutta nykypäivänä kristittyjä on enemmän globaalin etelän maissa. Tämä johtuu siitä, että Euroopan maat ovat maallistuneita, eivätkä ihmiset enää samaan tapaan kuulu kirkkoon ja kasta lapsiaan. Globaalin etelän maissa taas syntyvyys on korkeaa ja ihmisiä liittyy kirkkoon.

4.2
Pohdi, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle. 10 p.
Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Kristinuskon kannatuksen lasku Euroopassa johtuu länsimaalaisesta individualismista, feminismistä, seksuaalivähemmistöjen kuulemisesta, tieteellisestä ajattelusta ja syntyvyyskriisistä. Kun lännessä arvot ja tieteellinen ajattelu eivät kohtaa kristinuskon kanssa, niin se on helpompaa lakata maksamasta kirkollisveroa ja pistää se raha sukan varteen, kuin lähteä argumentoimaan niiden ihmisten kanssa, jotka ovat usein todella äänekkäitä eivätkä maksa edes suurinta osuutta kirkollisveron potista, koska he eivät ole usein edes korkeasti kouluttautuneita ja kouluttamattomuuden myötä näe yhtään nyanssia missään asiassa tai osaa käyttää järkeä.

Jotkut akateemisestikkin kouluttautuneet länsimaalaiset tietysti kuuluvat kirkkoon ja korostavat, että kristinuskossa on paljon hyvää ja se on Antiikin Kreikan filosofian ohella yksi merkittävimmistä vaikuttajista länsimaalaisessa ajattelussa. Mutta se mikä juuri erottaa vaikka akateemisesti koulutetun kristityn sellaisesta typerästä kristitystä, on se, että usko pidetään symbolisena, eikä sitä oteta kirjaimellisesti. Samalla kuten esimerkiksi Tapani Kärkkäisen kirjassa "Kirkon historia - Ortodoksin käsikirja" sivulla 15 mainitaan, niin kristinuskon ensimmäiset käänynnäiset eivät olleet niitä kouluttautuneita kreikkalaisia ja roomalaisia pakanoita, vaan nimen omaan alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluneita. Heitä kiehtoi kristinuskossa sanoma siitä, että kaikki ovat arvokkaita ja saavat olla äänessä sosiaaliseen luokkaan katsomatta, kun taas perinteisessä Rooman ja Kreikan pakanauskossa siitä uskosta eniten saivat irti kouluttautuneimmat, koska se korosti menestymisen ja kestävän ajattelun tärkeyttä. Sivulla 15-16 mainitaan, että vasta kun sivistyneistön stoalaiset kääntyivät kristinuskoon, niin kristinuskoon sekoitettiin kreikkalaista sivistystä ja yhdenmukaistettiin oppia.

Tämä sitten ironisesti johti siihen, että vaikka kouluttautuneimmat ovat aina opiskelleet teologiaa ja tehneet teologista tutkimusta, niin sitten kun kirkosta on eronnut paljon koulutettua väkeä, niin kyllä viisaimmatkin teologit ajattelevat, että onko tässä mitä opiskelen, mitään järkeä. On se vähemmistöporukka, joka ymmärtää teologian symbolisuuden postmodernina aikana, ja on se matalasti kouluttautuneiden ja kognitiivisesti rajoittuneiden enemmistö, jotka taas ajattelevat että Jeesuksen ylösnousemus oli aito historiallinen tapahtuma, yhtä totta kuin holokausti. Nimenomaan se että kristinuskoon ei ole ikinä kuulunut kreikkalaisen pakanauskon tapaan sellainen elitistinen ajattelu, että jos olisit viisaampi, vaivaisit päätäsi ja etsisit oikeasti totuutta, niin olisit lähempänä Jumalaa. Se sama mentaliteetti, mikä katolilaisilla skolastikoillakin oli kun he saivat vaikutteita Aristoteleen ajattelusta, että ihmisen tehtävänä on tuntea Jumala tutkimalla hänen luomakuntaansa ja tätä ympäristöä, missä me eletään.

Sosiologiassa tunnetaan sellainen käsite kuin sosiaalinen stratifikaatio. Se meinaa sitä, että yleensä hyvässä asemassa olevat eli akateemisesti kouluttautuneet hyvätuloiset ja vauraat, eivät erityisemmin halua olla missään tekemisissä alempien yhteiskuntaluokkien kanssa. Kristillinen tasa-arvoajattelu sitten ampuu siinä omaan jalkaansa, että okei, kristityt ovat yhtä suurta perhettä yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Eihän kukaan nyt oikeasti usko sellaiseen. Se että joku syrjäytynyt käännynnäinen orthobro mies alkaa kinumaan Valamon luostariin pääsemistä siksi koska "ortodoksisuus on based kun se kieltää naispappeuden" (Lähde: Isä Damaskinoksen haastattelu Uusi Juttu -lehdessä), joku TikTok larppaaja tunkee jotain formaalin logiikan yhtälöitä siitä kuinka abortti on väärin tai akatemiasta syrjäytetty naisteologi inisee miten naisdiakoniitat ja feminismi eivät kuulu Suomen ortodoksiseen kirkkoon, ovat sellaisten ihmisten edessä uskomattoman vaivaannuttavia ihmisiä, jotka sentään maksaa enemmän veroja Suomelle ja tälle kirkolle kuin kukaan heistä. Suomen ortodoksisessa kirkossa vain 65 % jäsenistä maksaa kirkollisveroa eli on työelämässä, ja keskipalkka on noin 2000€/kk luokkaa eli suurin osa heistä on totisesti siis matalasti kouluttautuneita tai syrjäytyneitä. Yleensä sitten ne kovatuloiset ja koulutetut tekee oikeasti jotain järkevää tässä yhteiskunnassa, joko jää kirkon jäseniksi ja pysyy tiukasti omissa sivistyneemmissä kuppikunnissaan samalla kun käydään kyllä jumalanpalveluksissa, tai sitten siihen gonahdetaan täysin ja erotaan kirkosta.

Eikä sen tarvitsisi olla niin. J. D. Vance on sanonut, että kristityn ei tarvitse olla tyhmä ollakseen kristitty. Kyllä ihmisiltä saa vaatia ihan klassista sivistystä ja järjen käyttöä. Se ei ole mikään katolilaisten skolastikkojen yksinoikeus, vaan jokaisen länsimaalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan ihmisen kansalaistaitojen vähimmäisvaatimus.

Kun länsimaissa sitten syntyvyys on heikkoa kaikissa muissa yhteiskuntaluokissa paitsi ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa, jotka eivät ole kirkon jäseniä tai ovat vähemmistöä kirkossa, niin se näkyy sitten vähäisempinä lapsilukuina ja sen myötä vähentyneinä kirkon jäseniksi kastamisina.

Globaalissa etelässä sitten kristinusko on yleisempää siksi, koska globaalissa etelässä sellaisissa maissa joissa kristinusko on ollut pidempään, niin väkiluku on kasvanut kun lapsikuolleisuus on vähentynyt ja sitten puolestaan joissakin globaalin etelän maissa kolonisoinnin myötä kristinusko on melko uusi ilmiö, jonka myötä se alkaa korostumaan paljon yhteiskunnassa. Siitä on tehty tutkimuksia, että yleensä sellaiset ihmiset jotka kääntyvät johonkin uskontoon ilman uskonnollista perhetaustaa, niin he ovat etenkin melko vannoutuneita ja radikaaleja uskonharjoittajia verrattuna niihin, jotka ovat syntyneet siihen uskoon. Esimerkiksi Afrikassa näkee paljon protestanttisia karismaattisia kristillisiä lahkoja, jotka uskovat siihen että joku kristitty pappi voi esimerkiksi parantaa ihmisen hänen sokeudestaan tai muusta sairaudesta. Afrikassa on paljon karismaattiskristillisiä radioita, joissa keskustellaan melko samaan sävyyn kristinuskosta miten esimerkiksi amerikkalaiset tele-evankelistat olivat keskustelleet.

Tämä on sitten johtanut sellaiseen melko ironiseen kehitykseen, että olen nähnyt esimerkiksi sellaisia videoita, joissa afrikkalaiset saarnaajat tulevat saarnaamaan esimerkiksi Lontoon kaduille. Siis kulttuurikolonisoitu afrikkalainen tulee saarnaamaan niille samoille ihmisille kristinuskosta, jotka olivat alun perin tuoneet sen kristinuskon Afrikkaan. Alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat länsimaalaisetkin sitten alkavat länsimaissa seuraamaan afrikkalaisia saarnaajia ja niiden oppeja.

Uskon tämän kehityksen johtuvan siitä, että klassinen akateeminen koulutus ja järjenkäyttö ei ole jakaantunut niin länsimaissa kuin globaalisti tasaisesti. Tämä sitten on johtunut useista taloudellisista lamoista, joita on tapahtunut useita 30 vuoden ajalta. Sen myötä sitten kristillinen fundamentalismi levittäytyy niille, jotka ovat huono-osaisia tai muuten vain vajaavaisessa asemassa, ja sitten ne jotka ovat hyvinvoivia, osallistuu lähinnä vain korkeatasoisiin akateemisiin teologisiin seminaareihin tai eroaa kokonaan kirkosta.

Kai se painoarvon muutos vaikuttaa lähinnä vain siihen, että nykypäivänä kristitystä ei voida enää olettaa että hän on peruskunnollinen ihminen jolla on klassista sivistystä ja suhteellisuudentajua, vaan nykypäivän kristitty on suurimmaksi osaksi aivan patatyhmä lurjus joka ei tule ikinä maksamaan tarpeeksi kirkollisveroa surkeutensa takia, jotta kirkolla olisi oikeasti jotain tulevaisuutta. Mitä Uspenskin katedraalille tulisi tapahtumaan, jos Suomen ortodoksisen kirkon jäseniksi jää nämä pienituloiset ja syrjäytyneet motkottajat, joiden tulot eivät tule kattamaan minkään kirkkorakennuksen kustannuksia? No sehän tullaan purkamaan pois. Sen pitäisi olla tarpeeksi hyvä syy sille, että miksi järkeä käyttäville kristityille ei kannata vittuilla, tai muuten rahahanat sulkeutuu ja sitten tulee erittäin rumaa jälkeä.

TLDR; Christianity experienced prole drift.

Ylitin 1500 merkkiä, mutta minua ei kiinnosta. Pistevähennys.

Lähteet:

1. https://lausanne.org/global-analysis/perspectives-from-global-south-christianity
2. https://teologia.fi/2025/01/editorial-theology-from-the-global-south/

Tarkistusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten uskottavasti kokelas pohtii seurauksia, joita kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas pohtii, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle, esittämällä vähintään kaksi aiheeseen liittyvää näkökohtaa.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas pohtii uskottavasti, mitä seurauksia kristinuskon kannatuksen painopisteen muutoksella on ollut kristinuskolle, esittämällä vähintään kolme olennaista näkökohtaa.

Vastaus voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia:

Kristinuskon merkitys globaalissa pohjoisessa on vähentynyt maallistumiskehityksen myötä.

Kristinuskon merkityksen vähentyminen globaalissa pohjoisessa on saanut kirkot Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa luomaan uusia tapoja toimia ja tavoittaa ihmisiä.

Vuoropuhelun tarve ja merkitys globaalin pohjoisen ja globaalin etelän kirkkojen välillä on kasvanut.

Kristinuskon painopisteen muutos näkyy esimerkiksi kirkollisten johtajien valinnoissa, mukaan lukien ensimmäinen ei-eurooppalainen paavi yli tuhanteen vuoteen.

Kontekstuaalisen teologian merkitys on kasvanut, varsinkin globaalissa etelässä. Kontekstuaalisessa teologiassa teologiaa ja kirkollista elämää sovelletaan tietyssä kontekstissa. Käsitteen mukaan kaikki teologia on sidoksissa kulttuuriin, aikaan ja kieleen.

Globaalin etelän kehittyvissä maissa kristinuskoa tulkitaan usein köyhyyden ja yhteiskunnallisen epävakauden keskellä. Tämä on synnyttänyt uusia tapoja tehdä teologiaa. Esimerkiksi vapautuksen teologian mukaiset tulkinnat nousevat usein paikallisen toimintaympäristön epäoikeudenmukaisuudesta.

Globaalin etelän kirkkojen merkitys esimerkiksi kansainvälisessä ekumeenisessa liikkeessä on kasvanut.

Globaalista pohjoisesta globaaliin etelään tehtävä lähetystyö on vähentynyt, ja se on muuttunut aiempaa selkeämmin kumppanuudeksi globaalin pohjoisen ja globaalin etelän kirkkojen välillä.

Globaalista etelästä globaaliin pohjoiseen tehtävä lähetystyö on lisääntynyt.

Kristinuskon kannatus kasvaa globaalin etelän maissa, joissa väestönkasvu on nopeaa. Kristinuskon kannattajista yhä suurempi osuus on nuoria.

Globaalissa etelässä suositun karismaattisen kristillisyyden merkitys on kasvanut.

Konservatiivinen kristinuskon tulkinta on vahvistunut, sillä globaalissa etelässä monet kristityt edustavat eettisissä kysymyksissä konservatiivista ajattelutapaa.

1.
Väittämiä uskonnoista 20 p.
Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kussakin osatehtävässä (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p.

Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

Ortodoksinen kirkko Suomessa

1.1
Filantropia ry on järjestö, joka tekee Suomen ortodoksisen kirkon kansainvälistä diakonia- ja lähetystyötä. (1 p)

1.2
Tampereen ortodoksinen seurakunta kuuluu Oulun ortodoksiseen hiippakuntaan. (1 p)

1.3
Ortodoksisen kirkon käsite kappeliseurakunta tarkoittaa yksikköä, joka toimii osana toista seurakuntaa. (1 p)

1.4
Riisa-nimellä tunnetaan ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa. (1 p)

1.5
Ortodoksisen seurakunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää seurakunnanvaltuusto. (1 p)

Ortodoksisen kirkon oppeja

1.6
Ortodoksisen kirkon opin mukaan theosis on tavoite tulla Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. (1 p)

1.7
Ekumeenisten kirkolliskokousten eli synodien päätökset velvoittavat kaikkia ortodoksisia kirkkoja. (1 p)

1.8
Kristuksen jumalallisen ja inhimillisen persoonan erillisyyttä opetti Nestorios. (1 p)

1.9
Neitsyt Marian asema Jumalansynnyttäjänä (Theotokos) vahvistettiin Efesoksen kirkolliskokouksessa vuonna 431. (1 p)

1.10 Ikonoklasmi tuomittiin paikallisessa piispainkokouksessa Nikeassa. (1 p)

Kristillisyys lännessä

1.11
Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa vakiinnutti hallintokaudellaan 1500-luvulla Ruotsiin luterilaisen kristillisyyden.(1 p)

1.12
Reformaatio tarkoittaa uskonnon uudelleen tulkitsemista. (1 p)

1.13
Baptismi on kristillinen suuntaus, joka korostaa uskovien kastetta. (1 p)

1.14
Suviseurat ovat osa lestadiolaisten kesätoimintaa Suomessa. (1 p)

1.15
Paavo Ruotsalainen oli henkilö, jota pidetään herännäisyyden eli körttiläisyyden perustajana. (1 p)

Uskontojen käsitteitä

1.16
Mandala on meditaation apuväline hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa. (1 p)

1.17
Alba on luterilaisen kirkon papin liturginen vaate. (1 p)

1.18
Tapio on muinaissuomalainen jumala. (1 p)

1.19
Menora on symbolinen esine, joka kuuluu juutalaisuuteen. (1 p)

1.20
Dikiri ja trikiri kuuluvat piispan jumalanpalvelusesineistöön. (1 p)

11. kysymys

1.
Väittämiä uskonnoista 20 p.

Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kussakin kohdassa (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”. Kalendaariset tapahtumat

1.1
Maaliskuussa ortodoksinen kirkko viettää juhlaa, joka liittyy Jumalansynnyttäjän Neitsyt Marian ilmestykseen. (1 p)

1.2
Kirkollisesti juhannuksen viettäminen liittyy Johannes Kastajan muistelemiseen. (1 p)

1.3
Luterilainen kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina. (1 p)

1.4
Apostolien paastoa vietetään ennen Pietarin ja Paavalin muistopäivää. (1 p)

1.5
Pyhäinpäivä on edesmenneiden muistojuhla.(1 p)

Ortodoksisuus tässä ajassa

1.6
Vuonna 2022 Uuden Valamon luostarin johtajaksi valittiin arkkimandriitta Mikael. (1 p)

1.7
Vuonna 2023 tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun ortodoksinen kirkko Suomessa sai Konstantinopolin patriarkaatilta autonomisen aseman. (1 p)

1.8
Lintulan luostari sai vuonna 2023 uuden luostarinjohtajan. (1 p)

1.9
Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous kokoontuu joka vuosi Valamon luostarissa.(1 p)

1.10
Johannes Sonkajanrantalainen on kanonisoitu 1 p. apostolien vertainen pyhä. marttyyri ja tunnustaja.(1 p) kirkkoisä. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Ortodoksinen maailma 1.11 Kreikkalaiskatolisen eli uniaattikirkon tunnuspiirre on, että se 1 p. on itsenäinen kirkko ja noudattaa katolisen kirkon jumalanpalvelusperinnettä. kuuluu Kreikan ortodoksiseen kirkkoon ja noudattaa sen jumalanpalvelusperinnettä. kuuluu paavin alaisuuteen ja noudattaa ortodoksista jumalanpalvelusperinnettä.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.12 Kyrillos ja Methodios ovat saaneet lisänimen 1 p. Bysantin apostolit. slaavien apostolit.(1 p) Romanian apostolit. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.13 Bysanttilaisen kulttuurin keskeisiksi osiksi voidaan katsoa 1 p. Kiovan Rusin valtakunta, skandinaavinen kulttuuri ja kristinusko. Länsi-Rooman perinne, persialainen kulttuuri ja kristinusko. roomalainen valtiojärjestelmä, hellenistinen kulttuuri ja kristinusko.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.14 Vanhauskoiset ovat ortodoksisen kirkon liike, joka on syntynyt 1 p. 1600-luvulla Venäjällä.(1 p) 1700-luvulla Virossa. 1800-luvulla Inkerinmaalla. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.15 Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA) edustaa Amerikassa 1 p. kreikkalaista perinnettä. romanialaista perinnettä. venäläistä perinnettä.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Uskontojen piirteitä 1.16 Šintolaisuuteen liittyvä rituaalinen urheilulaji on 1 p. jousiammunta. sumopaini.(1 p) potkunyrkkeily. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.17 Hindut viettävät loka-marraskuussa valon juhlaa nimeltä 1 p. id al-adha. diwali.(1 p) hanukka. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.18 Kristinuskossa opetetaan, että kristillinen kirkko syntyi ensimmäisenä 1 p. palmusunnuntaina. helluntaina.(1 p) jouluna. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Buddhalaiset stupat ovat rakennuksia, 1 p. joissa munkit asuvat sadekauden. jotka alun perin rakennettiin Buddhan maallisten jäännösten säilyttämistä varten.(1 p) joissa munkit suorittavat avioliittoon vihkimisiä. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.20 Juutalaiset juhlivat pesahia (pääsiäistä) 1 p. Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.(1 p) syntien sovittamisen juhlana. Tooran antamisen kunniaksi. En vastaa.

20. tehtävä

3.
Väitteitä uskontojen historiasta 20 p.
3.1
Pohdi seuraavaa väitettä ja perustele, pitääkö se paikkansa: Ortodoksisen jumalanpalvelustradition juuret ovat juutalaisessa synagogapalveluksessa. 10 p.

Pitää osittain paikkaansa. Varhaiset kristityt olivat aluksi juutalaisia ja osallistuivat synagogapalveluksiin. Siksi monet ortodoksisen jumalanpalveluksen piirteet ovat peräisin juutalaisesta perinteestä. Raamatun tekstien lukeminen, psalmien laulaminen, rukoukset ja seurakunnan yhteinen osallistuminen ovat tuttuja synagogasta ja ortodoksisesta jumalanpalveluksesta.

Ortodoksinen jumalanpalvelus ei ole kuitenkaan pelkkä synagogapalveluksen jatke. Kristinuskoon tuli lisää elementtejä, jotka liittyivät Jeesukseen Kristukseen. Keskeisin oli ehtoollinen, jonka juuret ovat Jeesuksen viimeisessä ateriassa. Kirkollinen symboliikka, ikonit, monet liturgiset tekstit, ovat syntyneet kristinuskon sisällä eivätkä liity juutalaiseen synagogapalvelukseen millään tavalla.

Ortodoksisen jumalanpalveluksen juuret ovat synagogapalveluksissa, mutta samalla se on kehittynyt omaksi kristilliseksi jumalanpalvelusperinteekseen.

Tarkistusvastaus:

Vastauksessa arvioidaan sitä, miten jäsentyneesti ja monipuolisesti kokelas erittelee ortodoksisessa jumalanpalveluselämässä ilmeneviä juutalaisuudesta periytyviä käytänteitä. Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas toteaa, että väite pitää paikkansa. Lisäksi kokelas perustelee tämän mainitsemalla vähintään kaksi olennaista näkökohtaa. Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas perustelee monipuolisesti ja vakuuttavasti, miksi väite pitää paikkansa. Kokelas kuvailee juutalaisen ja ortodoksisen jumalanpalveluselämän yhtäläisyyksiä. Vastauksessa voidaan tuoda esille seuraavia asioita, jotka ilmenevät edelleen ortodoksisessa jumalanpalvelustraditiossa: Ensimmäiset kristityt olivat juutalaisia. Jumalanpalveluselämää ryhdyttiin siis suunnittelemaan juutalaisen synagogapalveluksen pohjalta. Aluksi sunnuntaisin oli kaksi palvelusta. Aamulla kokoonnuttiin ns. sanan palvelukseen lukemaan profetioita, psalmeja ja epistoloita ja rukoilemaan, samaan tapaan kuin synagogissa. Ehtoollisen vietto oli illalla. Myöhemmin nämä yhdistettiin. Juutalaisen sapatin vieton sijaan kristityt alkoivat pitää sunnuntaita Herran ylösnousemuksen päivänä ja keskeisenä juhlapäivänä. Papin toimi on jatkumo juutalaisen rabbin toimesta. Toimeen valittiin vain miehiä juutalaisen esikuvan mukaan. Nykyisin reformijuutalaisuudessa on naisrabbeja. Psalmien kirja on ortodoksien ”virsikirja”, kirkkomusiikki ja kirkkorunous kehittyivät juutalaiselta pohjalta. Resitatiivinen lukutapa on peräisin juutalaisuudesta. Liturginen vuorokausi on järjestetty raamatullisen vuorokausirytmin mukaan kuten juutalaisuudessa: Vuorokausi alkaa illalla ja päättyy aamulla. Vuorokausi on jaettu yhdeksään osaan. Niihin liittyvät omat jumalanpalvelusmuotonsa: ehtoopalvelus, ehtoonjälkeinen palvelus, puoliyöpalvelus, aamupalvelus, I hetki, III hetki, VI hetki, liturgia ja IX hetki. Etiopian ortodoksinen kirkko elää edelleen kahden kalenterin (juutalainen ja ortodoksinen) ja kahden tradition mukaan, ja he hyväksyvät muun muassa ympärileikkauksen ja sapatin vieton.

3.2
Pohdi seuraavaa väitettä ja perustele, pitääkö se paikkansa: Osmanien (ottomaanien) valtakunnan aikaan ortodokseilla oli samanlaiset yhteiskunnalliset oikeudet kuin muslimeilla. 10 p.

Väite ei pidä paikkaansa. Osmanien valtakunnassa ortodoksit saivat harjoittaa uskontoaan melko vapaasti, ja heillä oli oma kirkollinen hallintonsa Konstantinopolin patriarkan johdolla. He kuuluivat niin sanottuun millet-järjestelmään, jossa uskonnolliset yhteisöt hoitivat osan omista asioistaan.

Ortodoksit eivät kuitenkaan olleet tasa-arvoisessa asemassa muslimeihin nähden. Heidän piti maksaa ei-muslimiudestaan jizya-veroa. He eivät myöskään voineet päästä kaikkiin valtion virkoihin. Lisäksi heidän asemansa oli alempi kuin muslimien.

Toisaalta ortodoksien asema vaihteli eri aikakausina ja alueittain. Voitiin elää suhteellisen rauhallisesti, mutta oli rauhallista tai ei, oikeudellisesti ortodoksit eivät olleet muslimien kanssa samanarvoisia.

Kokeesta: Ortodoksinen uskonto syksy 2024

23. kysymys

1. Väittämiä uskonnoista 20 p. Alla on 20 väittämää ryhmiteltyinä viiteen aihepiiriin. Valitse kussakin kohdassa (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”. Ortodoksisen kirkon käsitteitä 1.1 Tsasouna on ortodoksisen kirkon 1 p. sivuluostari. rukoushuone.(1 p) alttarihuone. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.2 Suomen ortodoksisessa kirkossa yleisesti käytössä oleva jumalanpalvelus on 1 p. Tuomas-messu. Qurbana-liturgia. Johannes Krysostomoksen liturgia.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.3 Ortodoksisen kirkon näkemyksen mukaan ikonitaidetta voidaan kuvata 1 p. maalattuna evankeliumina.(1 p) ikonimaalarin vapaasti muokkaamana tuotteena. aina puulle maalattuna taiteena. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.4 Igumenia on henkilö, joka johtaa 1 p. ortodoksisen kirkon pappisseminaaria. ortodoksisen kirkon nunnaluostaria.(1 p) ortodoksisen kirkon munkkiluostaria. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.5 Epitrakiili on liturgisen vaatetuksen osa, joka kuuluu 1 p. kanttorin asuun. diakonin asuun. papin asuun.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Ortodoksisen kirkon patriarkaatit 1.6 Aleksandrian patriarkaatti toimii pääasiassa 1 p. Euroopassa. Etelä-Amerikassa. Afrikassa.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.7 Antiokian patriarkaatin keskuspaikka sijaitsee 1 p. Turkissa. Syyriassa.(1 p) Libanonissa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.8 Ortodoksisen kirkon tradition mukaan Neitsyt Marian hauta sijaitsee 1 p. Jerusalemissa.(1 p) Betlehemissä. Aleksandriassa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.9 Ekumeeninen patriarkka johtaa patriarkaattia 1 p. Roomassa. Istanbulissa.(1 p) Ateenassa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.10 Bulgarian patriarkaatti on itsenäistynyt 1 p. Romanian patriarkaatista. Moskovan patriarkaatista. Konstantinopolin patriarkaatista.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Ortodoksisen kirkon oppi 1.11 Ortodoksisessa kirkossa hautaustoimitus on 1 p. sakramentti. pyhä toimitus.(1 p) aamupalvelus. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.12 Ensimmäinen kirkolliskokous pidettiin 1 p. Nikeassa.(1 p) Efesoksessa. Damaskoksessa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.13 Kerubit ovat 1 p. alkukirkon seurakuntien johtajia. erakkomunkkeja. enkeleitä.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.14 Ortodoksisessa kirkossa henkilön kanonisointi tarkoittaa sitä, että 1 p. hänen syntinsä annetaan anteeksi. hän tuntee katumusta käskyjen rikkomisesta. hänet todetaan pyhäksi.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.15 Ikonitaiteessa Neitsyt Marian sininen viitan väri kuvastaa hänen 1 p. ihmisyyttään.(1 p) pyhää tehtäväänsä. asemaansa Joosefin puolisona. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Maailmanuskonnot 1.16 Hindulaisuuden vanhin pyhä teksti on 1 p. Tripitaka. Rigveda.(1 p) Bhagavadgita. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.17 Valaistumisen tilaa kutsutaan buddhalaisuudessa nimellä 1 p. atman. nirvana.(1 p) inkarnaatio. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.18 Juutalaisuudessa tärkeä siirtymäriitti on 1 p. suuri sovituspäivä. bar mitsva.(1 p) seder-ateria. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.19 Sunnalaisuuden ja šiialaisuuden eron aiheutti eroava näkemys 1 p. Koraanin alkuperästä. profeetta Muhammadin syntymään liittyvistä tapahtumista. profeetta Muhammadin seuraajasta.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.20 Sikhiläisyydessä arvostetaan erityisesti 1 p. askeettista elämäntapaa ja yhteiskunnasta eristäytymistä. työntekoa ja muiden ihmisten palvelemista.(1 p) äkillisen valaistumisen tavoittelua. En vastaa. Pisteet 1 / 1

29. tehtävä

2.
Uskonnottomuuden määrittely ja yleisyys 20 p.
Määrittele uskonnottomuus ja pohdi, mitä ongelmia uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyy.

Uskonnottomuus tarkoittaa yleensä sitä, että henkilö ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, ei usko yliluonnollisiin väitteisiin tai ei harjoita uskontoa. Käsitteen sisältö kuitenkin vaihtelee paljon. Uskonnottomiin voidaan lukea esimerkiksi ateistit, agnostikot, sekulaarit humanistit sekä ihmiset, jotka eivät pidä uskontoa merkittävänä osana elämäänsä.

Uskonnottomuuden määrittelyyn liittyy useita ongelmia. Uskonnottomien ryhmä ei ole yhtenäinen. Ateismi tarkoittaa yleensä jumaluskon puuttumista, kun taas agnostikko katsoo, ettei Jumalan olemassaolosta voida tietää varmasti. Monet ihmiset eivät myöskään kuulu uskonnolliseen yhteisöön, mutta silti uskovat jonkinlaiseen "korkeampaan voimaan". Joku voi myös kuulua kirkkoon kulttuurillisista ja perinteiden vaalimiseen liitettävistä syistä ilman varsinaista uskonnollista vakaumusta.

Tulokset riippuvat siitä, mitä kysytään. Uskonnolliseen yhteisöön kuulumista? Uskomuksia? Uskonnon harjoittamista? Eri kysymykset antavat eri tuloksia. Eri kulttuureissa myös uskonnottomuuden ilmoittamiseen voi liittyä sosiaalista painetta. Esimerkiksi monissa Lähi-Idän muslimimaissa ateistiksi tunnustautuminen saattaa johtaa jopa kuolemanrangaistukseen, kun taas kehittyneissä teollisuusmaissa oman uskonnollisuuden esille tuominen saatetaan sosiaalisesti kyseenalaisena ja nolona. Siksi uskonnottomuuden todellista yleisyyttä on vaikeaa määritellä tarkasti.

Tarkistusvastaus:

Vastauksesta arvioidaan sitä, miten osuvan ja jäsentyneen määritelmän uskonnottomuudesta kokelas esittää ja miten monipuolisesti hän pohtii uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia. Hyvässä vastauksessa (10 p.) kokelas esittää hyvin kuvaavan määritelmän uskonnottomuudesta. Lisäksi hän esittää vähintään yhden uskonnottomuuden määrittelemiseen ja yhden uskonnottomuuden yleisyyden arvioimiseen liittyvän ongelman. Kiitettävässä vastauksessa (16 p.) kokelas esittää osuvan ja jäsentyneen määritelmän uskonnottomuudesta ja pohtii monipuolisesti sen määrittelemiseen ja yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia. Uskonnottomuuden määritelmä voi sisältää esimerkiksi seuraavia näkökohtia: kognitiivinen ulottuvuus: uskonnollisten käsitysten puuttuminen toiminnallinen ulottuvuus: uskonnon harjoittamattomuus institutionaalinen ulottuvuus: uskontokuntaan kuulumattomuus identiteettiin ja itseymmärrykseen liittyvä ulottuvuus: subjektiivinen identifioituminen uskonnottomaksi.

Kokelas voi rakentaa esittämänsä uskonnottomuuden määritelmän yhden tai useamman edellä esitetyn näkökohdan varaan. Myös muut uskottavat luonnehdinnat ovat mahdollisia.

Uskonnottomuuden määrittelemiseen ja sen yleisyyden arvioimiseen liittyviä ongelmia voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Se, ettei kuulu johonkin uskontokuntaan, ei merkitse välttämättä uskonnottomuutta. Uskontokuntiin kuuluu myös ihmisiä, jotka eivät harjoita aktiivisesti uskontoa. Uskontokuntiin kuuluu myös ihmisiä, jotka identifioituvat uskonnottomaksi. Uskontokuntaan kuulumiseen voi olla muita syitä kuin uskonnollinen vakaumus. Uskontokuntiin kuulumattomien joukossa on myös sellaisia ihmisiä, joiden uskonnollisuudessa on elementtejä useista eri uskontotraditioista. Monet uskonnolliset ryhmät eivät ole rekisteröityneet uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, vaan ne toimivat vapaamuotoisina yhteenliittyminä tai yhdistyksinä. Virallisissa tilastoissa tällaisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset saatetaan tulkita uskonnottomiksi. Uskonnollisuuden yksilöllistymisen myötä esimerkiksi Suomessa yhä suurempi osa uskonnollisena tai hengellisenä itseään pitävistä ihmisistä ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai yhdyskuntaan. Monissa kulttuureissa yksi tai useampi uskonto vaikuttaa laajasti kulttuurisiin käsityksiin ja käytäntöihin. Tästä näkökulmasta voidaan puhua esimerkiksi ”kristityistä ateisteista” tai ”kulttuuriltaan kristityistä”. Osa ihmisistä pitää itseään sekä uskonnottomana että esimerkiksi luterilaisena tai henkisenä. Nämä identiteetit eivät välttämättä sulje toisiaan pois. Uskonnon ja kulttuurisen taustan erottaminen toisistaan on usein vaikeaa. Esimerkiksi islamilaisista maista Suomeen muuttaneita pidetään usein automaattisesti muslimeina, vaikka he eivät olisi uskonnollisesti aktiivisia. Maista, joissa negatiivinen uskonnonvapaus ei toteudu, on vaikea saada luotettavaa tietoa uskonnottomien määrästä. Uskonnottomuuden määrittelyyn ja uskonnottomaksi identifioitumiseen voivat vaikuttaa erilaiset sosiokulttuuriset normit, esimerkiksi käsitykset siitä, mikä tietyssä kulttuurissa ja yhteiskunnassa on sallittua tai soveliasta. Uskonnottomuus määrittyy uskonnon ja uskonnollisuuden vastakohtana. Se on sananmukaisesti uskonnon tai uskonnollisuuden puuttumista. Tämän vuoksi uskonnottomuuden määrittelyyn vaikuttaa olennaisesti myös se, miten uskonto määritellään ja uskonnon määrittelemiseen liittyvät ongelmat koskevat usein myös uskonnottomuuden määrittelyä. Uskonnon käsitteen määrittelemiseen liittyy monia ongelmia: esimerkiksi perinteinen ajatus siitä, että uskontoon kuuluu usko jumaluuteen tai yliluonnolliseen, ei päde kaikkiin maailmanuskontoina pidettyihin katsomuksiin. Monia sekulaareja katsomuksia tarkastellaan uskontotieteessä uskonnon kaltaisina ilmiöinä, mikä haastaa uskonnon ja uskonnottomuuden välistä erontekoa. Voidaan esimerkiksi ajatella, että kaikissa yhteisöä koossa pitävissä käytänteissä on uskonnon kaltaisia piirteitä.

30. tehtävä

4.
Väittämiä ortodoksisen kirkon opista 20 p.
4.1
Mirhavoitelun mysteerio, joka toimitetaan kasteen jälkeen, on ortodoksien konfirmaatio. Pohdi väittämää ja perustele, pitääkö väite paikkansa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Pitää osittain paikkaansa, mutta väite on melko yksinkertaistava. Mirhavoitelun mysteeriota voidaan verrata länsimaisten kirkkojen konfirmaatioon, koska siinä kastettu saa Pyhän Hengen lahjan ja tulee täysivaltaiseksi kirkon jäseneksi. Ortodoksisessa kirkossa mirhavoitelu toimitetaan kuitenkin yleensä välittömästi kasteen jälkeen vauvoille.

Luterilaisessa kirkossa konfirmaatio tapahtuu tavallisesti rippikoulussa ja siihen liittyy oman henkilökohtaisen uskon tunnustaminen. Ortodoksisessa kirkossa mirhavoitelu ei ole tällainen myöhempi vahvistus kasteelle, vaan se kuuluu samaan kristityksi tulemisen kokonaisuuteen kuin kaste ja ehtoollinen. Tämän vuoksi myös vastakastettu vauva voi osallistua ehtoolliselle.

Mirhavoitelussa pappi voitelee kastetun pyhitetyllä mirhalla useista kohdista ja lausuu sanat: "Pyhän Hengen lahjan sinetti." Mysteerion tarkoituksena on välittää Pyhän Hengen armo ja liittää ihminen täyteen kirkolliseen yhteyteen.

Mirhavoitelua voi kutsua ortodoksien konfimaation vastineeksi, mutta se ei vastaa täysin luterilaista konfirmaatiota eikä sillä ole samaa merkitystä tai ajankohtaa.

Tarkistusvastaus:

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa. Hän pohtii väittämää avaamalla mysteerion merkitystä: kaste on kirkkoon liittäminen, ja mirhavoitelu on kasteen vahvistaminen. Kokelas mainitsee ainakin yhden asian kummastakin toimituksesta.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa, perustelee asian jäsentyneesti ja pohtii monipuolisesti mirhavoiteluun ja kasteeseen liittyviä asioita.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia: Raamatullinen tausta: "Totisesti minä sanon teille, jota ei kasteta vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan” (Joh. 3:5); Kristuksen kastekäsky: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen” (Matt. 28:19) Lapsikasteessa kummi vastaa kastettavan puolesta papin esittämiin kysymyksiin. Myös lapsikasteessa luetaan eksorkismirukoukset (luopuminen pahasta). Kastettava upotetaan veteen kolmesti, mistä seuraa hengellinen syntymä. Kaste ei ole nimenantotilaisuus, vaan lapselle on annettu nimi jo ennen kastetta. Kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi, ja siksi kaste toimitetaan yleensä kirkossa. Mirhavoitelu on lapsikasteessa käytännössä kasteen mysteerion osa. Ennen kasteen vahvistamisen suoritti piispa, mutta nykyisin vahvistaminen tapahtuu piispan siunaaman mirhavoiteen välityksellä. Pappi voitelee mirhavoiteella kastetun otsan, silmät, sieraimet, suun, korvat, rinnan, kädet ja jalat lausuen kullakin kerralla ”Pyhän Hengen lahjan sinetti”. Tähän kummi ja muut paikallaolijat vastaavat ”amen”. Mirhavoitelu on kastetulle kuten helluntai opetuslapsille. Jos aikuinen, joka on kastettu jonkin kristillisen kirkon jäseneksi, liittyy ortodoksisen kirkon jäseneksi, hänelle suoritetaan vain mirhavoitelu. Kastettu ja mirhalla voideltu lapsi on täysivaltainen kirkon jäsen, hänelle annetaan ehtoollista, ja hän voi toimia kummina. Vain äänestäminen seurakunnan vaaleissa vaatii 16 vuoden iän. Konfirmaatio tarkoittaa kasteen vahvistamista. Katolisilla kasteen vahvistaminen on yksi seitsemästä sakramentista, kuten ortodokseillakin, ja sen suorittaa yleensä piispa, kun lapsi on noin 8–9-vuotias. Evankelisluterilaisissa ja muissa protestanttisissa kirkoissa ei konfirmaatio eli kasteen vahvistaminen ole sakramentti. Suomessa konfirmaatio on yleensä sinä vuonna, jolloin nuori täyttää 15 vuotta.

4.2
Kiovan ruhtinas Vladimiria pidetään Venäjän ortodoksisuuden isänä. Pohdi väittämää ja perustele, pitääkö väite paikkansa. 10 p.

Vastauksen pituus on enintään 1500 merkkiä. Ylityksestä seuraa p istevähennys.

Väite pitää pääosin paikkaansa. Vladimir Suuri oli Kiovan Rusin hallitsija, joka otti kristinuskon vastaan vuonna 988 ja kastatti valtakuntansa. Tätä tapahtumaa pidetään itäslaavisen ortodoksisuuden alkuna, minkä vuoksi Vladimiria kutsutaan Venäjän ortodoksisuuden isäksi.

Vladimir omaksui kristinuskon Bysantista, mikä liitti Kiovan Rusin osaksi ortodoksista kristikuntaa. Hänen päätöksensä vaikutti ratkaisevasti myöhempien venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten alueiden uskonnolliseen kehitykseen. Ortodoksinen kirkko pitää Vladimiria pyhänä ja apostolienvertaisena hallitsijana.

Väite on kuitenkin osittain anakronistinen, sillä Vladimir ei hallinnut Venäjää nykyisessä merkityksessä vaan Kiovan Rusia. Nykyistä Venäjän valtiota ei ollut vielä olemassa. Siksi olisi historiallisesti täsmällisempää sanoa, että hän on Kiovan Rusin ja laajemmin itäslaavilaisen ortodoksisuuden perustajahahmo.

Väite voidaan siis hyväksyä, koska Vladimirin toiminta loi perustan Venäjän ortodoksiselle perinteelle, mutta historiallisesti hänet tulisi nähdä koko Kiovan Rusin kristillistämisen keskeisenä henkilönä.

Hyvässä vastauksessa (5 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa. Hän osoittaa tuntevansa kertomuksen ruhtinas Vladimirin kasteesta. Hän tietää, että Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Puolan ortodoksit pitävät Vladimiria kirkkonsa isänä.

Kiitettävässä vastauksessa (8 p.) kokelas toteaa väitteen pitävän paikkansa. Hän kertoo monipuolisesti, kuinka Venäjän valtiollinen kehitys (Kiovan Rus) alkoi ja kuinka siihen liittyy nykyinen Ukrainan alue. Kiitettävässä vastauksessa kokelas osaa monipuolisemmin kuvata ruhtinas Vladimirin kasteeseen liittyviä tapahtumia. Lisäansioksi katsotaan, mikäli kokelas tuntee Ukrainan alueen ortodoksisten kirkkojen nykytilan.

Kokelas voi tarkastella vastauksessaan esimerkiksi seuraavia näkökohtia: Kiovan ruhtinas Vladimirin äitiä Olgaa (k. 964) kunnioitetaan arvonimellä ”apostolien vertainen”. Ruhtinas Vladimirin kastetta vauhdittivat avioliittoaikeet Bysantin keisarin tyttären Annan kanssa (noin vuonna 988). Ruhtinaan kasteesta seurasivat niin sanotut Kiovan joukkokasteet. Kiova oli tuolloin Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa, mutta slaavin kielen avulla se saavutti tavallisen kansan. Tämä on aiheuttanut vielä nykyäänkin esillä olevan kiistan Kiovan valtion olemuksesta: ukrainalainen vai venäläinen? Ukrainassa toimii kaksi ortodoksisen kirkon jurisdiktiota: Ukrainan ortodoksinen autokefaalinen kirkko (Konstantinopolin patriarkaatin vuonna 2019 myöntämä asema) ja Ukrainan ortodoksinen autonominen kirkko (Moskovan patriarkaatin alainen). Lisäksi Ukrainassa toimii Rooman paavin alaisuudessa oleva kreikkalaiskatolinen uniaattikirkko.

Kokeesta: Ortodoksinen uskonto kevät 2024

1.
Väittämiä uskonnoista 20 p.
Alla on 20 väittämää. Valitse kussakin kohdassa (1.1 – 1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1 Ennen toista maailmansotaa Suomen ortodoksisen arkkipiispan istuin sijaitsi Sortavalassa. (1 p)

1.2 Vuoden 1920 Tarton rauhansopimuksen seurauksena Suomen ortodoksisen kirkon hallintaan siirtyi 1 p. Lintulan luostari. Laatokan Valamon luostari. Petsamon luostari.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.3 Rovasti Sergei Okulov vaikutti merkittävästi 1 p. kirkon jälleenrakennustyöhön 1950-luvulla. kirkon lähetystyöhön Afrikassa. Pyhän Sergein ja Hermanin veljeskunnan toimintaan.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.4 Ensimmäiset suomenkieliset ortodoksisen kirkon jumalanpalvelukset pidettiin 1 p. 1600-luvulla. 1800-luvulla.(1 p) 1900-luvulla. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.5 Uspenskin katedraali edustaa 1 p. venäläistä kirkkoarkkitehtuuria.(1 p) bysanttilaista kirkkoarkkitehtuuria. pohjoismaista kirkkoarkkitehtuuria. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.6 Romanos Melodos oli henkilö, jota pidetään 1 p. paastoelämän kehittäjänä. katumusharjoitusten kehittäjänä. kirkkorunouden kehittäjänä.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.7 Pakhomios Suuri laati 1 p. ensimmäiset ohjeet seurakuntaelämälle. ensimmäiset ohjeet luostarikilvoittelulle.(1 p) ensimmäiset ohjeet ikonimaalaukseen. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.8 Gregorios Palamas puolusti aikanaan 1 p. hesykasmia.(1 p) jälleensyntymisoppia. ehtoollisyhteyttä kaikkien kristittyjen kesken. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.9 Johannes Damaskolainen puolusti opetuksissaan 1 p. ortodoksisen kirkon naispappeutta. ikonien asemaa ortodoksisessa kirkossa.(1 p) patsaiden asemaa ortodoksisessa kirkossa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.10 Johannes Krysostomos tuli kuuluisaksi 1 p. upeasta piispallisesta asustaan. loistavista saarnoistaan.(1 p) laajasta kotikirjastostaan. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.11 Apokryfikirjat 1 p. ovat osa synoptisia evankeliumeja. ovat osa Raamatun kaanonin ulkopuolelle jääneitä tekstejä.(1 p) ovat Raamatun vanhimpia kirjoja. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.12 Johanneksen evankeliumi 1 p. on lyhin evankeliumeista. ei kuulu synoptisiin evankeliumeihin.(1 p) on apostoli Luukkaan kirjoittama. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.13 Raamatun tutkimukseen liittyvä teologian ala on 1 p. liturgiikka. eksegetiikka.(1 p) dogmatiikka. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.14 Paavalin kirjeet 1 p. ovat osa Apostolien tekojen kirjaa. ovat osa Vanhaa testamenttia. ovat osa Uutta testamenttia.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.15 Uuden testamentin kirjojen alkukieli on 1 p. heprea. kreikka.(1 p) latina. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.16 Kanadassa kannattajamäärältään suurin kirkkokunta on 1 p. katolinen kirkko.(1 p) luterilainen kirkko. ortodoksinen kirkko. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.17 Jamaikalla syntynyt uskonto on 1 p. rastafari.(1 p) skientologia. moonilaisuus. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.18 Maailman uskontoperinteistä Kiinassa on syntynyt 1 p. buddhalaisuus. taolaisuus.(1 p) šintolaisuus. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.19 Islamin merkittävimmät pyhiinvaelluskohteet sijaitsevat 1 p. Syyriassa. Egyptissä. Saudi-Arabiassa.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.20 Bahá’í-uskon juuret ovat 1 p. islamin šiialaisuudessa.(1 p) ortodoksisessa kristillisyydessä. juutalaisessa hasidismissa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Pisteet 20 / 20 Kokeesta: Ortodoksinen uskonto kevät 2024 1. Väittämiä uskonnoista 20 p. Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”. Orientaaliset kirkot 1.1 Orientaalisiksi kirkoiksi kutsutaan kristillisiä kirkkoja, jotka 1 p. ovat apostoli Paavalin perustamia. eivät hyväksy Khalkedonin kirkolliskokouksessa määriteltyä oppia Kristuksen kahdesta luonnosta.(1 p) ovat eronneet molemminpuolisilla kirkonkirouksilla Rooman patriarkaatista. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Ortodoksisuus maailmassa Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.2 Katolikos on kirkollinen arvonimi, jota käyttää 1 p. Antiokian patriarkaatin johtaja. Armenian apostolisen kirkon johtaja.(1 p) katolisen kirkon johtaja. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.3 Rastafarit liittyvät läheisesti 1 p. Georgian kirkkoon. Intian tuomaskristittyihin. Etiopian kirkkoon.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.4 Maroniittikirkko toimii pääasiassa 1 p. Libanonissa.(1 p) Islannissa. Iranissa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.5 Egyptin koptilainen kirkko pitää itseään 1 p. Konstantinopolin patriarkaatin perinteen jatkajana. Antiokian patriarkaatin perinteen jatkajana. Aleksandrian patriarkaatin perinteen jatkajana.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Ortodoksisuus maailmassa Tarkista Tyhjennä Muokkaa Ortodoksisen kirkon piirteitä 1.6 Vuodesta 2022 alkaen Suomen ortodoksisessa kirkossa on 1 p. kolme piispantoimea. neljä piispantoimea(1 p) viisi piispantoimea. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.7 Suomen ortodoksisen kirkon viimeisimmät hallinnolliset muutokset ovat koskeneet 1 p. luostareiden lukumäärää. hiippakuntien lukumäärää. seurakuntien lukumäärää.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.8 Pyhittäjä Johannes Sonkajanrantalainen oli ammatiltaan 1 p. lääkäri. pappi. opettaja. En vastaa. Tarkista Tyhjennä 1.9 Valamon munkki Herman teki lähetystyötä 1800-luvun alussa 1 p. Siperiassa. Alaskassa.(1 p) Grönlannissa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.10 Lintulan luostari on tunnettu siitä, että siellä tehdään 1 p. kirkkoviiniä. kirkkokynttilöitä.(1 p) kirkkotaidetta. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta Suomessa Tarkista Tyhjennä Muokkaa Pyhät kirjat 1.11 Apostolien teoissa kerrotaan 1 p. juutalaisuuden synnystä. helluntain tapahtumista.(1 p) Jeesuksen lapsuudesta. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Ortodoksisuus maailmassa Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.12 Ortodoksisen kirkon alttarievankeliumikirjan tekstit ovat peräisin 1 p. Vanhasta testamentista. Uudesta testamentista.(1 p) Vanhasta ja Uudesta testamentista. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Ortodoksisuus maailmassa Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.13 Vedakirjallisuus on 1 p. hindujen pyhien kirjojen kokonaisuus.(1 p) taolaisten pyhien kirjojen kokonaisuus. metodistien pyhien kirjojen kokonaisuus. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.14 Suura tarkoittaa 1 p. Koraanin sisällysluetteloa. Koraanin uutta käännöstä. Koraanin lukua.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.15 Pentateukki tarkoittaa kirjakokoelmaa, johon kuuluvat 1 p. kungfutselaisuuden klassikot. psalmit ja sananlaskut. Mooseksen kirjat.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa Uskontojen kannatus 1.16 Maailman väestöstä kristittyjä on 1 p. yli puolet. noin kolmasosa.(1 p) noin kymmenesosa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.17 Islam on kannattajamäärältään maailman 1 p. suurin uskonto. toiseksi suurin uskonto.(1 p) kolmanneksi suurin uskonto. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.18 Hinduja on maailmassa 1p. noin 200 miljoonaa. noin miljardi.(1 p) noin kaksi miljardia. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.19 Kristittyjen lukumäärä maailmassa on viimeisten 50 vuoden aikana 1p. lisääntynyt.(1 p) vähentynyt. pysynyt suunnilleen samana. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Uskonto ilmiönä – ortodoksisuus, juutalaisuus ja islam Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.20 Suomessa katolisen kirkon jäseniä on 1 p. noin 500. noin 15 000.(1 p) noin 50 000. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Aihealueet Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä Tarkista Tyhjennä Muokkaa Aihealueet Ortodoksisuus maailmassa Kokeesta: Ortodoksinen uskonto kevät 2023 1. Väittämiä uskonnoista 20 p. Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”. Ortodoksisen kirkon oppi 1.1 Ortodoksisen kirkon liturgiassa käytettävä uskontunnustus on nimeltään 1 p. Efeson-Khalkedonin uskontunnustus. Apostolinen uskontunnustus. Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.2 Ortodoksinen kirkko opettaa, että ihminen oli ennen paratiisista karkottamista 1 p. Jumalan palvelija. Jumalan kuva ja kaltainen.(1 p) Jumalan sijainen maan päällä. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.3 Jakamattoman kristillisen kirkon aikana pidettiin 1 p. kaksi ekumeenista synodia. viisi ekumeenista synodia. seitsemän ekumeenista synodia.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.4 Reliikit ovat 1 p. ortodoksisissa kirkoissa myytäviä matkamuistoja. munkkien asuinhuoneita. pyhälle ihmiselle kuuluneita esineitä.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.5 Pakomios Suuri on henkilö, jota voidaan pitää 1 p. luostarilaitoksen perustajana.(1 p) skiittajärjestelmän perustajana. kirkkoarkkitehtuurin isänä. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Ortodoksisen kirkon toiminta 1.6 Sergei vihittiin vuonna 2022 apulaispiispaksi 1 p. Kuopioon. Ouluun. Helsinkiin.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.7 Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA) 1 p. kuuluu Jerusalemin patriarkaatin alaisuuteen. edustaa ortodoksisen kirkon venäläistä perinnettä.(1 p) on syntynyt kreikkalaisten lähetystyöntekijöiden toiminnan tuloksena. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.8 Moskovan patriarkaattiin kuuluu autonominen ortodoksinen kirkko, joka toimii 1 p. Japanissa.(1 p) Australiassa. Puolassa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.9 Herman Aav oli Suomen autonomisen ortodoksisen kirkon 1 p. ensimmäinen apulaispiispa. ensimmäinen arkkipiispa.(1 p) ensimmäinen rovasti. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.10 Vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan seurauksena ortodoksista karjalaista väestöä muutti 1 p. Ruotsiin. Tveriin Moskovan lähelle.(1 p) Inkerinmaalle. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Kirjat eri uskonnoissa 1.11 Bhagavad-Gītā on 1 p. hindulainen pyhä kirja.(1 p) sikhiläisyyden pyhä kirja. taolaisuuden pyhä kirja. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.12 Psalmien kirja 1 p. kuuluu Apostolien tekoihin. kuuluu Vanhaan testamenttiin.(1 p) kuuluu Mooseksen kirjoihin. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.13 Koraani on koottu kirjaksi 1 p. 300-luvulla. 600-luvulla.(1 p) 1500-luvulla. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.14 Siionin virret on 1 p. Suomen Helluntaikirkon laulukirja. Helsingin juutalaisen seurakunnan laulukirja. herännäisyyden laulukirja.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.15 Septuaginta on 1 p. arabiankielinen Raamattu. kreikankielinen Vanha testamentti.(1 p) hepreankielinen Uusi testamentti. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Uskontojen piirteitä 1.16 Vodou on tärkeä osa kulttuuria 1 p. Länsi-Afrikassa.(1 p) Itä-Afrikassa. Pohjois-Afrikassa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.17 Vanha orientaaliortodoksinen kirkko on merkittävä kirkkokunta 1 p. Malissa. Tansaniassa. Etiopiassa.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.18 Suomen ortodoksinen kirkko on tehnyt lähetystyötä 1 p. Espanjassa. Keniassa.(1 p) Etelä-Afrikassa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.19 Euroopassa syntyneisiin tunnustuskuntiin kuuluu 1 p. helluntailaisuus. luterilaisuus.(1 p) koptilaisuus. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.20 Ortodoksisessa kirkossa käsite theosis liittyy 1 p. kirkon opetukseen kuoleman jälkeisestä elämästä. kirkon opetukseen ihmisen pyhittymisestä.(1 p) kirkon opetukseen ehtoolliseen osallistumisesta. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Kokeesta: Ortodoksinen uskonto syksy 2023 1. Väittämiä uskonnoista 20 p. Alla on 20 väittämää (1.1–1.20) ryhmiteltyinä neljään aihepiiriin. Valitse kustakin sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus –1 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”. Kirkkohistoria 1.1 Vanhauskoisuus on kirkon protestiliike, joka liittyy 1 p. Jehovan todistajiin. luterilaisuuteen. ortodoksiseen kirkkoon.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.2 Primus inter pares -nimitys kuuluu ortodoksisessa maailmassa 1 p. Jerusalemin patriarkalle. Moskovan patriarkalle. Konstantinopolin ekumeeniselle patriarkalle.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.3 Kirkkojen maailmanneuvosto on 1 p. eri uskontojen kansainvälinen yhteistyöelin. kristillisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin.(1 p) kaikkien ortodoksisten kirkkojen kansainvälinen yhteistyöelin. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.4 Se, että ortodoksinen kirkkokunta on autokefaalinen, tarkoittaa, että 1 p. se voi päättää itsenäisesti naisten papiksi vihkimisestä. se voi vihkiä itsenäisesti piispoja kirkon tehtäviin.(1 p) se voi liittää itsenäisesti toisia kirkkoja omaan hallintaansa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.5 Uniaatit eli kreikkalaiskatoliset noudattavat 1 p. katolisen kirkon latinalaista jumalanpalvelusperinnettä. ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusperinnettä.(1 p) luterilaista jumalanpalvelusperinnettä. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Ortodoksisen kirkon piirteitä 1.6 Luostarilaitoksen syntyyn ja kehitykseen 1 p. ovat vaikuttaneet Johanneksen ilmestyksen kirjoittajan näyt. on vaikuttanut eräämaakilvoittelijoiden toiminta Egyptissä.(1 p) on vaikuttanut apostolien tekemä lähetystyö Välimeren ympäristössä. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.7 Ortodoksisen kirkon opilliset määritelmät ovat pääasiassa muotoutuneet 1 p. synodeissa Moskovan patriarkaatin piirissä. synodeissa jakamattoman kristillisen kirkon aikana.(1 p) synodeissa apostolien aikana. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.8 Slaavinkielisen ortodoksisen lähetystyön aloittajia olivat 1 p. Basileios Suuri ja Gregorios Nyssalainen. Kiovan ruhtinas Vladimir ja ruhtinatar Olga. Kyrillos ja Methodios.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.9 Ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusperinne on keskeisiltä osiltaan 1 p. yhtenäinen kaikissa paikalliskirkoissa.(1 p) erilainen kaikissa paikalliskirkoissa. papiston oman päätöksen mukainen kaikissa paikalliskirkoissa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.10 Kirkkoäidit ovat henkilöitä, jotka ovat pääasiassa 1 p. perustaneet ortodoksisia kouluja. toimineet idän kirkon piirissä luostareiden johtajina.(1 p) taistelleet kuvainraastajien harhaoppia vastaan. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Kristillinen kirkko ja kristillisperäiset liikkeet 1.11 Perinteisestä Joulupata-keräyksestään tunnetaan 1 p. Suomen helluntaikirkko. Pelastusarmeija.(1 p) juutalainen seurakunta. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.12 Vanhoillislestadiolaisten vuosittain järjestämät kesäjuhlat on nimeltään 1 p. SuomiAreena. Suviseurat.(1 p) Kirkkopäivät. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.13 Suomessa toimiva Vapaakirkko on 1 p. itsenäinen protestanttinen kirkkokunta.(1 p) osa helluntailiikettä. Kirkkopäivät. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.14 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan istuin sijaitsee 1 p. Helsingissä. Porvoossa Turussa.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.15 Herännäisyyden eli körttiläisyyden perustajana pidetään 1 p. Mathilda Wredeä. Zacharias Topeliusta. Paavo Ruotsalaista.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Maailmanuskonnot 1.16 Juutalaisuudessa keskeisiä käsitteitä ovat 1 p. sharia ja sunna. liitto ja laki. evankeliumi ja ylösnousemus. En vastaa. Tarkista Tyhjennä 1.17 Juutalaisuuden rabbiininen pääsuuntaus syntyi 1 p. Jerusalemin toisen temppelin tuhoutumisen jälkeen Lähi-idässä.(1 p) keskiajalla moniuskontoisessa Espanjassa. modernisaation aikaan 1800-luvun Saksassa. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.18 Islamin umma tarkoittaa 1p. pyhiinvaellusta Mekkaan. profeetta Muhammadin antamaa esimerkkiä. maailmanlaajuista islamilaista yhteisöä.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.19 Islamilainen ajanlasku aloitetaan 1p. Muhammadin syntymästä. ensimmäisestä Muhammadin saamasta ilmestyksestä. Muhammadin ja hänen seuraajiensa muutosta Mekasta Medinaan.(1 p) En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 1.20 Buddha Gautaman uskotaan valaistuneen 1 p. nähdessään ruumissaaton Varanasissa. bodhipuun alla Bodhgayassa.(1 p) luolassa Himalajalla. En vastaa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Aihealueet Ortodoksisuus maailmassa Kokeesta: Ortodoksinen uskonto syksy 2022



Idea -kirjasarjan muistiinpanoni ja vastaukseni

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | Jakson aloitus | 1. Tutki filosofiaan liittyviä sanoja

1. Tutki filosofiaan liittyviä sanoja

Sanapilvessä on lukiolaisten vastauksia kysymykseen "Mitä sinulle tulee mieleen sanasta filosofia?". Tutki sanoja.



a) Mitä omia ajatuksiasi filosofiasta löydät sanapilvestä?

Kriittisyys, ajattelu, filosofit (yllätys), olemassaolo, mietiskely, moraali, elämän tarkoitus, oivallus, pohdinta, matemaattinen, kyseenalaistaminen, Sokrates, kysymykset, piisamirotta ja Aristoteles.

b) Onko sanapilvessä jotain outoa tai yllättävää? Mitä?

"sekoittaa pään", filosofia nimenomaan tekee asioista koherentimpia.

c) Tutkikaa pilven sanoja. Keksikää 2-4 yläotsikkoa ja ryhmitelkää sanat niiden alle. Perustelkaa, miksi juuri nämä sanat kuuluvat samaan ryhmään.

Sanat, jotka osuvat naulan kantaan: kriittisyys, antiikki, ajattelu, olemassaolo, mietiskely, moraali, elämän tarkoitus, oivallus, pohdinta, matemaattinen, kyseenalaistaminen, Sokrates, kysymykset, Aristoteles.

Sanat, joissa huokuu anti-intellektualismi: yliarvostetut pohdiskelijat, tylsyys, turhaa.

Ei tiedä mitä filosofia tarkoittaa: historia, sekoittaa pään, ulkoa opettelu, monimutkainen, aivojumppa.

Mielikuvat: muumit, vanhat partaveikot, piisamirotta.

Perustelen tuota "ei tiedä mitä filosofia tarkoittaa" -osioita sillä että osa noista sanoista on suoraan väärin. Filosofia on mielestäni järjestelmällistä ja johdonmukaista ajattelua eikä se ole aivopähkinän ratkomista tai keskustelun voittamista. Miten omia perusteluja voi opetella ulkoa?

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | Opetusteksti



Tämä valokuva on kiertänyt sosiaalisessa mediassa otsikolla Be this guy. August Landmesser oli ainoa, joka ei nostanut kättään natsitervehdykseen. Ota selvää hänen elämäntarinastaan. Pitäisikö kaikkien toimia kuten Landmesser?

Vastaukseni:

August Landmesser oli saksalainen telakkatyöläinen ja Wehrmachtin rangaistuspataljoonaan joutunut henkilö, joka liittyi vuonna 1931 natsipuolueeseen parantaakseen mahdollisuuksia saada töitä. Hän liittyi puolueeseen, ennen kuin hän tapasi juutalaisen vaimonsa Irma Ecklerin. Siitä on paljon keskustelua, että tiesikö Landmesser natsipuolueen antisemitismistä, mutta ajatellaan, että siihen aikaan saksalaiset olivat aika epätoivoisia Saksan hyperinflaation jättämän massatyöttömyyden jäljiltä työnsaannin suhteen ja Saksan kansallissosialistinen puolue keskittyi siihen aikaan populistisessa kampanjoinnissaan Saksan työllisyyden nostamiseen. August Landmesser erotettiin natsipuolueesta vuonna 1935, kun puolueessa saatiin selville, että hän kihlautui juutalaisen Irma Ecklerin kanssa. He yrittivät avioitua, mutta Saksaan tuli voimaan Nürnbergin lait, jotka muun muassa estivät saksalaisia avioitumasta ”ei-arjalaisten” kanssa. Täten heidän avioliittonsa julistettiin mitättömäksi. Heidän ensimmäinen tyttärensä, Ingrid Eckler, syntyi. Kuva August Landmesseristä, joka ei nostanut kättään natsitervehdykseen, otettiin vuonna 1936. Vuonna 1937 August ja Irma yrittivät paeta Tanskaan, mutta heidät pidätettiin rajalla. August Landmesser tuomittiin rotulakien rikkomisesta vuonna 1938 Börgemoorin keskitysleirille kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Hänet vapautettiin keskitysleiristä vuonna 1941 ja hän sai työpaikan kuljetusliikkeen esimiehenä. Sitten hänet määrättiin asepalvelukseen rangaistuspataljoonaan, taisteli Balkaneilla ja kaatui Kroatiassa. Irma taas joutui neljälle eri keskitysleirille Fuhlsbütteriin, jossa hän synnytti pariskunnan toisen lapsen, Oranienburgiin, Lichtenburgiin ja Ravensbrückiin. Lopulta hänet sijoitettiin Bernburgin eutanasiakeskukseen, jossa hän sai surmansa vuonna 1942. August Landmesserin ja Irma Ecklerin avioliitto vahvistettiin postuumisti viranomaisten toimesta vuonna 1951. Toimisin kuten August Landmasser ja edistäisin asiaani paljon radikaalimmin. Osallistuisin johonkin militaristiseen vastarintaliikkeeseen, koska vaikka kuolisin, niin ajattelen että Natsi-Saksan tapaisessa yhteiskunnassa elossa pysyminen olisi hirveää. Elämä ei olisi elämisen arvoista. En kykenisi elämään sellaista elämää, jossa jatkuvasti pitäisi tehdä omien periaatteiden vastaisia päätöksiä ja elää kaksoiselämää, etkä tietäisi, että milloin se hulluus loppuisi. Sen takia kykenisin tekemään asioita hengen menettämisen uhalla, sillä ne asiat johtaisivat siihen, että tulevat sukupolvet saisivat elää yhteiskunnassa, jossa ei olisi vihaa ja silmitöntä väkivaltaa kohdistettuna viattomiin ihmisiin. Sellainen yhteiskunta kaatuu omaan mahdottomuuteensa, kun mahdollisimman moni saa lopulta tarpeekseen. En kuitenkaan ajattele, että jokaisen ihmisen pitäisi riskeerata oma henkensä periaatteittensa puolesta, sillä jos ihmisellä on perhe, jota täytyy suojella tai jokin vastuutehtävä, joka edistäisi Natsi-Saksan tapaisen yhteiskuntajärjestyksen kaatumista, niin heidän ei pitäisi uhrata henkeään. Pikemminkin se velvollisuus koskee minun tapaisia ihmisiä, joilla ei ole elämässään oikeasti mitään menetettävää ja he uskovat, ettei asiat tule muuttumaan oman elämän kohdalla lähitulevaisuudessa. Jos ei ole mitään meneillään ja on näköalatonta, niin voisi tehdä jotakin paremman tulevaisuuden puolesta.

Filosofia on rohkeutta ajatella itse. Se tulee kreikan kielen sanoista "filia" eli rakkaus, ystävyys ja sofia eli viisaus. Filosofiaa voidaan tämän myötä kutsua viisauden rakastamiseksi.

Viisaus ei ole sama asia kuin älykkyys. Sitä ei voi mitata numeroilla, vaan se on laajojen kokonaisuuksien ja asioiden välisten yhteyksien hahmottamista ja ymmärrystä siitä, mikä oikeasti on merkittävää, oleellista.

Rakkauteen liittyy kaipuu, joten filosofiaan liittyy myös kaipuuta viisauteen. Ihmisen myös kuuluisi toimia viisaasti omassa elämässään.

Filosofia ei ole ikinä viisauden omistamista. Jos ihminen kuvittelisi omistavansa viisauden, kaikki niin yhteiskunnallinen kuin henkilökohtainen kehitys pysähtyisi, kun ihmiset vain tyytyvisivät vallitseviin oloihin ja ongelmiin. Viisautta janoamalla kurkottelee koko ajan kohti uutta ymmärrystä, ratkaisuja ja selityksiä.

Kuvan mies ei nostanut kättään natsitervehdykseen ympäristön paineesta huolimatta. Samanlaisiin rohkeisiin ja vapaisiin päätöksiin meidän pitäisi pystyä elämässämme. Sitä ei voi tehdä ilman kykyä ihmettellä, kyseenalaistaa ja etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Filosofia opettaa näitä taitoja.

Kiinalainen filosofi Chuangtse kirjoitti tarinan Keltaista jokea hallitsevasta virranhengestä. Henki iloitsi voimastaan, kunnes hän kulkeutui tulvan mukana aina valtamerelle saakka. Hän näki meren loputtomuuden ja oman pienuutensa.

"Kaivossa elävän sammakon kanssa ei voi puhua merestä; sen elämänpiiri rajoittuu vain sen omaan koloon. Kesälinnun kanssa ei voi puhua jäästä; sen kokemukset rajoittuvat sen omaan koloon. Kesälinnun kanssa ei voi puhua jäästä; sen kokemuksen rajoittuvat sen omaan vuodenaikaan. Tänään sinä olet ylittänyt omat rajasi; olet nähnyt meren ja tunnet oman säälittävyytesi. Siksi sinun kanssasi voi puhua Suuresta Maailmanjärjestyksestä."

Sitaatti on kirjasta "Laine & Kuhmonen: Ajattelukirja filosofiaan"

Tarina kertoo filosofian luonteesta. Arkipäiväisessä ajattelussamme ne itsestäänselvyydet, ennakkoluulot ja pinttyneet ajatustottumukset ovat se kaivo, jossa elämme. Filosofia auttaa ymmärtämään oman ajattelun rajat ja kurottamaan niiden yli.

Filosofiaa opetetaan yliopistoissa niin pääaineena kuin monien tieteenalojen sivuaineena.

Filosofia on yksi muiden tieteiden joukossa, mutta se on tieteistä vanhin, ja siksi sitä kutsutaan kaikkien tieteiden äidiksi. Muut tieteet ovat erkaantuneet filosofiasta. Matematiikka jo antiikissa, psykologia ja sosiologia 1800-luvulla.

Siksi sillä on erityinen paikkansa yliopistotutkintojen nimissä. Siksi monet filosofian maisterin titteliä käyttävä ei ole varsinaisesti opiskellut pääaineenaan filosofiaa, vaan esimerkiksi luonnontieteitä tai kieliä.

Tieteessä pyritään selittämään maailmaa. Tiede on järjestelmällinen tapa tutkia todellisuutta. Tutkimus, joka täyttää tieteen kriteerit, niin ne täyttävät objektiivisuuden, kriittisyyden, edistyvyyden ja julkisuuden kriteerit. Biologia, historia, fysiikka, yms. antavat arvokasta tietoa ihmisen, luonnon ja maailmankaikkeuden toiminnasta, mutta kaikkea ne eivät pysty selvittämään.

Muissa tieteissä kysytään usein "miten", kun taas filosofi kysyy pikemminkin "miksi". Miksi olemme täällä? Miksi elämässä on kärsimystä? Ludwig Wittgenstein on kirjoittanutkin, että vaikka kaikkiin tieteen kysymyksiin oltaisiinkin vastattu, elämän ongelmiamme ei olisi vielä edes sivuttu.



Pohdi, milloin ei kannata mennä yleisen mielipiteen mukana.

Silloin kun se on selkeästi perusteltavissa, että miksi ei kannattaisi mennä yleisen mielipiteen mukana.

Entä miksi ihmiset helposti hylkäävät yksilöllisen ajattelun?

He pelkäävät halveksuntaa ja hyljeksintää.

Filosofia avartaa ajattelua. Filosofia on taitoaine, tavoitteena on oppia ajattelun taitoa. Filosofian teoriat ovat tärkeitä ja joskus mahdollisesti myös kiinnostavia, mutta tarkoituksena opiskelussa ei ole näiden teorioiden ulkoaoppiminen. Filosofien ajatusten ja teorioiden ymmärryksen tarkoitus on auttaa sinua harjoittamaan filosofiaa, tulemaan johdonmukaiseksi ajattelijaksi.

Filosofiaa opiskelevat saattaisivat ajatella, että miksi minun pitäisi tutustua kauan sitten eläneiden filosofien ajatuksiin, jos oma ajattelu on kaikista tärkeintä. Sitä voisi verrata kitaransoittoon. Jos et tiedä mitään musiikin teoriasta etkä osaa sointuja, niin voit toki soittaa hurjan soolon, niin ääni voi olla omaperäinen, mutta tuskin se kuulostaa siltikään hyvältä. Jos taas otat haltuun musiikkiteorian ja opettelet soittamaan sointuja, niin niiden varaan voi rakentaa luovasti omia sävelkulkuja.

Näin se menee filosofiassakin. Filosofian teoriaperinnettä ja käsitteistöä on hyvä tuntea, mutta niiden pohjalta voi poiketa rohkeasti ja kriittisesti omille poluille.

Ajattelu lähtee liikkeelle ihmetyksestä. Pienet lapset ihmettelevät jatkuvasti. Filosofia ei kuitenkaan pysähdy ihmetykseen. Taitavalle ajattelijalle ei kelpaa ensimmäinen vastaus, vaan hän kyseenalaistaa, haastaa, on kriittinen ja etsii vaihtoehtoisia selityksiä.

Filosofiassa ei myöskään tyydytä juuri tietyllä hetkellä näkyvissä olevan tilanteen tarkasteluun, vaan ajattelu kohotetaan konkreettisesta abstraktille tasolle käsitteiden avulla.

Filosofia ei kiinnosta että kuinka nallekarkit jaetaan tasan tai miksi joku ei tunnu tietävän mitään. Filosofi sen sijaan kysyy, mitä oikeudenmukaisuus ja tieto oikeastaan ovat.

Taitava ajattelija osaa myös tunnistaa ennakko-oletuksia ja pinttyneitä käsityksiä, sekä omiaan että muiden. Kun oppii tunnistamaan omat ennakkokäsityksensä, pystyy katsomaan maailmaa laajemmin.

Frank Martelan mielestä filosofia on pyrkimystä ajatella paremmin. Miten jotakin asiaa voisi ajatella kriittisemmin, luovemmin, uudesta näkökulmasta, laaja-alaisemmin. Se on ajattelun taitoa tai pyrkimystä ajatella asioista uudella tavalla.

Filosofin työpäivään kuuluu ajattelun jalostaminen, joka tapahtuu kirjoittamalla, lukemalla ja keskustelemalla. Frank pyrkii varaamaan aamupäivästä ensimmäiset pari tuntia kirjoitustyöhön. Sen jälkeen hän voi pitää puheenvuoron jossain tai keskustella kollegoiden kanssa. Kirjoittaminen, lukeminen ja keskustelu ovat ne, mistä työpäivä koostuu.

Filosofien keskuudessa puhutaan ajattelujen taidoista. No eikös jokainen meistä osaa ajatella? Mitä filosofien ajattelun taidoissa on kerta niin erityistä? Frank Martela vastaa, että tätä voi verrata siihen, että osaahan meistä jokainen potkia palloa. Mutta sitten jos kaikki ihmiset pistetään jalkapallokentälle, niin kentällä voi nähdä että miten toiset kuitenkin osaavat potkia paremmin palloa, tasoerot ovat näkyviä. Aivan kuten ihmisestä voi tulla parempi jalkapalloilija harjoittelemalla ja pelaamalla lisää jalkapalloa, niin ihminen tulee paremmaksi ajattelijaksi ajattelemalla filosofisesti. Filosofia on työkalu parempaan ajatteluun. Kun filosofiaa harjoittelee säännöllisesti, oppii ajattelemaan terävämmin, tarkemmin, luovemmin, laaja-alaisemmin, ja sitä kautta tuomaan uusia näkökulmia ja tapoja ajatella asioita.

Filosofinen ajattelu on hyvä taito melkein millä tahansa elämän osa-alueella. Filosofiaa opiskelemalla pystyy paremmin elämään oman näköistä elämää. Me olemme oman ajattelumme vankeja ja saamme sen ajattelun ympäröiviltä ihmisiltä ja kulttuurista. Filosofia on keino vapautua annetuista totuuksista ja löytää itse valittu ja oman näköinen tapa elää.

"Tarkoitus ei ole oppia filosofiaa, vaan oppia filosofoimaan."

- Immanuel Kant

Filosofia auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. Tieto saattoi ennen istua arvokkaasti nahkakantisissa tietosanakirjoissa kirjahyllyssä, mutta nykyään se on pirstoitunut maailmalle siruiksi, joita voi älypuhelimella googlettamalla poimia mukaansa kuka tahansa milloin tahansa. Syvää ymmärrystä ei kuitenkaan voi googlata. Siihen tarvitaan taitavaa ja näkemyksellistä ajattelua. Filosofiassa pyritään kokonaiskuvan luomiseen ja asioiden välisten yhteyksien ymmärtämiseen.

Pirstaloituminen näkyy työelämässä ja koulussa. Nykypäivänä moni erikoistuu urallaan pienemmälle ja kapeammalle alalle. On geotekniikan spesialisteja, Java-ohjelmoijia, kliinisiä neurofysiologeja. Tiedon määrän valtavan kasvun takia tämä onkin välttämätöntä, ei kukaan voi olla renesanssinerojen tapaan hallita kaikkea muinaiskreikasta insinööritieteisiin ja kuvataiteisiin. Mutta kaikki kaipaavat mielekkyyden ja merkityksen kokemusta: Miksi työni on tärkeää? Mihin suurempaan kokonaisuuteen se liittyy ja mitä arvoja se edistää?



Filosofian oppikirja tai yksittäinen filosofiaa opettava henkilö voivat auttaa sinua tutkimaan elämän tarkoitusta tai todellisuuden perimmäistä luonnetta, mutta valmiita vastauksia ne eivät voi sinulle antaa.

Opitun jälkeen on yleensä mielessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, ja se on jopa toivottavaa. Joskus matka itsessään on perillepääsyä tärkeämpi.

"Perillä on tuolla, edessämme jossain. Mennään mutta ajetaan hiljempaa. Toivon että matka jatkuis, jatkuis vaan. Tämä voi olla koko elämämme ihanin päivä, ajetaan hiljempaa..."

- PMMP - Matkalaulu

Biisi kehottaa hidastamaan ja keskittymään itse matkaan. Sama ohje toimii filosofian opiskelussa. Pohdinta, eri vaihtoehtojen punnitseminen, asioiden katsominen monesta eri näkökulmasta ja ihmetystä ovat arvokkaita itsessään.

Missä tilanteissa itse matka voi olla perillepääsyä tärkeämpi?

Ajattelen että koulutus on parhain vertaus. Tärkeintä ei ole valmistuminen vaan kaikki asiat mitä on oppinut matkan varrella.

Some-ympyröissä surffaillessa voi syntyä helposti illuusio, että kaikki toimii samalla tavalla, vaikka tosiasiallisesti tuo kaikki tarkoittaa omaa lähintä viiteryhmää.

"Samanmielisyyden hurmos", "Sosiaalinen vauhtisokeus"

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | 1. Vertaile

Pienet koululaiset leikkivät kynttilän kanssa. He kilpailevat siitä, kuka voi pitää sormeaan kynttilän liekissä pisimpään. Eeva kiskaisee sormensa pois kivusta kiljahtaen parin sekunnin jälkeen, mutta Mikko päättää sisukkaasti voittaa kilpailun ja pitää sormeaan tulessa, kunnes siihen tulee rakkula. Miten tätä ilmiötä selittäisivät

a) biologia

Biologisesti tarkasteltuna kyse on kivun aistimisesta ja hermoston toiminnasta. Ihmisen ihossa olevat kipureseptorit reagoivat korkeaan lämpötilaan ja ne lähettävät viestin aivoihin selkäytimen kautta. Eevan nopea reaktio osoittaa normaalin refleksin toiminnan. Mikon päätös pitää sormea pidempään johtaa kudosvaurioihin, kuten rakkulaan, mikä on kehon tapa suojata palanutta aluetta ja edistää rakkulan paranemista.

b) psykologia

Psykologisesti tarkasteltuna kilpailuvitti, ryhmäpaine ja kivun sietokyky vaikuttavat käyttäytymiseen. Mikko saattaa kokea paineita osoittaa rohkeuttaan ja voittaa, mikä saa hänet sietämään kipua kauemmin. Ihmisillä on erilainen kivunsietokyky mikä voi liittyä aiempiin kokemuksiin, persoonallisuuteen tai oppimismekanismeihin, kuten ehdollistumiseen, kun uskotaan, että kaikesta kivusta ja vaivasta huolimatta palkinto odottaa ja käytös on kannattavaa.

c) sukupuolentutkimus

Sukupuolentutkimuksessa voi tarkastella sukupuolittuneita käyttäytymismalleja. Perinteisissä sukupuolirooleissa pojilta saatetaan odottaa enemmän rohkeutta, kilpailuhenkisyyttä ja kivunsietoa, kun taas tytöiltä varovaisuutta.

d) kemia

Kemiallisesti tarkasteltuna kynttilän liekki aiheuttaa palamisen, jossa vapautuu lämpöenergiaa. Sormen ollessa liekissa, korkea lämpötila saa ihon vesipitoisuuden haihtumaan ja proteiinit alkavat denaturoitua eli biokemiallisin termein, proteiinin rakenne tuhoutuu, mikä johtaa kudosvaurioihin. Rakkulan muodostuminen on merkki palovammasta, ihon kerrokset irtoavat toisistaan ja neste kertyy planen ihon alle suojaten kudosta lisävaurioilta.

e) filosofia?

Filosofisesti voisi pohtia teemoja kivusta ja tahdonvoiman merkityksestä, jolla on erityinen paikka stoalaisuudessa. Stoalaisesta näkökulmasta Mikon toiminta voi edustaa itsekurin ja kärsivällisyyden harjoittamista. Eksistentialisti voisi kysyä, että miksi ihminen altistaa itsensä turhalle kärsimykselle, onko kyse vapaasta tahdosta, ryhmäpainesta vai muusta. Etiikan näkökulmasta voi tarkastella kilpailun vaarallisuutta ja pohtia, että kuuluisiko jonkun puuttua lasten tekemisiin, ja keskeyttää vaarallinen kilpailu ennen kuin tapahtuu mitään hirvittävää.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | 2. Vertaile

Filosofian sanotaan olevan viisauden rakastamista. Miten eroavat toisistaan älykkyys, viisaus ja kirjaviisaus?

Älykkyys tarkoittaa aivojen kapasiteettia omaksua monimutkaista tietoa mahdollisimman nopeasti.

Viisaus tarkoittaa laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä ja sen pohjalta maailmankuvan rakentamista.

Kirjaviisaus tarkoittaa viisautta joka on saatu lukemalla eikä niinkään käytännön kokemuksesta.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | 3. Tulkitse ajatusta

Tarinassa valtameren henki sanoi: "Kaivossa elävän sammakon kanssa ei voi puhua merestä."

a) Mitä valtameren henki tällä tarkoitti?

Tarina kertoo ylivertaisuusvinoumasta eli Dunning-Kruger -efektistä. Se on kognitiivinen harha, jossa ihmiset jotka tietävät vähän jostain asiasta, tuppaavat yliarvioimaan omaa tietämystä tai osaamistaan siinä asiassa. Jos ihminen oikeasti tietäisi asiasta, niin hän ymmärtäisi että asiat ovat paljon monimutkaisempia miltä ne ensisilmäykseltä näyttäisi. Mitä enemmän ihminen tietää jostakin asiasta, niin sitä vähemmän hänellä on mustavalkoista ajattelua ja hän ymmärtää kaikkia niitä tekijöitä jotka vaikuttavat ilmiön taustalla.

b) Mikä tai mitkä asiat voisivat olla se kaivo, jossa me elämme?

Ylpeys, viitseliäisyyden puute tai ihan vain yleisinhimmillinen tosiasia, että emme voida ikinä tietää kaikesta emmekä voida kokea kaikkea elämässämme aika ei riitä.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | 4. Sovella tietojasi

Pääset ohjaajan assistentiksi tekemään dokumenttielokuvaa aiheesta ”Mikä on ihminen?”. Ohjaaja pyytää sinua tekemään listan henkilöistä, joita dokumenttiin olisi hyödyllistä haastatella.

a) Keitä henkilöitä tai minkä alojen edustajia ehdottaisit ohjaajalle? Perustele.

Pyytäisin ohjelmaan antropologeja, biologeja, lääkäreitä, historioitsijoita, yhteiskuntatieteilijöitä ja filosofeja. Kaikki mieluiten tohtoreiksi väitelleitä. Sitten ehkä, jos siinä ohjelmassa haluttaisiin esittää jotain ihmisiin liittyviä konkreettisia asioita, kuten vaikka ihmiskehoon tai johonkin kulttuuriseen ilmiöön liittyvää, niin esittäisi ja haastattelisi ihan perus tallaajia. Antropologit auttaisivat ymmärtämään ihmiselämää eri näkökulmista. Antropologia on hyvin laaja tieteenhaara, niin siinä ohjelmassa olisi montaa erilaista antropologia, jotka ovat erikoistuneet ihmiselämän tutkimuksessa eri asioihin. Antropologeilla on tapana vertailla eri elämäntapoja ja yhteiskuntia toisiinsa, niin se olisi mieltä avaavaa kuulla lisää. Biologeja siksi, koska he voisivat esimerkiksi käydä läpi ihmisevoluutiota. Miten apinasta tuli ihmisapina ja ihminen. Se menisi poikkitieteelliseksi antropologian kanssa, sillä antropologiassa on yksi oma haaransa ja se on biologinen antropologia eli fyysinen antropologia. Se tutkii sukupuuttoon kuolleiden ihmisapinalajien biologisia ja käytöksellisiä eroavaisuuksia, ja syitä niille. Lääkärit lääketieteen tutkijoina tietäisivät ihmisten sairauksista. Esimerkiksi vaikkapa Jäämies Ötzin tapauksessa oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset ovat antaneet tietoa siitä, että mitä Ötzi söi, mitä hän teki elämänsä aikana ja mihin hän mahdollisesti kuoli. Lääketieteilijät voisivat käydä tätä muinaista elämäntapaa ja sen vaikutuksia ihmisen terveydelle paremmin läpi. Miten ajan saatossa eri keksinnöt, kuten jääkaappi, ovat pidentäneet ihmisen elinikää. Historioitsijat kykenisivät todentamaan omalla lähdeaineistollaan, että näitä eri tutkijoiden kertomia tapahtumia ihmishistoriassa on todella tapahtunut. Esimerkiksi jos mainitaan kivityökaluista, niitä esitellään. Jos halutaan puhua vaikkapa ihmisten kulkuvälineiden historiasta, niin voi esimerkiksi vaikkapa esittää, että Aasian mailta löytyy pudonneita roomalaisia kolikoita, jotka ovat todisteita siitä, että roomalaiset kulkivat pitkiä matkoja aina Aasiaan saakka. Yhteiskuntatieteilijät voisivat historioitsijoiden kanssa käydä läpi eri valtakuntien historiaa, etenkin niiden merkittäviä kehityskulkuja. Filosofit voisivat siinäkin puhua kaiken sen ohella eri aikakausien zeitgeistista, jonka myötä tulisi paremmin ymmärrystä, millaisilla argumenteilla erinäisiä yhteiskunnallisia mullistuksia tehtiin.

b) Entä jos dokumentti tehtäisiin sinusta itsestäsi ”Kuka on xx?” -otsikolla? Mitä vinkkejä antaisit assistenteille, jotka lähtevät etsimään aineistoa tähän dokumenttiin?

Minun tapauksessani se olisi hyvin helppoa. Kirjoitan päiväkirjaa ja kuvailen melko kattavasti ajatuksiani, itseäni ja elämääni.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | 5. Ota kantaa ja perustele

Keksi perusteita seuraavan väitteen puolesta ja sitä vastaan: ”Kauan sitten eläneiden filosofien ajatuksiin tutustuminen on ajanhukkaa.”

Kauan sitten eläneiden filosofien ajatuksien tutustuminen ei ole ajanhukkaa.

Kauan sitten eläneiden filosofien ajatuksiin tutustumista voi verrata samaan tilanteeseen, kun sinulla on vaikkapa jokin ongelma, johon et kerta kaikkiaan keksi vastausta, etkä ymmärrä mistä se ongelma edes johtuu, ja yrität googlettaa ongelmaasi vastausta. Kun googletat, niin löydät jonkun yli 10 vuotta vanhan reddit-postauksen, jossa joku henkilö kertoo samasta ongelmasta, ja sille joku henkilö antaa vastauksen. Menneiden filosofien tutustumisen turhana pitämisen voisi rinnastaa samaan, kuin pitäisi turhana sitä reddit-postausta, joka postattiin vuosikymmen sitten ja samoin sitä siihen annettua vastausta.

Menneiden filosofien tekstejä luetaan läpi siksi, ettei tarvitsisi miettiä kuumeisesti omalla päällään jotain ratkaisuja kysymyksiin, joihin on jo annettu vastauksia, tai joista on annettu vakuuttavia keskenään kilpailevia argumentteja. Miksi keksiä pyörää uudelleen? Kaiken lisäksi, meidän ajattelumme on aina saanut vaikutteensa jostakin merkittävästä filosofista. Sen huomaa, kun lukee jotain filosofia, ja huomaa hänen ajattelustaan, että olemme ikään kuin sielunkumppaneita. Kai hän tuntuu sinun sielunkumppanilta, kun hänen filosofiansa on vaikuttanut ajan hengessä ja sinä olet saanut siitä vaikutteita. Kun tunnistaa saaneensa vaikutteita tietynlaisista filosofeista, niin voi alkaa purkamaan sitä ajattelun verkostoa ja käydä läpi näiden filosofien ajatteluun liittyvää kritiikkiä.

Kun käy niiden merkittävästi ajatteluusi vaikuttaneiden filosofien kritiikkiä läpi, niin samalla voi huomata omassa ajattelussa aukkoja, tai jos ei näe omassa ajattelussa mitään väärää, niin ainakin sitten voit kumota niitä väitteitä, joita on esitetty näitä filosofeja ja täten omaa ajatteluasi vastaan.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | 6. Tulkitse ajatusta

Filosofi Karl Jaspers (1883–1969) on tiivistänyt, että ”filosofointi on sisäisen riippumattomuuden puolustamista kaikissa olosuhteissa”.

a) Mitä sisäinen riippumattomuus voisi olla omassa elämässäsi?

Sisäinen riippumattomuus ilmenee elämässäni niin, että minä yleensä pidän etäisyyttä niihin ihmisiin, jotka eivät pitäisi siitä mitä sanon. Yleensä riippumaattomuuden esteenä ei välttämättä ole se, että välittäisi siitä mitä toiset ajattelevat, vaan enemmänkin siitä näkemyksen esittämisestä koituva takaisku, joka ei aina välttämättä jää pelkästään pahennuksen tasolle. Reaktiot voivat olla arvattomia. Joskus se saattaa johtaa Internet-keskusteluissa tapahtuvaan dogpilingiin, tai sitten livenä tapahtuviin väkivaltaisuuksiin. Minun tietoinen päätökseni on myös ollut se, että hengaan vain akateemisesti koulutettujen kanssa, koska matalasti kouluttautuneet ajattelevat yleensä niin mustavalkoisesti, eikä uskalla sohaista ampiaispesää.

b) Millaisissa tilanteissa olet huomannut mukautuneesi ryhmän mielipiteisiin vastoin omaa ajatteluasi?

Minä en ikinä mukaudu ryhmän mielipiteisiin, vaan pidän näkemykseni omana tietonani. En halua myöskään esittää julkisesti sellaisia näkemyksiä, joista en ole samaa mieltä, mutta joita voisin toitottaa, jotta minusta ei voisi epäillä erimielisyyttä. Jos sellaiseen tilanteeseen olen joutumassa, minä myönnän erimielisyyteni suoraan ja lähden piireistä pois. Yritän pitää etäisyyttä ihmisiin, jotka eivät hyväksy perusteltuja näkemyksiäni.

Minua ei kiinnosta saada validaatiota, vaan pitäytyä totuudessa. Jos ihmisellä on hyviä perusteluita, niin silloin muutan mieleni.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 1. Filosofia on ajattelun taitoa | 7. Tunnista filosofit

Yhdistä oikein.

a) Ketkä ovat kuuluisia filosofeja, ketkä puolestaan muiden tieteenalojen edustajia?

filosofit:

- Platon
- Simone de Beauvoir
- Friedrich Nietzsche
- René Descartes

muun tieteenalan edustajat:

- Sigmund Freud
- Isaac Newton
- Nikolai Kopernikus
- Marie Curie

b) Kenen filosofin ajatuksesta on kyse?

"Nainen on Toinen." - de Beauvoir
"Tieto perustuu järkeen." - Platon
"Jumala on kuollut." - Nietzsche
"Ajattelen, olen siis olemassa." - Descartes

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 2. Millaisia ovat filosofiset kysymykset? | Opetusteksti

Eläinten oikeudet ovat kiinnostaneet varsinkin viime vuosikymmeninä.

Kaikki pohdinta ei ole filosofista. Mikä siis tekee kysymyksestä filosofisen?

Filosofiassa todellisuutta ei mitata laitteilla tai mittareilla, vaan sitä ajatellaan käsitteellisesti. Kysymykset ovat avoimia, eikä alussa ole aina selvää että mistä vastausta olisi hyvä lähteä etsimään.

Tämä ei tarkoita että kaikki vastaukset ovat hyviä. Eihän lääkärikään yritä parantaa syöpää lakritsilla. Filosofi suhtautuu erilaisiin vastausvaihtoehtoihin avoimesti, mutta arvioi niiden perusteita kriittisesti ja panee ne paremmuusjärjestykseen.

Filosofia on hölynpölyn paljastin. Mikä tahansa väite ei kelpaa. Väitteiltä vaaditaan perusteluja, tarkkuutta, selkeyttä ja johdonmukaisuutta.

Filosofi Heikki A. Kovalainen (1978-) kiteyttää filosofian luonteen näin:

"Miettiessämme, miksi olemme tyytymättömiä elämäämme, miten päästä yli ihmissuhdetta uhkaavasta kyllästymisestä tai miten oppia hyväksymään oman elämänsä kulku, ajattelemme pohjimmiltaan filosofisia kysymyksiä.

Jokainen ihminen on filosofi sikäli kun hänen elämässään on ratkeamattomia, perustavia tai aivan arkisiakin kysymyksiä, joiden ajattelemisen monista eri näkökulmista hän kokee olemiselleen tarpeelliseksi."

Arkisia ja filosofisia pohdintoja:

Arkinen kysymys olisi kysyä, paljonko kello on. Filosofinen kysymys olisi kysyä, mitä aika on.

Arkinen kysymys olisi kysyä, että onko meri- vai vuorimaisema kauniimpi. Filosofinen kysymys olisi kysyä, mitä on kauneus.

Arkinen kysymys olisi kysyä, rakastaako kumppanini vielä minua. Filosofinen kysymys olisi kysyä, mitä on rakkaus.

Arkinen kysymys olisi kysyä, että onko siivoaminen vai kokeeseen lukeminen hyödyllisempää. Filosofinen kysymys olisi kysyä, mitä on hyöty.

Arkinen kysymys olisi kysyä, onko oikein valehdella olevansa kipeä. Filosofinen kysymys olisi kysyä, onko oikein valehdella.

Arkinen kysymys olisi kysyä, että raaskiiko ostaa kallista tuotetta. Filosofinen kysymys olisi kysyä, missä mielessä esine on arvokas tai mitä arvo edes tarkoittaa.

Filosofian osa-alueet

Biologiassa osa-alueita ovat esimerkiksi solubiologia ja ekologia. Fysiikassa esimerkiksi mekaniikka ja lämpöoppi. Filosofia myös jaetaan osa-alueisiin. Kun tutustuu filosofian eri osa-alueiden kysymyksiin, saa kuvan filosofiasta tieteenalana.

Perinteisesti filosofia jaetaan teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan.

Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan abstrakteja ongelmia. Kysymyksiä tiedosta ja sen luonteesta, todellisuuden luonteesta ja johdonmukaisesta ja pätevästä päättelystä. Metafysiikka, tietoteoria eli epistemologia ja logiikka.

Metafysiikassa tarkastelun kohteena on todellisuuden perusluonne. Mitä on olemassa?

Tietoteorian eli epistemologian tarkastelun kohteena on se että mitä voi tietää. Mitä tieto edes on?

Logiikassa tarkastelun kohteena on se, että millaista on pätevä ja johdonmukainen päättely.

Käytännöllisessä filosofiassa tarkastellaan moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, sekä taiteita. Etiikka, yhteiskuntafilosofia ja estetiikka.

Etiikassa tarkastelun kohteena on hyvä ja paha, oikea ja väärä. Mitä on hyvä elämä?

Yhteiskuntafilosofian tarkastelun kohteena on se että millainen on hyvä yhteiskunta.

Estetiikan tarkastelun kohteena on kysymys siitä, mitä on kauneus.

Mitä filosofit tekevät? Kieliä harjoitellaan puhumalla ja kirjoittamalla, matematiikkaa laskemalla. Filosofiaa puolestaan harjoitetaan ajattelemalla, keskustelemalla, kirjoittamalla ja lukemalla.

Filosofit eivät tee kokeita fyysikoiden tai kemistien tapaan, vaan ajatuskokeita. Ajatuskoe on kuvitteellinen tilanne, jolla voidaan testata ja havainnollistaa ideaa, kartoittaa vaihtoehtoja tai esittää perusteluja.

Vaikka filosofisia ongelmia ei voida ratkaista todellisuutta havainnoimmalla, filosofit kyllä hyödyntävät muiden tieteiden tutkimustuloksia omia näkemyksiään perustellessaan.

Filosofian harjoittaminen on yksilöllistä, koska jokaisen lähtökohtana on oma ainutlaatuinen tapa ajatella ja jäsentää maailmaa. Sytyke filosofiseen pohdintaan voi tulla oman elämän pienistä tai isoista ongelmista. Ne elämän kriisit voivat liittyä elämänvalintoihin, uravalintoihin tai läheisen kuolemaan.

Filosofia ei ole vain individuaalista, vaan myös yhteisöllistä. Filosofiaa ammatikseen harjoittavien työ perustuu pitkälti toisten filosofien teosten analysointiin ja mahdolliseen virheiden osoittamiseen heidän ajattelussaan. Menneiden aikojen filosofien tunteminen on oleellinen osa myös yksilllistä filosofointia.

Filosofian kysymykset eivät vanhene koskaan. Se on avartavaa ja helpottavaa, että samoja keloja ovat läpikäyneet vuosisatojen aikana monet ajattelijat. Voimme nostaa ajattelua uudelle tasolle, vasta kun tunnemme ajatteluperinnettä.

Vaikka filosofiassa tarkastellaan vanhentumattomia ikuisuuskysymyksiä, ne saavat uusia ilmenemismuotoja, kun maailma muuttuu. Viime vuosina suomalaiset filosofian tutkijat ovat tarkastelleen filosofian peruskysymysten lisäksi esimerkiksi tekoälyä, urheilun filosofiaa, addiktioita, ilmaston lämpenemiseen liittyviä kysymyksiä, kuolemattomuuden tavoittelua ja eläinten oikeuksia.

Haastattelu: Ovatko lapset filosofeja?

Emilia Lehtinen on filosofiakahvilayrittäjä. Hän pitää filosofiakahvilaa, ja sitten hän järkkää lasten filosofiakahviloita Käpylän kirjastossakin.

Haastattelija kysyy, että millaisia kysymyksiä lapset luonnostaan pohtivat. Hän vastaa että se riippuu mitä heidän kanssaan tekee. Ajattelu syntyy ihmisten kanssa olemisesta. Niin sanotut susilapset eivät varmaan kauheasti kysele filosofisia. Hirveän paljon on kuitenkin sitä konkretiaa, eli se alkaa kysymyksestä "mikä". Sitä jatkuu pitkälle kouluikään saakka, että kysytään, mikä tämä on. Mutta aika pian tulee myös se "miksi", joka on kaikkien noin kolmevuotiaiden kanssa seurustelevien ilona, kaikesta kysytään, miksi. Ja sekin jatkuu aika pitkään. Sehän on tosi hyvä kysymys. Kaikestahan voi kysyä, miksi. Se on hyvä filosofinen kysymys. Sillä pääsee aika pitkälle, kun tarpeeksi pitkään jaksaa kysellä. Sitten alkaa tulla abstrakteja asioita käsitteleviä kysymyksiä. Mitä aika on? Mitä elämä on? Paljon tietysti etiikkaa. Lapset pohtivat paljon, että mitä saa tehdä ja miksi, miksi ei. Lasten kanssa filosofoidessa tulee paljon etiikkaa ja sitä yhdessä elämistä, että mitkä on ne säännöt. Kuinka pitäisi toimia. Lapsilla ajattelun nousu abstraktimmalle tasolle on yksilöllistä, mutta ranskalaisilla on tapana sanoa, että se kouluikä kun siellä mennään kuusivuotiaana kouluun, niin se on "l'âge de raison", se järjen heräämisen ikä. Siinä se kulkee. Eli päästään siitä aika konkreettisesta "tämä tapahtuu nyt minulle tässä", vähän yleisempään ajatteluun, että pystyy miettimään että mitä tapahtuisi jos kaikki ihmiset tekisivät näin. Pystyy pääsemään pois siitä omasta maailmasta. Kyllähän joillakin tämä ajattelu kehittyy jo pienenä, kun saduissa käsitellään usein aika abstrakteja asioita. Filosofiakahviloita on myös alle kouluikäisille. Pienten kanssa (jopa alle kolmevuotiaille) tehtäviä harjoituksia filosofiakahviloissa ovat sellaisia, että niitä voi tehdä myös nekin lapset jotka eivät osaa puhua, vaikkakin filosofia kiinnittyy tietysti aika paljon kieleen. Pienillä kuitenkin ajattelu on esillä paljon ennen kuin sitä pystyy kielellisesti edes ilmaisemaan. Niidenkin kanssa, jotka jo puhuvat, tehdään paljon erilaisia leikkejä. Lajitellaan asioita, yhdistellään asioita eri periaatteilla, erotellaan erilaisia asioita. Sitten harjoitellaan kysymysten tekemistä ja perustelua. Jos sulla on mielipide ja osaat sanoa, minkä takia olet sitä mieltä, niin se on jo filosofisen argumentaation harjoittelemista. Maailman hahmottaminen ja sen järjestely on sellaista, mitä lapset tekevät ihan luonnostaan, mutta mitä voi myös harjoitella ja lähteä kysymään miksi, ja että voisiko tämä olla jotenkin toisella tavalla. Jos lajitellaan vaikka kauhat ja kapustat yhteen kasaan ja muovieläimet toiseen kasaan, voidaankin lähteä miettimään, että kokeillaanko nyt lajitella ne sen mukaan minkä värisiä ne on. Sitten ruskeat kapustat ja ruskeat eläimet menevätkin samaan kasaan. Eli jäsennetään maailmaa samalla tavalla kuin filosofiassa, jonka tehtävä on jäsentää maailmaa ja tehdä siitä ymmärrettävämpi. Lasten kanssa voidaan lähteä hyvin konkreettisesta jäsentämisestä. Se on juuri sitä, mitä me ihmiset ajattelussa teemme. Ja se on myös se, miten opimme. Kun näemme jotain, vertaamme sitä johonkin, mitä jo tiedämme, ja lokeroimme sitä ajatuksissa: tää on samanlainen kuin tämä asia, ja erilainen kuin tämä asia. Mitä siitä seuraa? Lähtevätkö lapset mukaan harjoituksiin? Miten he reagoivat? Yleensä he tykkäävät leikeistä, peleistä ja tehtävistä. Isommat jo tietävät, että menemme filosofiakerhoon. Mutta filosofian ei pidä olla jotain kauhean vaikeaa ja monimutkaista. Filosofiakerhossa leikitään, juodaan mehua, luetaan satuja ja askarrellaan. Filosofiasta tehdään hauskaa. Filosofioinnista on hyötyä lapsille siksi, koska ajattelu kehittyy vain, jos sitä tekee ja harjoittelee. Ihmisen aivot ovat sellaiset, että ne tarvitsevat työtä, ihan kuten lihaksetkin. Jos vaan istut paikoillasi, ei sun lihakset kehity. Jos et käytä aivojasi, niin ei ne kehity. Silloin kun lapsi elää normaalia elämää, aivot toki kehittyvät, mutta niitä voi treenata ihan tarkoituksellakin. Tärkeää on se, että saa ajatuksen siitä, että ajattelu on kivaa. Se ei ole vaivalloista tai tylsää, vaan innostavaa ja iloista. Siitä saa hyviä kokemuksia ja oivallukset ovat mahtavia lapsellekin. Pienemmät tulevat vanhempiensa kanssa ja se on hetki vanhemmalle ja lapselle jutella ja pohtia yhdessä. Vanhemmat joutuvat kuuntelemaan lapsia ehkä enemmänkin kuin arjessa. Eli se on vanhemmillekin kehittävää. Onko lasten filosofia samanlaista kuin aikuisten filosofia? Ei se sillä tavalla ole. Teemat voivat olla samoja, koululaisten kanssa on puhuttu siitä, että mitä auttaminen on, ja kyllähän samaa kysymystä voidaan myös aikuisten oikeassa filosofiassa käsitellä. Mutta vaatimukset eivät tietenkään ole samoja sille että miten perusteluja esitetään. Kysymysten on tarkoitus tulla aika paljon lapsilta itseltään. Ei ole niin tarkkaa, että minkä tieteen alueella liikutaan, yleensä lasten kysymykset ovat luonnontieteellisiä ja poikkitieteellisiä. Tarkoitus on harjoitella yhdessä keskustelemalla ja saamalla ajatuksia eteenpäin.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 2. Millaisia ovat filosofiset kysymykset? | 1. Pohdi ja perustele

Mitkä seuraavista ovat ja mitkä eivät ole filosofisia kysymyksiä? Perustele.

a) Miksi Suomessa tuotetaan paljon naudanlihaa?

Ei ole filosofinen kysymys. Tämä on empiirinen kysymys, joka voidaan selvittää esimerkiksi tutkimalla taloudellisia, historiallisia ja maataloustieteellisiä tekijöitä.

b) Onko lihan syöminen oikein?

On filosofinen kysymys, sillä tämä liittyy etiikkaan, jossa käsitellään moraalista ja arvokysymyksiä, joita ei voi ratkaista pelkästään faktoilla.

c) Laitanko hautajaisiin mustan vai valkoisen mekon päälleni?

Ei ole filosofinen kysymys. Se on käytännöllinen valintakysymys, jonka voi ratkaista ihmisen omiilla mieltymyksillä, jotka ovat loppupeleissä vain mielipiteitä, filosofiaan ei kuulu mielipiteet. Ratkaisuun vaikuttavat myös vallitsevat kulttuurinormit.

d) Pukeutuuko Iisa tyylikkäästi?

Ei ole filosofinen kysymys, mutta se voi herättää filosofisia pohdintoja. Jos kysymys muotoiltaisiin "Mitä tarkoittaa pukeutua tyylikkäästi?", siitä voisi tulla filosofinen. Kuitenkin kun kysymys ei ole filosofinen, niin se on vain subjektiivinen arvio, joka riippuu yksilön käsityksestä tyylistä.

e) Mitä on tyyli?

Tämä on filosofinen kysymys. Tämä liittyy estetiikkaan ja käsitteelliseen analyysiin. Se pohtii tyylin olemusta, joka ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä.

f) Paljonko on 2 + 3?

Ei ole filosofinen kysymys. Tämä on matemaattinen laskutehtävä, johon on yksiselitteinen vastaus.

g) Ovatko luvut 2 ja 3 olemassa?

Tämä on filosofinen kysymys. Tämä liittyy metafysiikkaan ja erityisesti matematiikan filosofiaan, jossa pohditaan abstraktien olioiden, kuten lukujen, olemassaoloa.

h) Onko ulkona lunta?

Ei ole filosofinen kysymys. Se on empiirisesti ratkaistavissa oleva kysymys, johon voi vastata havainnoimmalla.

i) Mistä voin tietää, onko ulkona lunta?

Tämä on filosofinen kysymys, se liittyy epistemologiaan eli tieteen teoriaan, koska se pohtii, miten ja millä perusteella voimme tietää jotain.

j) Mitä väite "On totta, että ulkona on lunta" tarkoittaa?

Filosofinen kysymys. Tämä kuuluu totuuden filosofiaan ja käsittelee totuuden luonnetta sekä kielellistä merkitystä.

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 2. Millaisia ovat filosofiset kysymykset? | 2. Yhdistä

Mihin filosofian osa-alueeseen seuraavat kysymykset liittyvät?

"Onko turvapaikan antaminen pakolaisille oikein?" - etiikka

"Mistä voin tietää, etten ole tietokonepelin ohjailtava hahmo?" - tietoteoria

"Voiko siitä, että lukiolainen Eero on ylimielinen, päätellä, että kaikki lukiolaiset ovat ylimielisiä?" - logiikka

"Onko ihminen pohjimmiltaan yksin?" - elämänfilosofia

"Onko verotus oikeudenmukaista?" - yhteiskuntafilosofia

"Olenko sama ihminen kuin 10 vuotta sitten?" - metafysiikka

"Onko Ferrari kaunis auto?" - estetiikka

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 2. Millaisia ovat filosofiset kysymykset? | 3. Pohdi

Vastaa kysymyksiin.

a) Kirjaa ylös kolme filosofista kysymystä, joita olet miettinyt elämäsi aikana.

1. Onko olemassa vapaata tahtoa, vai onko kaikki ennalta määrätty?

2. Mitä on olla hyvä ihminen, ja voiko hyvyyttä mitata objektiivisesti?

3. Miksi jotkut ihmiset pitävät valheita oikeutettuina tietyissä tilanteissa?

b) Mikä tekee niistä filosofisia?

Ne käsittelevät perimmäisiä asioita, kuten moraalia, vapaata tahtoa ja totuutta. Ne eivät ole suoraan empiirisesti todistettavissa, vaan niihin voi olla monia eri näkökulmia riippuen ajattelutavasta ja filosofisista lähtökohdista.

c) Millaisia vastauksia olet saanut kysymyksiin?

1. Joidenkin mukaan vapaa tahto on illuusio, koska kaikki toimintamme määräytyy biologian, kasvatuksen ja ympäristön mukaan. Toiset uskovat että valintoja voi tehdä omasta tahdosta.

2. Jotkut ajattelevat hyvän ihmisen olevan sellainen, joka noudattaa moraalisia sääntöjä. Toiset taas uskovat, että hyvyys on suhteellista ja kulttuurisidonnaista.

3. Jotkut voivat ajatella, että valheet eivät ole vain oikeutettuja tietyissä tilanteissa, vaan ne ovat jopa välttämättömiä elämän monimutkaisuuden vuoksi.

e) Arvioi opiskelukaverisi esittämiä kysymyksiä. Mitä vahvuuksia niissä on? Onko niissä korjattavaa tai muutettavaa?

Ei ole opiskelukaveria, teen näitä tehtäviä yksin lol

Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | Opetusteksti



Ylin rivi vasemmalta oikealle: Immanuel Kant, Sokrates, Peter Singer, Ilkka Niiniluoto

Keskirivi vasemmalta oikealle: Esa Saarinen, Raili Kauppi (?), Mary Wollstonecraft, Martin Heidegger

Alarivi vasemmalta oikealle: Martha Nussbaum, John Rawls, Simone de Beauvoir

Peter Singerin filosofiassa käsitellään sitä, miten yleensä moraalimme saattaa määräytyä sen pohjalta, että miten läheisenä me koetaan pelastettavat yksilömme. Jos esimerkiksi näet hukkuvan pikkutytön, menet vaistonomaisesti pelastamaan lapsen hädästä. Menisit pelastamaan lapsen, vaikka siinä samalla menisi 100€:n kengät rikki. Se on pieni hinta lapsen pelastamisesta vedestä. Samalla kuitenkin, me emme ikinä lahjoittaisi sitä samaa 100€ esimerkiksi kehitysapuun, vaikka sen avulla me saataisiin yhtä lailla lapsen elämä pelastettua. He kuolevat joka päivä parannettaviin sairauksiin, nälkään ja janoon. 10 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain köyhyyteen. Peter Singerin mukaan meillä ei ole mitään hyvää moraalista syytä suosia niitä, jotka ovat lähempänä, vaan meidän pitäisi lähellä olevien ihmisten lisäksi auttaa kauempana olevia ihmisiä. Hänen mielestä se on irrationaalista suosia vain omia.

John Rawlsin filosofiassa käsitellään sitä, miten yhteiskuntafilosofisia aiheita ei voi käsitellä ilman ajatuskoetta "tietämättömyyden verhosta" (engl. veil of ignorance). Tietämättömyyden verhossa täytyy kuvitella, että millaiseksi tekisit yhteiskunnan, jos arpanopilla valittaisiin tulevan elämäsi asema. Et tietäisi, että päädytkö valkoiseksi, mustaksi, heteroksi, homoksi, terveeksi, sairaaksi, rikkaaksi, köyhäksi, ynnä muuta. Millaiseksi tekisit yhteiskunnan?

Tietämättömyyden verhon ajatuskoe on pakollinen, koska John Rawls tiesi, että yhteiskuntafilosofisia ja yhteiskuntatieteellisiä asioita käsitellessä ja poliittisia päätöksiä perustellessa, ihmiset yleensä eivät perustele näkemyksiään siten että mikä olisi ihmisille hyväksi, vaan siten miten se ajaa omaa etuaan samalla kun se kuulostaa ulkopuolisten mielestä yhteisen edun ajamiselta.

Simone de Beauvoir oli 21-vuotiaana nuorin henkilö, joka otti osaa Ranskan arvostetuimpaan filosofian kokeeseen. Hän kävi kaikki filosofian teoriat koulussa kiitettävästi ja halusi saman tien rikkoa kaikki vallitsevan filosofian säännöt. Esimerkiksi Platonin ideaopissa korostettiin, joka torjui fyysisen maailman epätäydellisenä heijastumana korkeimpien ja muuttumattomien ideaalien edessä. Beauvoir taas ajatteli, että maallinen maailma oli kiehtova, aistillinen ja kaikkea muuta kuin staattista. Hänen halunsa tutkia fyysistä maailmaa läpikotaisin muovasi hänen elämänsä ja loi inspiraatiota uudenlaiselle radikaalisti erilaiselle filosofialle.

Hän oli käynyt loputtomasti filosofisia väittelyitä hänen romanttisen ja intellektuellisen kumppaninsa - Jean Paul Sartren kanssa. de Beauvoir kävi läpi vapaata tahtoa, halua, oikeuksia ja velvollisuuksia, ja henkilökohtaisen kokemuksen arvoa.

de Beauvoirin ja Sartren filosofian pohjalta toisen maailmansodan jälkeen syntyi uusi filosofinen ajatusperinne: eksistentialismi. Judeokristillisessä perinteessä yleensä korostetaan sitä, miten ihmisillä on jokin ennalta määrätty merkitys. Eksistentialistien mielestä, meidät ollaan vain viskattu tähän elämään vailla mitään pyhää suunnitelmaa. de Beauvoir tiedosti, että tämä vapaus on niin siunaus kuin kirous.

Simone de Beauvoirin kirjassa "Moniselitteisyyden etiikka" hän sanoo, että meidän suurin eettinen imperatiivi on luoda elämäämme merkitys, samalla kun puolustamme muiden vapautta tehdä samoin. Kuten de Beauvoir kirjoittaa:

"Vapaus, jossa ollaan kiinnostuneita vain poistamaan muiden vapauksia, tulee torjua."

Tämä filosofia haastoi hänen oppilaitaan navigoimaan epäselvyyksiä ja konflikteja joita halumme tuottavat sisäisesti että ulkoisesti.

Kun Simone de Beauvoir löysi elämässään merkityksen, lopulta hänelle tuli kysymys: jos jokainen ansaitsee vapaasti löytää merkityksensä elämään, miksi hänen elämäänsä rajoitettiin yhteiskunnallisten naiseuteen liittyvien ideaalien normeilla? Vaikka hän oli menestynyt kirjoittaja, opettaja ja aktivisti, hänen oli vaikea tulla vakavastiotettavaksi hänen mieskollegojensa keskuudessa. Hän hylkäsi katolisesta kasvatuksesta tulleet naiseuteen liitettävät arvot, kuten sen, miten naisen kuuluisi olla avioliitossa, jotta hän voisi opiskella yliopistossa, kirjoittaa muistelmia, kaunokirjallisuutta ja filosofiaa. Mutta ne riskit joita hänen piti ottaa harjoittaakseen tätä elämäntapaa, eivät olleet läsnä hänen mieskollegoillaan ja mieskollegat pitivät omaa elämäänsä itsestäänselvyytenä. Hänen mieskollegat eivät olleet kiinnostuneita de Beauvoirin akateemisesta työstä, joka käsitteli naisten sisäistä maailmaa sekä de Beauvoirin avointa suhdetta ja biseksuaalisuutta.

de Beauvoir alkoi tekemään haastavinta kirjaansa, joka käsitteli sukupuolen rajoja, sen jälkeen kun hän oli luonut eksistentalismin pylväät. Hän kirjoitti vuonna 1949 kirjan nimeltään "Toinen sukupuoli". Siinä käsitellään sitä että aivan kuten elämämme merkityksen ei pitäisi olla valmiiksi annettu, niin sitä myöskään sukupuolen ei pitäisi olla. de Beauvoir kuuluisasti kirjoitti näin:

"Naiseksi ei synnytä, naiseksi tullaan."

Se mitä de Beauvoir tarkoittaa "naiseksi tulemisella" on käytännössä toiseksi tulemista. Toiseuttaminen alkaa jo siitä, kun naista aletaan nimittämään miestä alemmaksi. Mies on ideaali, ja naiset ovat aina toissijaisia. Siten he ovat systemaattisesti estettyjä saamaan erinäisiä yksilönvapauksia ja vapautta elää tasan sellaista elämää, mitä haluaa.

"Toinen sukupuoli" -kirjasta tuli välttämätön feministinen tutkielma, joka tarjosi yksityiskohtaista historiaa naisten sorrosta ja runsasta anekdoottista todistusaineistoa. "Toinen sukupuoli" -kirjassa oli paljon henkilökohtaista kerrontaa ja filosofista interventiota, joka antoi paljon uusia kielellisiä työkaluja feministisen teorian diskurssiin. Kirjassa de Beauvoir vahvasti kehotti naisia keskustelemaan feministisestä teoriasta, ja tänäkin päivänä naiset ottavat de Beauvoirin käskystä vaarin. Ihmiset saisivat elää tasa-arvoisesti, "ei olisi filosofian ja elämän eroa (divorce)".

Aivan kuten minkä muun tahansa tieteellisen pääteoksen tapauksessa, "Toinen sukupuoli" -kirjan teoriaa on laajennettu. Filosofit ovat käsitelleet sitä, miten toiseuttaminen ei liity vain sukupuoleen, vaan muihinkin asioihin, joita de Beauvoir ei ajatellut. Näitä ovat esimerkiksi tiettyyn rodulliseen, sosioekonomiseen asemaan ja seksuaalivähemmistöön kuuluminen.

Simone de Beauvoirin perintö ei kuitenkaan ole aivan täysin mutkaton. Häntä on syytetty kahteen hänen naisoppilaansa kohdistetuista seksuaalirikoksista ja hän menetti sen myötä opetuslupansa. Tästä ja monista muista syistä de Beauvoir on moraalisesti kiistanalainen henkilö, vaikka hän oli varhaisfeminismin tärkeimpiä filosofeja.

Hän silti osallistui elämänsä loppuun saakka feminismistä käytävään filosofiseen diskurssiin kirjoittamalla kaunokirjallisuutta ja muistelmia, vaikka menetti opetuslupansa. Hän kuoli vuonna 1986.

Simone de Beauvoir on siltikin yksi länsimaiden tärkeimmistä feministisistä filosofeista ikinä. Ilman häntä, feministinen liike ei olisi ottanut tuulta alleen.

Filosofia syntyi antiikin Kreikassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Polikset eli kreikkalaiset kaupunkivaltiot vaurastuivat. Poliksissa orjat hoitivat raskaat työt, joten yläluokalla riitti aikaa ihmettelyyn.

Uskonnolla oli merkittävä rooli kreikkalaisten arjessa. Perheiden arkeen kuuluivat esivanhempien hengistä huolehtiminen. Kaupunkivaltioiden elämää rytmittivät uskonnolliset juhlat ja festivaalit. Luonnonilmiöitä selitettiin pitkälti jumalten tekosilla.

Varhaisia filosofeja kutsuttiin luonnonfilosofeiksi. Nimitys juontaa siitä, että he lähtivät etsimään ilmiöille luonnollisia syitä yliluonnollisten, jumalallisten ja myyttisten selitysten sijaan. Luonnonfilosofit olivat ennakkoluulottomia ajattelijoita, jotka eivät tyytyneet vallitseviin selityksiin siitä, millainen maailma on.

Filosofia sai alkunsa siis siitä, että todellisuutta pyrittiin selittämään järjen avulla. Olennaista ei ole se että ovatko näkemykset nykytiedon valossa oikeita, vaan se, että ilmiöille yritetään löytää järkisyyt.

Luonnonfilosofien kunnianhimoinen päämäärä oli selvittää, mistä todellisuus pohjimmiltaan koostuu. Yksi ensimmäisimmistä filosofeista, Thales, ajatteli kaiken koostuvan vedestä.

Luonnonfilosofien keskuudessa kannatusta sai ajatus neljästä peruselementistä, joista todellisuus koostuisi. Maasta, ilmasta, tulesta ja vedestä.

Demokritoksen mielestä kaikki koostuu pienistä jakamattomista yksiköistä, eli atomeista (kreik. atomos = jakaantumaton).

Varhaisia filosofeja kiinnosti myös muutos. Kun kaikki ympärillämme tuntuu muuttuvan, pysyykö mikään ikinä samana? Filosofi Herakleitoksen mukaan ei. Kaikki virtaa, eikä samaan virtaan ole mahdollista astua kahdesti. Vain muutos on pysyvää.

Täysin päinvastoin ajatteli taas filosofi ja matemaatikko Pythagoras. Maailmasta löytyy jotain pysyvää. Esimerkiksi kolmisointu perustuu 3:4:6-suhteeseen, tämä periaate toimii kaikissa instrumenteissa. Jos täytät vesipulloja tai teet soittimen katkotuista bambukepeistä suhteella 3:4:6, tuloksena on kolmisointu. Tämä matemaattinen harmonia on jotain pysyvää ja muuttumatonta. Nykyäänkin luonnontieteilijät sanovat "löytävänsä" luonnonlakeja. Taustalla on ajatus siitä, että muuttuvaisen luonnon taustalla on jotain säännönmukaista.

Miksi filosofiassa vuosisatoja sitten eläneet ajattelijat ovat ajankohtaisempia kuin esimerkiksi fysiikassa?

Filosofian kysymykset eivät vanhene samalla tavalla. Filosofian kysymykset ovat ajattomia, mutta fysiikassa luonnontieteellisten kysymysten väitteet kuluvat sitä mukaa pois kun karttuu lisää empiiristä tietoa. Fysiikassa paremmat mittaukset, teoriat ja mallit saa vanhan väistymään pois, mutta filosofiassa kysymykset ja teoriat eivät kulu pois vaan niitä voi soveltaa aikakauteen katsomatta.

Sokrates oli paarma, joka pakotti ajattelemaan.

Ateena oli vaurain ja mahtavin Kreikan kaupunkivaltioista. Kaupankäynnin ja hopeakaivoksen rikastuttamat poliksen kansalaiset rakennuttivat komeita temppeleitä ja nauttivat teatterista ja urheilusta. Ateenassa kehittyi ensimmäisenä demokratia eli kansanvalta.

Demokratiassa tärkein taito oli retoriikka eli puhetaito, jota opettivat sofistit eli kiertelevät viisauden opettajat. Retoriikassa tärkeintä oli vakuuttaa ihmisiä, vaikka argumentissa ei olisi rationaalisesti mitään järkeä retorisesta vakuuttavuudesta huolimatta. Sofistit eivät olleet rationaalisia ajattelijoita, vaan he opettivat retorisesti vakuuttavaa viisastelua.

Sofisistit matkustivat ympäri Kreikkaa ja huomasivat, että tavat ja uskomukset vaihtelivat paikasta toiseen. Luonnonfilosofeillakin oli eri näkemyksiä todellisuudesta. Onko mikään siis pysyvää tai todellista? Protagoras tiivisti ajatuksen lauseeseen: "Ihminen on kaiken mitta." Hänen mukaansa mitään ulkopuolista totuuden tai hyvyyden mittaria ei ole, vaan kaikki riippuu ihmisestä.

Kaikki eivät Protagoraan ja sofistien näkemyksiä sulattaneet. Sokrates halusi kaduilla vaeltelevana paljasjalkaisena nukkavieruna mutta älykkäänä miehenä löytää yleispäteviä perusteita hyvyydelle, totuudelle ja kauneudelle.

Sokrates piinasi Ateenan kaduilla itseään viisaina pitäviä kysymyksillään. Mitä on hyvyys? Kuinka määritellä kauneus? Millainen on todella hyvä teko? Sokrates ei tyytynyt ensimmäisiin helppoihin vastauksiin, vaan kyseenalaisti, kritisoi ja vaati lisää perusteluja.

Sokratesta on sanottu länsimaisen filosofian isäksi. Siinä missä luonnonfilosofit etsivät selityksiä luonnonilmiöille ja pohtivat maailmankaikkeuden rakennetta, Sokrates käänsi katseensa ihmiseen.

Sokrates ei myöskään luonnonfilosofien tapaan pyrkinyt julistamaan mitään tiettyä totuutta eikä hän kirjoittanut mitään ylös. Sokrates ei pyrkinyt kertomaan, että miten asiat ovat, vaan ennemminkin paljastamaan, että miten ne eivät ainankaan ole. Hän keskusteli, sparrasi, kyseli ja vaati parempia perusteluita. Hän oli kuin keskustelukumppaneitaan näykkivä paarma, joka haastoi ajattelemaan.

Samalla tavalla kun kätilö auttaa lapsia maailmaan, Sokrates auttoi ihmisiä oivaltamaan sen, minkä he oikeastaan jo tiesivät tai eivät tienneet. Sokratesta kutsuttiinkin ajattelun kätilöksi. Hänen filosofiansa oli dialogista eli keskustelussa ja väittelyssä keskeneräisistä ajatuksista hioutuu ja kirkastuu timantteja.

Ateenan vallanpitäjiä Sokrateen ajatteluun hoputtava ja kyseenalaistava tyyli ei miellyttänyt. Sokrates sai syytteen jumalanpilkasta ja nuorison villitsemisestä. Hänet tuomittiin kuolemaan. Sokrates, ajatuksenvapauden esitaistelija lohdutti surevaa oppilasjoukkoaan sanomalla, että on parempi kärsiä vääryyttä kuin tehdä sitä.

Sokrates huomasi elämänsä aikana että moni julistaa itsensä viisaaksi ilman kestäviä perusteluita. Psykologiassa tunnetaan niin sanottu Dunning-Kruger-efekti, joka vahvistaa havainnon. Ihmiset yleensä yliarvioivat omaa tietämystään. Asiantuntijat ovat yleensä maallikoita nöyrempiä, koska he tuntevat tietonsa rajat ja epävarmuustekijät.

Oletko niin hyvä asioissa kuin luulet olevasi? Oletko hyvä raha-asioissa? Entäs ihmisten tunnetilojen tulkinnassa? Elätkö terveellisesti? Oletko keskivertoa parempi kieliopissa? Yli 100 eri tutkimusta on todenneet ylivertaisuusvinouman olemassaolon.

Yleensä me arvostelemme oman osaamisemme yläkanttiin verrattuna muiden osaamiseen. Jopa niin makaaberilla tasolla, että me rikomme matemaattisia lakeja siinä sivussa. Eräässä tutkimuksessa kysyttiin kahden eri yrityksen ohjelmistoinsinööreiltä, että miten hyvin he pärjäävät työtehtävissään, niin 32% insinööreistä yhdessä yrityksessä ja 42% insinööreistä toisessa yrityksessä sanoivat, että he kuuluvat 5% parhaiten työnsä tekevään joukkoon. Toisessa tutkimuksessa jopa 88% yhdysvaltalaisista kuskeista arvioivat omaavansa keskimääräistä paremmat ajotaidot. Nämä eivät ole muutamia hassuja yksittäistapauksia, vaan keskimääräisesti ihminen arvioi oman osaamisensa yläkanttiin, olipa kyseessä soteala, johtaminen, eettiset kysymykset ja muut.

Kiintoisaa tutkimuksista tekee se, että juuri nimenomaan kaikista huonoiten tehtävissä suoriutuneet yliarvioivat heidän taitojaan eniten. Ne juuri, jotka ovat niin loogista päättelykykyä, kielioppia, taloudellista suunnitelmallisuutta, matematiikassa, tunneälyssä, lääketieteellisten laboratoriotutkimusten ajamisessa ja shakissa kaikista surkeimpia, kokevat, että heidän asiantuntemuksensa on varsinaisten asiantuntijoiden tasoa.

Ketkä ovat herkimpiä joutumaan tämän harhaisuuden pauloihin? Kaikki, meillä kaikilla on jotain missä me olemme surkeita ja joista me emme edes tiedosteta, että olemme surkeita. Miksi emme tiedosta? Kun psykologit Dunning ja Kruger kuvailivat ilmiön vuonna 1999, niin he tiedostivat että tietämättömyys johtaa kaksinkertaiseen kiroukseen. Ensinäkin, he tekevät sen asian huonosti ja toiseksi, he eivät tule pääsemään sellaiseen tietoisuuden tasoon että he ymmärtävät tekevänsä sen asian huonosti. Tietoaukot estävät näitä ihmisiä huomaamasta virheitä. Toisin sanoen, huonosti asioita tekevät ovat vailla sitä asiantuntemusta, jota he tarvitsevat suoriutuakseen jostain asiasta hyvin ja tunnistaakseen, mikä menee pieleen.

Esimerkiksi, kun tutkijat laittoivat korkeakouluopiskelijat (college) väittelykilpailuun, 25% huonosti suoriutuneista alkukierroksen aikana hävisivät neljä viidestä väittelystä, mutta he myös ajattelivat, että he ovat voittamassa 60% kaikista väittelyistä. Ilman vahvaa ymmärrystä väittelyn säännöistä, oppilaat eivät yksinkertaisesti voineet edes tiedostaa, milloin tai kuinka usein heidän argumenttinsa kumottiin.

Dunning-Krugerin efektissä ei ole kyse vain siitä, että ego sokaisee meidät näkemästä omia heikkouksiamme. Ihmiset myös yleensä myös myöntävät heikkoutensa, kun he tunnistavat ne.

Eräässä tutkimuksessa, oppilaat jotka tekivät erään loogista päättelyä mittaavan testin huonosti ja ottivat pienen logiikan minikurssin, olivat valmiita sanomaan heidän alkuperäistä huonoa suoritustaan huonoksi. Tämä saattaa olla syy sille, miksi ihmiset joilla on edes kohtuullinen määrä kokemusta tai asiantuntemusta, niin miksi heillä on vähemmän luottamusta omiin kykyihinsä. He tietävät tarpeeksi ymmärtääkseen, että on paljon asioita, joita he eivät tiedä. Toisaalta, asiantuntijat ovat kyllä tietoisia siitä, miten paljon he tietävät jostain asiasta, mutta yleensä he tekevät toisenlaisen virheen: he olettavat, että muut ihmiset tietävät yhtä paljon asiasta kuin he tietävät. Siitä sitten johtuu se, että olipa ihminen taitamaton tai todella taitava, niin he ovat jumissa paikkaansapitämättömän itsearviointinsa kuplassa. Kun he ovat taitamattomia, he eivät kykene näkemään virheitään. Kun he ovat taitavia, he eivät käsitä, miten harvinaista se on olla niin hyvä siinä asiassa missä he ovat hyviä.

Dunning-Kruger efekti on näkymätön niille, jotka sitä kokevat. Miten tiedät sitten, että kuinka hyvä oikeasti olet asioissa? Ensinäkin, kysy palautetta ihmisiltä, kysy sitä vaikka se tuntuisi kipeältä kuulla. Toinen, ja paljon tärkeämpi neuvo: jatka oppimista, sivistä itseäsi. Mitä enemmän sivistämme itseämme, sitä vähemmän meillä tulee olemaan näkymättömiä tietoaukkoja, joita emme huomaa omassa epäpätevyydessämme.

Kaikki kaiketi kiteytyy erääseen vanhaan sananlaskuun:

"Kun väittelemme idiootin kanssa, varmista, ettei toinen henkilö tee samaa."

Filosofian jättiläisiä Ateenan kaduilla.

Sokrateen tunnetuin oppilas oli Platon (427-347 eaa.), joka kirjoitti muistiin opettajansa ajatuksia. Siksi onkin vaikeaa erottaa, milloin Platonin teoksissa puhuu Sokrates ja milloin Platon Sokrateen suulla.

Platon kirjoitti teoksensa dialogeiksi eli vuoropuheluiksi, sillä myös Platonin mielestä filosofiaa harjoitettiin ensisijaisesti keskustelemalla. Kirjoitettua sanaa tarvitaan vain keskustelun muistamiseen. Ironista on se että juuri Platonin kirjoitukset ovat säilyneet näihin päiviimme saakka, sillä Platonin perustamassa Akatemia-filosofiakoulussa hänen tekstejään kopioitiin ja säilytettiin järjestelmällisesti.

Platonin jättiläismäistä merkitystä kuvaa sanonta, jonka mukaan koko muu länsimaalainen filosofia on vain reunahuomautuksia Platonin teoksiin. Platon aloitti keskustelut kysymyksistä, jotka ovat edelleen filosofian tutkimuksen ytimessä. Mitä on totuus? Mitä voi tietää? Mitä on hyvyys? Juuri Platon juurrutti eurooppalaiseen kulttuuriin järkeä korostavan ajattelutavan.

Platonin oppilas Aristoteles (384-322 eaa.) lähti eri linjoille. Aristoteleesta on sanottu, että hän oli kuin varsa, joka potkaisee emoaan juotuaan tämän maitoa. Platonin tavoitteena oli löytää maailman yleisiä periaatteita järkeilemällä, kun taas Aristoteles suuntasi huomionsa ympäröivän maailman tarkkailuun. Hän tutki kasvi- ja eläinlajeja, hallintomuotoja, etiikkaa, runoutta ja fysiikkaa. Tutkimuksillaan Aristoteles loi länsimaalaisen tieteen perustan. Hän oli merkittävä ajattelija myös itämaiselle tieteelle. Keskiajan arabioppineet kutsuivat Aristotelesta yksinkertaisesti nimityksellä Filosofi.

Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen aika oli filosofian kultakautta Ateenassa. Ateenan kaduilla, toreilla ja filosofikouluissa luotiin länsimaisen ajattelun perusta, joka vaikuttaa tapaamme jäsentää maailma vielä nykyäänkin.



Ateenan koulu on renesanssitaiteilija Rafaelin (1483-1520) kuuluisimpia freskoja. Ota selvää, keitä antiikin filosofeja teoksessa esiintyy.





Tässä on vanha Platon ja nuori Aristoteles. Platon pitää kädessään hänen teostaan "Timaios" ja Aristoteles puolestaan hänen eettistä pääteostaan "Nikomakhoksen etiikka".

Timaios on Platonin kirjoittama dialogi, joka sisältää Platonin luonnontieteellisen teorian. Teoksen toinen nimi on Thrasylloksen jaottelussa "Luonnosta" (kreik. Peri fyseos). Dialogissa keskustelee Sokrates, Kritias, Timaios Lokroilainen ja Hermokrates.

Nikomakhoksen etiikka (kreik. Ethika Nikomakheia) on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin. Nikomakhoksen etiikka koostuu kymmenestä kirjasta, joissa on muistiinpanoja jotka ovat tehty Lykeionin peripateettisessa koulussa pidetyissä luennoissa.

Lähteet:

1. https://en.wikipedia.org/wiki/The_School_of_Athens
2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Timaios_(dialogi)
3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikomakhoksen_etiikka



Anaksimandros (609/610-546 eaa.) oli antiikin Kreikan esisokraattinen filosofi. Hänet luetaan luonnonfilosofeista joonilaiseen haaraan kuuluvaksi. Anaksimandros oli Thaleen oppilas (se vesijäbä joka aatteli et kaikki todellisuus koostuu vedestä) ja Anaksimeneen opettaja. Hänet tunnetaan äärettömyyden käsitteestä ja siitä, että hän oli innokkaana matkustelijana ja maantieteilijänä tehnyt maailman ensimmäisimmän maailmankartan joka on hieman köpänen mutta silti melko mielenkiintoinen. Tässä kyseinen kartta:



Anaksimandros kyseenalaisti opettajansa Thaleen näkemyksen siitä että kaikki koostuu vedestä, ja sen sijaan sanoi, että kaikki koostuu mutaatioista. Vaikka Anaksimandros ei esittänyt mitään näkemyksiä luonnonvalinnasta, niin silti häntä pidetään ensimmäisimpänä henkilönä joka ehdotti, että jokin evoluutiota muistuttava prosessi olisi kaikkien eläinlajien takana. Anaksimandros epäili, että ihmisetkin olisivat alun perin syntyneet vesieläimistä.

Perustelut sille miksi Anaksimandros kyseenalaisti opettajansa Thaleen näkemyksen veden roolista kaiken synnyttäjänä, oli siksi, koska vesi ei voi synnyttää kaikkia vastakohtaisuuksia. Esimerkiksi, vesi on aina märkää, mutta se ei voi olla koskaan kuivaa, joten se ei voi olla ainoana asiana kaiken lähde. Hän myös kyseenalaisti elementtinäkemystä niin, että eihän maailman aineellista monimuotoisuutta voi selittää pelkän veden lisäksi pelkän tulen, maan ja ilman kautta. Kaiken perustana pitäisi olla ainesta, jota ei voi havaita suoraan, mutta joka pystyy selittämään kaikki maailman vastakohtaisuudet.

Aristoteles ja Augustinus ovat ymmärtäneet Anaksimandroksen todellisuuskäsityksen eräänlaiseksi alkukaaokseksi joka sisälsi paljon vastakohtaisuuksia. Kuuma ja kylmä, märkä ja kuiva, niin edelleen. Se myös ohjasi kappaleiden liikkeitä, niin että niistä kehittyi erilaisia muotoja ja monimuotoisuuksia joita maailmassa tapaa. Aristoteles sanoi seuraavasti:

"Tämän vuoksi, kuten sanomme, ei ole olemassa äärettömän prinsiippiä, vaan sitä pidetään muiden asioiden prinsiippinä ja sen sanotaan sisältävän itseensä kaiken ja ohjaavan kaikkea. Näin sanovat ne, jotka eivät äärettömän ohella muodosta muita syitä, jollaisia voivat olla esimerkiksi järki ja ystävyys. Ja sen sanotaan olevan myös jumalallinen, sillä se on kuolematon ja tuhoutumaton, kuten Anaksimandros ja useammat luonnonfilosofeista sanovat."

Tästä otteesta yleensä hyväksytty Anaksimandroksen omaksi luonnehdinnaksi vain "kuolematon ja tuhoutumaton", kun taas apeironin eli äärettömyyden luonnehdinta jumalalliseksi (theion) on Aristoteleen omaa päättelyä, joka koukkaa uskonnollisen ajattelun puolelle, väittää että apeiron ohjaa kaikkea ja on täten näkemyksissään mennyt joonilaisen naturalismin ulkopuolelle.

Anaksimandroksen mukaan apeiron on loputon ja rajaton massa, joka ei kulu ajan eikä rapistumisen voimasta. Se antaa ikuisesti materiaa, synnyttäen näin kaiken, mitä voidaan havaita. Anaksimandros uskoi, että epämääräisestä massasta syntyi lopulta sylinterinmuotoinen maa, jota ympäröivät pallonmuotoiset tulikehät, jotka olivat alun perin sylinterinmuotoisen maan ympärillä kuin puun kaarna puussa kiinni. Lopulta ne irtaantuivat ja muodostivat maan ympärille renkaan muotoisia, tulen täyttämiä ilmakuplia.



Kuvassa on tämä tulikehäjuttu, mutta jostain syystä tässä Kuvassa näytetään maa pallona, kun se oli Anaksimandroksen mukaan sylinteri.

Anaksimandros kirjoitti länsimaisen filosofian ensimmäisen lauseen. Vaikka Thales oli länsimaisen filosofian ensimmäinen filosofi, niin hän ei kirjoittanut mitään ylös. Anaksimandros kirjoitti, mutta hänen ajatuksensa säilyivät lähinnä peripateetikkojen ja näiden kommentaarien selostuksen perusteella. Vaikka ne selostukset ovat epäluotettavia, niin ovat ne silti arvokkaita todistuksia Anaksimandroksen olemassaolosta että hänen ajattelustaan. Anaksimandrokselta on säilynyt vain yksi tekstiote, jota on tapana kutsua filosofian ensimmäiseksi lauseeksi. Kyseessä on Theofrastoksen teksti, jota Simplikios Aristoteles-kommentaarissaan siteeraa. Aluksi sitaatti on epäsuora: "Anaksimandros ... sanoi olioiden alkulähdettä ja elementtiä äärettömäksi." Diels & Kranz ja moni muu pitää "alkulähde" ja "ääretön" Anaksimandroksen omina ilmaisuina, jos kohta edellinen on myös usein kyseenalaistettu ja katsottu Aristoteleen käyttämäksi termiksi. Sitten siitä seuraa suoraksi lainaukseksi katsottu jakso:

"Mistä olioilla on syntynsä, siihen tapahtuu myös niiden häviäminen velvoitteen mukaan: ne näet korvaavat ja kostavat toisilleen oikeudenloukkauksen aikajärjestyksen mukaan."

"ἐξ ὧν δὲ ἡ γένεσίς ἐστι τοῖς οὖσι, καὶ τὴν φθορὰν εἰς ταῦτα γίνεσθαι κατὰ τὸ χρεών· διδόναι γὰρ αὐτὰ δίκην καὶ τίσιν ἀλλήλοις τῆς ἀδικίας κατὰ τὴν τοῦ χρόνου τάξιν."

Theofrastos Simplikios luonnehtii, että Anaksimandros puhuu "runollisin sanankääntein" tekstissä. Anaksimandroksen käsityksiin vaikutti syvällisesti kreikkalaisen oikeuden käsite dike (tuttu sanasta "Theodikeen ongelma", "Jumalan oikeudenmukaisuuden ongelma"). Dike ei vielä Anaksimandroksen aikaan ollut mikään juridinen termi joka tarkoittaisi "oikeutta", vaan hänen aikanaan se tarkoitti pikemminkin sitä, että jokaisella asialla on omat määrätyt rajansa, joita ei edes jumalat saa ylittää. Vasta 200 vuotta myöhemmin Platonin aikaan dike-termi vakiintui tarkoittamaan oikeutta siinä mielessä miten me se tulkitaan tänä päivänä. Anaksimandroksen käsitys dikeestä pohjautuu Homerokseen, jossa





Lähteet:

1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anaksimandros
2. https://en.wikipedia.org/wiki/The_School_of_Athens

Missä ovat filosofian naiset? Monelle filosofiasta tulee mieleen parrakkaat vanhat miehet. Filosofian historia onkin melko miehistä. Syy löytyy eurooppalaisen yhteiskunnan historiasta, naisen osallistumista tieteeseen, politiikkaan tai ylipäätään kodin ulkopuoliseen elämään pidettiin aina 1900-luvulle saakka sopimattomana.

Monet varhaiset naisfilosofit keskittyivätkin ajattelussaan naisen roolin arvioimiseen ja miehisen vallan kyseenalaistamiseen. 1700-luvulla vaikuttanut Mary Wollstonecraft vaati poliittisia oikeuksia myös naisille.

Kenties kuuluisin naisfilosofi, Simone de Beauvoir (1908-1986) tarkasteli teoksissaan käsityksiä miehistä ja naisista. Hänen mukaansa nainen on kulttuurissamme käsitetty aina "toiseksi" suhteessa mieheen ja tyttölapset muovataan pienestä pitäen naisen rooliin. Vallankäyttö vaikuttaa siihen, miten sukupuolet rakentuvat.

Vähitellen 1900-luvulla naisten kouluttautuminen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistuminen ja filosofian harjoittaminen yleistyi sekä puhe erillisestä "naisfilosofien" ryhmästä kävi turhaksi. Osa näki nimityksen jopa halventavana. Filosofian tutkimusaiheiden kirjo on laaja sukupuolesta riippumatta.

Naiseuden ja mieheyden teema on toki edelleen kiinnostava filosofian tutkimuskohde, mutta tätä tutkimusta tekee kaikki sukupuoleen katsomatta. Jotkut ovat kyseenalaistaneet jopa kaksinapaisen sukupuolikäsityksen, ihmiskunnan jakautumisen vain miehiin ja naisiin.



Tässä on yksi mahdollinen malli käsitekartasta. Mieti käsitekarttaa tehdessäsi, mikä on pääkäsite, mitkä ylä- ja mitkä alakäsitteitä ja miten käsitteet liittyvät toisiinsa. Voit käyttää apuna värejä ja selventäviä kuvia. Lisää käsitekarttoihin myös itsearviointia: merkitse käsitteiden oheen, mitkä asiat tuntuvat helpoilta tai vaikeilta ja mitkä erityisen tärkeiltä ja kiinnostavilta.

Viisaustutkijan mukaan viisaus on hyvin harvinaista: "Ihmiset haluavat olla omahyväisen tyytyväisiä siihen, että ovat aina oikeassa." Moni juuttuu omaan näkökulmaansa, eikä ajattele viisaasti.

Jussilla on tapana ratketa ryyppäämään, jos on alkoholia tarjolla. Siitä hänen vaimonsa Pirjo ei pidä.

Kun Jussi lähti työpaikan juhliin, Pirjo sanoi eroavansa ja ottavansa lapset, jos Jussi tulee kännissä kotiin.

Jussi kuitenkin eksyi viinamäen poluille. Jättääkö Pirjo nyt Jussin?

Jussia ja Pirjoa ei ole olemassa. Kyse on dilemmasta, jota aikuisuuden kognitiivisen kehityksen dosentti Eeva Kallio kysyy luennoilla opiskelijoilta.

Dilemmalla hän selventää, mikä on moninäkökulmainen ajattelu. Se liittyy taas viisauteen.

Jos luennolla olisi lapsia, he todennäköisesti sanoisivat, että Pirjo lähtee, koska hän sanoi niin. He pitävät kysymystä helppona, vastaushan kerrottiin tarinan alussa.

Kypsemmille ihmisille kysymys on monimutkaisempi. Luennoilla aletaan pohtia, mihin kaikkeen Jussin jättäminen vaikuttaisi. Pirjon pitäisi saada uusi asunto, aloittaa raskas avioeroprosessi ja katsoa asiaa lasten näkökulmasta. Siinä huomataan, ettei tilanteesta voi sanoa loputonta totuutta.

Kyky tarkastella asioita monesta näkökulmasta on yksi viisauden osa-alue. Sitä tarvitaan monissa elämän ongelmissa. Kun ihmisen pitää päättää, että meneekö hän valittamaan metelöivälle naapurille, laittaako ikävästi käyttäytyvään ystävään välit poikki vai muuttaisiko maalle, hän ei voi päättelemällä päätyä yhteen oikeaan vastaukseen.

Älyllä ja logiikalla ei ratkaista näitä kysymyksiä.

Mutta jos viisaudella, niin mitä ihmettä se on?

Kallio pohtii sitä työkseen. Hän vetää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa Viisaus ja oppiminen -tiimiä. Ryhmä tutkii empiirisesti ja teoreettisesti viisautta. Empiirinen tarkoittaa, että viisautta pyritään havainnoimaan ja mittaamaan.

Tehtävä on vaikea. Yhdysvalloissa käynnissä olevassa tutkimuksessa viisautta tutkitaan Yhdysvalloissa kehitetyllä kyselylomakkeella. Tutkittavat vastaavat esimerkiksi sellaiseen kysymykseen, että miten he reagoisivat, jos joku on eri mieltä kanssaan.

Kallion mielestä pelkkä lomake mittaa viisautta ohuesti. Jotta voisi tietää, että onko yksittäinen ihminen viisas, tätä pitäisi havainnoida pitkän aikaa eri tilanteissa. Havainnointia voisi olla tekemässä monen alan tutkijoita kuten psykologeja, teologeja ja filosofeja.

Kommentti tähän väliin. En ikinä laittaisi teologeja mittaamaan yhtään kenenkään viisautta. Mihin myöskään psykologeja tarvitaan? He eivät ole viisaita, vaan ylimielisiä ulkoa sanelevia motkottajia, jotka tulevat kertomaan, että kuka on hullu ja kuka ei, eli ketä pitää ottaa tosissaan ja ketä ei. Psykologit ovat siitä hauskoja että ne diagnosoisisivat monille filosofeillekkin vaikka mitä pili pali mielenterveysongelmia vaikka he ovat määritelmällisesti viisaita ja täten ihmisiä, jonka sana AINA painaa vaakakupissa painavemmin kuin kenenkään maallikon, eli tässä tapauksessa myös psykologien. Joo, nykypsykologi ei saisi Schopenhauerista mitään muuta irti kuin sen, että hänellä "on kliininen masennus", ku sillee. Kliininen masennus on pelkkä sosiaalinen konstruktio. Ihmiset ovat vain päättäneet, että pessimistisyys on ajattelun piirre, jonka avulla me voidaan ampua kaikki muutkin näkemykset mitä ihmisellä on, koska hän on hullu. Mutta jos kerta Schopenhaueria ei pitäisi psykologien mielestä kuunnella, miksi häntä tituleerataan filosofiksi? Eikö tärkeintä ole viisaus? Sitten mua kanssa huvittaa sekin että "ei tärkeintä ole se että olet täydellinen, vaan se että olet onnellinen", niin eli jos heroiinin vetäminen tekee ihmisen onnelliseksi, niin sekö on ihanteellista? Mielummin olen viisas ja kärsivä kuin tyhmä ja onnellinen. Kärsimystäkin elämässä on kahdenlaista, sitä kärsimystä mitä saat siitä kun hoidat velvollisuuksia, ja sitä kärsimystä mitä saat siitä, kun et hoida velvollisuuksia, valitse kärsimyksesi.

Viisautta on Kallion mukaan pohdittu kautta historian. Siitä puhui jo Aristoteles. Viisas on ollut tärkeä sana myös kaikissa uskonnoissa.

Niin ja kommentti tähänkin väliin. Minusta on niin typerää, että me otetaan jotain esimodernien aikojen uskontoja edelleen siinä mielessä tosissaan, että me kuvitellaan niissä olevan jotain viisautta siksi, koska joku uskonnollinen isä sanoi tuhat vuotta sitten niin. Kun lukee Antiikin Kreikan filosofien alkutekstejä, niin siinä saa yllättyä siitä, miten yllättävän modernia se ajattelu oli kreikkalaisten keskuudessa ihan ennen kristinuskon aikaa. Ne pitivätkin juutalaisia takapajuisina. Kaikki sellainen länsimaalainen uskonnollinen abrahamilainen "viisaus" oli todellisuudessa sitä, että prole driftattiin rajusti, haluttiin mielistellä orjia ja muita matalasti kouluttautuneita, koska heillä ei ollut jalansijaa hellenistisessä ajattelussa, koska he olivat orjina aivan liian tyhmiä. Sivistynyt ajatteluhan oli rikkaiden kreikkalaisten puuhaa. Filosofia, viisauden tavoittelu alkoi siitä, että haluttiin löytää vastauksia luonnontieteellisiin kysymyksiin ilman mitään yliluonnollisia selityksiä.

Kallion mukaan viisautta tutkitaan paljon etenkin Pohjois-Amerikassa. Se on ollut nousussa viime vuosikymmenet. Viisaudelle on selvästi kysyntää. Globaalit ongelmat ovat nykyään niin monimutkaisia ja suuria, että tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa asioihin.

Kallion mukaan viisauteen on tieteessä määritelty myös pyrkimys eettisyyteen ja yleiseen hyvään. Se sivuaa moninäkökulmaisuutta eli ihminen osaa ajatella asioita muustakin kuin omasta vinkkelistään.

Kokemustieto on olennainen osa viisautta. Sitä voi kutsua myös hiljaiseksi tiedoksi tai elämänkokemukseksi.

Viisauteen kuuluu myös sen ymmärtäminen, että tieto muuttuu ja ihminen ei tiedä kaikkea. Viisas sietää epävarmuutta, joka liittyy tietoon.

Koska viisas on tiedon suhteen nöyrä, hän uskaltaa tutustua omille käsityksilleen vastakkaisiin mielipiteisiin. Tämä on Kallion mukaan monelle vaikeaa.

Hän on itse lukenut netissä muun muassa maahanmuuttokriittisten Hommafoorumia, vaikka ei palstan arvoja ostakkaan. "Minulle on ilo lukea erilaisia näkökantoja ja käsityksiä."

Kommenttini. "Minulle on ilo lukea erilaisia näkökantoja ja käsityksiä", niin, koska ne väittelyiden aiheet eivät kosketa sinua henkilökohtaisessa elämässäsi.

Yleensä ihmiset jäävät mieluiten köllimään omiin kupliinsa, joissa kaikki ovat samaa mieltä.

"Erästä tuttua psykoterapeuttia siteeraten: On loukkaus ihmisen narsismia kohtaan, että on olemassa erilaisuutta. Ihmiset haluavat olla omahyväisen tyytyväisiä siihen, että ovat aina oikeassa. Erilaiset mielipiteet herättävät voimakkaita tunteita, koska kukaan ei halua uskoa, että on väärässä ja rajallinen."

Taas kommenttia. Jos tuo on psykologin kommentti sen jälkeen kun hän on kuullut, kuinka Eeva Kallio on käynyt Hommafoorumilla, niin kerro että olet valkoinen ilman että kerrot mulle, että olet valkoinen. Jos psykologi olisi vaikkapa ählämi, niin olisi melko erilainen ääni kellossa, eiks niin? Minua ei henkilökohtaisesti itseäni kiinnosta vaikka heikosti kouluttautuneet musulmaanit heitettäis niskaperseotteella vittuun tästä maasta, mutta huvitun siitä, että sellainen ihminen kutsuu itseään viisaaksi, joka ei kykene edes sellaiseen reflektioon että missä vaiheessa kulkee se raja, kun erimielisten kuuntelematta jättäminen on utilitaristisesti kestävää.

Näissä "siis jos oot mun kaa eri mieltä ja haluat olla samanmielisten kuplassa, ettäs kehtaat" ihmisissä hauskinta on se, että niin siis. En usko että psykologinkaan mielestä sen pitäisi olla mielenterveydellisesti kestävää, että minä menisin joka päivä Internettiin vänkkäämään alhaisen älykkyyden omaavien uskisten ja amisten luokse vaikkapa homojen oikeuksista henkilönä, joka on itsekin seksuaalivähemmistöön kuuluva. Minä en ole edes joku saatanan kahjo setalainen joka ajattelee että meillä on tuhat sukupuolta ja lapset pitäisi laittaa silpottavaksi, vaan minä olen henkilö joka on huolissaan fasismin noususta ja yksilönvapauksien kaventamisesta. Minä en halua, että nämä paskaa syövät sinimustapaviaanit, kristofasistit tai islamofasistit kontrolloisivat elämääni heittämällä minut vankilaan siitä, jos päättäisin nuoleskella jonkun akan kanssa. Tai pahempaa, tappaisi minut.

Hauskinta on sekin että kirjaimellisesti se että miksi meillä on rikkaita ja köyhiä, rikkaiden alueita ja köyhien alueita, sosiaalista segregaatiota, ja sen tuomaa suurta kehitystä joka takasi sen, että me ei enää asuta kivikautisessa paskakolossa vaan modernissa yltäkylläisyydessä, on juuri siksi, että me syrjitään tyhmiä. Sillä sekunnilla kun tyhmät saa valtaa, niin yhteiskunta romahtaa ja me palataan takaisin luonnontilaan.

Sinähän tässä olet narsisti. Kuvittelet että ajattelusi on niin täydellistä, että jos kukaan ei lähde noudattamaan sitä, niin he ovat alempia. Narsismin määritelmä on täydellisyyden tunne ilman syytä. Se ajattelu, missä ajatellaan, että tyhmillekin ihmisille pitäisi antaa jotain tilaa, ei ole kestävää. Ikinä meidän yhteiskunta ole koskaan rakentunut sille, vaan se on rakentunut oikeutetuille hierarkioille joiden sanelu määritellään sen pohjalta, että mihin sellainen ajattelu utilitaristisesti johtaa eli elitismille. Ne ihmiset ovat osa eliittiä syystäkin, ja se että ajatellaan että tyhmien ulossulkeminen on sivistymätöntä ja narsistista, johtuu siitä, että luulet itsestäsi liikoja ja olet narsistinen. Sinulla on paikkasi, syystäkin. Kanna vastuu, joko lopetat valittamisen, tyydyt asemaasi ja hyväksyt paikkasi, tai sitten omaksut kestävää ajattelua ja pääset parempaan asemaan. Ihmisyys ansaitaan, jossain vaiheessa menee sekin raja että missä kohtaa ihmistä ei enää nähdä ihmisenä, vaan eläimenä, sillä se mikä erottaa ihmisen eläimestä, on se, että ihmisen tietoisuus on korkeammalla tasolla. Älä taannu eläimeksi, niin säilytät ihmisarvoisen kohtelun.

Voin kuvitella jonkun pian sanovan, että mitäs jos kaikki olisi homoja. Yhteiskunta romahtaisi. Okei, arvaa mitä. Kantilaista imperatiivia et voi soveltaa homoseksuaalisuuteen ja arvaa miksi, paskavammainen luuseri? Siksi, koska meitä on tyyliin mitä, prosentti väestöstä, eikä homoksi tulla. Vai voinko minä luoda sinusta homon? Se on harvinainen biologinen oikku, kuten Downin syndrooma tai autismi. Suurin osa autisteistakin on seksuaalivähemmistöön kuuluvia. Siis te jahtaatte ja vainoatte jotain porukkaa, joka on prosentti väestöstä ja öyhötätte, että meidän takia syntyvyys romahtaa kun kaikki homoilee. Ei, se että me ollaan näkyvästi mediassa, ei tarkoita, että meitä olisi vitusti. Nämä homofoobikot siis syyttää meitä sellaisista asioista, jotka OVAT HEIDÄN ONGELMIAAN. TE TÄSSÄ OLETTE NIITÄ TUHKAMUNIA JA PIHTAREITA, JOTKA EIVÄT LISÄÄNNY. TE ETTE LISÄÄNNY KESKENÄNNE.

Kallion mukaan viisaan ajattelun kehityksessä on kolme vaihetta: Ensin on se, että ihminen näkee kaikki asiat vain omasta näkökulmastaan. Toisena tulee kyky ajatella moninäkökulmaisesti. Kolmanneksi ihminen pääsee sille tasolle, että tuntee monet näkökulmat ja osaa niiden pohjalta muodostaa oman, eettisesti kestävän mielipiteen jonka siis on tarvittaessa valmis muuttamaan.

Kallion mukaan harva pääsee kolmanteen vaiheeseen. Osa aikuisistakin jää oman näkökulmansa vangiksi eikä vaivaudu tutustumaan muihin. Toiset taas ovat loputtoman relativistisia eli kaikki käy -henkisiä. Ei se ole viisasta, että löytää jokaisesta asiasta loputtomasti erilaisia puolia. Ei Hitlerin toimia tarvitse oikeuttaa tällaisella tarkastelulla.

Ikääntyminen ei takaa viisautta, Eeva Kallio sanoo.

Kuka on Kallion mielestä viisas ihminen? "En osaa mainita ketään. Se on niin arvolatautunut käsite."

Ihminen voi tehdä viisaita tekoja. Se ei vielä tarkoita, että ihminen olisi viisas. Viisaus on älyttömän harvinainen piirre.

Tutkimuksissa ihmiset ovat nimenneet viisaiksi ihmisiksi esimerkiksi Äiti Teresan, Nelson Mandelan ja Martin Luther Kingin. Lista kuvaa Kallion mukaan sitä, mitn tiiviisti eettisyys nähdään osana viisautta. "Kaikki nämä henkilöt ovat tehneet asioita, jotka hyödyttävät muita. Se on mennyt yli heidän omien, itsekkäiden motiiviensa."

Kallio muistuttaa, että ihminen saattaa olla viisas vain tietyillä elämänalueilla. Tunnettu hyväntekijä voi sotkea läheiset ihmissuhteensa - onko se viisasta?

Vanha ja viisas. Se on sanapari, jota on totuttu käyttämään. Kallion mukaan varhaisissa viisaustutkimuksissa huomattiin, että vanhemmat ihmiset osasivat paremmin tarkastella asioita monesta eri näkökulmasta. Voi siis sanoa, että he olivat viisaampia kuin nuoret.

Nyt tutkimuksissa on kuitenkin huomattu muuta.

"Ensimmäiset viisauden merkit voivat tulla jo alle kaksikympisenä. Nykyään ei oikein tiedetä, miten ikä vaikuttaa viisauteen."

Kallio on itsekin välillä hämmästynyt, miten viisaita nuoret ovat.

"Luennolla saatan saada 19-vuotiaalta ensimmäisen vuoden opiskelijalta erittäin hyvän määritelmän viisaudelle."

Kallio epäilee, että nuorten kehittymiseen vaikuttavat internet, matkustelu ja ulkomailla asuminen. Ne opettavat tarkastelemaan asioita muistakin kuin omasta näkökulmasta.

Jos siis haluaisi viisastua, pitäisikö altistaa itseään erilaisuudelle?

Ei se aina niinkään toimi, sanoo Kallio.

"Ihmiset suhtautuvat uusiin asioihin eri tavoin. Joku juuttuu entistä vahvemmin omiin turvallisiin käsityksiinsä, jos on altistunut uudelle."

Lukeneisuuskaan ei itsessään tee viisaaksi, koska viisaalla pitää olla myös kokemustietoa.

"Koulutustaustalla on kuitenkin yhteys korkeatasoiseen ajattelutapaan. Yliopisto-opiskelijoista tiedetään, että he oppivat moninäkökulmaisuuteen opintojen aikana. He aloittavat opiskelut kuvitellen, että heille kerrotaan yksi totuus asioista. Opiskellessa heidän ajattelunsa muuttuu."

Ihmisen oppimiskyky, muisti ja tarkkaavaisuus heikkenevät iän myötä. Eläkeikä kuitenkin nousee, ja töissä saattaa pian joutua sinnittelemään seitsemänkymppiseksi.

Kallio toivoo, että työelämässä arvostettaisiin ikääntyneiden viisautta. Ikääntyneet eivät ehkä käsittele tietoa yhtä nopeasti kuin nuoremmat, mutta heille on kokemustietoa.

Aina ikääntyneetkään eivät itsekään arvosta elämänkokemustaan. "Nuoruutta ihannoidaan nykyään valtavasti. Suomeenkin on tullut angloamerikkalaisen kulttuurin ajatus, että täytyy pysyä nuorena ikuisesti."

Kommenttini. Hyvä että nuoruutta ihannoidaan ja hyvä että halutaan pysyä nuorena ikuisesti. Olen vitun kyllästynyt suomalaiseen ikäloppujen palvontaan, jossa ajatellaan, että se että joku akka tai ukko on vanha ikäloppu, tarkoittaa aina automaattisesti viisasta ja kaikkea takapajuista, kestämätöntä ja typerää pitäisi pitää väkisin yllä koska se on kunnollista. En muista sitä Antiikin Kreikan filosofia joka sanoi näin, mutta hän sanoi, että jos aina sukupolvesta toiseen oltaisiin kuunneltu vanhempia ihmisiä, ei tämä maailma olisi kehittynyt millään tavalla. Angloamerikkalaiset ovat kaikella mittarilla suomalaisia menestyneempiä, ja se on nimenomaan ikuisen nuoruuden kulttuurin kautta. Jos ei halua esimerkiksi kokea työnhakusyrjintää, niin ei kannattaisi olla nuoria halveksiva ihminen joka takertuu vanhaan ja kestämättömään, vaan olla nimenomaan ajan hermolla, nykypäivässä. Mieti menestyneimpiä ikääntyneitä suomalaisia, he ovat aina nuorekkaita ja ajattelultaan tätä päivää.

Kallio ei ota kantaa, että elämmekö viisauden vai tyhmyyden aikaa. Sen näkee vasta jälkikäteen.

Kommenttini. Tyhmyyden aikaa. Mitä se kertoo, että suomalaiset eivät pysty laskea, lukea ja kirjoittaa?

Kallion henkilökohtainen käsitys on se, että kun globaali tilanne on epävakaa, nopeiden liikeiden teko ei ole viisasta. Nykyään tehdään paljon ääkivääriä ratkaisuja, eikä ajatella kaukonäköisesti.

Kallio ihmettelee, miten paljon informaatioteknologiaa nykyään ihaillaan.

"Aivan kuin ihmistä ei arvostettaisi niin paljon kuin konetta. Tämä on konerakkauden aikaa."

Mun korvat, sieraimet, suu, silmät ja kaikki pursuaa tätä kyllästymistäni uusluddiittien valitukseen. Teknologia on työkalu. "Aivan kuin ihmistä ei arvostettaisi niin paljon kuin akkuporakonetta. Tämä on akkuporakonerakkauden aikaa".

Miten sitten viisauden tutkiminen on tehnyt Kalliota viisaammaksi? Mikä on ollut suurin oivallus hänelle?

"Tiedollisten rajojen tajuaminen. Myös yksittäisen maailmankuvan rajallisuus on mielenkiintoinen ilmiö. Kun olemme sen sisällä, harvoin ajattelemme, että se on vain eräss, meille opetettu kuva. Rajallisuuden huomaa esimerkiksi törmätessään ihmiseen, joka puhuu palavasti oman maailmankuvansa puolesta."

Kallio ei pelkää laajentaa omaa maailmankuvaansa.

"Olen utelias kuulemaan uutta ja debatoimaan. Jotkut vain herkästi loukkaantuvat kunnon väittelystä: pitävät sitä omalaatuisena ja sopimattomana. Debatissa ilman riitelyä on opittavaa."

Eeva Kalli0, 57, on erikoistutkija ja aikuisiän kognitiivisen kehityksen dosentti Jyväskylän yliopistossa sekä aikuisen psyykkisen kehityksen dosentti Tampereen yliopistossa. Psykologian tohtori.

Hänet tunnetaan teoksestaan "Ajattelun kehitys aikuisuudessa - kohti moninäkökulmaisuutta" (Suomen kasvatustieteellinen seura, 2016).

Vähemmän hänet tunnetaan kosmologiasta. Hän on kiinnostunut siitä, mitä merkityksiä ihmiskunta on eri aikoina liittänyt kosmokseen. Meille taivaankappaleet ovat vain fyysisiä objekteja, mutta aiemmin niihin liittyi myyttejä ja fantasioita.

Kallio on harrastanut taijia 16 vuotta. Hän kuuntelee bel canto -oopperoita. Bel canto -oopperoissa on tunteiden syvyyttä ja hurjuutta. Verdi on tunteiden nero siinä, mitä tulee vaikeiden tunteiden näkemiseen kuten intohimoon, raivoon ja mustasukkaisuuteen oopperassa. Kallio tutustuu myös kulttuurikohteisiin, viimeeksi hän kävi Riiassa, missä on mieletön Art nouveau -alue.

3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 1. Pohdi

Miksi filosofia syntyi? Mihin tarpeeseen se vastasi?

Filosofia syntyi halusta tietää, että miten tämä maailma oikeasti toimii ja mikä on todellisuutta, ilman että sitä haluttiin selittää yliluonnollisilla ilmiöillä. Filosofia syntyi, kun haluttiin kuulla vakuuttavia perusteluita, että miksi nämä asiat ovat näin tai miksi niiden pitäisi olla näin. Filosofia ei vastannut pelkästään maailmankatsomukselliseen tarpeeseen, vaan se loi pohjan tieteiden kehittymiselle. Mitä pidemmälle filosofisessa ajattelussa kehityttiin, sitä enemmän maailman todelliseen luonteeseen liittyviä kysymyksiä asetettiin. Lopulta niissä kysymyksissä alettiin etenemään niin syvälle, että yksittäisten koulukuntien oli pakko irtaantua filosofiasta omaksi tieteenalaksi. Ihmiselämässä ei riitä aika koko filosofisen ajatteluketjun tuntemiseen luonnonfilosofeista omaan tieteenalaan, joten oli järkevää, että ihmiset erikoistuivat omaan tieteenalaansa. Tästä syystä filosofiaa kutsutaan kaikkien tieteiden äidiksi.

Filosofia syntyi myös tarpeesta osoittaa sofistien karismaattinen ja suorastaan populistinen retoriikka vääräksi. Hyvä opettaja ei ole sellainen, joka maksusta opettaa kuinka kuulostetaan fiksuilta ja näytetään hyviltä. Hyvä opettaja on filosofi, joka pyrkii viisauteen ja totuuteen.

3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 2. Ota selvää

Vastaa kysymyksiin.

a) Keillä ajattelijoilla on ollut samanlainen kohtalo kuin Sokrateella?

Hypatia, antiikin Kreikan uusplatoninen filosofi ja matemaatikko, surmattiin väkivaltaisesti Aleksandriassa 400-luvulla kristittyjen toimesta. Häntä pidetään filosofian marttyyrina. Kristinuskossa hänen tarinaansa käytettiin Pyhän Katariina Aleksandrialaisen pyhimyskertomuksessa ja häntä pidetään sen takia filosofian suojeluspyhimyksenä, sillä hänellä oli myös häntä ihailleita kristittyjä oppilaita. Hän on suojeluspyhimykseni.

Karl Marxia ja Jean-Jacques Rousseauta yhdistävät se, että molempien kirjallisuutta kiellettiin ja he joutuivat maanpakoon.

Galileo Galilei joutui inkvisition vainoamaksi ja kotiarestiin tieteellisten näkemystensä vuoksi.

b) Mitä yhteistä näillä ajattelijoilla on?

He esittivät vallanpitäjille tai yleiselle mielipiteelle epämieluisia ajatuksia. Heitä syytettiin yhteiskunnan vaarantamisesta. Heidän ajatuksensa olivat aikaansa edellä ja vaikuttivat myöhempiin sukupolviin. He joutuivat maanpakoon, tietysti Hypatiaa lukuunottamatta, joka päätyi teloitettavaksi.

c) Mikä seuraavista lainauksista liittyy Sokrateen kohtaloon?

– Tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku.

– On parempi kärsiä vääryyttä kuin tehdä sitä.

– Viisain on se, joka tietää, kuinka vähän tietää.

– Kuljen mielelläni torilla. Siellä näen kaikki ne tavarat, joita ilman tulen toimeen.

On parempi kärsiä vääryyttä kuin tehdä sitä.

3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 3. Tulkitse ajatusta

Esimerkiksi seuraavat luetaan Sokrateen ajatuksiksi. Tutkikaa ajatuksia ja keksikää perusteita lausahduksien puolesta ja niitä vastaan.

a) Tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku.

Puolesta: Lausahdus viittaa itsetuntemuksen tärkeyteen. Jos tunnet itsesi, ymmärrät omat vahvuutesi, heikkoutesi, arvosi ja motivaatiot. Se voi auttaa tekemään parempia päätöksiä elämässä. Itsetuntemus johtaa henkiseen kasvuun ja auttamaan löytämään elämän tarkoitusta.

Vastaan: Itsetuntemus ei ole välttämättä ratkaisu kaikkiin elämän ongelmiin. Joillekin ihmisille liialinen itsereflektio voi johtaa liialliseen analysointiin ja masennukseen, koska he jumiutuvat omiin epävarmuuksiinsa ja heikkouksiinsa. Itsetuntemus ei aina riitä ratkaisemaan ulkoisia haasteita, kuten yhteiskunnan ja muiden ihmisten ongelmia.

b) On parempi kärsiä vääryyttä kuin tehdä sitä.

Puolesta: Sokrates korostaa nöyryyttä ja älykkyyttä oman rajallisen tietämyksensä tunnistamisessa. Todellinen viisaus ei ole siinä, että luulee tietävänsä kaiken, vaan siinä, että ymmärtää oman tietämättömyytensä. Tämä avaa ovia jatkuvalle oppimiselle ja kasvulle, koska tietää, ettei voi ikinä tietää kaikkea.

Vastaan: Ajatus voi olla liian pessimistinen. Jos jatkuvasti korostaa tietämättömyyttään, se saattaa estää ihmistä uskomasta omaan kykyynsä ratkaista asioita ja saavuttaa tietynlaista varmuutta elämässään. Itsevarmuus ja tieto eivät ole välttämättä huonoja asioita, jos niitä käytetään oikein.

d) Kuljen mielelläni torilla. Siellä näen kaikki ne tavarat, joita ilman tulen toimeen.

Puolesta: Lausahdus heijastaa Sokratesta, joka nautti elämässään yksinkertaisuudessa ja pohti, kuinka tavaroiden omistaminn ei ole välttämätöntä elämän hyvinvoinnille. Voimme elää täyttä elämää ilman materialistista ylenpalttisuutta, monet itsestäänselviltä tuntuvat tavarat eivät oikeastaan tuo todellista onnellisuutta.

Vastaan: Tässä saattaa nähdä ajatuksen, että Sokrates saattaa liioitella yksinkertaisuuden hyötyjä. Monille ihmisille tavarat ja mukavuudet ovat tärkeitä, koska ne tekevät elämästä helpompaa ja mukavampaa. Vaikka Sokratesin ajatus voi olla tärkeä muistutus materialismia vastaan, on myös totta, että monet esineet rikastuttavat elämäämme, voivat luoda turvallisuutta ja iloa.

3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 4. Pohdi

Kun uskomukset vaikuttavat päätöksentekoon ja toimintaan. Jos uskomus ohjaa merkittäviä valintoja, kuten poliittisia päätöksiä, lääketieteellisiä suosituksia tai oikeuden päätöksiä, on tärkeää varmistaa perusteiden kestävyys.

Kun ne voivat vahingoittaa muita, esimerkiksi, jos uskomus oikeuttaa syrjintää, väkivaltaa tai vaarallisia terveysväitteitä, sen kritisoiminen on perusteltua.

Kun ne perustuvat virheelliseen tai harhaanjohtavaan tietoon. Jos joku levittää virheellistä tietoa, kuten tieteellisiä väärinkäsityksiä tai salaliittoteorioita, on järkevää vaatia parempia todisteita.

Kun ne vaikuttavat sinuun henkilökohtaisesti. Jos jonkun uskomukset vaikuttavat siihen, miten hän kohtelee sinua tai mitä odotuksia hän asettaa sinulle, on perusteltua kyseenalaistaa ne.

Kun ne eivät kestä omia sisäisiä perusteitaan. Jos joku esittää itsensä kanssa ristiriitaisia väitteitä, voi olla hyödyllistä tuoda esiin epäjohdonmukaisuus.

Kun keskustelun osapuolet ovat aidosti kiinnostuneita totuudesta. Jos toinen osapuoli on avoin argumenteille ja halukas tarkastelemaan näkemyksiään kriittisesti, keskustelu voi johtaa parempaan ymmärrykseen.

On turhaa kyseenalaistaa, jos uskomuksella ei ole merkitystä mihinkään käytännön asiaan, jos keskustelukumppani ei ole valmis muuttamaan kantaansa, tai jos kyseenalaistaminen johtaa vain turhaan konfliktiin ilman mahdollisuutta rakentavaan lopputulokseen.

3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 5. Ota kantaa ja perustele

Onko meidän ajassamme Sokrateen tyyppisiä provosoivia ajattelijoita, jotka mielipiteillään pakottavat ajattelemaan?

Meidän ajassamme on Sokrateen kaltaisia provosoivia ajattelijoita, jotka haastavat vallitsevia käsityksiä ja pakottavat ihmiset ajattelemaan syvällisemmin. Sokrateen tavoin he eivät välttämättä anna valmiita vastauksia, vaan esittävät kysymyksiä ja kritisoivat ajattelun helppoa itsestäänselvyyttä.

Nykyajan Sokratesta voisi edustaa esimerkiksi intellektuaalit ja julkiset ajattelijat, kuten Noam Chomsky, joka on kritisoinut mediaa ja poliittisia järjestelmiä vuosikymmenien ajan. Myös Slavoj Žižek käyttää sokraattista ironiaa ja paradokseja saadakseen ihmiset kyseenalaistamaan ideologiansa.

Lisäksi sosiaalinen media on tuonut esiin uudenlaisia "sokraattisia hahmoja", jotka provosoivat ajattelua lyhyillä, ytimekkäillä kommenteilla ja kysymyksillä. Esimerkiksi monet podcast-juontajat antavat tilaa monille ristiriitaisille näkemyksille ja rohkaisevat kuulijoitaan ajattelemaan itsenäisesti.

Toisaalta nykyaikana ajattelijoita rajoittaa poliittinen korrektius ja "cancel-kulttuuri", mikä voi estää joitakin provosoivia kysymyksiä nousemasta esiin. Sokrateen aikanaan tuomittiin kuolemaan hänen kriittisyytensä vuoksi, ja tänäänkin rohkea ajattelu voi johtaa sosiaaliseen eristämiseen.

Silti, kuten Sokrates sanoi, tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoinen, ja siksi ajattelijat, jotka pakottavat meidät tutkimaan omaa ajatteluamme, ovat edelleen tärkeitä.

3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 6. Tee käsitekartta

Etsi tietoa Aristoteleesta.

a) Mitkä olivat hänen ajattelunsa tärkeimmät piirteet?

Aristoteles oli antiikin Kreikan filosofi, joka vaikutti monii tieteenaloihin. Hänen ajattelunsa keskeisiä piirteitä olivat metafysiikka, logiikka ja tietoteoria, etiikka, politiikka ja luonnonfilosofia.

Metafysiikassa todellisuus koostuu substansseista, joilla on olemus ja muoto ja kaikki olennut pyrkivät päämääräänsä (teleiologia).

Logiikassa ja tietoteoriassa hän perusti formaalin logiikan (sylilogismi) ja näki että tiedon hankkiminen perustuu kokemukseen ja järkeen eli hän oli empiristi ja rationalisti.

Etiikassa hän uskoi että hyvä elämä saavutetaan hyveiden (arete) harjoittamisella ja hän uskoi keskitien etiikkaan eli hyve on kahden ääripään välissä. Politiikassa hän uskoi että ihminen on "poliittinen eläin", kreikaksi zoon politikon ja hän pitää parhaana hallintomuotona sekajärjestelmää, jossa monarkia, aristokratia ja demokratia yhdistetään.

Luonnonfilosofiassa hänen näkemyksensä maailmasta perustui teleologiaan eli kaiklla on päämäärä ja maailma koostuu neljästä elementistä eli maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta.

b) Tee käsitekartta löytämäsi tiedon pohjalta



3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 7. Ota kantaa ja perustele

Mikä on sukupuoli? Määritteleekö sen biologia, kulttuuriympäristö, oma kokemus vai jokin muu?

Sukupuoli on monitasoinen käsite, joka voidaan määritellä useista eri näkökulmista.

Biologinen sukupuoli perustuu fyysisiin ominaisuuksiin, kuten kromosomeihin (XX ja XY), hormoneihin ja lisääntymiselimiin. Tämä näkökulma on tärkeä esimerkiksi lääketieteessä, mutta se ei yksinään kata sukupuolen koko monimuotoisuutta.

Sosiaalinen sukupuoli viittaa odotuksiin ja rooleihin, jotka liitetään mieheyteen ja naiseuteen. Eri yhteiskunnat ja historialliset ajanjaksot ovat määritelleet sukupuoliroolit eri tavoin, mikä viittaa siihen, että sukupuoli on ainakin osittain kulttuurin muokkaama.

Sukupuoli-identiteetti on yksilön oma kokemus sukupuolestaan, joka voi vastata tai olla ristiriidassa biologisten ominaisuuksien tai yhteiskunnallisten normien kanssa. Joillekin tämä kokemus on ensisijainen sukupuolen määrittävä tekijä.

Sukupuolen moninaisuus tarkoittaa, joidenkin ihmisten näkemystä, että sukupuoli ei rajoitu vain mieheen ja naiseen, vaan voi sisältää esimerkiksi intersukupuolisia, ei-binäärisiä ja muunsukupuolisia identiteettejä.

Mikään yksittäinen tekijä ei siis joidenkin ihmisten mukaan määritä sukupuolta, vaan se muotoutuu biologian, ympäristön ja yksilöllisen kokemuksen vuorovaikutuksessa.

Olen kuitenkin aidosti sitä mieltä, että mitään muunsukupuolisia ei ole olemassa, vaan se on epäonnistunut yritys tulkita kolmannen aallon feminismiä, eikä ratkaissut "muunsukupuolisten" ongelmaa, joka on sukupuoliroolit.

Ei sukupuolirooleja murskata keksimällä päästään lisää sukupuolia, sillä nehän luovat lisää sukupuolirooleja ja täten vahvistavat sukupuolirooleja. Sukupuolirooleista pääsee eroon sillä, kun tietoisesti päättää, ettei oma biologinen sukupuoli saa määritellä sosiaalisen sukupuolen sanelemia kiinnostuksenkohteita, itseilmaisua ja elämäntapaa.

1. Mitä filosofia on? | 3. Missä ja miten filosofia sai alkunsa? | 8. Ryhmittele



Perustelu:

Ryhmittely on mielekäs, koska se jäsentää antiikin filosofian keskeiset henkilöt sekä heidän ajattelunsa ja toimintatapansa kronologisesti, pedagogisesti ja sisällöllisesti.

Ryhmä 1 kokoaa yhteen Sokratesta koskevat biografiset ja metodologiset piirteet.

Määreet kuten "viisain kaikista", "länsimaisen filosofian isä" ja "paarma" kuvaavat hänen historiallista ja symbolista asemaansa.

Ilmaukset "opetti keskustelemalla" ja "ei kirjoittanut mitään" kuvaavat hänen filosofista metodiaan (maieutiikka, dialoginen kysely).

Ryhmä on mielekäs, koska Sokrates ei ole tunnettu teorioista vaan asenteesta, menetelmästä ja elämänmuodosta. Hänen filosofiasta on ennen kaikkea käytännöllistä ja eettistä.

Ryhmä 2 keskittyy Platonin teoreettiseen filosofiaan ja kirjalliseen tuotantoon.

"Sokrateen oppilas" asettaa hänet historialliseen jatkumoon.

"Korosti järjen merkitystä" ja "ideaoppi" kuvaavat hänen metafysiikkaansa ja epistemologiaansa.

"Valtio" ja "kirjoitti dialogeja" viittaavat hänen keskeisiin teoksiinsa ja ilmaisumuotoonsa.

Ryhmä on mielekäs, koska Platon systematisoi Sokrateen perinnön ja siirtää filosofian kirjoitettuun, teoreettiseen ja metafyysiseen muotoon.

Ryhmä 3 kuvaa Aristotelesta tieteellisen ja empiirisen ajattelun kehittäjänä.

"Platonin oppilas" jatkaa oppilasketjua.

"Tutki ympäröivää maailmaa" korostaa hänen empiiristä lähestymistapaansa.

"Länsimaisen tieteen perustaja" ja "arvostettu keskiajalla" kuvaavat hänen pitkäaikaista vaikutustaan logiikkaan, luonnontieteisiin ja teologiaan.

Ryhmä on mielekäs, koska Aristoteles siirtää filosofian painopistettä ideoista ja dialogeista systemaattiseen tutkimukseen ja luokitteluun.

Ryhmittely on perusteltu, koska se kuvaa filosofian historiallista jatkumoa (Sokrates --> Platon --> Aristoteles), opettaja-oppilas-suhteita ja ajattelun painopisteen muutosta (Sokrates: dialogi ja etiikka, Platon: metafysiikka ja teoria ja Aristoteles: empiria ja tiede).





1. Mitä filosofia on? | 4. Mitä hyötyä filosofiasta on? | Opetusteksti

Filosofia harjaannuttaa taitavaan ja ristiriidattomaan käsitteiden käyttöön. Koska filosofia on ensimmäinen kaikista tieteistä, kaikilla tieteenaloilla on iloa ja hyötyä filosofisesta ajattelutavasta. Matematiikka tulee lähelle filosofista logiikkaa, uskonnossa pohditaan eettistä ja metafyysisiä kysymyksiä, kielissä opetellaan selvää ja johdonmukaista ilmaisua ja historiassa kriittistä ajattelua ja lähteiden tulkintaa.

logiikka = "filosofian osa-alue, joka tutkii pätevää päättelyä ja johdonmukaista ajattelua"

kriittinen ajattelu = "kyseenalaistavaa ja erittelevää, väitteille perusteluja vaativaa ajattelua"

Filosofia kehittää myös luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Kyky keksiä uusia ratkaisuja ja lähestyä ongelmia ennakkoluulottomasti on hyödyksi matematiikassa ja fysiikassa mutta yhtä lailla esimerkiksi yhteiskuntatieteissä.

Oletko huomannut, että ihmistä tarkastellaan ainakin biologian, psykologian, historian, uskonnon ja terveystiedon tunneilla? Eri tieteenalat pilkkovat ihmisen osiin ja tarkastelevat sitä tietystä, usein kapeasta näkökulmastaan. Filosofian tehtävänä on toimia liimana oppiaineiden välillä ja auttaa muodostamaan kokonaiskuva ihmisestä.

Työelämä on täynnä filosofisia aiheita. Filosofia lymyää taustalla ja tulee esille vasta kun meidät pakotetaan pohtimaan toimintamme perusteita syvällisesti. Työtahti on kova, ja usein aika kuluu tulipalojen sammutteluun eli välittömien ongelmien ratkaisemiseen. Monet yritysjohtajat ovat alkaneet varata kalenteriinsa erityisiä mietintätunteja, jolloin he voivat rauhassa pohtia pitkän tähtäimen tavoitteita.

Esimerkkejä siitä, millaisissa tilanteissa filosofinen pohdinta voi tulla eri ammateissa vastaan:

Neuropsykologi, joka tutkii aivojen toimintaa, esimerkiksi kivun kokemista, voi pohtia sellaisia filosofisia kysymyksiä, kuten "Onko mieli eri asia kuin aivot? Mitä kipu on? Voiko kipua mitata vai onko se yksilöllistä?"

Lastentarhanopettaja joka pohtii, mikä olisi oikea tapa kasvattaa lapsia, saattaa pohtia filosofisia kysymyksiä, kuten "Mitä on kasvatus? Onko ylipäänsä mahdollista kasvattaa toista ihmistä? Saako omia arvoja siirtää seuraaville sukupolville?"

Kommenttini tähän väliin. No eikös se ole koko kasvatuksen pointti siirtää omia arvoja lapsilleen? Jos omat arvot ovat kestävät, niin miksi ei haluaisi lapselleen opettaa kestäviä arvoja? Lapsi saa omaksua oman arvomaailmansa, jos se on perustellusti kestävämpi kuin hänen vanhempansa. Kasvatuksen koko pointti on se, että lapsesta pitää kasvaa yhteiskuntakelpoinen ihminen ja tämä tarkoittaa sitä, että sen vanhemmankin pitäisi olla yhteiskuntakelpoinen. Jos ei ole, niin sitten lapsen ei pitäisi kuunnella vanhempiaan joiden neuvot johtaa syrjäytymiseen ja siten paskaan elämään. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos et halua päätyä samaan asemaan missä sinun vanhempasi ovat, niin älä kuuntele MITÄÄN neuvoja. Minä en opiskelisi lukiossa, jos olisin koskaan kuunnellut yhen yhtäkään duunarivanhempani sysipaskaa neuvoa joka johtaa siihen, että tulisin olemaan yhtä huonossa tai vielä huonommassa asemassa, kuin vanhempani. Kuuntelet ainoastaan niitä, joiden asemassa haluat olla.

Fysiikan huippututkijat pohtivat, kuinka yhdistää suhteellisuusteoria kvanttifysiikkaan. Filosofisena kysymyksenä voi olla "Onko maailmankaikkeudella alku ja loppu?"

Käräjäoikeuden tuomarit pohtivat, pitäisikö siveettömänä ja loukkaavana pidetyn taideteoksen tekijä tuomita. Filosofisena kysymyksinä voivat ilmaantua "Mitä on taide? Mitä taiteen nimissä saa tehdä? Mitä on sananvapaus?"

Sarjamurhaajaa jahtaavat poliisi ja psykologi pyrkivät selvittämään tekijän profiilia ja ennustamaan hänen liikkeitään sen pohjalta. Onko ihminen valinnoissaan vapaa? Voiko ihmisen toimintaa ennustaa?

Lingvisti tutkii kieltä ja sen vaikutusta ihmisen ajatteluun. Onko kielen ulkopuolista todellisuutta olemassa? Voiko maailmaa ymmärtää ilman kieltä?

Kansanedustaja pohtii uskonnollisten yhdyskuntien verotusta. Mitä on uskonto? Mitä on uskonnollinen yhdenvertaisuus?

Demokratia on yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä arvoista. Suomalaiset pitävät tärkeänä, että kansa yhdessä päättää asioista eikä yksi puolue tai henkilö saa alistaa muita.

Filosofi Esa Saarinen (1953-) on nimennyt filosofian yhdeksi tehtäväksi aikalaissokeudesta vapautumisen. Aikalaissokeus on kyvyttömyyttä nähdä päättömyyksiä omassa ajassa. Kauhistelemme 1700-luvun amerikkalaisia orjanomistajia, 1960-luvun Suomea jossa nainen ei saanut mennä ravintolaa ilman miestään ja homoseksuaalisuus oli rikos. Omana aikanaan kuitenkin ne olivat laajasti hyväksyttyjä itsestäänselvyyksiä. Myös meidän ajastamme löytyy tulevaisuuden ihmisen näkökulmasta käsittämättömiä käytäntöjä.

Filosofinen pohdinta pakottamaan avaamaan aikalaissokeuden peittämät silmät ja katsomaan itseämme peiliin. Filosofinen ajattelu voi auttaa yhteiskuntaa muistamaan ja kohtaamaan oman moraalisen vajaavaisuuden.

Ajattelumme suosii yksinkertaistuksia. Pahuus voidaan nähdä vain mielisairautena ja köyhyyden omana syynä. Filosofia ei tyydy helppoihin ratkaisuihin, vaan auttaa tavoittelemaan syvällisempiä ja monipuolisempia selityksiä.



Orjanmyynti-ilmoitus 1840-luvun Yhdysvalloista. Voitko kuvitella meidän ajastamme julisteen tai mainoksen, joka järkyttää kahden sadan vuoden kuluttua samaan tapaan kuin tämä järkyttää meitä?

200 vuoden päästä kaikki lihantuotanto tullaan lopettamaan ja kaikki liha valmistetaan laboratoriossa. Kyllä ihmiset tulevat ymmärtämään, että meillä ei ollut mahdollisuutta tuottaa lihaa eettisesti, joten en usko että anakronistista moralisointia tapahtuisi. Uskoisin kuitenkin, että sellaisen kuvamateriaalin katsominen, jossa eläimiä kasvatetaan ja tapetaan ruoaksi, olisi aivan kamalaa katsottavaa. He varmasti pitäisi nykypäivän tuotantoeläimiä lemmikkeinä.

Millaisia ennakkokäsityksiä sinulla oli filosofiasta?

Mielsin filosofin henkilönä henkilöksi, joka tuli antiikin Kreikasta tai Kiinasta ja sanoo jotakin niin merkittävää että se muuttaa yhteiskuntaa ja lopulta hänestä pystytetään patsas. Filosofi ei myöskään ollut minulle sellainen titteli jonka voi antaa itselleen, vaan se piti ansaita samalla tavalla, miten niihin aikoihin mielsin sanan "taiteilija". Voiko ihminen kutsua itseään taiteilijaksi? Suurmiehiä suurineen ajatuksineen, mutta lapsena ei vielä välttämättä ollut selvää, että mitä se sisältö oli.

Pikkulapsena kun kuulin Leijonakuninkaasta ja taustalta telkkarista Hakuna Matata -laulua, niin luulin filosofian viittaavan ihmisen oppijärjestelmään siitä, että kuinka hän elää. Mielsin filosofian liittyvän enemmän kysymyksiin etiikasta ja hyvästä elämästä, jonka turvin ihminen sitten elää elämäänsä. Filosofia ja uskonto eivät olleet samoja asioita päässäni, ajattelin että uskonto oli jumalallinen ylhäältä annettu tiukka dogma jonka käskyjä sitten noudatetaan, kun filosofian mielsin enemmänkin ihmisen omaksi henkilökohtaiseksi ajatteluksi, että mikä elämässä on tärkeää ja miten elämää kuuluisi elää, ilman mitään uskonnollisia selityksiä.

Ajattelin aina uskovaisista jälkikäteen ajateltuna hieman samalla tavalla, kuin miten ajatellaan Jungin psykologiassa ihmismielen rakenteesta. Jung uskoo, että ihmisellä on persoona (latinaksi "naamio"), ego ja persoonasta ja egosta koostuva itse eli self.

Persoona on sosiaalinen naamio, sellainen rooli mikä me omaksutaan suhteessa yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin. Se on naamio jonka avulla me pyritään tulemaan toimeen muiden kanssa. Jung ei nähnyt persoonaa huonona, mutta varoitti sen yli-identifioimisesta. Jos luulee olevansa vain se rooli, jonka esittää muille, ihminen vieraantuu todellisesta itsestä eli "hukkaa itsensä".

Ego on tietoinen minä, se mikä ajattelee ja kokee ("minä tunnen, minä ajattelen"). Se rakentuu kokemuksista, mutta ei kata koko psyykeä vaan se on vain pieni osa kokonaisuudesta. Ego toimii sillan tavoin persoonan ja syvemmän itsen välillä.

Itse eli self oli Jungin tärkein käsite. Se on persoonallisuuden ylin, koko psyyken keskus, joka sisältää niin tietoisen kuin tiedostamattoman. Itse on kokonainen minä, johon ihminen pyrkii yhdistymään individuaatioprosessissa eli psykologisessa kypsymisessä.

Individuaatioprosessi on tie todelliseen itseyteen. Se on psyykkinen kehitysprosessi, jossa ihminen yhdistyy omaan syvempään itseensä (self) ja tulee eheäksi omaksi itsekseen, ei sen mukaan, mitä muut ajattelevat, vaan sen mukaan, mitä oikeasti on. Individuaatiossa tapahtuu:

- Persoonan kuoriminen

Ihminen alkaa huomata, mikä osa hänen käytöstään on roolia, tottumusta tai muiden odotuksia.

- Varjon kohtaaminen

Hän kohtaa ne osat itsestään, joita on torjunut tai pitänyt huonoina.

- Egon ja itsen yhteensovittaminen

Ego ei katoa, mutta oppii elämään sopusoinnussa syvemmän itsen kanssa.

- Tunne aitoudesta

Alkaa syntyä kokemus "nyt olen minä itse".

Jos ihminen samaistuu liikaa persoonaan, eli luulee olevansa vain se rooli jota sosiaalisella naamiolla pyritään esittämään, niin hän menettää yhteyden sisäiseen itseensä. Alkaa elämään toisten odotusten mukaisesti, ei omasta ytimestä käsin. Sellainen ihminen voi tuntea tyhjyyttä, merkityksettömyyttä tai epätodellisuutta ("en ole minä itse").

Jos taas ihminen ei kehitä toimivaa persoonaa lainkaan, hän voi olla sosiaalisesti kömpelö tai väärinymmärretty. Persoonan tehtävä on kuitenkin auttaa sopeutumaan yhteiskuntaan.

Uskovaisista uskoisin, että suurin osa heistä on varmasti minimissään modernistisen ajan hengen omaksuneita ihmisiä. Arkijärjellä ajatellaan, että ei kukaan voi saada lasta ilman sukusolujen kohtaamista. Maailmaa ei ole luotu seitsemässä päivässä vaan on tullut Big Bang, kemiallinen evoluutio ja mannerlaattojen liikkuminen. Jos mies kadulla väittäisi olevansa Jumala, me naurettaisiin päin naamaa. Me emme edes tunnistettaisi Jeesusta, jos hän tulisi takaisin. Kaikki "usko" on nykyään symbolista, vertauskuvallista, toivottavasti. Jos ihminen ei näe näitä vertauskuvallisina asioina, eli ollaan kreationisteja, seksistejä, homofoobikoita ynnä muita, niin se on tieteenvastaista ja täten todellisuudesta vieraantumista.

Uskonnollisuus post-modernistisessa ajassa on muistuttaa jungilaista mielen rakenteen teoriaa. Postmodernilla uskovaisella on se persoona, jonka avulla hän näennäisesti esittää uskovansa uskonnossa esitettyjä asioita. Samalla, ego tarkastelee, miten ihmiset reagoivat mahdollisiin uskonnollisiin ja sekularistisiin näkemyksiin, jonka avulla pyritään tökkiä jäätä, et kuka tiedostaa uskonnollisuuden Jungin persoonallisuuskäsitteen kautta ja kuka puolestaan on aivan ontto, hukannut itsensä ja menettänyt mahdollisesti todellisuudentajunsa painostuksen ja hengellisen väkivallan kautta.

Filosofiassa etiikan ja hyvän elämän pohdinnan miellän juuri uskonnon ulkopuolisena asiana. Uskontoa tarkastellaan lähinnä tietynlaisten näkemysten levittäjinä, mutta ei minään aitona metanarratiivina.

Aloin ymmärtämään filosofian todellista luonnetta elämäni varrella, kun minulle on sanottu monta kertaa lapsesta pitäen, että sinun ajattelusi on filosofista tai kysymyksesi ovat filosofisia. Lapsena ja esiteininä ajattelin, että se on typerää sanoa minua filosofiseksi, mielsin sen sellaiseksi hienostelevaksi miellyttämiseksi. Lopulta sitten aloin ymmärtämään, että millaiset kysymykset ovat filosofisia ja sen pohjalta hivuttautunut kohti filosofian ymmärrystä ja opiskelua. Olen pohtinut läpi elämääni olemassaoloa, elämää, yhteiskuntaa, estetiikkaa, etiikkaa ja mieltä.

Mitä filosofian opiskelu on antanut sinulle?

Vaikka aikaisemmin sanoin, että hivuttauduin jo valmiiksi kohti filosofian opiskelua, niin varsinaisten filosofian kurssien kautta olen oppinut syvällisemmin tärkeistä filosofeista ja osannut paikantaa, että ketkä filosofit ovat vaikuttaneet ajatteluuni eniten ja millainen nykyisen ajan hengen eli postmodernistinen ajattelu vaikuttaa meihin. On ollut myös mielenkiintoista kuunnella näitä dialektiikkaan liittyviä asioita, kuinka syntyy jokin teesi, sen haastava antiteesi ja niiden kompromissi eli synteesi.

Mitä hyötyä filosofiasta voi olla koulussa tai muussa elämässä?

Filosofia kaikkien tieteiden äitinä on hyödyllinen kaikissa tieteissä. Siksi siitä on hyötyä koulussa ja muussa elämässä. Tiede on kuitenkin järjestelmä, jonka avulla pyritään kuitenkin löytämään tietoa, joka vastaa mahdollisimman paljon todellisuutta.

Mikä ajatus tai oivallus on jäänyt mieleen filosofian tunneilta?

Humen filosofia on aika häröä. Se että jotain on tapahtunut aikaisemmin, ei ole mikään tae, että se tapahtuisi jatkossakin, vaikka se tapahtuisi usein, lähes aina tai aina. Aurinko on aina noussut aamuisin, mutta eihän se ole tae sille, että aurinko nousisi huomenna. Järkemme ja todellisuudentajumme perustuu pitkälti todennäköisyyksiin. Ajattelemme, että aurinko nousee aamulla, koska se on todennäköistä, koska olemme aina läpi elämämme nähneet joka aamu auringon nousevan.

Todennäköisyyksien ehdottomuuden kieltämisen voi kokea kantapään kautta, jos olet ikinä lyönyt vetoa. Vaikka jollakin joukkueella olisi pienet kertoimet ja se olisi voittanut aina, se voi hävitä sen yhden kerran ja menetät juuri voittamasi rahat. Jos vedonlyönnin todennäköisyydet olisivat niin suoraviivaisia asioita, eihän vedonlyönti olisi silloin uhkapelaamista.

Kenen kannattaa opiskella filosofiaa?

Kaikkien. Se on tieteellisen maailmankuvan perusta. Se on kaiken järkevän ja johdonmukaisen ajattelun perusta.

"4. Mitä hyötyä filosofiasta on?" -kappaleen muistiinpanot: jatkoa

Miksi kaikkea pitäisi pohtia vaivalloisesti, eikö päätöksiä voi tehdä vain fiilispohjalta? Monissa tilanteissa ei tarvitse syvällistä ajattelua, kuten ovikellon soidessa teemme nopeita ja automaattisia ratkaisuja.

Aina pikaiset ja tunnevetoiset päätökset eivät kuitenkaan toimi ja niistä voi seurata ongelmia. Uravalintaan ja ulkomaille muuttamiseen liittyy paljon sellaista, mitä on syytä arvioida rationaalisesti (järkeen perustuva, järjellinen; vastakohta esimerkiksi tunteeseen tai perinteeseen perustuva ajattelu ja päätöksenteko) eli järjen avulla ennen päätöksentekoa. Filosofia antaa eväitä tällaiseen pohdintaan.

Elämässä ei ole kyse vain siitä, miten pääsee haluamiinsa tavoitteisiin. Vielä tärkeämpää olisi pohtia, mitä ylipäätänsä kannattaa tavoitella ja mitä me oikeasti tarvitsemme.

Suomalainen filosofi Frank Martela on jakanut perustarpeet eloonjääntiin liittyviin puutostarpeisiin ja elämän arvokkaaksi tekeviin kasvutarpeisiin. Ensin mainitut ovat ihmisen perustarpeita ja poistavat pahoinvointia. Jälkimmäiset taas liittyvät korkeamman asteen tarpeisiin ja tuottavat hyvinvointia.

Perustarpeet kuten ruoka, juoma ja uni, ovat välttämättömiä, mutta mielekäs elämä ei ole vain hengissä pysymistä. Ihmisellä on myös korkeamman asteen tarpeita, joiden täyttyminen tekee elämästämme onnellisen ja merkityksellisen.



Etusivu | 1. Mitä filosofia on? | 4. Mitä hyötyä filosofiasta on? | 1. Keskustele

1. Keskustele

Keksikää koulun tai työelämän tilanteita, joissa filosofiasta voi olla teille hyötyä. Valitse opiskelukaveriesi esittämistä tilanteista mielestäsi tärkein.

Minulla ei ole tässä mitään opiskelukaveria, mutta teen tämän tehtävän silti.

Ajattelen että filosofiasta on hyötyä aivan kaikissa elämän osa-alueissa, ja siten myös koulussa ja työelämässä. Kysymys siitä, että mitä hyötyä filosofiasta on eri elämän osa-alueilla on vähän sama kysymys, kuin kysyisi, että mitä hyötyä on ajattelusta.




2. Tulkitse ajatusta

Filosofi Jonathan Glover (1941) on todennut, että ”filosofeilla on sosiaalinen tehtävä kehittää selkeän ja rationaalisen ajattelun ilmapiiriä”. Miksi Gloverin ajatus on tällä hetkellä ajankohtainen?

Disinformaatio, salaliittoteoriat ja valeuutiset leviävät nopeasti digitaalisessa mediaympäristössä. Filosofien tarjoama kriittinen ajattelu auttaisi ihmisiä erottamaan luotettavan tiedon harhaanjohtavasta.

3. Sovella tietojasi

Mitä omassa elämässäsi voisivat olla Frank Martelan kuvaamat kasvutarpeet, ja miten niitä voi tyydyttää?

Tarvitsisin elämässäni enemmän turvallisuuden ja resurssien turvaamisen takaamaa autonomiaa joka takaisi sen, että vapaaehtoisuus toteutuisi ja saisin viimein oikeasti toteuttaa itseäni.

Köyhyyden keskellä vain hukkaa itsensä ja yleisesti ottaen vaikka olisinkin esimerkiksi keskiluokkainen tai Suomen mittapuulla rikas, niin se ei riitä. Ihmisen pitäisi olla älyttömän rikas ollakseen aidosti vapaa ja itsenäinen.

4. Ota kantaa ja perustele

Seuraava tviitti herätti laajan somekeskustelun: "Veikkaan, että tulevaisuudessa lihansyönti on samanlainen nolo muisto menneestä kuin entisajan julkiset hirttäjäiset."

a) Mitä perusteita ajatuksen tueksi voi esittää?

Sinänsä joo, modernilla ihmisellä se on aidosti valinta syödä tai olla syömättä lihaa, eikä sille pitäisi olla mitään syytä. Perinteisesti lihansyöntiä perustellaan proteiinin saatavuudella, mutta proteiinia saa muualtakin. Toinen perustelu, joka on ihan perusteltu vanhemman tiedon valossa, on B-12-vitamiinin saanti. Meillä on kuitenkin esimerkiksi B-12-vitamiinikapseleita, joita voi syödä. B-12-vitamiinia ei saa kuin lihatuotteista, mutta nyt kun näitä kapseleita saa, ammuttiin viimeinen perustelu lihansyönnille ales.

b) Esitä oma perusteltu näkemyksesi asiasta.

Tviitin oma logiikka ontuu siinä mielessä, että olettaen että puhutaan Euroopasta, entisajan julkisissa hirttäjäisissä elettiin pitkälti feodalismin aikakautta. Euroopan feodalismin aikakautena enemmistön rahvaan moraalikäsitys perustui sokeaan uskoon kirkollista auktoriteettia kohtaan, sillä heillä ei ollut myöskään lukutaitoa eikä täten koulutusta ymmärtää kristillisen teologian monimuotoisuutta eikä sitä, miten maailma ja yhteiskunta toimi. Papisto veti siis heitä kuin pässiä narulla. Ihmisillä oli aitoa pelkoa helvettiin joutumisesta, jos he eivät allekirjoittaneet mitä moraalisesti kyseenalaisimpia asioita, joita kirkonmiehet uskon nimessä perustelivat. Se että anakronisesti moralisoidaan näitä ihmisiä, on typerää, koska ne eivät tienneet paremmasta.

Se mikä taas erottaa feodalistisen maaorjan nykypäivän postmodernistisessa aikakaudessa elävästä lihansyöjästä, niin on se tosiasia, että koko ihmiskunnan historian koulutetuimman postmodernin ihmisen pitäisi tietää paremmasta. Ei voi tässä asiassa leikkiä tyhmää. Meillä on laajempi maailmankuva, tieteellinen maailmankuva, empaattisempi käsitys ihmisistä ja eläimistä. Meitä kasvatetaan ja opetetaan kärsimyksen minimointiin, utilitaristeiksi. Niin järkiperäisesti, ei moraalinen ihminen vain näillä näkymin syö lihaa kun B12-vitamiinilisä on olemassa. Se ei ole johdonmukaista ajattelua.

Tietysti, tässäkin ajattelussani on heikkouteni. Missä määrin vaikkapa itikka tai kärpänen on yhtä arvokas kuin kotieläin? Onko kohtuullista vaatia kärsimyksen minimointia niinkin pitkälle, että hyönteisiäkään ei saa tappaa. Onhan nekin olevia olentoja. Esimerkiksi muistan joskus kun 2010-luvun puolivälin pahimpana vegaaniboomina osa ihmisistä perusteli vegaaniuttaan eläinten kärsimyksen minimoinnilla ja osa ekologisuudella. Kieltämättä, kotieläinten metaanipäästöt ovat aika hurjia. Silloin esiteltiin syötäviä heinäsirkkoja, jotka eivät oikein saaneet tuulta alleen. Sen ympärillä käyty keskustelu oli mielenkiintoista. Ei, heinäsirkkoja ei saa syödä, koska ne ovat vegaanisia. Eli niin, teitä ei kiinnostakkaan ruokavalion ekologisuus veganismissa, vaan kärsimyksen minimointi. Jos ihminen lakkaa olemasta vegaani, kun hän ei syö hyönteisiä, kun hyönteisiä ei saisi tappaa, niin lakkaako ihminen olemasta vegaani, jos hän tappaa kärpäsen?

Onhan loinenkin elävä olento, mutta jos sitä ei tapa ihmisen elimistöstä, ihminen tulee sairastumaan loistauteihin ja pahimmassa tapauksessa kuolemaan.

c) Mitä muita sellaisia ilmiöitä meidän yhteiskunnassamme on, jotka saattavat olla tulevaisuuden ihmiselle käsittämättömiä?

Uskon sellaiseen kehityskulkuun, että me tullaan ennemmin tai myöhemmin automatisoimaan aivan kaikki työ roboteilla ja tekoälyllä ja elämään pulanjälkeisessä ajassa (engl. post scarcity). Uskoisin, että ihmiset tulisivat hämmästelemään, että mitä moraalittomimpia ja typerimpiä asioita ihmiset ovat olleet valmiita tekemään saadakseen rahaa.

Ihmiset varmasti hämmästelisivät niitä erilaisia tapoja, miten tehtiin keinotekoista talouskasvua nollakasvun aikaan. Miten talous kasvaa, mutta tosiasiallisesti mikään ei kehity tai/ja tuotanto sakkaa. Talouskuplat, etenkin kryptovaluutat tai luksusbrändit, ihmiset pitäisivät sitä käsittämättömänä että kuka ihme sijoittaisi sellaisiin asioihin, joilla ei ole mitään tekemistä tuotannon kanssa. Sodat, tuhotaan kaikki rakennukset, jotta hyökkääjävaltion rakennusalan yritykset voisivat luoda keinotekoista talouskasvua rakentamalla ne talot uudelleen. Katsokaa, öljyvuoto, nyt ihmiset saavat töitä kun pääsevät siivoamaan! Tai vaatteiden valmistaminen, niiden heittäminen kaatopaikalle ja sytyttäminen, kun myymättä jääneiden vaatteiden varastointi on aivan törkeän kallista.

Uskoisin että tulevaisuuden ihmiset katselisivat, että kuinka järjettömän tehoton meidän nykyinen talousjärjestelmämme on. Tehottomuus on järjettömän epäekologista.

5. Anna esimerkkejä

Muun muassa Keski-Afrikan norsuja uhkaa sukupuutto metsästyksen vuoksi. Taustalla on uskomus, että syöksyhampaista voi valmistaa ihmerohtoja. Sama kohtalo uhkaa myös tiikereitä ja sarvikuonoja. Keksi esimerkkejä siitä, miten irrationaalinen (ei-järjellinen), kritiikitön tai taikauskoinen ajattelu voi aiheuttaa vahinkoa.

Eiköhän abrahamilaisten uskontojen historiankulku itsessään selitä tarpeeksi, miten ei-järjellinen, kritiikitön tai taikauskoinen ajattelu aiheuttaa vahinkoa. Näiden abrahamilaisten uskontojen edustajat ovat tapelleet keskenään vuosisatoja ja pohjimmiltaan niin triviaalien asioiden takia, kuin sen takia, että riidellään Jeesuksen messiaanisuudesta, ollaan kateellisia juutalaisten valitun kansan statuksesta, riidellään profeetta Muhammedin profetioiden validiteetista, kirkkoisien riidat, kirkkokuntien keskinäiset riidat ja anti-ekumeenisuus, antisemitismi ja sen huipentuminen holokaustiin, Israel-Palestiina -konflikti, jihadismi, kaikki. Sitten kuinka paljon nämä uskontokunnat ovat lyöneet seksuaalivähemmistöjä Raamatulla/Koraanilla päähän ja ovat olleet tiellä, kun ollaan feminismillä edistetty naisten tasa-arvoista asemaa yhteiskunnassa. Koko valistusaika, joka oli vastavoima kirkon ylivallalle, on syy sille, miksi länsimaat ovat kehittyneitä. Näin se on, islamilaisissa maissa ei ollut heidän omaa onnistunutta valistusaikaa ja nyt arabimaat ovat aika takapajuisia. Jos lännessä ei oltaisi menty sekularisoitumisen tielle, niin meilläkin olisi joku siveyspoliisi kyttäämässä naisten pukeutumista.

Nykypäivänä ei-järjellinen, kritiikitön ja taikauskoinen ajattelu ei ole pelkästään abrahamilais-pohjaista, vaan värittynyt New Age -humpuukilla, jota ujutetaan terveysvaikuttamiseen. Olen nähnyt esimerkiksi sellaisia "terveysvaikuttajia", jotka kertovat epätoivoisille syöpään sairastuneille ihmisille, miten hopeavesi ja tietynlaiset uutteet auttavat syöpään. Ei tarvitse ostaa kalliita syöpälääkkeitä tai mennä kemoterapiaan. Nämä ihmiset sitten vielä hämärtää kouluttamattomien ihmisten todellisuudentajua salaliittoteorioilla, joissa sanotaan, että ei kannata nyt luottaa THL:ään tai jopa Maailman terveysjärjestöön, koska nehän ovat täynnä jotain liskomiehiä jotka haluavat että kaikki voivat pahoin. Tässäpä on näitä luonnonuutteita, eikä myrkyllisiä kemikaaleja sisältäviä lääkkeitä ja rokotteita. Kun ihminen on syöksynyt oikein syvälle salaliittoteorioiden kaninkoloon, siitä kolosta on mahdotonta saada ihmistä pois. Sen myötä, terveysriskit kasvavat ja pahimmillaan johtavat kuolemaan.

Muistan joskus ollessani lapsi 2000-luvulla kun siihen aikaan oli tämä typerä magneettikorubuumi. Uskottiin, että magneetit auttaisivat moniin sairauksiin, mutta etenkin kiputiloihin. Jos laittaa rannemagneettikorun, niin rannettakin pitäisi jomottaa vähemmän. En muista että kuka sen sanoi, oliko tämä henkilö kenties joku Skepsis ry:n tyyppejä, mutta hän sanoi hauskasti et jos kerta magneeteissa olisi voimia, niin pitäisikö syöpäpotilaankin parantua maagisesti syövästä kun hän tulee magneettikoneesta.

Irrationaalinen ajattelu suuntautuu eniten ihmisiin, jotka ovat valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa. Koulutuksen puute johtaa siihen, että on helpompaa ujuttaa ihmisiin näkemyksiä, jotka pahentaa heidän tilannettaan. Hirveässä tilanteessa halutaan yksinkertaisia ja tyhjentäviä selityksiä tai jotain muita vaihtoehtoja. He menevät syvemmälle irrationaaliseen ajatteluun, koska siihen irrationaalisen ajatusmaailman omaksumiseen liittyy syrjäytymisriski. Kukaan ei halua seuraansa henkilöä, joka on enemmän tai vähemmän irrationaalinen ja etenkin radikalisoitunut käsittämättömissä näkemyksissään. Tämä johtaa siihen, että tämän ihmisen ajatusmaailmaa ei haasteta, eikä se henkilö tule ikinä heräämään unestaan. Siksi koulutus on tärkein investointi mitä yhteiskunnassa on ja siitä ei missään nimessä saa leikata. Kenenkään vastuulla ei ole olla kenenkään henkilökohtainen ja ilmainen opettaja, vaan ne perusasiat on pakko osata koulussa, jotta yhteiskunnassa navigoiminen on helpompaa eikä ihmiset omaksu aivan älyvapaita näkemyksiä.

6. Pohdi filosofian hyötyjä

Mitä hyötyä filosofiasta on? Tee käsitekartta filosofian hyödyistä. Voit käyttää mallina kolmannen luvun käsitekarttaa.



1. Kokoava käsitekartta

Tee jaksosta Mitä filosofia on? käsitekartta Ohjeet löydät kolmannen luvun käsitekartan yhteydestä. Käytä runkona seuraavia käsitteitä (ja lisää mukaan omiasi):

- filosofia
- ajattelun taito
- arkinen pohdinta
- kyseenalaistaminen
- filosofian historia
- tiede
- filosofian hyödyllisyys
- filosofian osa-alueet
- Sokrates
- Platon
- Aristoteles
- minä filosofian opiskelijana

2. Filosofia ja meemit

Etsi filosofiaan liittyviä meemejä.

a) Valitse kaksi meemeissä esiintyvää filosofia ja ota selvää, mistä heidät tunnetaan.

b) Luo oma filosfia- tai filosofimeemisi. Lisää se alle.



3. Kaiken teoria?

Sveitsin ja Ranskan rajalla Genevessä sijaitsee CERN, Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Cernissä fyysikot pyrkivät valtavan ja monimutkaisen hiukkaskiihdyttimen avulla selvittämään aineen rakennetta ja maailmankaikkeuden syntyä. Albert Einsteinin ajoista lähtien teoreettisen fysiikan tutkijat ovat yrittäneet kehittää niin sanottua kaiken teoriaa. Kaiken teorian toivotaan selittävän ja yhdistävän kaikki maailman fysikaaliset ilmiöt. Cernin fyysikot pyrkivät tutkimuksillaan edistämään kaiken teorian syntyä.

a) Jos "kaiken teoria" joskus syntyy, jääkö ihmiselle enää maailmaan, ihmiseen tai elämään liittyvää pohdintaa?

Ei. Olen sitä mieltä, että meidän henkinenkin maailma viime kädessä on materiaalinen. Jos me kyetään selittämään kaikki fysikaalinen, me kyetään selittämään kaikki materiaalinen, mukaan lukien henkinen maailmamme.

b) Jos jää, niin mitä?

Ei mitään.

4. Esimerkki sokraattisesta keskustelusta

Hae tietoa hakusanalla "sokraattinen menetelmä"

*Kuva*

a) Mitä tyypillisiä sokraattisen menetelmän piirteitä löydät sarjakuvasta?



b) Piirrä keskustelun etenemisestä kaavio. Kuinka keskustelu etenee aloituskysymyksestä viimeisen ruudun kysymykseen? Liitä kaavio alle.



c) Mieti omasta elämästäsi jokin esimerkki, jonka voisi purkaa samalla tavalla osiin.



"1. Mitä filosofia on? -osion tiivistelmä" -muistiinpanot

Filosofia on tieteistä vanhin ja kaikkien tieteiden äiti. Filosofia syntyi, kun ihmisille ei enää riittäneet myyttiset selitykset, vaan maailmaa haluttiin selittää järjen avulla.

Filosofian voi jakaa osa-alueisiin, jotka paljastuvat, kun mietitään että mihin kysymys hakee vastausta.

Metafysiikka kysyy, mitä on olemassa ja miten. Ovatko numerot olemassa, entä muistot tai vaikka äärettömyys?

Tietoteoria pohtii, mitä voi tietää - vai voiko mitään - ja miten tietoa ja totuutta ylipäätään pitäisi tavoitella. Logiikka pyrkii vastaamaan kysymykseen, millaista on johdonmukainen ajattelu. Jos tiedämme, että sateella maa kastuu, ja näemme maan olevan märkä, voimmeko päätellä, että on satanut?

Etiikassa eli moraalifilosofiassa pohditaan, mikä on oikein ja väärin ja miten meidän ylipäätään tulisi elää. Yhteiskuntafilosofia kysyy, millainen on oikeudenmukainen yhteiskunta. Estetiikka puolestaan on filosofian osa-alue, joka tarkastelee kauneutta.

Olennaista filosofiassa on siis kysyminen ja vastauksien etsiminen johdonmukaisesti, järkeä käyttämällä. Toisaalta ajattelu ei saisi olla liian kurinalaista: hyvä filosofi ajattelee avarasti ja lähestyy ongelmia yllättävistäkin näkökulmista.

Tärkeää on kyky ihmetellä. Filosofi ei tyydy helpoimpiin selityksiin eikä pidä jotakin oikeana tai totena vain siksi, että "ainahan näin on tehty ja ajateltu". Hän osaa kyseenalaistaa ja ajatella omilla avoillaan. Filosofi ei ole massasielu.

Varhaisessa filosofissa Sokrateessa näkyy hyvän filosofian piirteet: hän kritisoi, kyseenalaisti ja vaati väitteille kunnon perustelut.

Filosofiasta on monenlaista hyötyä ja se on tärkeä kansalaistaito. Jokainen meistä törmää eettisiin ongelmiin ja on hyvä puntaroida järkevästi, millainen toiminta on oikein. Jokainen meistä tavoittelee hyvää elämää ja on syytä miettiä, mitä se on ja miksi. Jokainen meistä väittelee yhteiskunnallisista kysymyksistä, silloin pitää pystyä perustelemaan näkemyksiään eli argumentoimaan viisaasti. Jokainen meistä törmää valeuutisiin ja erilaiseen hömppään, jonka äärellä tarvitaan kriittistä ajattelua.

1. Kertaa käsitteet

ajatuskoe - kuvitteellinen tilanne, jolla voidaan testata ja havainnollistaa ideaa, kartoittaa vaihtoehtoja tai esittää perusteluja; esimerkiksi "aivot altaassa"

luonnonfilosofi - antiikin Kreikassa 500-luvulta eaa. lähtien vaikuttanut filosofien ryhmä, joka pyrki löytämään maailmalle järjellisiä selityksiä uskonnollisten selitysten sijaan; tavoitteena selvittää perussubstanssi, josta todellisuus koostuu

käytännöllinen filosofia - filosofian haara, joka tarkastelee erityisesti moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä taiteita; etiikka, yhteiskuntafillosofia ja estetiikka; vrt. teoreettinen filosofia

teoreettinen filosofia - filosofian haara, joka tarkastelee abstrakteja ongelmia, erityisesti kysymyksiä tiedosta, todellisuuden luonteesta ja johdonmukaisesta päättelystä; vrt. käytännöllinen filosofia

filosofia - tiede, joka tutkii ja pohtii syvällisesti inhimilliseen elämään ja todellisuuden rakenteeseen liittyviä kysymyksiä; suoraan suomennettuna tarkoittaa "viisauden rakastamista"; jaetaan usein metafysiikkaan, tieto-oppiin, logiikkaan, etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan ja estetiikkaan; keskeisiä kysymyksiä mm. mistä todellisuus rakentuu, mitä voi tietää, millaista on johdonmukainen päättely, mikä on oikein ja väärin, millainen on hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta, mitä on kauneus

tiede - järjestelmällinen tapa tutkia todellisuutta; tutkimus, joka täyttää tieteen kriteerit (mm. objektiivisuuden, kriittisyyden, edistyvyyden ja julkisuuden)

dialogi - vuoropuhelu, keskustelu; esimerkiksi Platon suosi teoksissaan dialogimuotoa

retoriikka - puhetaito, puheoppi; erityisesti antiikin Ateenassa tärkeänä pidetty taito, jonka avulla muut saa vakuutettua oman näkemyksen paremmuudesta; retorisesti vakuuttavat keinot eivät aina ole järkiperäisiä eli rationaalisia

demokratia - kansanvalta; edustuksellisessa demokratiassa kansa valitsee päättäjät; suorassa demokratiassa kansa äänestää asiakysymyksistä

sofisti - alun perin viisauden opettaja antiikin Kreikassa; nykyään sofismilla viitataan usein rationaalisen ajattelun sijaan retorisesti vetoavaan viisasteluun

kriittinen ajattelu - kyseenalaistavaa ja erittelevää, väitteille perusteluja vaativaa ajattelua

logiikka - filosofian osa-alue, joka tutkii pätevää päättelyä ja johdonmukaista ajattelua

rationaalinen - järkeen perustuva, järjellinen; vastakohta esimerkiksi tunteeseen tai perinteeseen perustuva ajattelu ja päätöksenteko

etiikka - moraalifilosofia; filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia, esimerkiksi mikä on oikein/väärin, mitä on hyvä elämä, mihin arvot perustuvat

2. Tunnista käsitteet

Lue määritelmä ja kirjoita käsite, johon se viittaa.

a) puhetaito, puheoppi; erityisesti antiikin Ateenassa tärkeänä pidetty taito, jonka avulla muut saa vakuutettua oman näkemyksen paremmuudesta

retoriikka

b) filosofian haara, joka tarkastelee abstrakteja ongelmia, erityisesti kysymyksiä tiedosta, todellisuuden luonteesta ja johdonmukaisesta päättelystä

teoreettinen filosofia

c) kuvitteellinen tilanne, jolla voidaan testata ja havainnollistaa ideaa, kartoittaa vaihtoehtoja tai esittää perusteluja; esimerkiksi "aivot altaassa"

ajatuskoe

d) moraalifilosofia; filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia, esimerkiksi mikä on oikein/väärin, mitä on hyvä elämä, mihin arvot perustuvat

etiikka

e) järkeen perustuva, järjellinen; vastakohta esimerkiksi tunteeseen tai perinteeseen perustuva ajattelu ja päätöksenteko

rationaalinen

f) filosofian haara, joka tarkastelee erityisesti moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä taiteita; etiikka, yhteiskuntafilosofia ja estetiikka

käytännöllinen filosofia

g) filosofian osa-alue, joka tutkii pätevää päättelyä ja johdonmukaista ajattelua

logiikka

h) antiikin Kreikassa 500-luvulta eaa. lähtien vaikuttanut filosofien ryhmä, joka pyrki löytämään maailmalle järjellisiä selityksiä uskonnollisten selitysten sijaan; tavoitteena selvittää perussubstanssi, josta todellisuus koostuu

luonnonfilosofit

3. Valitse oikea käsite

a) moraalifilosofia; filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia, esimerkiksi mikä on oikein/väärin, mitä on hyvä elämä, mihin arvot perustuvat

etiikka

b) filosofian haara, joka tarkastelee abstrakteja ongelmia, erityisesti kysymyksiä tiedosta, todellisuuden luonteesta ja johdonmukaisesta päättelystä

teoreettinen filosofia

c) filosofian osa-alue, joka tutkii pätevää päättelyä ja johdonmukaista ajattelua

logiikka

d) järkeen perustuva, järjellinen

rationaalinen

e) viisauden opettaja antiikin Kreikassa

sofisti

f) kansanvalta

demokratia

4. Yhdistä määritelmä ja käsite

esim. yhteiskunnallisia kysymyksiä tarkasteleva filosofian haara --> käytännöllinen filosofia

abstrakteja ongelmia tarkasteleva filosofian haara --> teoreettinen filosofia

puhetaito, puheoppi --> retoriikka

filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia --> etiikka

filosofian osa-alue, joka tutkii pätevää päättelyä --> logiikka

Arvioi oppimistasi

Tässä jaksossa olet oppinut
- ajattelemaan rohkeammin
- erottamaan arkiset pohdinnat filosofisista
- missä ja miten filosofia sai alkunsa
- mitä hyötyä filosofiasta on
- kyseenalaistamaan vallitsevia itsestäänselvyyksiä

a) Mikä oli jaksossa kiinnostavinta?

Pidin todella paljon Frank Martelan ajattelusta, että voisin oikeastaan jossain vaiheessa lukea hänen kirjallisuuttaan. Puhuttelee siinä mielessä, että olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni niukkuudessa, niin ymmärrän täysin sen että "eikö tärkeintä ole se että katto on pään päällä ja on ruokaa" ei nyt ihan riitä ihmisen kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen. Ihmisellä on niitä korkeamman tason kasvutarpeita, ei vain puutostarpeita. Ei elämän kuulu olla vain pelkkää selviytymistä.

b) Mikä yllätti sinut?

Ehkäpä toi "Veikkaan, että tulevaisuudessa lihansyönti on samanlainen nolo muisto menneestä kuin entisajan julkiset hirttäjäiset." -tehtävä. Hämmästelin vaan lähinnä, että kuinka vähän voikaan tietää historiasta ja sitten anakronisesti moralisoida laittamalla feodalistisen ajan ihmiset noudattamaan postmodernissa ajassa elävien ihmisten moraalistandardeja.

c) Mitkä tavoitteet saavutit?

Varmasti kaikki, mutta viimeiseen tavoitteeseen, eli "vallitsevien itsestääselvyyksien kyseenalaistamiseen" suhtaudun tiedollisella nöyryydellä koska vaikka sitä teen, niin totta kai minulla on varmasti paljonkin aikalaissokeuden sokeita pisteitä. Ikinä ei pitäisi väittää olevansa ihminen, joka olisi todella kyseenalaistanut aivan kaiken.

d) Mikä vaatii vielä harjoittelua?

Kuten aikaisemmin sanoin, olen tiedollisesti nöyrä vallitsevien itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisen suhteen, olen takuuvarmasti aikalaissokea.

e) Keksi yksi kysymys jaksosta.

Onko muissa maanosissa, kuten Kiinassa, filosofia syntynyt samasta syystä kuin antiikin Kreikassa eli tarpeesta selittää asiat järjellä eikä jumalilla?

"2. Ajattelun taidot" -jakson aloitus

Tässä jaksossa opit:

- ajattelemaan taitavammin
- mitä on käsitteellinen ajattelu
- pätevän päättelyn perusteita
- huomaamaan tyypillisiä virheitä perusteluissa
- tunnistamaan erilaisia suhtautumistapoja tietoon
- mistä tieteessä on kysymys.



5. Millaista on taitava ajattelu? -muistiinpanot



Hyvä ajattelu alkaa ihmetyksestä. Ihmettely on hyvä lähtökohta, mutta se ei aina riitä. Joskus ajattelu ajautuu saman tien umpikujaan, koska epäselviin kysymyksiin ei näytä löytyvän minkäänlaista vastausta. Mikä on elämän tarkoitus? Kysymys on liian epämääräinen vastattavaksi.

Taitava ajattelija osaa muotoilla kysymyksensä paremmin. Jotta ajattelu voisi olla selkeää ja johdonmukaista, pitää asetetun kysymyksenkin olla selkeä ja johdonmukainen. Elämän tarkoituksen sijaan voisi kysyä esimerkiksi, millaista on mielekäs elämä tai mitä elämässä pitäisi tavoitella ja miksi.

Taitavan ajattelun malli

Ajattelun vaihe Tavoite Kiinnitä huomiota
Ihmettely Hyvä ja selkeä kysymys Itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen, kysymyksen täsmällinen muotoilu
Mielikuvitus Vaihtoehtojen ennakkoluuloton kartoitus Eri näkökulmien huomiointi, luovuus ja erilaisuuden ymmärtäminen
Rakentava kriittisyys Vaihtoehtoen arviointi Kriteerien reilu soveltaminen, ennakko-oletusten tunnistaminen
Perustelu Oman kannan oikeutus tai perusteltu epävarmuus Avoimuus ja rehellisyys, erilaisuuden hyväksyminen


Ajattelua eri tilanteissa

Konteksti eli asiayhteys Sopivia arviointikriteereitä Esimerkkitapaus
Arkiset valinnat Mukavuus, helppous, muiden hyväksyntä, fiilis, aiemmat kokemukset Netflixin selailu, ravintolan valinta, välitunnin viettäminen
Merkittävät elämänvalinnat Oma hyvinvointi, muiden hyvinvointi, ennakoitavat riskit, viisaiden elämänkokemus Opiskelupaikan valinta, uravalinta, seurustelu, ruokavalio, päihteiden käyttö
Tieteellinen tutkimus Totuus, huolellisuus, objektiivisuus, luotettavuus Ilmastonmuutos, ruoan terveysvaikutukset, solun rakenne
Yhteiskunnallinen keskustelu Reiluus, vapaus, oikeuksien toteutuminen, kansalaisten hyvinvointi Tasa-arvoinen avioliitto, perustulo, opintotuen määrä


Ihmettely ravistelee itsestäänselvyyksistä. Itsestäänselvyydet johtuvat mielikuvituksen puutteesta ja tottumuksesta. Miksi poikien pitää ottaa hattu päästä sisällä tai miksi tytöille tarjotaan sairaanhoitajaopintoja ja pojille insinööriopintoja.

Taitava ajattelija osaa lähestyä asioita monipuolisesti, myös muista näkökulmista kuin omistaan. Erilaisten vastausten määrää ei pidä pelätä, sillä vaihtoehtojen esittäminen on olennainen osa ajattelua ja vie sitä eteenpäin.

Eri näkökulmien ottamisessa auttaa mielikuvitus ja empatia. Tutut ajatukset ja näkökulmat voi haastaa asettamalla itsensä toisen asemaan. Vaihtoehtojen etsiminen ja pohtiminen lisää ymmärrystä erilaisuutta kohtaan.

On hyvä pysähtyä miettimään omaa ajattelua ja toimintaa noin muutenkin, sitä kutsutaan reflektioksi. Reflektio on omien ajatusten ja toiminnan tarkastelua ja arviointia, itsetutkiskelua.

Rakentava kriittisyys - arviointi ei tarkoita negatiivisuutta.

Filosofia voi tuntua vain loputtomalta pyörittelyltä. "Toisaalta näin mutta toisaalta taas noin." Moneen kysymykseen vastaus tuntuu olevan se, että tästä voi ajatella monella eri tavalla.

Taitava ajattelija ei lopeta vain siihen, että hän kartoittaa eri vaihtoehdot. Mielikuvituksen lisäksi tarvitaan rakentavaa kriittisyyttä, eli taitava ajattelija kykenee arvioimaan eri vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia. Rakentava kriittisyys siis on ajattelu- ja keskustelutapa, joka ottaa huomioon eri kantojen vahvuudet ja heikkoudet reilusti ja kehittävästi.

Kriittisyyden ajatellaan tarkoittavan vain huonoihin seikkoihin keskittymistä. Sanan alkuperä auttaa ymmärtämään, että negatiivisuus on vain toinen puoli. Kreikan krites tarkoittaa tuomaria eli arvioijaa. Kriittisyyden ei kuuluisi olla siis turhaa negistelyä, vaan hyvien että huonojen puolien punnitsemista. Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, kumpi on pienempi paha.

Kun kysyt itseltäsi, että miksi uskon niin kuin uskon, olet filosofian ytimessä. Filosofi Leila Haaparanta onkin esittänyt että jokainen on ainakin jossain määrin filosofi: kaikki joskus arvioivat ja pohtivat ajatuksiaan, mutta kun siitä tulee järjestelmällisempää, siihen käytetään enemmän aikaa ja pohdiskelu menee pidemmälle, niin silloin siitä tulee varsinaista filosofiaa.

Vaihtoehtojen kriittinen arviointi tuo usein esille myös ennakko-oletuksia. Tätä ei pidä pelästyä, ajattelun taustalla on aina jotain julkilausumatonta. Ajattelun analysoinnin eli erittelyn tarkoitus onkin sanallistaa nämä ennakko-oletukset.

Mitä ennakko-oletus käytännössä tarkoittaa? Karim ja Eeva hakevat kesätöitä kahvilasta. Omistaja palkkaa Eevan, sillä hän olettaa, ettei Karim osaa suomea. Onko pelkän etunimen perusteella oikein tehdä oletuksia kielitaidosta? Hyvä ajattelija tuo julkilausuttomat oletukset avoimesti esiin, jotta niitä voidaan arvioida reilusti.

Miten eri vaihtoehtoja sitten pitäisi arvioida? Eri tilanteissa eri kriteerit ovat tärkeitä. Kriteeri tarkoittaa periaatetta tai arvoa, jonka perusteella vaihtoehtoja arvioidaan, arviointiperuste; periaate tai arvo, jonka perusteella vaihtoehtoja arvioidaan; esimerkiksi reiluus, helppous, totuus. Välipalaa valittaessa kriteereitä ovat esimerkiksi maku, helppous ja hinta.

Niin yksinkertaiseen valintaan liittyy kuitenkin myös muita kriteereitä. Urheilijalle ravintoarvot ovat tärkeitä, kriittiselle kansalaiselle reilut työolot ja ympäristövaikutukset ja vegaanille eläinten oikeudet. Erilaiset tilanteet vaativat erilaisia arviointikriteereitä: historiantutkijalle olennaista on lähteen luotettavuus, illallispaikkaa etsivälle vaikkapa monipuolinen ruokalista ja lääkärille potilaiden terveydentila. Hyvä ajattelija osaa tuoda julki tilanteeseen sopivat arviointikriteerit.

Paras perustelu voittakoon. Taitava ajattelu on vaativaa utta reilua. Mikään väite ei ole itsestään selvästi oikea, vaan se hyväksytään vasta kun sen puolesta on esitetty riittävät perustelut. Kun aiemmat ajattelun vaiheet kysymyksen huolellisesta muotoilusta alkaen on käyty harkiten läpi, oman kannan perustelu on helpompaa.

Vakuuttava ajattelija ei heitä mitään "musta tuntuu" tai "näin se vain on" -tasoisia argumentteja, vaan esittää harkittuja ja selvästi muotoiltuja väitteitä ja perusteluja. Koska lopullinen kanta on käynyt läpi kriittisen arvioinnin ja verrattu muihin mahdollisuuksiin, ajattelija osaa nyt sanoa, miksi valitsee tämän kannan.

Filosofia on tärkeää, sillä väitteiden perustelu on keskeinen taito arjessa ja työelämässä.

Vaativan pohdinnankaan jälkeen ei aina osaakkaan sanoa, mikä vaihtoehdoista on paras. Arjessa epävarmuus koetaan ajattelun epäonnistumisena, mutta filosofia kannustaa hyväksymään epävarmuuden. Jos minkään vaihtoehdon puolesta ei voi esittää riittäviä perusteita, eikö tämän myöntäminen ole aivan järkevää?

Epävarmuus ei olekkaan vain laiskuutta ja välinpitämättömyyttä: se voi olla arvokasta, jos siihen on päädytty huolellisen harkinnan jälkeen. Epävarmuus motivoi uuden tiedon etsintää ja opettaa ajattelijaa olemaan tiedollisesti nöyrä. On tärkeää tuntea tietonsa rajat, ehkä emme yksinkertaisesti voi muodostaa lopullista kantaa. Perusteltu epävarmuus on parempi kuin perustelematon varmuus.



Ihminen ajattelee käsitteellisesti. Täsmällinen ja johdonmukainen käsitteiden käyttö on filosofian harjoittamisen selkäranka. Antiikin Ateenassa Platon määritteli ihmisen "kaksijalkaiseksi höyhenettömäksi eläimeksi". Diogenes kuuli tämän ja heitti Platonin jalkojen juurelle kynityn kanan: Siinä teille ihminen! Käsitteiden tarkka määrittely on siis tärkeää, mutta mitä oikeastaan tarkoitetaan käsitteellä ja käsitteellisellä ajattelulla. Käsitteellinen ajattelu on ei-konkreettista, abstraktia ajattelua; esimerkiksi yhden oikeudenmukaisen teon sijaan puhutaan oikeudenmukaisuudesta tai yksittäisen ihmisen sijaan ihmisyydestä.

Kun nälkäinen koira näkee makkaran, se haluaa syödä sen ja luultavasti syökin, jos mikään ei estä. Kun nälkäinen ihminen näkee makkaran, hänellä voi viritä monia ajatuksia. Onko minulla nälkä? Illaksi on sovittu päivällinen ystävien kansa. Pilaanko ruokahaluni jos syön nyt makkaraa? Pitäisikö kuitenkin syödä jotain terveellisempää? Onko lihan syöminen koskaan eettisesti oikein?

Ajatuskulussa esiintyy käsitteitä, kuten nälkä, ruoka, ystävyys, ruokahalu, terveys ja etiikka. Johdonmukainen ajattelu ei siis rajoitu vain suoraan edessä näkyvään tai muuten aistittavaan kohteeseen, vaan se työskentelee käsitteellisellä tasolla. On mahdollista panna käsitteitä mielessään tärkeysjärjestykseen ja pitää yhdessä jaettua illallista ystävien kanssa tärkeämpänä kuin nälkää tai mielitekoa.

Sanat ovat sopimuksia.

1. Pohdi

Lue kysymykset.

Miksi juuri mun täytyy mennä armeijaan?
Mikä ruokavalio on paras?
Miksei tunnilla saa katsoa Netflixiä, jos ei häiritse ketään?
Ristolla on uusi kallis puhelin. Miten se voi muka olla köyhä?

a) Muotoile kysymykset paremmin.

Onko pakollinen asepalvelus ristiriidassa yksilön oikeuksien kanssa?

Jos paras ruokavalio sisältää eläintuotteita, onko se silti eettisesti oikea valinta?

Onko koulun tarkoitus kasvattaa kurinalaisuuteen ja pitkäjänteisyyteen? Miksi minun pitäisi Rousseaun yhteiskuntasopimuksellisen sopimusetiikan hengessä sitoutua yhteiseen oppimissopimukseen?

Rawlsilaisittain, miten me voidaan arvioida toisen asemaa? Onko oikein kyseenalaistaa toisen kokemus köyhyydestä, kun köyhyys on suhteellista?

b) Mistä lähtisit etsimään vastauksia parantelemiisi kysymyksiin?

Kannattaa lukea erinäisiä filosofian klassikoita ja oppia teorioita, kuten Rousseaun, Rawlsin, Kantin, Singerin ja Reganin teorioita:

Rosseaun kirjat "Yhteiskuntasopimus" ja kasvatusta käsittelevä "Émile".

Rawlsin kirja "A Theory of Justice", etenkin tietämättömyyden verhon ja oikeudenmukaisuuden periaatteet.

Kantilainen etiikka ja liberaali individualismi liittyen asevelvollisuuden ja yksilönvapauden ristiriitaan.

Peter Singerin ja Tom Reganin eläinetiikka. Pohdinnat eläinten moraalisesta asemasta ja utilitarismi vastaan deontologia.

Kannattaa ottaa selvää soveltavasta etiikasta ja yhteiskuntafilosofiasta.

Bioetiikka ja ympäristöetiikka tarjoavat näkökulmia ruokavalion oikeutukseen.

Kasvatusfilosofia (esim. Paulo Freire, Dewey) antaa työkaluja koulun tarkoituksen ja oppimisen luonteen pohdintaan.

Sosiaalipolitiikan tutkimus, kuten suhteellinen köyhyys ja kokemustieto, täydentää Rawlsilaista teoriaa.

Nykyfilosofisen ja yhteiskuntatieteellisen keskustelun anti. Akateemiset artikkelit ja ajankohtainen tutkimus eettisestä kuluttamisesta, asevelvollisuuden oikeutuksesta, koulutuksen roolista jne.

Kannattaa kuunnella filosofisia podcasteja ja luentosarjoja, kuten Philosophy Bites, Hi-Phi Nation, ja suomalaisia yliopistoluentosarjoja.

c) Ovatko kysymykset luonteeltaan tieteellisiä, eettisiä, yhteiskunnallisia vai henkilökohtaisia?

"Onko pakollinen asepalvelus ristiriidassa yksilön oikeuksien kanssa?" on eettinen, yhteiskunnallinen ja henkilökohtainen. Se on eettinen kysymys, koska se käsittelee yksilönvapauden ja velvollisuuden välistä jännitettä. Se on yhteiskunnallinen, koska se liittyy valtion vallankäyttöön ja kansalaisoikeuksiin. Se on henkilökohtainen kysymys, koska se voi olla subjektiivisesti merkityksellinen kysymys, jos kyse on omasta asepalveluksesta.

"Jos paras ruokavalio sisältää eläintuotteita, onko se silti eettisesti oikea valinta?" on eettinen, tieteellinen ja henkilökohtainen. Se on eettinen kysymys, koska siinä pohditaan terveyden ja eläinoikeuksien välistä moraalista ristiriitaa. Se on tieteellinen kysymys, koska taustalla on oletus ravitsemustieteellisestä tutkimuksesta. Se on henkilökohtainen kysymys, koska se liittyy omaan ruokavalioon ja kulutusvalintoihin.

"Onko koulun tarkoitus kasvattaa kurinalaisuuteen ja pitkäjäänteisyyteen? Miksi minun pitäisi Rousseaun yhteiskuntasopimuksellisen sopimusetiikan hengessä sitoutua yhteiseen oppimissopimukseen?" on yhteiskunnallinen, eettinen ja henkilökohtainen. Se on yhteiskunnallinen kysymys, koska se käsitelee koulun institutionaalista tehtävää. Se on eettinen kysymys, sillä se käsittelee yksilön velvollisuutta yhteisöä kohtaan. Se on henkilökohtainen kysymys, koska se on kysymys omasta sitoutumisesta ja motivaatiosta.

"Rawlsilaisittain, miten me voidaan arvioida toisen asemaa? Onko oikein kyseenalaistaa toisen kokemus köyhyydestä, kun köyhyys on suhteellista?" on eettinen, yhteiskunnallinen, osittain tieteellinen ja henkilökohtainen kysymys. Se on eettinen kysymys, koska kysymys on moraalisesta oikeutuksesta arvottaa toisen kokemusta. Yhteiskunnallinen kysymys se on siksi, koska se liittyy rakenteelliseen oikeudenmukaisuuteen ja sosiaalipolitiikkaan. Se on osittain tieteellinen kysymys, koska suhteellisen köyhyyden määrittelyä tutkitaan myös empiirisesti. Se on henkilökohtainen, koska se voi koskettaa kokemuksellisesti, jos itse tai läheinen on kokenut köyhyyttä.

2. Sovella tietojasi
Sovella taitavan ajattelun mallia (vaihtoehtojen kartoitus, rakentava kriittisyys, oma perusteltu kanta) seuraaviin tilanteisiin:

a) hurja nälkä

Vaihtoehtojen kartoitus

Vaihtoehto A: Syön leivän ja teetä
Vaihtoehto B: Teen kunnon ruokaa jolla saisi nälän pois
Vaihtoehto C: Menen ravintolaan
Vaihtoehto D: Juon vettä, jotta voisin arvioida, olenko oikeasti nälkäinen vaiko vain janoinen

Rakentava kriittisyys

Onko aikaa laittaa ruokaa?
Pitääkö nälkä poistaa heti, vai voinko olla nälissäni? Olenko kenties menossa vaikkapa kokeeseen, jossa vaaditaan keskittymistä, joka nälkäisenä aivan takuulla herpaantuu?
Taloudellinen tilanne, onko nyt varmasti rahaa mennä lähes joka päivä kiinalaiseen ravintolaan?
Onko syöminen tunnesyömistä? Tunnesyöminen ei ratkaise ongelmaa stressin tai muun vaikean tunteen taustalla.

Oma perusteltu kanta

Menen ennen pääsykokeita kiinalaiseen ravintolaan, sillä haluan tuntea oloni kylläiseksi koko päivän. En käy siellä joka päivä, joten tämä ei ole rahanmenoa. En halua vaivata mieltäni kokkaamisella, kun pakko käyttää aivokapasiteettia kokeessa käsiteltävien asioiden muhimiseen päässäni, jotta pärjäisin kokeessa. Kylläinen olo, nopeasti. Voi valmistautua ja keskittyä kokeeseen, se on ainoa asia, jolla haluan vaivata päätäni.

b) luokkaretkelle lähtö

Vaihtoehtojen kartoitus

Vaihtoehto A: Lähden mukaan
Vaihtoehto B: En lähde mukaan

Rakentava kriittisyys

Onko se paikka näkemisen arvoinen? Saisinko siitä oikeasti jotain irti sivistyksellisesti?
Onko kurssilla henkilöitä, jotka ovat mielekkäitä? Onko heidän seuransa liian raskasta?

Oma perusteltu kanta

Menen luokkaretkelle varmuuden vuoksi, sillä tämä kurssi kiinnostaa minua ja pelkään, että missaisin jotain kurssille oleellisia asioita, jos en osallistu luokkaretkelle. Saattaisin jäädä oppitunneilla oleellisen keskustelun tai opetuksen ulkopuolelle.

c) uuden talvitakin osto

Vaihtoehtojen kartoitus

Vaihtoehto A: Ostan kirppikseltä
Vaihtoehto B: Ostan netistä
Vaihtoehto C: Ostan kivijalkakaupasta

Rakentava kriittisyys

Käytettynä ei välttämättä löydy oikeaa kokoa ja se saattaa olla kulunut
Kivijalkakaupasta saatu uusi takki ei välttämättä ole tyyliäni tai tarpeeksi lämmin
Kivijalkakaupasta saisi tosin nopeammin, nettitilausten saapumisessa kestää
Olisiko nyt hyvä ostaa takki vai säästäisinkö rahat, kun on vielä suht lämmintä?

Oma perusteltu kanta

Ostan takin nettikaupasta, koska saisin tasan sitä mitä haluaisin, vaikka tilauksen saapumisessa kestäisi. Se olisi varmasti lämmin ja omaan tyyliini sopiva. Tyylikin on tärkeää, sillä haluanhan esittää omaa makuani, jotta saisin ympärilleni mahdollisesti samankaltaisesta vaatemausta pitäviä ihmisiä ja meissä olisi varmasti jotain samaa. Vaatteet on mun aatteet.

d) vaaleissa äänestäminen

Vaihtoehtojen kartoitus

Vaihtoehto A: äänestän taktisesti
Vaihtoehto B: äänestän tasan sitä pienpuoluetta, jonka arvomaailmaa tasan kannatan

Rakentava kriittisyys

Eikös pienistä pisaroista kasva suuri meri?
No onko enemmistön tyranniassa mitään järkeä äänestää pienpuoluetta?

Oma perusteltu kanta

Äänestän taktisesti. Se ei ole realismia, että pienpuolue voittaisi vaalit. En ole muutenkaan valmis hukkaamaan ääntäni, sillä oma itsekäs haluni olla oikeaoppinen ei saa mennä kaltaisteni ihmisten etujen ajamisen edelle.

e) itse keksitty aihe

Vaihtoehtojen kartoitus

Anteeksi pyytäminen riidan jälkeen

Vaihtoehto A: otan yhteyttä
Vaihtoehto B: odotan että toinen ottaa yhteyttä
Vaihtoehto C: blokkaan

Rakentava kriittisyys

Teinkö itse jotain väärin, mitä?
Tekikö toinen jotain väärin, mitä?
Onko minun tai hänen tekonsa anteeksiantamattomia?
Voisinko puhua hänelle hyvällä omatunnolla, jos olen tehnyt kaikkea pahaa?
Tuntuisiko hänen kanssaan keskustelu turvalliselta, jos hän on tehnyt kaikkea pahaa?

Oma perusteltu kanta

Blokkaan ja jatkan elämääni, etenkin, jos en näe toiminnassani mitään väärää. Yleensä jos riita päätyy suhteen katkeamiseen, niin periaatteemme ovat niin erilaisia, etten jaksa vaivata itseäni riidasta sen enempää. Elämän aika on rajallista, joten en ala arpomaan, että muuttuuko toinen ihmisenä.

6. Määrittele

Urheilukilpailuissa joudutaan välillä pohtimaan, tulisiko jonkun urheilijan kilpailla miesten vai naisten sarjassa. Miten itse määrittelisit miehen ja naisen käsitteet?

Ennen sitä aikaa kun transsukupuoliset osallistuivat urheilukisoihin, niin tätä asiaa käytiin läpi intersukupuolisten tapauksessa. Monia urheilijoita otettiin pois heidän nykyisestä sarjastaan ja vaihdettiin toiseen sarjaan. Tätä testattiin sukupuolitesteillä, eli mitattiin hormonipitoisuuksia. Mielestäni transsukupuolisten pitäisi joko hyväksyä sukupuolitestit tai sitten siirtyä pois urheilusta ihan kokonaan. Kyllä jos miettii monien urheilutapahtumien voittopotteja, totta kai siinä ihmisellä on ihan jo taloudelliset kannustimet transitioitua päästäkseen käsiksi koviin rahoihin.

Määrittelen mieheksi ja naiseksi biologisesti siihen syntyneet ja transitioituneet henkilöt, jotka näyttävät ulkoisesti siltä sukupuolen edustajalta, mihin ollaan transitioiduttu. Se että ihminen vain sanoo olevansa sitä sukupuolta, ei riitä. Transitioituminen kertoo todellisesta sitoutumisesta, siitä että ihan oikeasti haluaa omaksua tietynlaisen ulkonäön. Jos esimerkiksi nainen sanoo olevansa mies mutta ei näytä mieheltä, ei kukaan ohikulkija koskaan ottaisi häntä vakavasti. Vaikka transitioituneet eivät olisi biologisesti sitä sukupuolta ja biologian näkökulmasta heitä ei voi sinänsä pitää miehinä/naisina vaan hormoneilla pumpattuina plastiikkakirurgian käyneinä henkilöinä, niin olisihan se silti outoa sanoa transmiestä/naista naiseksi/mieheksi.

Kuitenkin se millaiseen älylliseen epärehellisyyteen en ikinä mene mukaan, on transitioituneiden rinnastaminen biologisesti siihen sukupuoleen syntyneiksi ihmisiksi. Ei, transnainen/mies ja nainen/mies eivät ole sama asia. Ne ovat naisia/miehiä, mutta aivan eri kategorioiden naisia/miehiä. Ei kukaan tule tekemään samoja lääkärintarkastuksiakaan biologiselle naiselle/miehelle ja transnaiselle/miehelle. Transihminen ja cis-ihminen tulevat aina olemaan biologisella tasolla erilaisia ja jos tämän kiistattoman tosiasian kieltää, on ihan suoraan sanottuna tiedevastainen eikä hänen kanssaan pidä jatkaa keskustelua sen kummemmin.

"6. Argumentit kuntoon!" -tehtävät

7. Tunnista argumentaatiovirheet

Yhdistä esimerkki ja argumentaatiovirhe.

Jos opettaja antaa oppilaalle armovitosen, kohta kukaan ei opiskele ja koko koulutusjärjestelmä romuttuu. - kalteva pinta

"Varmasti jokainen, joka on pidellyt vastasyntynyttä sylissään, ymmärtää sikiön olevan ihminen, ja siksi abortti on murha." - tunteisiin vetoaminen

"Ei ole pystytty todistamaan, että Jumala ei ole olemassa, joten Jumala on olemassa." - tietämättömyyteen vetoaminen

"Björn Wahlroos on upporikas, joten hänen näkemyksiään verotuksesta ei tarvitse ottaa tosissaan." - ad hominem

"Puhut aina eläinten oikeuksista, seuraavaksi ehdotat varmaan eläimille äänioikeutta!" - olkiukkoargumentti

"Kaikki harrastavat sup-lautailua, joten sen täytyy olla hyväksi ihmiselle." - vetoaminen enemmistöön

"7. Eri tapoja suhtautua tietoon" -muistiinpanot

Kappaleen "7. Eri tapoja suhtautua tietoon" -tehtävä:

Jotkut etsivät tarot-korteista apua vaikeisiin valintoihin ja kriiseihin. Voiko niistä olla oikeasti apua vai onko kyseessä vain harmiton hupi? Entä voiko korteista olla jotain haittaa?

Riippuu tilanteesta. Tarot-kortteja on mielekkäämpää käyttää ennustamisen sijaan itseymmärryksen, pohdinnan ja intuition tukena. Ne voivat olla heijastuspintana, eli kuvien ja symbolien avulla voi pohtia omaa tilannetta, toiveita ja pelkoja. Ne voivat olla ajattelun käynnistäjiä, eli kortit voivat nostaa esiin näkökulmia, joita ei muuten tulisi ajatelleeksi. Ne voivat toimia rituaalina, eli meditatiivisena tai lohdullisena tapana hakea suuntaa elämään. Henkilö voi projisoida sisäisiä ristiriitojaan kortteihin ja tulkintaprosessi voi auttaa häntä näkemään, mitä hän oikeasti haluaa tai pelkää.

Tarot voivat olla rentouttavaa mystiikkaan kallellaan olevaa ajanvietettä kuten runojen lukeminen tai horoskoopit. Niin kauan kun kortteja ei ota kirjaimellisesti tai ehdottomina totuuksina, kyse on usein melko harmittomasta leikistä mielikuvituksen ja arjen rajamailla.

Korttien haitta riippuu siitä, miten vakavasti tai pakonomaisesti kortteihin aletaan suhtautua. Ongelmaksi se muodostuu, jos kortteihin tulee pakkomielteinen riippuvuus eli ihminen ei uskalla tehdä päätöksiä ilman tarotia jonka myötä se voi heikentää omaa toimijuutta ja päätöksentekokykyä. Se voi muodostua todellisuudenpakoiseksi, eli kortit voivat alkaa toimia eskapismina tai tekosyynä olla kohtaamatta vaikeita tunteita tai tosiasioita. Ajatukset voivat muodostua harhaisiksi, jos tarot liitetään uskomukseen yliluonnollisista voimista, jotka määräävät elämän kulun, joten se voi ohjata pois kriittisestä ja realistisesta ajattelusta. Siinä voi olla myös väärän vallankäytön riski, eli joku voi käyttää tarotia muiden ohjaamiseen manipuloivasti vai vahingollisesti.

Tarot eivät itsessään sisällä mitään taikavoimia, mutta ihmismieli on altis näkemään merkityksiä ja kaavoja sattumassa (pareidolia, apofenia). Siksi tarot toimii parhaiten itseanalyysin välineenä, ei tulevaisuuden "avaajana". Se voi olla hyödyllinen, kunhan se pysyy työkaluna, ei auktoriteettina.

"7. Eri tapoja suhtautua tietoon" -tehtävät

6. Tunnista tiedolliset asenteet

Yhdistä virke oikeaan tiedolliseen asenteeseen.

dogmatismi - "Tämän täytyy olla totta, koska suuri Johtaja niin sanoo.

relativismi - "Se, voittiko Neuvostoliitto Suomen talvisodassa, riippuu täysin näkökulmasta.

kriittinen realismi - "Tupakka on vaaraksi terveydelle, koska vertaisarvioiduissa tutkimuksissa sanotaan niin.", "Ihmisen tietokyvyllä on rajat, mutta oikeilla menetelmillä voi saada paljon tietoa maailmasta."

skeptisismi - "Emme voi ikinä tietää mihin avaruus loppuu."





Idea 3 (LOPS21) -kirjan muistiinpanot ja tehtävät

Yhteiskuntafilosofia koskettaa kaikkia. Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta käydään Suomessakin sähäkkää keskustelua. Etenkin hyvinvointi ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus puhuttelevat. Ympäristöongelmat, sota ja rauhan kysymykset puhuttelevat otsikoissa. Samoin demokratian tila, kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet kiinnostavat.

Osa aiheista on tuttuja yhteiskuntaopista, mutta yhteiskuntafilosofia avaa uusia näkökulmia. Mitä ylipäätään tarkoitetaan tasa-arvolla ja hyvinvoinnilla? Millaisiin taustaoletuksiin ideologiat perustuvat?

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | Opetusteksti

Mihin yhteisöihin sinä haluat kuulua?

Haluan kuulua yhteisöön, jossa muut ihmiset eivät olisi saatanan typeriä ja jättäisi minut rauhaan siinä mielessä, että saisin elää tasan omannäköistä elämää mitä haluan elää. Sillä aivan kuten minä en pakota muita elämään minun näköistä elämää, niin toisten ei pitäisi pakottaa minua omaksumaan sitä elämää mitä he haluavat elää jos minä en sitä henkilökohtaisesti halua.

Haluan kuulua siis yhteisöön joka on omaksunut klassisen liberalismin aatteellisen tukirangan ajattelussaan. Me olemme vapaita tekemään tasan sitä mitä haluamme niin kauan, kunhan se ei tarkoita muiden ihmisten vapauksien kaventamista.

Meillä on vapaus ja sen myötä vastuu. Jos ihmisiä velvoitetaan tekemään asioita, niin niille on oltava hyvät perustelut. Minä en esimerkiksi voi vaatia ketään pukeutumaan violettiin, koska se on minusta hieno väri. Sen sijaan ihmiseltä voi vaatia esimerkiksi koulutusta tietynlaiseen vastuulliseen positioon, koska se koulutus takaisi sen, että siitä positiosta käsin ihminen toimii vastuullisesti.

Liberalismin vapausajattelu perustuu sille, että jos ihmisen vapauksia aletaan rajoittaa, niin sille aina pitää olla joku hyvä perustelu. Se että ihmisen oikeutta vapauteen rajoitetaan siten, että hänet laitetaan vankilaan kun hän vaikkapa tappaa jonkun, on pätevä syy rajoittaa hänen vapautta vapaasti liikkumiseen. Jos hän saisi liikkua vapaana, niin hän alkaisi tappamaan lisää ihmisiä. Ne perustelut eivät kuitenkaan saa olla kaukaa haettuja. Monet nykypäiväiset liberaaliksi itseään kutsuvat mukaliberaalit sanovat, että feminismi on paskaa, koska sitten nainen saa liikaa päätäntävaltaa ja päättää olla hankkimatta lapsia. Sitten usein Kantin velvollisuusetiikkaan kuuluvaa kategorista imperatiivia aletaan heittelemään, että naisen lapsettomuus on väärin, koska mitä sitten jos jokainen nainen olisi hankkimatta lapsia. Se että naiselle annetaan valinta, ei tarkoita, että jokainen nainen tulisi valitsemaan saman valinnan. Sen myötä nämä moraalikysymykset ovat aina yksilöllisiä. Tässä esimerkissäkin vanhemmuutta ei pitäisi nähdä mielestäni universaalina velvollisuutena, vaan yksilön omana valintana josta yksilö kantaa vastuun suhteessa lapseen. Onko joku ylipäätään soveltuva vanhemmaksi ja miksi.

Sofia selailee jatko-opintojen hakuopasta. Tällä hetkellä tekisi mieli opiskella säveltäjäksi, vaikka vielä viime vuonna hän oli aivan varma, että hakee teatterikorkeakouluun. Sofian vanhemmat toivovat, että hän lähtisi opiskelemaan alaa, josta työllistyy varmasti. Mutta tarvitseeko maailma lisää viihdettä, taidetta vai peruspuurtajia oravanpyörään? Pitäisikö omat lahjat käyttää ennemmin ilmastonmuutoksen tai pakolaiskriisin ratkaisuun?

Pohdinnan ytimessä on kysymys yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan suhteista.

(Yhteiskunta = "ihmisen yhteiselämän järjestäytynyt muoto, joka koostuu vakiintuneista käytännöistä ja säännöistä rajatulla maantieteellisellä alueella; valtiota laajempi käsite, sillä valtio lakeineen ja hallintomuotoineen on vain osa yhteiskuntaa")

Melkein kaikki elämänvalinnat ja arkiset toimet liittyvät yhteiskuntaan. Vastuullinen ja vaikuttava vai helppo ja miellyttävä ammatti? Käytänkö aikani salilla, vapaaehtoistyössä vai perheeni kanssa? Ostanko piponi paikalliselta käsityöläiseltä vai halpaketjulta?

Ajattelemme, että olemme vapaita yksilöitä omine valintoinemme. Olemme kuitenkin aina jonkin yhteisön ja yhteiskunnan jäseniä, ja ne vaikuttavat meihin monin eri tavoin.

Yhteiskunta rajoittaa, mutta myös mahdollistaa. Hyvinvointivaltio takaa sosiaaliturvan, maksuttoman koulutuksen ja terveyspalvelut, mutta samalla yhteiskunta viekkaasti ohjaa elämäämme. Filosofia herkistää havaitsemaan yhteiskunnan vaikutuksen ja tarvittaessa myös haastaa sen.

(Hyvinvointivaltio = "valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten koulutuksesta, terveydestä ja riittävästä toimeentulosta; vrt. yövartijavaltio")

Tarvitsemme yhteisöjä elääksemme hyvää elämää. Niitä on erilaisia. Monille perhe ja suku on tärkein lähiympäristö. Entäs jos ei tapaa perhettään vain harvoin eikä jaa sen arvoja ja elämäntapaa, mutta kokee yhteenkuuluvuutta verkkoroolipelin kiltaan? Moni kuuluukin perheen lisäksi muihin yhteisöihin, jotka saattavat olla perhettä merkittävämpiä.

Monille työyhteisö ei ole vain toimeentulon lähde, vaan sosiaalinen ympäristö ja mahdollisuus edistää omia arvoja.

"Ihminen on yhteisöllinen eläin, zoon politikon!"

- Aristoteles



Joku sanoo että järjestelmä on mätä tai nuori maalaa seinään tekstin "Fuck the System", ketä nämä kritisoi?

Järjestelmä voi viitata moneen eri asiaan kuten yhteisöön, yhteiskuntaan tai valtioon. Arjessa näitä termejä käytetään ristiin, mutta filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä niillä on eroja.

valtio = "yhteiskunnan osa, jolla on oma vallankäyttö- ja oikeusjärjestys ja oikeus käyttää väkivaltaa maantieteellisesti rajatulla alueella; muodostaa yhdessä kuntien ja läänien kanssa yhteiskunnan julkisen sektorin"

Yhteisö on yhteiskuntaa pienempi, rajatumpi ja tiiviimpi. Perhe, jalkapallojoukkue, koululuokka ja bändi ovat yhteisöjä. Yhteiskunta on laajempi käsite, sillä siihen sisältyy kaikki ihmisen toiminta pankeista ja kaupoista kulttuuriin, mediaan ja elämäntapaan.

Joidenkin mielestä erillistä yhteiskuntaa yhteisön ulkopuolella ei ole edes olemassa. Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcher on lausunut seuraavanlaisen kannan, joka on jäänyt elämään: "Ei ole olemassa yhteiskuntaa, on vain yksilöitä ja heidän perheitään."

Saksalainen sosiologi Ferdinand Tönnies (1855-1936) hahmotteli yhteisön ja yhteiskunnan eroa historiallisesti. Varhaisessa kyläyhteisössä suhteet olivat tiiviit ja automaattiset. Kaikki tunsi toisensa ja jokainen tiesi paikkansa. Sepän kuuluu takoa, maanviljelijän tuottaa ruokaa ja papin rukoilla.

Yhteiskuntaan siirryttiin kaupunkilaistumisen myötä. Modernissa maailmassa naapurit eivät tunne toisiaan. Jokainen on oman onnensa seppä. Viljelijän pojasta ei välttämättä tule viljelijää. Yhteiskunnassa sosiaaliset suhteet ovat väljemmät ja yhteiselämää säätelevät perinteen sijaan lait.

Jos näin on, onko yhteiskunta ja valtio sitten yksi ja sama järjestelmä. Ei. Yksilöt ja yhteisöt tietyllä maantieteellisellä alueella, kuten Suomessa, muodostavat yhteiskunnan. Valtio viittaa vain hallinnon, lakien ja talouden järjestämiseen. Valtio on osa yhteiskuntaa.

Seinään maalattu graffitikin on osa yhteiskuntaa. Se on yhden kriittisen kansalaisen kannanotto. Nuori osallistuu julkiseen keskusteluun käyttämällä valitsemaansa mediaa, vaikka viestintätapa ei ole laillinen eikä sisältö rakentava.

"Mihin maailma on menossa?"

Miksi Tommi jää työttömäksi?

Yhteiskunta on kiehtova tutkimuskohde. Sitä ei voi nähdä, koskettaa tai maistaa. Silti yhteiskunnan rakenteet ja normit vaikuttavat meihin.

Yhteiskuntatieteissä lähestytään yhteiskuntaan liittyviä ilmiöitä monista eri suunnista. Ajatellaan työttömäksi jäänyttä Tommia. Mistä työttömyys johtuu? Millaista on työttömän elämä?

Yhteiskuntatieteet = "yhteiskuntaa tutkivat tieteet; pyrkivät selvittämään, miten asiat ovat ja mitkä mekanismit vaikuttavat yhteiskunnassa; eivät ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla; vrt. politiikka, yhteiskuntafilosofia"

Työttömyyttä voi aiheuttaa yleinen laskusuhdanne. Näitä talouden ilmiöitä, niiden syitä ja seurauksia tutkii kansantaloustiede.

On kiinnostavaa, miten Tommi tulee työttömänä toimeen ja onko hän vaarassa syrjäytyä. Näihin kysymyksiin etsii vastausta sosiaalipolitiikka-niminen tiede, joka selvittää esimerkiksi syrjäytymisen syitä ja vähäosaisten toimeentuloa.

Politiikan tutkimuksessa, jota on perinteisesti kutsuttu valtio-opiksi, voidaan puolestaan tutkia valtion toimien ja poliittisten päätösten roolia työllisyyden kannalta.

Ihminen ei ole saari, Tomminkin elämänkulkuun vaikuttavat kaverit, perhe ja kulttuuri. Sosiaalipsykologia on tiede, joka tutkii ihmisten toimintaa ryhmissä ja sosiaalisen ympäristn merkitystä ajattelulle ja toiminnalle.

Työttömyyden taustalla voi olla isompia yhteiskunnallisia tekijöitä, vaikkapa muuttunut elinkeinorakennenne tai uudenlaiset asenteet työntekoa kohtaan. Sosiologia on laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tarkastelee yhteiskunnan rakenteitaja niiden vaikutusta ihmisen toimintaan.

Jos yhteiskuntatieteet tarjoavat näin kattavat näkökulmat, mihin yhteiskuntafilosofiaa enää tarvitaan?

Yksi vastaus tulee Humen giljotiinista: siitä miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla. Vaikka kuvaisimme työttömyyden syitä ja seurauksia, arvottavat kysymykset jäävät avoimiksi. Tarvitsemmeko työtä elääksemme hyvää elämää? Määrittelemmekö liiaksi ihmistä työn tai työttömyyden kautta? Onko suuri osa töistä jopa vahingollisia ympäristölle?

Yhteiskunta on niin laaja käsite, että tutkimuksen ja filosofian kannalta onkin hedelmällistä jakaa iso kokonaisuus osiin, esimerkiksi instituutioiksi ja sektoreiksi.

instituutio = "yhteiskunnan organisaatio tai laitos, esimerkiksi armeija ja eduskunta; käsitteellä voidaan tarkoittaa myös vakiintunutta ja tärkeää tapaa, kuten avioliittoa tai kevätjuhlaa"

sektori = "yhteiskunnan osa-alue; esimerkiksi valtion ja kuntien muodostama julkinen sektori tai yrityksistä koostuva yksityinen sektori"

Instituutioiden tarkoitus on ohjata yksilöiden käyttytymistä, asettaa yhteisiä tavoitteita ja edistää yhteistyötä. Perinteisesti instituutioilla on tarkoitettu armeijan ja kirkon kaltaisia yhteiskunnallisia laitoksia.

Instituutioita on muuallakin. Sellaiseksi voi nimittää mitä tahansa yhteiskunnan kannalta tärkeää vakiintunutta käyttäytymismallia. Armeija, perhe, parkkipaikka ja loma ovat aivan erilaisia asioita, ne ovat silti kaikki yhteiskunnallisia instituutioita.

Miten jaetaan vastuu? Kenen pitäisi hoitaa vanhukset? Kuka saa rangaista rikoksista? Keskustelua vastuunjaosta helpottaa jako julkiseen, yksityiseen ja kolmanteen sektoriin.

Valtion ja kuntien instituutiot muodostavat julkisen sektorin ja yritykset yksityisen sektorin. Kolmanteensektoriin kuuluvat järjestöt, seurat ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset. Kolmannen sektorin yhdistyksistä käytetään myös nimitystä kansalaisyhteiskunta.

Eri kulttuurit ovat päätyneet eri ratkaisuihin. Italiassa vanhustenhoito on pääosin suvun ja kirkon vastuulla. Yhdysvalloissa useammat ihmiset maksavat itse paikastaan yritysten ylläpitämissä vanhainkodeissa. Pohjoismaissa kunnat järjestävät vanhuspalvelut.

Sen sijaan tietyissä kysymyksissä vallitsee laaja yksimielisyys. Poliisivoimat ja oikeuslaitos kuuluvat lähes kaikkialla julkisen sektorin vastuulle.

Missään valtiossa ei ole yksityisesti rahoitettua oikeuslaitosta, mutta sen sijaan poliisivoimat saattaa olla vartiointiyritysten kautta osittain ulkoistettu yksityiselle sektorille.

Yritykseltä ostettu tuomioistuin herättäisi kysymyksiä tuomioiden puolueellisuudesta ja pelkistä vapaaehtoisista koostuvat poliisivoimat eivät lisäisi kansalaisten turvallisuudentunnetta.

Millainen yhteiskunta Suomi olisi, jos mielenosoittaminen kiellettäisiin?

Suomalainen demokratia kaventuisi merkittävästi, koska se vaikuttaisi suoraan sananvapauteen, kokoontumisvapauteen ja poliittiseen osallistumiseen.

Käytännössä, ihmiset eivät voisi osoittaa julkisesti vastustavansa hallituksen päätöksiä. Valta keskittyisi enemmän politiikoille ja viranomaisille, koska kansalaisilla olisi vähemmän keinoja painostaa päättäjiä vaalien välillä. Tyytymättömyyttä tultaisiin ilmaisemaan toisilla tavoilla, kuten lakoilla, kansalaistottelemattomuudella ja verkkoaktivismiin. Suomea ei kansainvälisesti pidettäisi varsinaisesti demokratiana, vaan se muistuttaisi autoritaarista valtiota. Viranomaisten valvontavalta kasvaisi, sillä jotta kieltoa voisi valvoa, niin poliisin pitäisi puuttua kokoontumisiin aiempaa aktiivisemmin.

Filosofisesti, esimerkiksi liberaalin demokratian näkökulmasta John Stuart Mill korosti, että yhteiskunta tarvitsee myös "epämukavia" ja "häiritseviä" mielipiteitä voidakseen korjata virheitään. Jos mielenosoituksen kielletään, yhteiskunta voi menettää tärkeän itsekorjausmekanismin. Tasavaltaisen (republikaanisen) ajattelun näkökulmasta ongelma olisi se, että kansalaisista tulisi passiivisempia vallan kohteita. Vapaus ei tarkoita vain sitä, ettei valtio puutu elämään, vaan myös sitä, ettei kukaan hallitse mielivaltaisesti. Mielenosoitukset ovat yksi tapa osoittaa vallanpitäjille, että kansalaiset tarkkailevat heitä. Autoritaarisesta näkökulmasta kielto olisi hyväksyttävä, sillä jos yhteiskunnan tärkeimpänä arvona pidetään järjestystä, vakautta tai kansallista yhtenäisyyttä, mielenosoituksia voidaan pitää häiriötekijöinä. Tällöin kansalaisen tehtäväksi nähdään enemmän totteleminen kuin osallistuminen.

Foucault ja Marx ovat sanoneet, että mielenosoitusten kielto voi paljastaa yhteiskunnan todellisen luonteen. Mielenosoitusten kielto aina kertoo jotain vallanpitäjistä ja siitä, että kenen etua ne kiellot palvelevat.

Yksi syvimmistä yhteiskuntafilosofisista kysymyksistä onkin, että onko hyvä yhteiskunta sellainen, jossa ihmiset ovat hiljaa ja järjestys säilyy, vai sellainen, jossa ihmiset voivat avoimesti haastaa vallanpitäjiä, vaikka siitä syntyisikin konflikteja.

Filosofisesti mielenosoitusten kielto tarkoittaisi autoritaarisen yhteiskuntajärjestyksen kannatusta eli järjestyksen arvo asetetaan poliittisen osallistumisen ja julkisen erimielisyyden ilmaisemisen edelle.

Kamppailua yhteiskunnan suunnasta. Onko maahanmuutto toivottavaa vai ei? Pitääkö vähentää päästöjä vai parantaa yritysten kilpailukykyä, kumpi on tärkeämpää?

Tällaisten kysymysten ratkomiseen tarvitaan politiikkaa, joka sanana tulee kreikan kaupunkivaltiota tarkoittavasta sanasta polis. Politiikka on yhteisistä asioista päättämistä ja kamppailua suunnasta, johon yhteiskunta halutaan viedä. Siinä missä yhteiskuntatieteet pyrkivät selvittämään, miten yhteiskunta toimii, politiikka pyrkii vaikuttamaan siihen.

Politiikkaa tarvitaan, sillä yhteiskunnassa on erimielisyyksiä tavoitteista ja siitä, miten niihin tavoitteisiin pitäisi päästä.

Eikä kaikkea voi saada. Jos rahat uhkaavat loppua, valtio voi joko edistää kasvua tai nostaa verotusta, ottaa lainaa tai leikata julkisista palveluista. Toisinaan päättäjät esittävät ikävät päätökset välttämättöminä toimina, ikään kuin muuta vaihtoehtoa ei olisi.

Välttämättömyys on usein vain retorinen keino välttää vastuuta ja arvostelua. Jos vaihtoehtoja ei todella olisi, ei tarvittaisi myöskään muutoksen suunnasta tai tarpeellisuudesta väitteleviä politiikkoja ja filosofeja.

"Onko yksilö yhteiskuntaa varten vai toisin päin?"

Yhteiskuntaa koskevia kysymyksiä

Yhteiskuntatieteet: "Kuinka moni suomalainen kannattaa asevelvollisuuslain muuttamista yhdenvertaiseksi?"
Politiikka: "Pitäisikö asevelvollisuuslakia muuttaa?"
Yhteiskuntafilosofia: "Mitä on yhdenvertaisuus?"

Yhteiskuntatieteet: "Mitä yhteisiä piirteitä syrjäytyneiden nuorten kokemuksissa on?"
Politiikka: "Olisiko perustulo toivottava tapa ehkäistä syrjäytymistä?"
Yhteiskuntafilosofia: "Mitä on syrjäytyminen?"

Yhteiskuntatieteet: "Ovatko kovemmat rangaistukset vähentäneet rikollisuutta?"
Politiikka: "Pitäisikö rangaistuksia koventaa?"
Yhteiskuntafilosofia: "Mikä on rangaistusten tehtävä?"

Yhteiskuntatieteet: "Millaisia eri yhteiskuntamalleja maailmalla esiintyy?"
Politiikka: "Pitäisikö Suomen perustuslakia muuttaa?"
Yhteiskuntafilosofia: "Millainen on hyvä yhteiskuntamalli?"

Yhteiskuntatieteet: "Millaiset tuloerot Suomessa on?"
Politiikka: "Pitäisikö tuloeroja kaventaa?"
Yhteiskuntafilosofia: "Millä perusteella tuloeroja voi pitää oikeudenmukaisina?"

Yhteiskuntatieteet: "Mitkä seikat vaikuttavat talouskasvuun?"
Politiikka: "Mikä olisi paras poliittinen keino edistää talouskasvua?"
Yhteiskuntafilosofia: "Onko talouskasvu toivottavaa?"

Yhteiskuntatieteet: "Mitkä tekijät aiheuttavat pakolaisuutta?"
Politiikka: "Pitäisikö Suomen lisätä humanitaarista maahanmuuttoa?"
Yhteiskuntafilosofia: "Mikä on yksittäisen maan globaali vastuu?"

Yhteiskuntafilosofia tutkii, haastaa ja oikeuttaa.

Yhteiskuntafilosofia menee politiikkaa pidemmälle. Kun politiikko miettii, mitkä toimet ovat kansaa miellyttäviä, tehokkaita ja laillisia, filosofi painii perimmäisten kysymysten kanssa: Mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa? Miksi tasa-arvo ja vapaus ovat hyviä tavoitteita?

Yhteiskuntafilosofiassa onkin paljon samaa kuin normatiivisessa etiikassa. Tavoitteena ei ole vain kuvailla maailmaa, vaan ottaa kantaa siihen, millaista sen pitäisi olla.

Jos joku kysyy että miksi opiskelet yhteiskuntafilosofiaa, voit vastata pohtivasi, miten parantaa maailmaa.

Yhteiskuntatieteitä ei kuitenkaan kannata sivuuttaa. Maailmaa on vaikea saada paremmaksi, jos ei tiedä, millainen se on. Historian ja yhteiskuntatieteiden avulla voi rakentaa kokonaiskuvan, aikalaisanalyysin. Se auttaa ymmärtämään räikeimpiä epäkohtia ja mitä niiden korjaamiseksi voi tehdä.

aikalaisanalyysi = "sen tutkimusta, millaisessa maailmassa nykyään elämme; pyrkii usein esittämään kriittisiä havaintoja nykyajasta"

Hyvä filosofi osaa myös haastaa omaa aikaansa. Vääryydet ovat usein pesiytynyt "itsestäänselvyyksiin" ja siihen, mitä pidetään "normaalina". Yhteiskuntafilosofia vapauttaa aikalaissokeudesta eli kyvyttömyydestä nähdä oman aikakauden päättömyyksiä.



Miksi raha on hyvä keksintö? Lue feissarimokat -sivustolta lyhyt keskustelu aiheesta.



Ei jumalauta miten vitun tyhmä akka. Hävettää olla nimikaima tuollaiselle typerykselle.

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | 1. Vertaile

Selaa tämän kirjan sisällysluetteloa ja tutustu kurssin aiheisiin.

a) Missä muissa lukion oppiaineissa käsitellään samoja teemoja?

Sisällysluettelon sisältöä käsitellään pääosin yhteiskuntaopissa ja historiassa. Kaikki muut sisällysluettelon asiat ovat yhteiskuntaopista tuttuja, mutta sitten etenkin kolmannen jakson asioita käsitellään paljon historiassa.

b) Kuinka näkökulmat yhteiskuntaan eroavat toisistaan näissä oppiaineissa?

Historiassa yhteiskuntaa tarkastellaan prosessin kautta, että miten yhteiskunnasta on tullut tietynlainen ja siinä kontekstualisoidaan ideoiden syntyä materiaalisten olosuhteiden tuloksena. Yhteiskuntaopissa taas pyritään selittämään yhteiskuntaa deskriptiivisesti, mutta siinä ei yhteiskuntafilosofian tapaan oteta normatiivisesti kantaa, että millainen yhteiskunnan pitäisi olla.

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | 2. Anna esimerkki

Anna esimerkki seuraavista:

a) yhteisö

Ortodoksinen kirkko on uskonnollinen yhteisö. Se on Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa oleva autonominen kirkko. Kirkolla on virallinen asema Suomen lainsäädännössä ja täten oikeus kerätä jäseniltään kirkollisveroa.

Lähde:

1. Suomen ortodoksinen kirkko - ort.fi

b) yhteiskunta

Jälkiteollinen yhteiskunta. Siinä teollisuusyhteiskunta (industrial society) muuttuu palveluyhteiskunnaksi (service society) ja tarkemmin ottaen, informaatioyhteiskunnaksi.



Jälkiteolliseen yhteiskuntaan tiivistyy se, että miksi korkealle kouluttautuminen on tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.

Lähteet:

1. Jälkiteollinen yhteiskunta informaationyhteiskuntana (https://journal.fi/inf/article/view/2331/2169)
2. Clark's Sector Model, US (https://www.63alfred.com/whomakesit/clarksmodel.htm)

c) valtio

Liittovaltio eli federaatio. Yhdysvallat ja Venäjä ovat merkittävimmät liittovaltiot. Liittovaltiot koostuvat Yhdysvaltojen tapauksessa 50 osavaltiosta ja Venäjällä eri federaatiopiirit, joiden sisällä on alueita ja tasavaltoja, kuten Karjalan tasavalta.

Lähde:

1. Venäjän federaatiopiirit - fi.wikipedia.org

d) julkisen sektorin toimija

Kela. Lakisääteinen sosiaaliturvarahasto, joka vastaa Suomessa asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa. Kela toimii Suomen Eduskunnan valvonnassa, vaikka sillä onkin oma hallinto ja talous.

Lähde:

1. https://www.kela.fi/organisaatio
2. https://www.kela.fi/toiminta

e) yksityisen sektorin toimija

Nordea. He ovat sanojensa mukaan koko Pohjoismaiden suurin rahoituspalveluyritys ja pankki. Nordea työskentelee Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Omien sanojensa mukaan heidän pankkinsa sijaitsevat Pohjoismaissa siksi, koska kaikki nämä maat ovat vakaita demokratioita joissa korruptio on vähäistä. Nordean suuruus on noin 700 miljardin euron arvoinen, eli suurin osa Nordean omaisuudesta ei ole suomalaisten asiakkaiden, vaikka pankki sai alkunsa Suomessa. Vertailupohjana voi käyttää sitä, että Suomen bruttokansantuote on noin 234 miljardia euroa.

Lähteet:

1. https://www.nordea.com/en/investors/fact-sheet
2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous

f) kolmannen sektorin toimija

Suomen Punainen Risti eli SPR. Suomen punainen risti on humanitaarinen avustusjärjestö, jonka tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla. Se kuuluu kansainväliseen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen.

Lähde:

1. https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestotoiminta/jarjestotoimintaan-liittyvat-julkaisut/vuosikertomukset/spr_vuosikertomus_2025_fi.pdf

g) yhteiskuntatiede

Sosiologia on yhteiskuntatiede. Se tutkii yhteiskunnan rakennetta ja sosiaalista toimintaa teoriassa ja käytännössä. Sosiologia elää yhteiskunnan mukana. Tarkastelukohteita voivat olla esimerkiksi globalisaatio, yhteiskunnan rakenteet, kulttuuriset käytännöt, tavat, yhteiskunnallinen liikehdintä ja siihen osallistuminen, maahanmuutto, siirtolaisuus, kaupunkilais- ja maalaiselämä, media, teknologia, sukupuoli, seksuaalisuus, tiedepolitiikka, eriarvoisuus, riippuvuus, terveys, sairaus, työnteko, työttömyys, lapsuus, nuoruus, ikääntyminen, instituutiot, organisaatiot, yhteisöt, vuorovaikutus, sosiaaliset verkostot, ihmisten arvot ja puhetavat.

Sosiologia on yksi valtiotieteellisen tiedekunnan suurimmista tieteenaloista (ainakin Helsingin yliopistossa).

Lähde:

1. https://www.helsinki.fi/fi/valtiotieteellinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-ja-tutkimusyksikot/sosiologia

h) poliittinen päätös

Suomen NATO-jäsenyys. Se herättää kysymyksen siitä, että milloin on tarpeen ajaa poliittisia päätöksiä epädemokraattisesti. NATO-jäsenyydestä suomalaiset eivät saaneet äänestää, vaan se oli Eduskunnan kansanedustajien äänestämä päätös. Näin siinä epäsuorasti sen pelon, että gallupit siitä että enemmistö suomalaisista kannattaa NATO-jäsenyyttä, eivät olisikaan pitäneet paikkaansa ja siten Suomen turvallisuus olisi uhattuna, jos suomalaiset olisivat äänestäneet kielteisesti. Tämä ei ole aivan tuulesta temmattu pelko, koska Marinin hallituksen aikana vain 10-11 % suomalaisista oli täysin samaa mieltä sen kanssa että meidän pitäisi liittyä Natoon, mutta sitten keväällä 2022 kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin Nato-jäsenyyden kannatus oli 36 %:n luokkaa. Lyhyessä ajassa kannatus kolminkertaistui, mutta näkemysten vakiintumiselle ei ole ikinä täyttä varmuutta.


Lähde: "Suomen tulisi liittyä Natoon" (%) Kuva: EVAn Arvo- ja asennetutkimus.

Kyllä se päätös saa miettimään, että mitä legitiimiyttä koko demokratialla edes on, jos ei anneta kansalaisten päättää, koska he olisivat liian tyhmiä ymmärtämään, että mikä on yhteisen edun mukaista. Minä en vastusta Nato-jäsenyyden epädemokraattisuutta, päin vastoin, se oli välttämätöntä. Se kuitenkin, että kyllä se saa pohtimaan, että eikö missä tahansa muussakin asiassa demokratiaa voi kaventaa tai jopa purata demokratia kokonaan ja korvata sen epistokratialla.

i) yhteiskuntafilosofinen kysymys

Missä menee yksilönvapauden ja yhteisen edun raja?

Ajattelen tämän kysymyksen olevan mielenkiintoinen siinä mielessä, että liberalismissa uskotaan ihmisen olevan lähtökohtaisesti vapaa toimimaan siten miten haluaa, mutta samalla, ihmisellä on velvollisuuseettisiä vastuita. Myös yleisesti sanotaan, että "kun ihmisellä on vapautta, niin hänellä on myös vastuuta". Vastuut ja velvollisuudet ovat paradoksaalisesti asioita, jotka nimenomaan ovat vapauden kaventamista. Liberalismissa totta kai ymmärtää sen, kun sanotaan, että jokainen on vastuussa omasta elämästään, niin sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisen pitää kantaa vastuu omista valinnoistaan, jopa silloinkin, kun joku toinen tai yhteiskunta laajemmin painostaa häntä valitsemaan tien joka johtaa turmioon. Mutta siinäkin yleensä sitten ajatellaan, että mikä on se yksilön oma etu. Samalla kuitenkin meillä on liberaalissa yhteiskuntajärjestyksessä asioita, jotka eivät edistä yksilönvapauksien toteutumista, vaan joskus on pakko ajatella kollektivistisesti. Jos esimerkiksi ajatellaan vaikkapa työnjakoa, niin vaikka se apurahataiteilija haluaisi jatkaa taiteilijana oloa, niin yleinen yhteiskunnan etu on saada se apurahataiteilija luopumaan taiteesta täyspäiväisenä työnä, tehdä siitä vain vapaa-ajan harrastus/elämäntyyli ja saada hänet menemään vaikkapa raksalle töihin, jossa hänestä olisi enemmän hyötyä.

Ajattelen että vapauden moraalinen perusta on siinä, että me ei olla ikinä valittu syntyä tähän maailmaan, joten se on moraalisesti väärin rajoittaa toisen oikeutta olla vapaasti oma itsensä ilman mitään pätevää syytä. Ajattelen myös, että kaiken moraalin perusta on tämä sama antinatalistinen näkemykseni, että kärsimystä pitää minimoida sen tähden, että me ei olla muutenkaan koskaan kysytty syntyä tähän maailmaan. Se että ihminen on edes syntynyt tänne, on vääryys, ja se on sitä suurempi vääryys, mitä enemmän niin huolenpitäjät kuin yhteiskunnan jäsenet kohtelevat yksilöä kaltoin. Samalla ajattelen utilitarismin hengessä niin, että joskus ihmisen pitäisi todistaa oikeasti olevansa asemansa arvoinen. Tämän kantani perusta on siinä, että ihmiset jotka eivät koskaan pyytäneet syntyä tänne, käyttävät tuhottoman määrän aikaa resurssien hankkimiseen, jotta joku toinen säilyttäisi asemansa, kuten tässä tapauksessa se apurahataiteilija. Mielestäni apurahataitelijan pitäisi lopettaa tekemästä taidetta veronmaksajien piikkiin, sillä hänen taiteensa ei ole niin arvokasta, että joku vapaaehtoisesti haluaisi maksaa siitä, ja verovaroin annettu apuraha on käytännössä veronmaksajalta ryöstämistä, arvottoman taiteen pakkolunastamista.

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | 3. Pohdi

Miten käsitteet valtio ja yhteiskunta eroavat toisistaan? Millainen voisi olla valtioton yhteiskunta?

Tähän kysymykseen tiivistyy se, että miksi filosofi Jean-Jacques Rousseaun käsite "yhteiskuntasopimuksesta" tuntuu mielestäni harhaanjohtavalta. Se mitä Jean-Jacques Rousseau kuvaa yhteiskuntasopimukseksi, on todellisuudessa pikemminkin "valtiosopimus", koska siltähän se käytännössä kuulostaa.

Yhteiskuntasopimusta käytetään perustelemaan filosofisesti sitä, että miksi valtio ja oikeusjärjestys ovat olemassa. Yhteiskuntasopimus on koherentti selitys sille, miksi ihmiset muodostaisivat valtion eivätkä eläisi anarkiassa.

Uskottiin siis, että ihmiset olivat solmineet yhteiskuntasopimuksen, koska he eivät pitäneet siitä, että elettiin luonnontilassa. Luonnontila oli esioikeudellinen yhteiskunta, jossa ei ollut lakeja eikä valtiota, vaan kaikki vallankäyttö perustui luonnonlakeihin eli lakeihin siitä, että ainoastaan vahvin voittaa. Sellaisessa yhteiskunnassa ei ole luottamusta, missä ihminen voi vain tappaa toisen ihmisen ilman mitään seuraamuksia.

Yhteiskuntasopimus ei tapahdu kertarysäyksellä, vaan se on siirtymä. Ensin eletään luonnontilassa, jossa ihmiset eivät käytännössä sitoudu toisiinsa vaan pelkästään vahvin yksilö voittaa. Sitten syntyy yhteisö eli käytännössä pieni yhteiskunta, jossa jokin suuri porukka noudattaa heidän laatimia sääntöjä, normeja ja ohjeita hylkäämisen uhalla. Ne eivät ole lakeja eli kirjalliseen muotoon kirjoitettuja dogmeja, vaan sellaisia asioita joita omaksuu sosialisoitumisprosessin kautta. Sitten syntyy varsinaisesti yhteiskunta, eli ihmiset lisääntyvät, rakennetaan hallintoa, luodaan lakeja joita kaikkien pitää noudattaa ja näin. Se kannustin ihmisen käyttäytyä hyvin tulee jo yhteisövaiheessa, kun ihminen ei voi riskeerata omaa henkeään kapinoimalla yhteisöään vastaan joutuen itse metsästämään ja keräämään ruokansa raskaissa olosuhteissa vajaavaisella energialla. Joukossa työtaakka on vähäisempi.

Yhteiskunta ja valtio käsitteinä eroaa toisistaan siten, että yhteiskunta on mikä tahansa joukko joka koostuu ihmisistä, ja valtio hallinnointia, jolla taataan yhteiskunnan mutkattomampi toiminta. Yhteiskunta on yhteiskunta, vaikka sen yhteiskunnan jäsenet ratsastaisivat aasilla, mutta yhteiskuntaan syntyy valtiorakenteet silloin, kun verovaroin kustannetaan yhteiskunnan jäsenille kohtuuhintainen julkinen liikenne. Myös lain luominen ja sen noudattaminen ovat tärkeitä, ne eivät ole vain pinnallisia normeja, vaan vakiintuneita yleissitovia sääntöjä joita kaikkien pitää noudattaa.

Olen myös lukenut jonkin verran anarkistien ajatuksia ja tullut siihen lopputulokseen, että valtioton yhteiskunta on mahdollista, mutta siitä ei tule sellaista anarkistista utopiaa, vaan Rousseaun kuvaama luonnontila jossa vahvin tulisi voittamaan. Anarkistisessa teoriassa aukkona on se, että muistan joskus kuulleeni anarkisteilta sellaisen letkautuksen, että "kyllähän anarkistisessa yhteiskunnassa olisi edelleen joitain valtapositioita, mutta niiden legitiimiys pitäisi perustella juurta jaksaen, se valta-asema pitäisi ansaita meritokraattisesti", niin anteeksi mutta, kerro meille toki että miten nyky-yhteiskunnassa se valta-asema ei mukamas määräydy jo nykyiseltään pätevyyden kautta?

Tässä yhteiskunnassa pelkästään jo töihin meneminen tai akateeminen positio vaatii sitä, että sinulla täytyy olla tietynlainen koulutus, älliä päässä, jotkut sertifikaatit ja korttikurssit tehtynä, halu oppia, olla ahkera, ja näin. Menestyvänä yrittäjänäkin, ihminen tekee sellaisia tuotteita, joita toiset tarvitsevat. En tajua, että mitä vielä anarkistit haluavat. Tuntuu että anarkismi on pelkkä coping-mekanismi sille, että ei haluta hyväksyä sitä omaa osaansa. Jos olisit kerta niin tärkeä ja perkeleen pätevä, niin miksi et ole nyky-yhteiskunnassa korkeassa positiossa?

Puhuin äsken vasemmistoanarkisteista, mutta mielestäni sellaiset anarkokapitalistit ovat vielä älyttömämpiä. Vasemmistoanarkistien tapauksessa tuntuu, että heidän aatteensa on coping-mekanismi sitä vastaan, että täytyy kohdata se tosiasia, ettei ehkä ole niin tärkeä henkilö, että ansaitsee käyttää valtaa, mutta anarkokapitalistit ihan suoraan sanottuna eivät oikein ymmärrä, että miten tämä yhteiskunta edes toimii. Syy varmasti on siinä, että monet anarkokapitalistit eivät ole käyttäneet paljoakaan julkisrahoitteisia palveluita, mutta silti sitä yllättyy että eivätkö he ole siltikään koskaan havaihtuneet, että mitä kaikkea yksityinen sektori ei ikinä ottaisi hoidettavakseen, vaan julkinen sektori ottaa ne asiat haltuun.

Anarkokapitalistien toivomaa yhteiskuntaa ei suotta kutsuta Ancapistaniksi. Internet-yhteydet, autoteiden huoltaminen, terveydenhuollon haastavimmat leikkausoperaatiot, oikeusjärjestelmä, pankkijärjestelmä, ovat viime kädessä julkisrahoitteisia. Minua huvittaa tästä syystä etenkin sellaiset anarkokapitalistit, jotka ovat kryptovaluuttamyönteisiä, eikä tämäkään ole mikään ihan marginaaliporukan juttu. Argentiinan pääministeri Javier Milei loi meemikolikon nimeltään $Libra jota epäiltiin rug pull-huijaukseksi, eli ihmiset investoivat meemikolikkoon ja sitten menettävät rahansa, kun meemikolikon alkupääoma otetaan sieltä meemikolikon tekijän ja hänen lähipiirinsä kanssa pois arvonnousun jälkeen. Sama homma oli Donald Trumpin luoman $Trump-kolikon tapauksessa. Yhdysvaltojen Department of Goverment Efficiency on bakronyymi sanalle Doge, joka viittaa Doge-meemiin ja Dogecoiniin, jota Elon Musk oli mainostanut paljon.

Yleensä kryptomyönteiset anarkokapitalistit eivät ymmärrä edes sitä, mistä raha edes tulee. Okei, haluatte olla niin anarkisteja, että haluatte päästä pankkien vallasta eroon ja olla vapaita kryptovaluutan käyttäjiä. Milloin viimeeksi ostitte kryptoilla mitään? Miksi te luotatte enemmän johonkin randomiin kryptovaluutan luojaan kuin pankkijärjestelmään, jonka alkulähteenä on valtiolliset pankit? Jos valtiollisia pankkeja ei olisi, millä te ostaisitte kryptonne? Yleensä anarkokapitalistit vetoavat, että eihän pankeilla pitäisi olla valtaa määritellä rahan määrää, mutta tässä tullaan tismalleen samaan ihmetykseen kuin vasemmistoanarkistien tapauksessa. Mikä näiden pankkien vallan legitiimiydessä on muka vialla? Sitä rahaa on tasan yhtä paljon, miten paljon ihmiset ottavat velkaa, eli miten paljon rahalle käytännössä on kysyntää. Te annatte siis jonkun randomin kryptojäbän päättää teidän puolestanne että kuinka paljon rahaa laitetaan liikenteeseen, kun perinteisessä pankkitoiminnassa ihan siis, ihmiset itse ottavat velkaa. Sitten jos sitä velkaa ei perinteisessä pankissa saa, niin se on ihan itsesi parhaaksi, ette kuitenkaan pysty maksamaan sitä velkaa takaisin. Niin mietin että onko tämä kenties ylivelkaantuneiden kapitalistien halikerho vai mitä?

Lähteet:

1. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yhteiskuntasopimus
2. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:luonnontila
3. https://en.wikipedia.org/wiki/$Libra_cryptocurrency_scandal
4. https://en.wikipedia.org/wiki/$Trump
5. https://en.wikipedia.org/wiki/Department_of_Government_Efficiency

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | 4. Pohdi

Kun rehtori ostaa koululle tietokoneen, koulu on ostanut tietokoneen. Kun rehtori varastaa tietokoneen, sitä ei ole varastanut koulu vaan rehtori yksityishenkilönä. Pohdi, milloin yksilöt ovat itse vastuussa teoistaan ja milloin he edustavat yhteisöä.

Kun rehtori ostaa läppärin, niin hän toimii koulun edustajana. Osto nähdään koulun tekemäksi, vaikka käytännössä päätöksen teki vain tämä rehtori. Vastuu ja seuraukset kohdistuvat ensisijaisesti kouluun organisaationa.

Kun rehtori ostaa tietokoneen koululle, hänellä on tehtävänsä puolesta oikeus tehdä hankintoja. Hän toimii koulun nimissä, käyttää koulun varoja ja tavoittelee koulun etua. Siksi teko luetaan koulun teoksi.

Varastamisen tapauksessa tilanne on erilainen, koska rehtorilla ei ole oikeutta käyttää asemaansa varkauden tekemiseen, eikä yhteisö antanut siihen valtuutusta. Vaikka hänen asemansa mahdollisti varkauden, itse teko ei kuulu hänen tehtäviinsä. Siksi vastuu kohdistuu ensisijaisesti häneen yksilönä. Rikosoikeudellinen vastuu kuuluu hänelle henkilökohtaisesti.

Silti yhteisö voi kantaa osan vastuusta siltä osalta, että valvonta on ollut puutteellista, jotkut ovat mahdollisesti mahdollistaneet varastamisen ja pitäisi antaa rehtorille potkut koulusta, jotta tätä ei tapahtuisi toiste. Mutta yhteisö ei ole vastuussa työntekijöiden täysin omavaltaisista ja yksityisistä rikoksista. Esimerkiksi, koko koulu ei ole vastuussa siitä, jos heidän oma opettajansa kohdistaa lähisuhdeväkivaltaa vaikkapa omaan vaimoonsa, mutta häneltä itseltään voidaan ottaa opetuslupa pois (peruskoulun opettajilla muistaakseni täytyy olla täysin nuhteeton tausta). Eihän siinä olisi mitään järkeä, jos kaikilta opettajilta otetaan opetuslupa vain siksi, koska yksi opettaja on väkivaltainen ja menetti opetuslupansa.

Yleisesti voidaan sanoa, että yksilö edustaa yhteisöä silloin, kun hän toimii yhteisön tavoitteiden, sääntöjen ja hänelle annettujen valtuuksien puitteissa. Sen sijaan, hän on itse vastuussa, jos hän käyttää asemaansa omiin tarkoituksiinsa, rikkoo sääntöjä ja toimii ilman valtuutusta. Raja ei kuitenkaan aina ole selvä. Yrityksen johdon laittomat päätökset voivat olla samalla sekä yksilöiden että koko organisaation tekoja, jos ne on tehty yrityksen hyödyksi, osana sen toimintaa. Esimerkkinä vaikkapa korruptio, on hyvin vaikeaa tietää että ovatko ne osa yksittäisten henkilöiden tekoja, vai onko organisaatio rakenteellisesti aivan läpimätä.

Filosofinen kysymys piileekin siinä, voiko yhteisö olla moraalisesti vastuullinen vai ovatko vastuun kantajia aina lopulta yksilöt. Ajatellaan, että yhteisöillä on jonkinmoinen kollektiivinen vastuu, mutta yksilöiden henkilökohtaista vastuuta ei voida koskaan siirtää kokonaan yhteisölle. Yksilö toimii myös aina moraalisena toimijana, vaikka hän edustaisi jotakin suurempaa ryhmää.

Thomas Hobbes puhuu esimerkiksi valtiosta "keinotekoisena henkilönä", joka toimii edustajiensa kautta. Kun virkamies käyttää hänelle annettua toimivaltaa, hänen tekonsa voidaan lukea valtion tai organisaation teoiksi.

John Searle taas puhuu siitä miten instituutiot perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin sääntöihin, ja sen tähden, tietty ihminen saa tietyssä asemassa oikeuden tehdä päätöksiä muidenkin puolesta. Rehtori voi ostaa tietokoneen koululle, koska instituutio antaa hänelle yhteisesti hyväksyttyihin sääntöihin ja linjauksiin nojaten vallan. Ilman näitä sääntöjä ja linjauksia, hänen allekirjoituksensa olisi vain yhden yksityishenkilön allekirjoitus. Hänen allekirjoituksensa on myös niiden satojen ihmisten allekirjoitus, jotka sitoutuvat noudattamaan näitä sääntöjä ja linjauksia.

Varkautta ei lasketa yhteisön teoksi, koska edustaminen on rajattua. Jos hän toimii sääntöjen vastaisesti, hänen katsotaan irtautuvan edustajan roolistaan ja toimivan omana itsenään. Jotkut kollektivistit kuitenkin haastavat tätä ajatusta. Organisaatiot usein hyötyvät siitä, että he voivat ottaa kunnian onnistumisesta mutta sysätä epäonnistumiset "muutamien pahojen yksilöiden" syyksi. Kollektivistisesta näkökulmasta rehtorin varkaus voi olla koulun ongelma, jos rakenteet mahdollistivat ja kannustivat väärinkäytökseen.

Radikaalimpi kysymys on, että onko yhteisöillä lainkaan omaa toimijuutta. Individualistien mielestä, ei. Yksilöt ajattelevat, tahtovat, toimivat, joten kaikki vastuu palautuu aina lopulta yksilöihin. Kollektivistien mukaan organisaatioilla kuten valtioilla, yliopistoilla ja yrityksillä on päätöksentekorakenteita, tavoitteita ja jatkuvuutta, jotka tekevät niistä enemmän kuin pelkän yksilöjoukon.

Yhteiskuntafilosofiassa ei ole yksimielisyyttä sen suhteen, miksi rehtorin ostos on "koulun teko" mutta varkaus "rehtorin teko". Monien mielestä kyse on vain normatiivisesta valinnasta. Haluamme liittää yhteisöön ne teot, jotka syntyvät yhteisön hyväksymien sääntöjen kautta, ja erottaa siitä yhteisöstä ne teot, jotka rikkovat näitä sääntöjä. Kaikista kriittisimmät ja kyynisimmät puolestaan kysyvät, onko tämä joskus vain kätsy tapa suojella instituutioita vastuulta.

Ajattelen kuitenkin niin, että mielivaltaiset normatiiviset valinnat siitä, että mitkä lasketaan yhteisön saavutuksiksi ja mitkä yksittäisten ihmisten synneiksi joilla ei ole mitään tekemistä yhteisön kanssa, on ihmispsykologisesti odotettuja. Se on ymmärrettävää, että ihminen haluaa säilyttää positiivisen kuvan itsestään ja omasta viiteryhmästään. Se on psykologinen välttämättömyys organisaatiossa toimimiselle. Olisi hyvin vaikeaa tehdä töitä sellaisessa organisaatiossa, johon on kyynistynyt eikä siinä näe mitään hyvyyttä. Ihmisen on pakko nähdä hyvää edes jossakin pysyäkseen järjissään. Myös koko yhteisön leimaaminen yksittäisen ihmisten omaehtoisista rikoksista on kohtuutonta. Samalla, se on myös ymmärrettävää, jos ihminen haluaa ottaa etäisyyttä johonkin organisaatioon, jonka parissa työskentelystä kokee eettistä stressiä. Esimerkkeinä vaikkapa sosiaali- ja terveysalan työpaikka, jossa työntekijöitä ei kiinnosta hoitaa asiakkaitaan, terveysvakuutusyhtiö joka antaa provikkaa kielteisistä päätöksistä vaikka kielteiset päätökset johtaisivat henkilön kuolemaan tai jonkin valtion armeijan leivissä oleminen samalla, kun näkee aloitetun sodan turhamaisena.

Kuitenkin, haastetaanpas tätäkin. Eipähän positiivisen kuvan säilyttäminen itsestä ja viiteryhmästä ole eettisesti ongelmatonta. Hannah Arendtin löydökset siitä, miten saksalaiset kykenivät tekemään Natsi-Saksassa systemaattista tuhoa ja elämään ikään kuin mitään ei tapahtuisi samalla kun kasuaalisti tehdään töitä keskitysleireillä, juontaa juuri tästä positiivisen omakuvan säilyttämisestä. Tätä pahuuden arkipäiväistymistä kutsutaan pahuuden banaaliudeksi. Ihminen myös copee syyllisyyttään toitottamalla oikeudenmukaisuusharhansa (engl. Just-World fallacy) kyllästämää mielen litanniaansa, että kyllähän maailma on aina reilu. Mutta ei maailma ole aina reilu. Etkä sinä tässä ole reilu, siksi sinä toitotat olevasi reiluuden puolella, oikeuden puolella, tiedät sen itsekin että olet syvässä itsepetoksessa.

Läppärin varastaneesta rehtorista Natsi-Saksan keskitysleirien työntekijöiden oikeudenmukaisuusharhaan. Mitäpä yhteiskuntafilosofinen pohdinta olisikaan ilman pakollista natsikorttia? Godwinin lakia pitää joskus noudattaa.

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | 5. Ota kantaa ja perustele

Mitkä ovat suurimmat nyky-yhteiskunnan epäkohdat, joita vuoden 2060 ihmiset katsoisivat kummeksuen? Miksi?

Uskoisin tulevaisuuden menevän siihen suuntaan, että kun tekoäly tulee korvaamaan paljon työpaikkoja ja sen jälkeen ihmisen ei tarvitsisi tehdä töitä, kun robotit keräisivät kaikki resurssit, niin se siirtymä ihmistyöntekijälähtöisestä taloudesta kaiken automatisointiin ja rahan olemassaolon lakkaamiseen, tulee olemaan aika brutaali.

Rahan ja sen olemassaolosta aiheutuvan velka eivät ole olemassa vain säilyttääkseen arvoa, vaan myös siksi, että se on ruoska, jonka avulla ihminen oikeasti saadaan tekemään töitä. Kun ihminen ottaa velkaa, niin siitä syntyy aina lisää rahaa ja korko on rahan ostohinta. Ihmisten velkaannuttaminen on tarkoituksenmukaista, koska jos ihmisillä ei olisi velkaa, niin ei kenelläkään olisi aitoja kannustimia tehdä töitä. Ihminen voi aina olla loppuelämäkseen vaikka tuilla, jos omat toiveetkin elämältä ovat pieniä, mutta sillä sekunnilla kun tuilla eläjä vaikkapa velkaantuu kun lähtee opiskelemaan, niin se kannustaa ihmistä viimein hakemaan töitä, koska on pakko. Ei niitä opintolainavelkoja tuilla makseta. Se tulee melko kalliiksi, jos julkisrahoitteisesti tarjotaan koulutusta, eikä koulutettu osaa hyödyntää oppimaansa tietoa niin, että se maksaisi itsensä takaisin. Siksi velka on julkisrahoitteisen koulutuksen kannalta pakollista.

Sitten kun tekoäly tulee ja korvaa merkittävän osan työstä, niin ei enää tarvita ihmistä eikä sitä ihmistä, eikä ihmistä työhön ruoskivaa rahaa ja velkaa. Välivaiheessa kohti ihmistyökeskeisestä rahataloudesta tekoälytyökeskeiseen rahattomaan talouteen eli tietynlaiseen pulanjälkeisen ajan teknoutopiaan (engl. post-scarcity technoutopia) niin osa ihmisistä pitää enemmin tai myöhemmin laittaa perustulolle, etteivät he ole aivan tyhjän päällä. Samalla tässä tulee se kysymys, joka tulee ajamaan yhteiskunnan melkoiseen kaaokseen, jos sille ei löydy vastausta: milloin ihminen on aidosti oikeutettu perustuloon ja pysyvään työstä vapautumiseen? Jos esimerkiksi robotti korvaa 40-vuotiaan taksikuskin duunit, voiko häntä vaatia kouluttautumaan sellaiselle alalle jonne hän ei joko fyysisistä tai mielenlaadullisista syistä lainkaan sovellu, jos se on ainoa työ jota ihmiset voivat tehdä, jota robotit eivät ole korvanneet? Alkaako ihmiset vain öyhöttää, että kyllä nyt tuon autistin on pakko kouluttautua hoitoalalle, vaikka melkein kenenkään keskivertoautistin toimintakyky ei riitä sellaiselle alalle.

Uskoisin siihen, että moni 2060-luvulla katsoisi kummeksuen sitä, miten hanakasti ihmiset pysyisivät ihmistyökeskeisen rahatalouden vanhoissa rakenteissa kiinni, jarruttavat täten kehitystä eivätkä ymmärrä sitä ironiaa, että miten he tekevät karhunpalveluksen juuri itselleen ja omia tavoitteitaan sabotoiden. Niin köyhien kuin rikkaiden tapauksessa.

Minua on esimerkiksi huvittanut vasemmistolaiset uusluddiitit, jotka ovat aina inisseet, että tekoäly vie meidän duunit ja me ollaan varattomia, tämä on sortoa. Samalla he ovat aina tässä ihmistyöläisten taloudessa sanoneet, että työt vievät kohtuuttoman määrän aikaa elämästä, ei kenenkään pitäisi olla 8 tuntia töissä joka päivä, vaan pelkästään neljä päivää viikossa. No eikö tekoälyn aikana olisi kivaa, kun se työtaakka olisi vaikka sen nolla tuntia viikossa loppuelämäksesi? Miksi te vastustatte tekoälyä? "Noku sitten me ei saada rahaa" niin ja eikö Marx halunnut rahatonta taloutta? Tekoälyn myötä rahaa ei enää tarvita. Tekoälyhän vapauttaa viimein proletaarin pysyvästi pois kahleistaan, eikä ketään enää hyväksikäytetä. Tekoäly tekee työnsä aina väsymättä, eikä vaadi ihmiseltä mitään.

Oikeistolaisissa taas on se, että pidetään vanhoista rakenteista kiinni, koska halutaan säilyttää oman elämän yltäkylläisyys. Tämä näkyy siinä, että eipä yritysjohtajat halua korvata itseään pois tekoälyllä, vaan pitää keinotekoisesti pitää itsensä siinä työssä, vaikka ihan hänen työnsä ja tuotteitensa tekemät ominaisuudet ovat helppo korvata tekoälyllä. No kaiken automatisoinnin myötä, me kaikki tullaan elämään paljon yltäkylläisemmässä yhteiskunnassa. Oikeistolaiset eivät tajua, että heidän omaisuutensa tulee joka tapauksessa sulamaan pois eikä se haittaa, koska me kaikki elettäisiin yltäkylläisyydessä.

Työstä tulisi tulevaisuudessa vain harrastus. Elon Musk on eräässä haastattelussa vertaillut tekoälytyövoiman aikaa ja sen ihmistyötä siihen, että ihmisen tekemä työ tulisi olemaan vähän samaan rinnastettavissa, kuin kasvattaisi omalla pihallaan porkkanoita. Kyllähän ihminen voi mennä itse kauppaan ostamaan halpoja porkkanoita, mutta se että kasvattaa porkkanoita itse pihallaan, on vaan mielenkiintoista ja hauskaa. Kivaa puuhastelua. Voihan tämän saman rinnastaa myös tähän äänekkääseen AI-uusluddiittiseen huutokuoroammattikuntaan, nimittäin taiteilijoihin. Minä en käsitä taiteilijoissa sitä, että onko taiteilijoilta unohtunut taiteen tekeminen ihan vaan itseisarvoisesti taiteen vuoksi, eikä sen vuoksi, että siitä saisi rahaa? Vaikka tekoäly tekisi taidetta, niin eihän se estä ihmisiä itsejään jatkamaan taiteen tekemistä. Eihän ihmiset tule lakkaamaan katsomasta ihmisten tekemää taidetta, ihmiset tulevat tulevaisuudessa katsomaan niin ihmisen tekemää kuin tekoälyn generoimaa taidetta.

2060-lukulaiset eivät tule tekemään töitä ja me "Gen Z"-sukupolven edustajat tullaan huvittumaan siitä, että miten me edes jaksettiin stressata siitä, kuinka me emme tulla näkemään eläkkeitä, miten eläkepommi posahtaa, miten meidän duunit viedään tajuamatta että nyt me voidaan tehdä tasan sitä mitä halutaan.

Näen tämän uusluddiittisen asenteen absurdiuden huomaamattomuuden ihan suorastaan aikalaissokeutena. Mark Fischer oli siitä oikeassa, että me ollaan pitkään eletty kapitalistisessa realismissa. Kapitalistinen realismi on terminä juonnettu sosialistisesta realismista, jossa yksi asia oli se että sosialistisessa järjestelmässä eläneet ihmiset eivät voinneet edes kuvitella muuta järjestelmää, vaikka he elivät köyhyydessä ja jonottivat elintarvikkeita, joita ei ollut. He pitivät sosialismia itsestäänselvyytenä, ja sen kyseenalaistamista jopa hulluutena. Neuvostoliitossa oli jopa "mielenterveysdiagnoosi" nimeltään "hiipivä skitsofrenia" (ven. вялотекущая шизофрения), joka diagnosoitiin kaikille poliittisille toisinajattelijoille ja vastustajille. Kun Neuvostoliitto romahti, se oli monille suorastaan maailmanloppuun verrattava, käsittämättömyys, järjen repeytyminen. Kapitalistinen realismi menee samaan laariin. Huomaan sen tekoälyaikana, että ihmisille tekoälyn tuottama massatyöttömyys ja rahan arvon asteittainen vähentyminen ja lopulta katoaminen, on heille jotain niin käsittämätöntä. Koko elämä on pyörinyt aina rahan ympärillä, ja siitä ei haluta luopua, vaikka se vangitsee heidät. Halutaan lentää takaisin häkkiin, josta ollaan kertaalleen jo päästy lentämään pois.

Ironista on myös sekin, että vasta tekoälyn vakiintumisen myötä, ihmiset ovat alkaneet vasta hiljattain myöntämään, ettei heillä olekkaan tätä Max Weberin kuvailemaa vankkaa protestanttista työmoraalia, jolla he ovat perinteisesti todistelleet omaa asemaansa ja omaa poliittista päätöksentekoa uusliberalistisessa yhteiskunnassa. Siis onhan se ollut pitkään Suomessa tiedossa, että suurin osa suomalaisista vihaa työntekoa, mutta koko poliittinen diskurssihan on aina perustunut siihen väittelyyn, että kuka ansaitsee enemmän resursseja, omistajat vai työläiset, kenen aika ja lisäarvo on arvokkaampaa. Kuka on ahkerampi, ja kuka täten ansaitsee enemmän. Kuka tuottaa enemmän lisäarvoa.

Voiko omistaja olla mitään ilman työntekijöitä, ei, joten mihin omistajan arvo perustuu. Omistajan arvo perustuu riskiin, okei, ja joskus työläinen ottaa riskin siinä, että hän tekee vaarallista työtä. Mitä, minä teen rankkaa duunia ja sinä tuollaista kevyttä paperien pyörittelyä. Sinäkin siinä vain potkit palloa! No kuka tahansa voi olla siivooja, mutta ei kuka tahansa voi olla ammattijalkapalloilija. Hei, tuo pokerinpelaajakin ottaa riskejä ja siksi hän ansaitsee enemmän rahaa lyhyessä ajassa kuin monet ihmiset koko työuransa aikana. No kyllä tuo lähihoitaja ansaitsee enemmän rahaa kuin lääkäri, aijaa vaikka hän ei selviydy edes lääkelaskuista ja lääkäri on joutunut kirjoittamaan lukiossa 10 ällää. Minä ansaitsen tämän, luuletko sinä, että maailma on sinulle mitään velkaa?"

Se on juuri tätä loputonta kinastelua siitä että kuka meriiteillään, vaivallaan ja työllään ansaitsee yhtään mitään, mutta molemmilla puolilla ne tuntuvat lähinnä tekosyiltä, joilla piilotetaan sitä tosiasiaa, että sitä omaa duunia vihataan yli kaiken ja siihen haaskattu aika aiheuttaa syvää eksistentaalista ahdistusta. Tekoälyt ja robotit eivät välitä, ne vain tekee. Siksi ihmiset ovat hiljentyneet tästä kinastelusta, koska odotetaan, että se tekoäly tulee korvaamaan meidän työt. Tämä vanha kamppailu resurssien saamisen oikeutuksesta on siitä sikäli ymmärrettävää, että kyllä ketä tahansa vituttaisi, jos kaikki se jäätävä määrä aikaa menisi vessanpöntöstä ales.




Lähde: EVA - Leipää pöytään

Mietin myös sitäkin, että kenties tekoälykehityksen jarruttaminen voi myös liittyä siihen, että ihminen voi tuntea syvää katkeruutta siitä, että hän on joutunut koko ikänsä tekemään vihaamaansa työtä ja sitten ikään kuin rapumentaliteetillaan haluaa pitää muutkin siinä samassa ämpärissä missä hän on.

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | 6. Tulkitse ajatusta ja pohdi

Historioitsija Yuval Noah Harari kirjoittaa teoksessaan Sapiens, ihmisen lyhyt historia:

Suuri määrä toisilleen vieraita ihmisiä voi tehdä menestyksellistä yhteistyötä, jos he uskovat yhteisiin myytteihin. Sapiensit hallitsevat maailmaa, koska he pystyvät ainona eläiminä luomaan keksittyjä tarinoita ja uskomaan niihin.

a) Anna esimerkkejä yhteisistä kertomuksista, joihin ihmiset uskovat.

Raha ja uskonto. Noh, sitä sanotaan, että raha on uskonnoista suurin, sillä kaikkien muiden uskontokuntien ihmiset tulevat aina kumartamaan hänelle. Jeesus sanoi, että raha on kaiken pahuuden alku ja juuri, ja silti kirkossa kerätään kolehtia, koska eihän mikään pyöri Pyhällä Hengellä vaan rahalla.

b) Pohdi, miten nämä kertomukset mahdollistavat menestyksellisen yhteistyön.

Uskonnot ovat jäänne siltä ajalta, kun meillä ei ollut vielä tarpeeksi kehittynyttä väkivaltamonopolia eli tässä tapauksessa poliisia ja armeijaa.

Sellaiset lait ovat lähtökohtaisesti turhia, joita ei voi valvoa eikä sen myötä voida antaa myöskään rangaistusta. Oli myös inhimmillisesti mahdotonta rankaista ihmisiä. Ei ollut tarpeeksi ihmisiä.

Uskonto sitten kehittyi sellaisena niin sanottuna "psykologisena operaationa", että jokin abstrakti "isoveli valvoo"-tyyppinen Jumala valvoisi meidän tekemisiä, vaikka maallisessa elämässä kukaan ei näkisikään, mitä hirveyksiä teet. Vaikka maallisessa elämässä sinulta ei murskattaisi rannetta varastelusta, niin joudut silti myöhemmässä elämässä ikuiseen kärsimykseen. Vaikka sinulla pyyhkisi tässä elämässä hyvin, niin älä ota sitä merkkinä siitä, että Jumala sallisi sinun tehdä sitä siksi, että hän pitäisi sinusta. Vaikka hyväntekijä kärsisi koko elämässään, niin taivaassa hänen palkkansa on suuri.

Uskonnon tuottaman kauhun tasapainon väkevyys riippuu ihmisen omasta uskosta, hänen on uskottava Jumalaan, jotta hän noudattaisi lakia ja tekisi lainkirjoittajan oman eettisen filosofian näkövinkkelistä elämässään oikein. Jos ihminen ei oikeasti uskoisi, että häntä seurataan Jumalan toimesta, niin hän on valmis tekemään mitä tahansa. Samaahan se on oikeassakin elämässä, uskoisin että ihan keskiluokkaisetkin lähtisivät varastamaan kaupoista tuotteita sillä sekunnilla, kun he tietäisivät, ettei kaupassa olisi valvontakameroita. Muinaisissa korkeakulttuureissa ei ollut mahdollista tehdä joukkovalvontaa, niin ihmisille piti opettaa kaikkia valvovasta kaiken näkevästä silmästä eli Jumalasta ja luottaa siihen, että ihminen oikeasti uskoisi siihen eikä sen myötä tekisi rikoksia.

Nietzsche on jonkin verran puhunut siitäkin, että ihmisen luontoon kuuluu halu kostaa. Kun joku tekee pahoja asioita, niin sen pahantekijän on saatava rangaistus eli kosto. Uskonto auttaa sitten siinä, että kun ihminen uskoo taivaaseen ja helvettiin, niin sitä maanpäällistä kostoa ei tarvitse tehdä. Ihmisen ei tarvitse kuluttaa omaa aikaansa ja energiaansa koston toteuttamiseen, vaan Jumala hoitaa sen päiväjärjestyksestä. Ihmisellä on taipumus kostamiseen, vaikka se kosto epäonnistuisi ja aiheuttaisi huomattavaa tuhoa kostajan omaan elämään. Kun uskoo että pahantekijät joutuvat helvettiin, niin kostajan ei tarvitse vahingoittaa itseään kostoa hakiessa.

Niin Nietzsche kuin Marx sitten ovat molemmat kritisoineet uskontoja siitä, että kun uskotaan että parempi elämä on tuonpuoleisessa ja paha saa silloin palkkansa, niin ei ole kannustimia tehdä tästä nykyisestä elämästä parempi ja oikeudenmukaisempi. Samalla, autoritaarisemmat ihmiset ovat uskontomyönteisiä siitä syystä, että ihmiset jotka saa kostonjanonsa täytettyä uskomalla taivaaseen ja helvettiin, niin he tekisivät yhteiskunnasta vakaamman, harmonisemman ja sen myötä yhteiskunnan ei tarvitse käyttää resursseja siihen, että pyrittäisiin oikeasti rankaisemaan ja vastuuttamaan pahantekijöitä.

Rahan synty oli hyvä juttu taas siksi, koska kuten olen aikaisemmin linkannut EVA:n tutkimuksen "Leipää pöytään", niin vain 14 % suomalaisista jatkaisi töitä, vaikka he saisivat niin paljon rahaa, ettei heidän tarvitsisi käydä töissä. Siis, ilman rahaa, noin 85 % ihmisistä olisi tekemättä mitään. Raha on ainoa voima, jonka avulla suurin osa ihmisistä tekisi yhtään mitään. Vaikka tiede on asia joka on kehittänyt yhteiskuntaa eteenpäin, niin suurin osa tieteilijöistäkään ei tekisi mitään, jos siitä ei saisi rahaa. Ne jotka tekee töitä rakkaudesta lajiin tai opiskelee jotain puhtaasta intellektuellisesta kiinnostuksesta, ovat vähemmistöä.

Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 1. Yksilöitä ja yhteisöjä | 7. Katso video

Kuuntele räppäri Palefacen kappale Helsinki - Shangri-La





Sanat:

Kun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan
Julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan
Hurahuhhahhei, mistä halvimmalla saadaan
Sillä niin me tehdään Helsingistä Shangri-La

Hävitetään lepakot ja muutkin parasiitit
Eduskuntatalon eessä roihuu makasiinit
Halleluijahhei, huutaa nollatoleranssi
Juhlii vartiointiliikkeet ynnä FPS

Yhteiskunnan yllä liehuu taantumuksen viiri
Turvakameroilla luodaan pelon ilmapiiri
Hurahuhhahhei, holhoava esivalta
Putkaan tarranliimajat ja talonvaltaajat

Miksi kaikki tuntee Johanna maatalous-Tukiaisen
Niin kuin kolmen sepän kodittoman romanialaisen
Halleluijahhei, turhuuksien roviolle
Se on Seiska päivää, Idols ynnä MTV

Pissiksillä luottokortit, valtavasti lainaa
Unholaan on vaipunut jo Veikko Hursti vainaa
Hurahuhhahhei, heitä pois ja osta uusi
Visa, pikavippi, karhukirje, maksuhäiriö

Ja keväisin ne kodittomat sulatellaan jäästä
Katkokävelylle mutta katkolle ei päästä
Halleluijah hei, Suomen päihdepolitiikka
Pamit, pervitiini, Subutex ja sunnuntai

Kurtse ynnä Puonti sekä Pynnönen ja Piippo
Juolahtaakin mieleen Lahti, hemohes ja hiihto
Hurahuhhahhei, vinkki miehen viskipullo
Se on valeosto, vasikka ja KRP

Maamme maahanmuuttopolitiikka kusee omaan nilkkaan
Jos Timo Soinin traumat takaa äänestyksen vilkkaan
Hurahuhhahhei, oikeistopopulistit
Halme, Halla-Aho, Jörg Haider, Ku Klux Klan

Sekos AD/HD-instituutin aivosähköposti
Kun Pekka-Eric Auvinen kakskakkosensa osti
Hurahuhhahhei, Holmlundin haulikoille
Lahtas Kauhajoen Matti toistakymmentä

Kun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan
Julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan
Hurahuhhahhei, mistä halvimmalla saadaan
Sillä niin me tehdään Helsingistä Shangri-La

a) Selvitä, mitä Shangri-La tarkoittaa ja tulkitse, miksi sanoituksessa viitataan siihen.

Shangri-La on James Hiltonin romanissa "Sininen kuu" (engl. Lost Horizon) oleva fiktiivinen vuoristoalue, jossa on tiibetinbuddhalainen luostarialue joka on kirjassa maanpäällinen paratiisi, jonne Intian epävakaata poliittista tilannetta paennut joukko jää asumaan.

Helsinkiä rinnastetaan Shangri-Laksi sarkastisesti, Helsinki ei todellisuudessa ole mikään Shangri-Lahan rinnastettava paratiisinomainen paikka, vaan täynnä sosiaalisia ongelmia.

Lähde:

1. https://en.wikipedia.org/wiki/Shangri-La
2. https://en.wikipedia.org/wiki/Lost_Horizon
3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen_kuu_(James_Hiltonin_kirja)

b) Mitä yhteiskuntamme ongelmia kappale nostaa esiin?

Kappaleessa luetellaan yhteiskunnallisia ongelmia, kuten halpatyövoiman käyttöä, kulutuskulttuuria, asunnottomuutta, päihdeongelmia, valvonnan lisääntymistä, oikeistopopulismin nousua, median pinnallisuutta, maahanmuuttopolitiikan ongelmia ja turvallisuusbisneksen kasvua.

c) Kerro muita esimerkkejä yhteiskuntakriittisestä musiikista. Millaista kritiikkiä niissä esitetään?

Kantaaottavista biiseistä heti ensimmäisenä minulla tulee mieleen sellainen kappale, kuin "Immortal Technique - Peruvian Cocaine", joka käsittelee perulaisia kokaiiniviljelmiä keräävien viljelijöiden työoloista, kartellijohtajista, korruptoituneista perulaisista politiikoista, perulaisten ja yhdysvaltalaisten poliisien korruptiosta ja edellämainittujen maiden poliisivoimien osallisuudesta huumeiden maahantuonnista Yhdysvaltoihin ja huumeiden vastaisen sodan tekopyhyydestä.



Host: I've heard whispers about the financial support
Your government receives from the drug industry

Guest: Well, the irony of this, of course, is that
This money, which is in the billions, is coming from
Your country. You see, you are the major purchaser of
Our national product, which is of course cocaine

Host: On one hand, you're saying the United States
Government is spending millions of dollars to
Eliminate the flow of drugs onto our streets. At the
Same time, we are doing business with the very same
Government that is flooding our streets with cocaine

Guest: Mmm-hmm, si, si. Let me show you a few other
Characters that are involved in this tragic comedy

I'm on the border of Bolivia, working for pennies
Treated like a slave, the coke fields have to be ready
The spirit of my people is starving, broken and sweaty
Dreaming about revolution (revolution!) looking at my machete

But the workload is too heavy to rise up in arms
And if I ran away, I know they'd probably murder my moms
So I pray to Jesucristo when I go to the mission
Process the cocaine, paced and play my position

Ok, listen while I'm out there, just give me my product
Before we chop off ya hands for worker's misconduct
I got the power to shoot a copper, and not get charged
And it would be sad to see your family in front of a firing squad

So to feed your kids, I need these bricks
40 tons in total, let me test it, indeed I
Shit, this is good, pass me a tissue
And don't worry about them, I paid off the officials

Yo, it don't come as a challenge, I'm the son of some of the foulest
Elected by my people... the only one on the ballot
Born and bred to consult with feds, I laugh at fate
And assassinate my predecessor to have his place

In a third-world fascist state, lock the nation
With 90% of the wealth in 10% of the population
The Central Intelligence Agency takes weight faithfully
The finest type of China white and cocaine you'll see

Honey I'm home, nevermind why our bank account's suddenly grown
It's funny, we're so out of this debt from this money we owe
Woulda ya... mind if I told you I had two governments overthrown
To keep our son enrolled in a private school, and to keep ya tummy swollen

C'mon, our fuckin' home was built on the foundation of bloody throats
The hungry stolen of they souls, of course this country's runnin' coke
I took a stunted oath to hush the one's who know
But CIA conducts the flow of these young hustlers who lust for dough

I don't work in the hood (Hit my connect)
Plus what's really good, they supply work for the hood
These dudes fucking crack me up, scrutinize like we inferior
Petrified when we meet in my area (calm down)

My dude's'll shoot until I say so, got the loot?
Give me the YAY YAY like Ice Cube, so don't play with my yayo
We won't stop for you bastards
My street scramblers chop it and bag it

Taking pictures and tapping phones
Debating snitches and cracking codes
Past a couple, blast the fo'
Want any hustler stacking dough with probably crack the blow

And my overtime is where your taxes go
I gain your trust
Get you to hand weight to us because we paid up front'
On the low with cameras taping ya
Getting popped with weight? The prison sentence is due
Make the officer leave with two kis out the evidence room

Went my fame, truck, boat or plane, they watching you
You think you got work? They copping too
We control blocks, they lock countries
Ya own companies, we had nice cars and sneaker money

Now there's players out there, talking 'bout the holding
With bugs in they house like they down South with windows open
Your dough ain't long, you wrong, you take shorts and soon
Feds will be up in your mouth... like forks and spoons

So enjoy the rush, live plush off Coke bread
Soon you'll be in a cell with me, like Jenny Lopez
In school, I was a bully, now life is fully a joke
I keep a flow on a boat for Peruvian Coke

Players do favors for governors and tax makers
Fat Quakers smoke crack and sex acts with bad mayors
The walls got ears, you big mouths probably scared
Not prepared to do years like Javier

The story just told is an example of the path that
Drugs take on their way to every neighborhood, in
Every state of this country. It's a lot deeper than
The niggas on your block. So when they point the
Finger at you, brother men, this is what you've got to tell them

I'm not guilty. you're the one that's guilty. The
Lawmakers, the politicians, the Colombian drug lords
All you who lobby against making drugs legal. Just
Like you did with alcohol during the prohibition

You're the one who's guilty. I mean, c'mon, let's kick
The ballistics here: Ain't no Uzi's made in Harlem
Not one of us in here owns a poppy field. This thing
Is bigger than (Immortal Technique). This is big
Business. This is the American way



Toinen biisi on maailmanlaajuisesti tunnettu "Creedence Clearwater Revival - Fortunate Son". Biisissä puhutaan siitä, miten Yhdysvalloissa oli Vietnamin sodan aikaan koko maata koskeva asevelvollisuus, mutta sitten kuitenkin vauraammista perheistä tulleet ihmiset eivät joutuneet tykinruoaksi, vaan duunarit pistettiin sotimaan.

Some folks are born made to wave the flag
Hoo, they're red, white and blue
And when the band plays "Hail to the chief"
Ooh, they point the cannon at you, Lord

It ain't me, it ain't me
I ain't no senator's son, son
It ain't me, it ain't me
I ain't no furtunate one, no

Some folks are born silver spoon in hand
Lord, don't they help themselves, Lord?
But when the taxman come to the door
Lord, the house lookin' like a rummage sale, yeah

It ain't me, it ain't me
I ain't no millionaire's son, no, no
It ain't me, it ain't me
I ain't no fortunate one, no

Yeah-yeah, some folks inherit star-spangled eyes
Hoo, they send you down to war, Lord
And when you ask 'em, "How much should we give?"
Hoo, they only answer, "More, more, more, more"

It ain't me, it ain't me
I ain't no military son, son, Lord
It ain't me, it ain't me
I ain't no fortunate one, one

It ain't me, it ain't me
I ain't no fortunate one, no, no, no
It ain't me, it ain't me
I ain't no fortunate son, no, no, no
It ain't me, it ain't me...


Etusivu | 1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | Opetusteksti

Voiko muiden lajien kuin ihmisten muodostavan yhteiskuntia? Mitkä ovat yhteiskunnan kriteerit?

Yhteiskunnan kriteeri on mielestäni vain se, että laaja joukko tietyn lajin edustajia alkavat elämään keskenään ja tekemään yhteistyötä toistensa kanssa. Harva laji kuitenkaan kykenee tekemään mitään varsinaisia valtioita, eli yhteiskuntaa, jossa olisi hallinnollinen järjestelmä joka seuraa lakien noudattamista ja resurssien jakamista mahdollisimman tehokkaasti.

Susilauma on sinänsä oma yhdyskuntansa, koska sudet tekevät yhteistyötä kun he saalistavat riistaeläimiä ja puolustavat reviiriään. Reviiri voitaisiin mieltää susien tavaksi osoittaa heidän suveneriteettiä valtion tapaisesti, se on valtiota muistuttava alue. Muurahaiset taas syntyessä saavat tehtävänsä toimia tietyllä tavalla heidän muurahaispesänsä rakentamisessa ja muurahaisyhdyskunnan etua ajaen. Muurahaisethan kykenevät myös vallankumoukselliseen käytökseen, ne syövät kuningattarensa, jos muurahaiset eivät hyväksy kuningatartaan.

Ihmisen osa ei ole helppo. Olemme laumaeläimiä, mutta biologia ei suoraan sanele, kuinka yhteiselo kuuluisi järjestää. Muurahaisilla on helpompaa. Muurahainen syntyy joko kuningattareksi, työläiseksi tai kuhnuriksi ja that's it.

Sujuva yhteiselo on kuitenkin siltikin saatava jotenkin järjestettyä. Filosofit ovat etsineet hyvän yhteiskunnan reseptiä eri lähteistä: ihmisen olemuksesta, yhteisestä sopimuksesta ja historiaa ohjaavista lainalaisuuksista.

Valtio - sielun peili?

Platon uskoo, että jokaisella ihmisellä on tietty olemus eli essentia.

essentia = "jonkin asian olemus; määrittää olion kyvyt, mahdollisuudet ja oikeat tavoitteet; Aristoteleen ja Platonin filosofiassa ihmisen oikea paikka yhteiskunnassa voidaan määrittää essentian avulla"

Hänellä on myös vahva näkemys siitä, että ihmisessä tärkeintä on järki. Sielu jakaantuu hänen mukaansa kolmeen osaan, ja juuri järkisielu on niistä ylin. Se rakastaa viisautta ja saa tietoa ideoista.

Järkisielun alapuolella temmeltävätintosielu ja halusielu. Intosielu vastaa tunteista, kuten intohimosta, pelosta ja vihasta. Halusieluun taas liittyvät nautinnot ja ruumiilliset toiminnot, kuten syöminen, nukkuminen ja lisääntyminen.

Järkisielun tehtävä on pitää nämä alemmat sielunosat kurissa.

Miksi puhumme ihmisestä, emmekä yhteiskunnasta? Siksi, koska Platonin mielestä yhteiskunta on kuin iso ihminen! Myös yhteiskunnassa järjen on hallittava haluja.

Platon hahmottelee ihannevaltion. Platon pettyi aikansa yhteiskuntaan. Hänen ihailemansa Sokrates tuomittiin kansanäänestyksellä kuolemaan. Demokratia ei siis toimi, kansa ei ole riittävän viisasta tehdäkseen älykkäitä päätöksiä, demokratiassa järki ei voita.

Parempaan pitäisi pystyä. Platon alkaa hahmottelemaan kuvitteellista ihannevaltiota, keille valta kuuluu, jos ei kansalle?

Platonin ihmiskäsityksessä kaikilla on niin järki-, into- kuin halusielukin, mutta ne painottuvat eri ihmisillä eri tavoin. Yhteiskunnassa valta pitäisiantaa niille, joilla järkisielu on vallalla, siis filosofeille. He pystyivät tekemään parhaat päätökset yhteistä hyvää ajatellen, koska he rakastavat viisautta ja totuutta, eivätkä valtaa sinänsä.

Kansaa sen sijaan ohjaavat tunteet ja halut, eikä se ymmärrä omaa parastaan. Platonin valtiossa ei ole demokratiaa.

Filosofikuninkaaksi ei ole helppo päästä. Pelkästään taipumus viisauteen ei riitä. Pitää käydä vuosikymmeniä kestävä koulutus, joka sisältää kirjallisuutta, filosofiaa, matematiikkaa, urheilua ja hallinnon opettelua.

Filosofikuningas = "Platonin yhteiskunnassa viisas hallitsija, joka päättää Valtiota koskevista asioista kansan puolesta kaikkien parhaaksi"

Platon ajatteli, että hallitsijat voivat olla niin miehiä kuin naisia, joka oli siihen aikaan radikaali ajatus. Sukupuolen sijaan on olennaista että hallitsija on viisas ja palvelee valtion etua.

Jokaisella on luonnollinen paikkansa ihannevaltiossa. Jos sinulla on järkisielu ja hyveesi on viisaus, pääset filosofikuninkaaksi. Jos sinulla on intosielu ja hyveesi on rohkeus, pääset sotilaaksi. Jos sinulla on halusielu ja hyveesi on kohtuullisuus, pääset työläiseksi. Viisaat hallitsevat, rohkeat suojelevat ja työväki huolehtii käytännön töistä. Pyramidissa kuningas on ylimpänä, sotilaat keskellä ja työläiset alimpana.

Pitäisikö valta antaa kaikkein viisaimmille?

Kyllä. Olen epistokraatti. Ajattelen, että vain tohtoriksi väitelleet saisivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa. En ole itse henkilökohtaisesti ikinä ymmärtänyt, että miten demokratiaa on pidetty toimivana systeeminä.

Platon ajattelee että riidat johtuvat omistamisesta. Kun joku omistaa ja toinen ei, syntyy kateutta. Platonin mielestä ratkaisu tähän on se, että filosofikuningas ja sotilaat eivät saa omistaa mitään, vaan valtio huolehtii kaikista heidän tarpeista. Kun hallitsijat eivät voi haalia vaurautta, niin ei voi ahnehtia lisää valtaa eikä synny korruptiota.

Platonin ajattelu menee kuitenkin yhteisöllisyydessä liian pitkälle. Yksityisomistamisen vastustamisen lisäksi Platon ajattelee, ettei kansalaisilla saisi olla edes omia lapsia.

Ihannevaltiossa kasvatus on kaiken perusta, eikä sitä voi Platonin mielestä jättää perheiden vastuulle, vaan kasvatuksen hoitaa valtio. Äidit imettävät kaikkia lapsia eivätkä tiedä, että kuka on kenenkin biologinen lapsi. Tämä estää nepotismin.

Ihannevaltiossa ei edes puolison valinta ole yksityisasia. Asiantuntijat valitsevat jokaiselle fyysisesti ja henkisesti sopivimman kumppanin.

Platon nostaisi kaikessa valtion yksilön yläpuolelle. Hän olisi valmis hyväksymään sensuurin, propagandan, kultaiset valheet, tekaistut tarinat, jos ne saavat kansan pysymään tyytyväisenä.

Platonin yhteiskuntafilosofia on saanut kritiikkiä, syystäkin. Aristoteles kimmastui Platonin lapsipolitiikasta. Lapsen vieroittaminen tuhoaa tärkeän lähiympäristön, perheen. Aristoteles ei myöskään hyväksynyt Platonin näkemystä yksityisomaisuuden poistamisesta. Aristoteles itsekin ajatteli, että liiallinen omistaminen on haitallista, mutta kohtuullinen omaisuus kuuluu hyvään elämään.

Modernit kriitikot ovat ajatelleet, että Platonin yhteiskuntafilosofia on perusta totalitarismille. Siksi tunnetuin totalitarismin kriitikko Karl Popper (1902-1994) ajatteli, että ihanne on avoin yhteiskunta joka on demokraattinen ja kunnioittaa yksilön oikeuksia. Popper pitää platonilaista valtiomallia avoimen yhteiskunnan vihollisena.

Platonia voi puolustaa sanomalla, että hänen tavoitteenaan oli luoda harmoninen ja vakaa yhteiskunta, jossa kaikki voivat elää hyvää elämää.

Lol kommentti tähän väliin. Toi harmonia-ajatteluhan kuuluu oleellisimpiin tapoihin puolustaa autoritärismiä. Esimerkiksi Kiinassa harmonia-ajattelu ei tullut Platonilta vaan kungfutselaisuudesta. Se sama vaikutus on tullut myös itäeurooppalaiseen kulttuuriin siten, että ortodoksikristityt ottivat vaikutteita Platonista, ja siitä syntyi esimerkiksi käsite hierarkiasta, eli hierarkia kreikaksi tarkoittaa kirjaimellisesti pyhää järjestystä. Ortodoksisessa kirkossa tärkeää on yhtenäisyys, ns. harmonia, ja sen takia yleensä heidän teologiassaan se mikä puetaan "mystiikaksi" on pikemminkin joko dogman puutetta tai epäselvyyttä tai vain ihmisen vaientamista kiusallisilla kirkkoa ja sen oppia kyseenalaistavilta kysymyksiltä. Siten sitten Venäjällä on historiallisesti on ollut autoritärismiä paljon ja ortodoksisissa maissa korruptiota. Katolilaisuudessa taas otettiin vaikutteita Aristoteleesta, joka puolestaan vaikutti katolilaisten essentialistiseen ajatteluun, että jokaisella on ennalta määrätty paikka siinä yhteiskunnassa, jota ei saa kyseenalaistaa, koska itse Jumala on määrännyt paikkasi yhteiskunnassa luomisen aikana. Aivan kuten kauriin tehtävä on syödä ruohoa, tiikerin tehtävä on syödä gaselleja, niin sinun tehtävänäsi on olla maaorja ja naisen kuuluu olla keittiössä. Se ei siten sitten ole sattumaa, että monissa katolilaisissakaan maissa ei ole laajaa demokratian perinnettä. Harmonia, mystiikka, järjellä selittämätön ynnä muu ei ole ikinä ollut mitään muuta kuin anti-intellektuellista sumutusta, jolla joko ohitetaan kysyjän kysymys että miksi tämän järjestelmän pitää olla tällainen tai miksi minun pitäisi olla tässä asemassa. Tai sitten sellaista kertomuksellista hapatusta jossa sanotaan myyttisesti ne 67 eri syytä sille, että miksi naisen kuuluisi olla keittiössä. Sitten jos ylipäätään ajattelet että öö sori mutta en ole osa jotain niin sanotusti "suurta perhettä" koska en ikinä kysynyt tulla mukaan teidän ihme roolileikkeihinne jossa jokainen meistä on pieni osanen osana suurta esimodernistista larppausta, niin sitten olet anomalia, harmonian raiskaaja, antikristus, kirkon vihollinen. Vain sen tähden, että olet rationaalinen eli käytät ihan vain omaa järkeäsi joissakin asioissa, etkä erityisemmin halua jakaa omasta elämästäsi mitään ihmisille, jotka eivät ole rationaalisia ja vaivaa päätään tarpeeksi ja ovat kaiken lisäksi heikossa sosioekonomisessa asemassa, jonka myötä heistä ei kertakaikkiaan ole mitään muuta kuin harmia elämässäsi, koska he eivät tee mitään järkevää elämässään vaan riitelevät epäolennaisista asioista. Nykyisissäkin hyvin konservatiivisissa uskonryhmissä ei oikein ymmärretä ihmisten henkilökohtaisten rajojen päälle mitään.

Tämänhän takia sitten autoritärismi vaatii muutenkin sitä "tätä ei voi järjellä selittää" -tyyppistä anti-intellektuellista ympäristöä, koska se muistuttaa todella paljon sitä samaa dynamiikkaa mitä on esimerkiksi sellaisissa suhteissa joissa nainen on kotiäiti ja mies on "provider". Sellainen "järjellä ei voi selittää" ympäristön synty mielestäni syntyy siitä, että syystä taikka toisesta jotkut surkimukset jotka eivät halua kantaa vastuuta elämästään ja tästä yhteiskunnan suunnasta, haluavat jonkun ulkopuolisen pelastajahahmon kuten animessa Welcome to the N.H.K Tatsuri Sato haluaa, että Misaki Nakahara korjaisi hänet ja vetäisi hänet pois hikkyydestään. Kaikilla autoritääristen aatteiden kannattajillakin on omat Misakinsa, eli Stalin, Hitler, Mao, niin edes päin. Yleensä näissä kotiäiti-provider-suhteissa naiset ovat elämässään epäonnistuneita hutsuja, jotka eivät ole käyneet kunnon kouluja, käyneet töissä, tehneet mitään järkevää, ja sitten sen sijaan että kannetaan vastuu omasta elämästä ja itsensä elättämisestä, niin kaikki vastuu elättämisestä laitetaan provider-mieheen. Kotiäitiys on vain madonna-kompleksinen versio prostituutiosta. Sitten kun se vastuu ulkoistetaan provider-miehelle, joka kyllä ilomielin haluaa ottaa vallan sinusta vastaan, niin eipä sitten enää ollakkaan vapaita ja myöhemmässä elämässä kun valta-asema saattaa sortua, niin se johtaa infatilisoitumiseen ja siihen, ettei pärjätä elämässä. Mitäpä se kotiäiti tekee, kun ei ole CV:ssä koulutusta, työkokemusta tai mitään relevanttia osaamista eikä akateemista älliä, eikä edes kapasiteettia saada mitään näistä ja ikää on jotain 30-40v ja mies jättää. Sama trendi se on muissakin entisissä autoritäärisissä maissa joita ei vapautettu tai joita jopa nostalgisoidaan. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 30 vuotta myöhemmin venäläisten koulutustaso ja palkkataso ei ole noussut, koska siinä kansakunnassa on edelleen paljon autoritärismin jäljiltä infatilisoituneen ihmisen ajattelua. "Siis, miksi Venäjä ei voisi vain puolustaa meitä Ukrainan iskuilta, ne iskee nyt jopa Moskovaan!", mitäpä jos te kantaisitte edes nyt vastuuta teoistanne? Puhunko tässä uhmaikäiselle lapselle vaiko aikuiselle?

Jotta säilyttäisi vapautensa, niin jokaisen on lähtökohtaisesti kannettava vastuu itsestään ja yhteiskunnasta.

Tämänhän takia esimerkiksi feministifilosofi Simone de Beauvoir on sanonut, että feminismiin ei riitä pelkästään se, että ladellaan erilaisia naisten oikeuksia ja vaalitaan tasa-arvoa. Jotta nainen olisi aidosti vapaa, hänen on myös kannettava täysi vastuu elämästään. Tämä on linjassa liberaalin ajattelun ajatuksesta, että ihminen ei voi olla vapaa ilman vastuuta. Autoritäärisessä ympäristössä oleva ihminenhän on juuri päinvastainen, hän haluaa myydä vapautensa siksi, koska vastuun kanto ei kiinnosta pätkääkään.

ONKO SIMBA LEIJONAKUNINKAAN PAHIS?

Katso video yhtäläisyyksistä Leijonakuningas -elokuvan ja Platonin yhteiskuntateorian välillä.

The Lion King: Is Simba the VILLAIN? – Wisecrack Edition


Source

"Valtio ei ole vain elämää, vaan hyvää elämää varten." - Aristoteles

Joku saattaisi kysyä että mihin yhteiskuntaa edes tarvitaan, eikö riitä että voisimme elää vain omissa oloissamme? Platonin oppilas Aristoteles vastaisi, että se ei onnistu, sillä ihminen on yhteisöllinen eläin ja voi elää hyvää elämää vain yhteiskunnan jäsenenä.

Aristoteleen mukaan me emme tarvita korkealentoista täydellisen valtion ideaa. Sujuva yhteiselo ei selviä pelkällä järjellä, vaan tutkimalla olemassaolevia yhteiskuntia.

Platonin ja Aristoteleen ajattelussa on paljon samaa. Ihmisillä on tietty essentia, joka määrää jokaisen kyvyt, mahdollisuudet ja hyvän elämän edellytykset. Molempien ajattelu on myös yhteisökeskeistä, yksilöllisistä eroista huolimatta jokainen ihminen voi kasvaa täyteen potenttiaaliinsa ja elää onnellisena vain osana yhteiskuntaa.

Ihmiset eivät kuitenkaan aina toimi oikein. Aristoteleen ja Platonin yhteiskunnan pitäisi aina ohjata kansalaisia parempaan. Sopiva kasvatus jalostaa hyveitä, kuten oikeudenmukaisuutta ja viisautta. Vaikka jotkut sortuisivat paheisiin, viimeistään lait ohjaavat kaidalle tielle.

Aristoteleen essentialistisessa ajattelussa on myös synkkä puoli. Täysivaltaiseen kansalaisuuteen kykenevät hänen mukaansa vain vapaat yläluokkaiset miehet. Naiset ovat liikaa tunteiden vallassa ja fyysisen työn tekijät eivät ehdi ajatella valtion asioita. Kauppiaan ammatti tekee ihmisestä ahneen. Aristoteles katsoi joidenkin sopivan luonnostaan orjiksi.

Antiikin filosofit eivät arvostaneet tasa-arvoa samaan tapaan kuin myöhemmät ajattelijat. Valtio toimii, kunhan jokainen hoitaa omat tehtävänsä kuuliaisesti.

Filosofit ovat aina kehitelleet erilaisia utopioita eli kuvitteellisia ihannevaltioita. Ihminen on aina haaveillut paratiisista. Sana utopia tulee kreikasta. Kyse on sanaleikki, utopia tarkoittaa paikkaa jota ei ole, mutta myös hyvää paikkaa.

Varsinainen utopiaperinne alkoi uudella ajalla. Tuolloin julkaistiin utooppisen ajattelun pioneerityöt, kuten Thomas Moren Utopia, Tommaso Campanellan Aurinkokaupunki ja Francis Baconin Uusi Atlantis.

Moni utopisti halusi kritisoida vallitsevia oloja kuvailemalla sen vertailukohdaksi unelmayhteiskunnan.

Utopiakuvauksissa on paljon yhteistä. Usein niissä vallitsee yhteisomistus, kuten Moren ja Campanellan ihanneyhteisöissä. Ne ovat vakaita ja pysyviä. Kun on kerran saatu pystyyn toivottu yhteiskunta, sitä ei pidä muuttaa.

Utopioiden kirjo on laaja. Niissä on kuvattu sukupuolen tasa-arvosta aina naisten hallitsemaan matriarkaattiin, huipputeknisestä kaupungista maalaisidyyliin ja uskonnollisesti johdetusta teokratiasta ateistiseen yhteiskuntaan.

Utopiat voidaan jakaa esimerkiksi spatiaalisiin ja temporaalisiin. Spatiaaliset utopiat sijoittavat ihannemaan maantieteellisesti jonnekin kauas. Temporaaliset utopiat taas kuvaavat tulevaisuuden toivevaltiota.

Utopiatradition johdannaisena ovat syntyneet dystopiat eli antiutopiat. Ne ovat kuvitelmia ei-toivotuista yhteiskunnista. Yksi tunnetuimmista on George Orwellin Vuonna 1984. Se on kuvaus yhteiskunnasta, jossa ihmiset ovat jatkuvan valvonnan alla ja heitä ohjataan valheilla.

Dystopiat tarjoavat utopioiden tapaan viiltävää yhteiskuntakritiikkiä samaan tapaan missä utopiatkin. Ne varoittavat siitä, mitä saattaa olla edessämme, jos emme havahdu toimimaan toisin.

Toisaalta toisen utopia saattaa olla toisen dystopia. Suomalainen kirjailija-kalastaja Pentti Linkola on hahmotellut ekoutopian, jossa Suomi palautetaan maatalousyhteiskunnaksi ja korkeasta elintasosta ja mukavuuksista luovutaan luonnon pelastamiseksi.

Joillekin Linkolan yhteisö on onnela, jossa ihminen elää tervehenkistä elämää sopusoinnussa ympäristön kanssa. Useimmat kuitenkin kavahtavat Linkolan utopiaa, joka ankarine sääntöineen ja vahvoine poliisivoimineen näyttäytyy ennemminkin totalitaarisena dystopiana.

KIRJAVINKKEJÄ DYSTOPIOISTA KIINNOSTUNEILLE

Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Yhdysvalloissa Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun 2017 tammikuussa.

Dystopiakirjallisuudessa on synkkyydestä huolimatta myös toivon säikeitä. Uusissa dystopioissa yhteiskunnan oloja vastustavat kapinalliset eivät tuhoudu ja ympäristökatastrofin jälkeisessä maailmassa ihminen kykenee järjestämään elämänsä. Perinteisissäkin dystopioissa edustaa se sama vaihtoehtojen ajattelu ja yhteiskunnallisen mielikuvituksen käyttö, kuin utopiakirjallisuudessa. Dystopia kuiskaa, että nykymenon on muututtava. Se ei vain nillitä, vaan vaatii toimimaan toisin. Siinä on jo toivoa.

1. Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005)

Isomäen kirja oli aloittamassa Suomessa eko- ja ilmastodysopioiden buumia. Lisäksi teos nosti dystopiakirjallisuuden osaksi kotimaisen kirjallisuuden valtavirtaa.

Lisää eko- ja ilmastodysopioita

- Risto Isomäki: Herääminen (2003)

- Maarit Verronen: Kirkkaan selkeää (2010)

- Annika Luther: De hemlösas stad (2011)

2. Laura Gustafsson: Huorasatu (2011)

Naiset ja tuotantoeläimet ovat alistettu. Ehkä jollain tavalla niin on jo nyt todellisuudessa, mutta Gustafsson lisää kierroksia. Dystopioiden traditioissa kirja edustaa uutta naisten kautta maailmaa tarkastelevien dystopioiden trendiä. Klassisissa dystopioissa naiset jäävät sivuhenkilöiksi. Jopa naiskirjailija Karin Boyen Kallokaiini (1940) katsoo maailmaa miehen silmin.

Lisää naisten alistamisesta

- Johanna Sinisalo: Auringon ydin (2013)

- Pirkko Lindberg: Berenikes hår (2000)

- Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)

3. Jack London: Rautakorko (1908)

Varhaisempi taidonnäyte. Demokratia väistyy rahavallan ja finanssipääomien tieltä. London ennakoi fasismin ennen Saksan kansallissosialismia.

Lisää varhaisia dystopioita

- Jevgeni Zamjatin: Me (1921)

- H. G. Wells: Kun nukkuja herää (ensijulkaisu 1899, uudelleenkirjoitettu 1910)

- Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932)

- Jules Verne: Pariisi 1900-luvulla (Verne tarjosi teosta kustantajalle v. 1863, teos julkaistiin vasta vuonna 1994)

4. Mikko-Pekka Heikkinen: Terveiset Kutturasta (2012)

Suomessa riehuu sisällissota etelän ja pohjoisen välillä. Ahdistavasta perusasetelmastaan huolimatta romaani myös naurattaa, sillä Heikkinen on vienyt sodan mielettömyyden äärimmilleen. Pohjoisen taistelijoina on kamikaze-moottorikelkkailijoita.

Lisää dystooppista naurua

- Martti Linna: Syysmarkkinat (2005) - satiiri päiväkodista, jossa koulitaan menestyjiä

- Laura Gustafssonin dystopiat

- Harry Salmenniemen dystooppiset novellit kokoelmassa Uraanilamppu ja muita novelleja (2017)

5. Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous

Aurinko on peittynyt saasteiden taakse. Valta on keskitetty. Enorannan Topelius-palkintoehdokkaana ollut kirja on malliesimerkki siitä, kuinka dystopiat ovat suosittuja myös nuortenkirjoissa. Teos on sikäli erityinen, että se edustaa myös fantasiaa - ei niin yleistä vaan ehkä yleistyvää dystopiakirjojen piirissä.

Lisää dystooppisia nuortenkirjoja

- Jukka Parkkinen: Sinun tähtesi, Allstar (1994) ja Vanhan kulttuurin kurssi (1996)

- Siri Kolu: Pelko ihmisessä (2013) ja Ihmisen puolella (2014)

- Salla Simukka: Jäljellä (2012) ja Toisaalta (2012)

- Anu Holopainen: Ihon alaiset (2015)

- Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (2008-2010)

6. Jan Salminen: Äidinmaa

Entä jos naiset olisivat alistaneet miehet? Siinä missä Margaret Atwoodin Orjattaresi ja Laura Gustafssonin Huorasatu kärjistävät miesten vallan, Jan Salmisen Äidinmaa kääntää asetelman nurinkurin. Miehistä ei ole yhteiskunnallisiksi toimijoiksi, vaan he ovat elättiluokkaa.

Dystopiasta on moneksi

- Alexandra Salmela: Antisankari (2015) - kaksi dystooppista yhteiskuntaa yhdessä kirjassa

- Ayn Rand: Hymni (1938) - monien varhaisten dystopioiden takana on sosialistikirjailija, mutta pankkitoimija Björn Wahlroosin ajatteluun vaikuttanut kirjailija ja ajattelija edustaa aivan toisenlaisia aatteita

7. Alan Moore & David Lloyd: V niin kuin verikosto

Yksi maailman kuuluisimmista sarjakuvaromaaneista on dystopia. Filmatoidussa kirjassa vallassa on fasistihallitus, jota vastaan taistelee Guy Fawkes -naamioon pukeutunut sankari. Sama naamio esiintynyt useissa todellisissa mielenosoituksissa.

Muuta dystooppista sarjakuvaa

- Alan Moore & Dave Gibbons: Vartijat (1986)

- Frank Miller: Yön ritari (1986)

Katsele ja kuuntele

Kirjakerho: Tulevaisuus pelottaa kirjallisuudessa, miksi dystopiat kiinnostavat?



Miten valta pitäisi jakaa? Useammat ajattelevat että demokratia on hyvä järjestelmä, jossa kaikki voivat osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja vallan liiallinen keskittyminen on monen vääryyden alku ja juuri.

Aristoteles on hiukan eri linjoilla. Hallitsijoiden määrä ei ole olennaista, vaan se, miten he hallitsevat. Hyvä hallinto ajaa kaikkien yhteistä etua, ei vain omaansa, oli vallanpitäjänä sitten kuningas, ylimystö tai kansalaiset.

Vinoutuneet hallinnot ajavat vain hallitsevan luokan etua. Näin menevät Aristoteleen hallintomuodot:

Yhden hallitsijan oikea hallintomuoto on monarkia, ja sen vinoutunut hallintomuoto on tyrannia.

Muutaman hallitsijan oikea hallintomuoto on aristokratia, ja sen vinoutunut hallintomuoto on oligarkia.

Monien hallitsijoiden oikea hallintomuoto on politeia, ja sen vinoutunut hallintomuoto on demokratia.

Aristoteleen ajatukset kansanvallasta ovat mielenkiintoisia. Hyvässä kansanvallassa eli politeiassa vapaat kansalaiset tekevät päätöksiä, jotka ovat kaikkien edun mukaisia. Aristoteleen mukaan politeia voi vinoutua demokratiaksi, jos enemmistö ajaa vain omaa etuaan ja vähät välittää koko yhteiskunnan parhaasta. Myöhemmin sanalla alettiin kutsumaan kansanvaltaa yleisesti, etenkin silloin kun siihen kuuluvat vapaat vaalit ja laajat kansalaisoikeudet.

Aristoteleen ajatukset haastavat nykydemokratiaa. Ajavatko kansanedustajat, puolueet ja hallitukset omaa etua, vai kaikkien etua? Eikä tavallisia kansalaisiakaan voi päästää helpolla: kumpi painaa äänestyspäätöksissä enemmän - oma hyöty vai yhteinen hyvä?

1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 1. Ota kantaa

Ota kantaa seuraaviin väitteisiin:

a) "Valtion pitäisi huolehtia lasten kasvatuksesta."

Ajattelen, että kautta historian päävastuu kasvatuksesta on aina ollut perheellä, mutta jos ei perhe ota vastuuta, niin valtio yrittää ottaa siitä koppia.

Muinaisissa kuningaskunnissa kuningasperheiden antama kasvatus konkreettisesti vaikutti kuningasperheen tulevaisuuteen siten, että jos vanhemmat kasvattavat lapsensa oikein, niin kuningasperheellä tulee olemaan tulevaisuus vallanpitäjinä turvattuna. Yläluokassa hyvä kasvatus siis takasi kuningaskunnan kansalaisille paremman tulevaisuuden.

Olen mieltänyt valtiollisen kasvatusvastuun sellaiseksi asiaksi, että päävastuu siitä kasvatuksesta on tietenkin perheellä itsellään, mutta jos perhettä ei kiinnosta omat lapsensa tai he kasvattavat lapsia huonosti, niin sitten valtion on pakko ottaa koppia. Valtion pitää ottaa koppia ei suinkaan siksi, koska se vastuu kasvatuksesta olisi valtiolla, vaan siksi, koska muuten ne lapset syrjäytyvät pysyvästi ja saamattomuus periytyy.

Ennen vanhaan se hyvä kasvatus ja koulutus periytyi suvuissa eikä huonojen kasvattajien ja niiden lasten kanssa haluttu olla missään tekemisissä. Nykypäivänä sitten ajatellaan, että valtion on pakko mahdollistaa jonkinmoinen kasvatus ja koulutus, koska niiden vastuullisten ihmisryhmien on pakko olla tekemisissä vastuuttomien ihmisryhmien kanssa, mutta heitä ei voi myöskään jättää täysin heitteille sivistyksestä.

Ajatukseni siis on se, että päävastuu kasvatuksesta ja koulutuksesta kuuluisi olla perheillä, eli lapsille opetetaan elämäntaitoja, tietynlaista maailmankuvaa ja kestävää ajattelua, mutta käytännössä kaikki perheet eivät kanna vastuuta tästä, joten sitten valtio joutuu koulutuksen kautta kasvattamaan lapset. Sen ei pitäisi olla niin, mutta näin se menee.

Valtion tarjoaman kasvatuksen ja koulutuksen tarkoitus on irroittaa huono-osaiset lapset pois niiden rikkinäisten perheiden (engl. dysfunctional families) kestämättömästä ajattelusta. Koulutus hyödyttää eniten näistä rikkinäisistä perheistä tulevia, koska monet korkeakoulutetut perheet kyllä pystyvät ihan ilman kouluakin kasvattamaan lapsista yhteiskuntakelpoisia, mutta hyväosaiset käyvät kouluja kuitenkin siltikin siksi, koska korporaatiomaailma ja akatemia tarvitsee tutkintoja, sertifikaatteja ja muita muodollisuuksia.

Ongelma kuitenkin on se, että rikkinäisten perheiden lapset eivät usein halua panostaa koulunkäyntiin, koska heidän vanhempansa eivät arvosta koulutusta, joka suoraan opettaa niille lapsille, että vanhempien tapa elää on kestämätöntä.

Tämä ei tarkoita sitä, että sanoisin että valtiollinen koulutus ja kasvatus pitäisi lopettaa, vaan pikemminkin kuvailen sitä, että miksi ylipäätään sitä valtiollista koulutusta ja kasvatusta tarvitaan. Valtiollisen kasvatuksen lopettaminen olisi kohtalokasta, sillä rikkinäisten perheiden lapset eivät ikinä tulisi normaaleiksi yhteiskuntakelpoisiksi ihmisiksi, jos he eivät kävisi koulua vaan oppisi kaiken heikosti yhteiskuntaan kiinnittyneiltä vanhemmilta.

Vastaukseni tulee suoraan kokemukseni rintaäänellä. Olen kasvanut valkoroskaisessa perheessä ja olen koko sukuni ensimmäinen lukiota käyvä henkilö. Perspektiiviä kyllä antaa se, että oma isä joka ei ole tehnyt mitään muuta järkevää elämässään kuin juonut, niin tulee minulle aukomaan päätä siitä, kuinka "lukio on tyhmentänyt minut". Sitä tietää kasvaneensa roskaisessa perheessä, jos joku kaljasieppo huru-ukko alkaa ölisemään, kuinka lukio, siis koulu jossa opitaan tieteellisen ajattelun perusteita, olisi tämän viinapään mielestä tehnyt minut tyhmemmäksi. Ilman tieteellisen ajattelun muotoutumista, me asuttaisiin edelleen jossain kivikautisessa paskakolossa.

Olisin siis aivan eri ihminen ilman valtiollista interventiota eli koulutusta, kasvatusta, nuorisopsykiatriaa, lastensuojelua. Siis valtion on pakko tehdä interventioita perheisiin, jotka eivät tosiasiallisesti ole kykeneväisiä opettamaan lapsilleen kestäviä arvoja, kestävää ajattelua ja kestävää elämäntapaa.

Yleisesti ottaen vastauksen voisi tiivistää sellaiseen radikaaliin kysymykseen, että miksi meillä on lastensuojelu, mahdollisuus huostaanottoon, adoptio tai abortti. Vastuu kasvatuksesta ei ole ensisijaisesti lastensuojelulla tai huostaanottajilla, vaan biologisilla vanhemmilla, mutta mitä jos biologiset vanhemmat eivät halua ottaa vastuuta. Silloin on pakko tehdä radikaaleja valtiollisia interventioita.

Kannatan ehdottomasti sitä, että valtion pitäisi ottaa konservatiivisempi linja ja alkaa huostaanottamaan matalammalla kynnyksellä lisää lapsia, koska jo 2010-luvulla se olisi ollut tulevaisuuteni kannalta parempi vaihtoehto että minut oltaisiin huostaanotettu perheestäni. Nykyään sitten 2020-luvulla näen uutisista siitä että melko suuri osuus nuorista ei osaa laskea, lukea ja kirjoittaa, eikä niitä lapsia siltikään huostaanoteta, vaikka minun aikanani esimerkiksi peruskoulussa jos koulussa ei käyty ja koulusuoritukset olivat hirveällä tolalla, niin se oli riittävä syy huostaanottoon.

En sitten tiedä että mikä sitten suomalaisessa mielenlaadussa on, että ei haluta kasvattaa lapsia vaan elää rappiollista elämää lastensa kustannuksella. Olen kyllästynyt niihin heittoihin, että no mutku sotatraumat. Kyllä monet muutkin maat ja Suomeakin köyhemmät maat osallistuivat toiseen maailmansotaan ja on lukuisia maita jotka ovat sotineet paljon toisen maailmansodan jälkeenkin, mutta enpä näe missään muissa maissa tällaista että vanhempia ei kiinnosta heidän lastensa kasvatus tuon taivaallista.

Se mikä alleviivaa lisää näkemyksiäni, on se henkinen muutokseni mitä tuli valtiollisista interventioista. Monesti kun olin ilmaissut monia näkemyksiä vanhemmiltani tai sukulaisiltani opittuja epäkestäviä näkemyksiä, niin opettajat, psykologit, lastensuojelun työntekijät, sosiaalityöntekijät ja muut, ovat sanoneet että nuo näkemykset ovat aivan absurdeja ja typeriä ja he juurta jaksaen perustelivat, että miksi asia on näin. Silloin kun perhe tai suku on niin rikkinäinen että sen perheen tai suvun näkemykset johtavat takuuvarmasti huonoon elämään, syrjäytymiseen, rappioon ja yhteiskuntakelvottomuuteen, niin valtiollinen interventio takaa sen, että elämääsi tulee ihmisiä jotka opettavat ihan oikeasti pitämään etäisyyttä sun sukulaisiin ja perheenjäseniin, toteamaan että heidän ajatusmaailmansa ja tapansa elää on kestämätöntä liibalaabaa ja et nyt oikeasti kuuntele heitä yleisesti ottaen missään asiassa. Kuuntele aina niiden ihmisten neuvoja, joiden elämää haluat elää. Jos et halua elää kuten perheesi tai sukusi, älä kuuntele perheenjäseniäsi ja sukulaisiasi. Hanki elämääsi ihmisiä perheen ja suvun ulkopuolelta, kuuntelet heidän neuvoja ja elät heidän elämää.

b) "Ilman ihmisyhteisöä elävällä erakolla ei voi olla hyvää elämää."



c) "Sensuuri on joskus perusteltua."



d) "Valtion tehtävä on tehdä ihmisistä hyveellisiä."



e) "Kansa osaa valita viisaimmat päättäjät."



1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 2. Vertaile

a) Mitä yhteistä niissä on?



b) Entäs miten ne eroavat toisistaan?



c) Arvioi kriittisesti kummankin näkemyksiä.



1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 3. Sovella tietojasi

Poliittisessa päätöksenteossa hyödynnetään eri alojen asiantuntijoita. Virkamiesten rooli on kasvanut, ja on jopa ehdotettu politiikojen korvaamista eri alojen asiantuntijoilla.

a) Kuinka ehdotus liittyy Platonin valtiokäsitykseen?



b) Mitä ongelmia tällaisessa ehdotuksessa voi olla?



1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 4. Tulkitse ajatusta ja ota kantaa

Aristoteleen mukaan tarvitsemme hyveitä elääksemme hyvää elämää. Toiset ammatit vahvistavat hyveitä ja toiset paheita. Esimerkiksi kauppiaan ammatti lisää ahneutta.

Ota kantaa Aristoteleen näkemykseen ja anna omia esimerkkejä.



1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 5. Anna esimerkkejä ja pohdi

Dystopiat ovat kiehtoneet niin kirjailijoita kuin pelintekijöitäkin.

a) Anna esimerkkejä dystooppisista yhteiskunnista kirjallisuudessa, tv-sarjoissa, elokuvissa, peleissä tai sarjakuvissa.



b) Mikä tekee niistä dystooppisia?



b) Mikä tekee niistä dystooppisia?



c) Millä tavalla toisen utopia voi olla toisen dystopia?



1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 6. Pohdi

Mitkä piirteet omassa ajassamme ovat sellaisia, että ne voisivat olla menneiden aikojen näkökulmasta utooppisia tai dystooppisia?



1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 7. Pohdi

Pohdi, ovatko utopiat vaarallista haihattelua vai arvokkaita politiikan päämääriä.



1. Mikä on yhteiskunta? | 2. Hyvän yhteiskunnan resepti | 8. Perehdy aineistoon

Dystopiakirjallisuus on nykyään suosittua. Lue aiheesta artikkeli.

Scifi

Maailmanlopulla kulkee nyt kovaa

Synkkä science fiction on suositumpaa kuin koskaan. Tulevaisuuden tarinat peilaavat nykyisyytemme pelkoja. Valitse listastamme suosikkimaailmanloppusi.


Amy Adams Arrival-elokuvassa. Kuva: Paramount Pictures / AOP

HARRI PALMOLAHTI

18.7.2017 11:43

On vuodenvaihde Yhdysvalloissa. Donald Trump vannoo virkavalan ja ottaa presidentin tehtävät vastaan. Samaan aikaan New Yorkin kirjakaupoissa huomataan jotain kummallista. Yhtäkkiä hyllyssä maanneiden synkkien, tulevaisuutta kuvaavien klassikkoromaanien kysyntä kasvaa.

Ostajat haluavat George Orwellin romaanin 1984. Tai Margaret Atwoodin Orjattaresi. Se kertoo yhteiskunnasta, jossa koko naissukupuoli elää alistettuna ja sorron kohteena. Kirjat ovat niin haluttuja, että ne myydään loppuun.

Orjattaresi-romaanista tulee yksi presidentinvastaisten mielenosoitusten symboleista. Mielenosoittajien banderolleissa lukee ”Let´s make Margaret Atwood fiction again” – palautetaan Margaret Atwood takaisin fiktioksi.

Painajaiset tulevaisuudesta kertovat tästä päivästä

Donald Trumpin kirjamyynnille aiheuttama tehopotku on tuore esimerkki siitä, miten tiukasti science fictionin juuret ovat nykypäivässä. Vaikka lajityypissä sepitetään tarinoita tulevaisuudesta, kyse on oikeasti nykypäivästä, sen peloista ja huolista.


Maisema elokuvasta Blade Runner 2049. Kuva: Filmikamari

Kirjallisuustieteilijät kutsuvat synkkiä, lohduttomia science fictioneja dystopioiksi. Ne ovat utopioiden vastakohtia. Kun utopia kuvailee, kuinka hyvin kaikki voisi olla, dystopia esittelee meille tulevaisuuden, jossa kaikki on mennyt pieleen.

Tyypillisintä dystopioiden tematiikkaa ovat elämä maailmanlopun tai ydinsodan jälkeen sekä kertomukset sortoon tai kaikenkattavaan kontrolliin ajautuneista yhteiskunnista. Lajityypin uusia aiheita ovat sukupuoleen, yksityisyyteen ja ympäristöön kohdistuvat riistot.

Ympäristön tematiikasta kirjoittaa myös Risto Isomäki. Hän aloitti kotimaisen dystopian uuden buumin vuonna 2005 romaanillaan Sarasvatin hiekkaa. Kirja kertoo trillerin tyylilajissa ilmaston lämpenemisestä ja siitä seuraavasta vedenpaisumuksesta.


Risto Isomäki Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Kirja päätyi Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja oli menestys muutenkin. Isomäen mukaan romaani ilmestyi parhaaseen mahdolliseen aikaan: vuosituhannen vaihteessa ilmastonmuutoksessa tapahtui kolme hätkähdyttävää asiaa.

– Huomattiin, että mannerjäätiköt alkoivat sulaa, vaikka tämän piti ennusteiden mukaan tapahtua vasta sadan vuoden kuluessa. Myös Jäämeren kelluvien jäiden määrä romahti ja Siperian ikirouta-alue alkoi sulaa. Oli hirveän hyvä hetki julkaista juuri ilmastonmuutokseen liittyvä tieteisromaani, Isomäki sanoo.

Tarina tulevaisuudesta on kanarialintu kaivoksessa Tampereen yliopiston kirjallisuustieteentutkija Maria Laakso on työskennellyt pari vuotta projektissa, jossa tutkitaan nykydystopioiden vetovoimaa. Laakso vahvistaa, että dystopiat peilaavat tämän hetken pelkojamme.

– Dystopiat ovat kuin muinaisten kaivosmiesten käyttämät kanarialinnut. Lintu otettiin kaivokseen häkissä mukaan, ja jos se nuukahti, tiedettiin, että tunnelissa on happea liian vähän. Nyt dystopiat kuvittelevat meille tulevaisuuden, joka toteutuu, jos emme pidä varaamme, Laakso sanoo.


Maria Laakso. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Ensimmäistä kertaa maailmanlopulle on aikataulu

Maailma on Laakson mukaan nyt sellaisessa asennossa, että tarjolla on roppakaupalla pelkoja, joista dystooppiset tarinat sikiävät. Risto Isomäki sanoo saman asian niin, että elämme aikaa, jossa maailmanlopun kokoiset kauhukuvat ovat ensimmäistä kertaa konkreettisesti kuviteltavissa.

– Jonkinlaista meistä riippumatonta maailmanloppua ihmiset ovat pelänneet aina. Mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen on ollut konkreettisesti näkyvissä, kuinka me voimme itse saada oman tuhomme aikaan, varsinkin ydinasein. Ja esimerkiksi ilmastonmuutoksesta on voinut laatia jopa aikataulun, milloin ikäviä asioita alkaa tapahtua, jos mitään ei tehdä, Isomäki sanoo.

Dystopia on poliittista science fictionia

Dystopiat ovat varoittavia esimerkkejä, ikään kuin viimeisiä hätähuutoja muuttaa kehityksen suuntaa, ennen kuin kaikki on myöhäistä. Tässä mielessä niihin liittyvät myös poliittisuus ja kapina.

Tämä pätee erityisen hyvin Isomäen romaaneihin. Kirjailijaroolinsa ohella mies tunnetaan myös kansalaisaktivistina. Isomäki on vuosikymmenet debatoinut kehitysmaa-asioista ja ympäristökysymyksistä. Häntä on kuultu asiantuntijana eduskuntaa myöten.

Isomäki sanoo itse romaanituotantonsa kumpuavan jo lapsena solmitusta rakkaussuhteesta tieteisromaaneihin, mutta myöntää samalla, että maailmanparantamismissiokin on kirjailijuuden takana.

– Jos sanoisin, ettei politiikka liity romaaneihini millään tavalla, kukaan ei varmaan edes uskoisi, Isomäki naurahtaa.


Suositusta Nälkäpeli-trilogiasta on tehty myös elokuvasarja. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Maailmanloppu kiehtoo nyt myös nuoria

Maria Laakson mukaan dystopioilla on mennyt erityisen kovaa koko 2000-luvun ajan. Ne ovat olleet suosittuja sekä maailmalla että Suomessa.

Uutta on, että nyt dystopioita kuluttavat myös nuoret. Erilaiset synkät Nälkäpeli-trilogiat tai Outolintu-sarjat ovat olleet jättimenestyksiä - ei vain romaaneina, vaan myös valkokankaalla.

Herää kysymys, onko peli menetetty: jos nuoretkin viehättyvät maailmanlopun tematiikasta, kuka enää uskoo tulevaisuuteen. Laakso ei näe tilannetta kovin synkkänä.

– Dystopioihin liittyy aina myös toivon elementti. Monet niistä ovat selviytymistarinoita, miten noustaan kun vanha, sairas valta on romahtanut. Sillä tavalla ne eivät ole mitenkään yksioikoisesti lohduttomia, paremminkin varoituksia siitä, mikä meitä odottaa, jos mitään ei tehdä, Laakso kuvailee.

Ja on dystopioissa muutakin, mikä selittää niiden suosiota.

– Niiden juonet ovat yleensä tavattoman viihdyttäviä ja jännittäviä. Usein ne ovat mukaansatempaavia tarinoita kapinasta ja vastarinnasta, Laakso sanoo.


Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Dystopiaa kesälomalaiselle

Maria Laakson vinkit synkkäsävyiseen science fiktioniin

**klassikot
**Jevgeni Zamjatin: Me (1920)
Aldous Huxley: Uljas uusi maailma (1932)

**maailmanlopun jälkeen
**Cormac McCarthy: Tie (2006)
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (2012)

**ympäristö
**Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa (2005)
Johanna Sinisalo: Enkelten verta (2011)

**sukupuoli
**Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)
Jan Salminen: Äidinmaa (2012)

**totalitarismi ja kontrolli
**George Orwell: 1984 (1949)
Esa Mäkinen: Totuuskuutio (2015)

**nuorille
**Annika Luther: Kodittomien kaupunki (2011)
Salla Simukka: Jäljellä / Toisaalla (2012)

a) Mitä dystopia tarkoittaa?



b) Mitä dystopialle tyypillisiä elementtejä löydät artikkelissa luetelluista romaaneista?



c) Miksi dystopiakirjallisuus on nykyään niin suosittu kirjallisuudenlaji?



d) Luo oma dystopiasi. Mikä aiheutti sen synnyn? Millaista elämä dystopiassa on? Voit myös kirjoittaa dystopiaasi sijoittuvan lyhyen kertomuksen.



1. Mikä on yhteiskunta? | 3. Yhteiskunta on sopimus – vai onko? | Opetusteksti

Elämä luonnontilassa

Tv-sarjassa Lost joukko ihmisiä yrittää selvitä lentokoneonnettomuuden jälkeen autiolla saarella.

Rugbyjoukkue matkaa Andien yllä otteluun Chileen, kun lentokoneen kapteeni päättää oikaista vuoriston yli. Kapteeni arvioi lentokorkeuden väärin, ja kone törmää vuoreen. Matkustajista 18 kuolee heti, mutta 27 selviää. He kömpivät murskautuneesta koneesta ulos, ja alkaa sinnikäs eloonjäämistaistelu.

Andeilla sattui vuonna 1972 lento-onnettomuus, jonka jälkeisistä tapahtumista tehtiin myöhemmin elokuva Alive (1993). Miten ihmiset toimivat joutuessaan luonnon armoille?

Rugbyjoukkue päätti järjestäytyä ja luoda yhteisiä periaatteita. Joukkueen kapteeni Antionio otti tilanteessa vastuun ja järjesti apua loukkaantuneille. Vuorilta ei kuitenkaan löytynyt syötävää, kunnes joku kaivoi koneen raunioista suklaarasian ja viiniä. Antonio määräsi suklaan annosteltavaksi, mutta pian yksi pelastuneista söi toisten suklaat, ja riita oli valmis.

Millainen ihminen on ilman yhteiskunnan kontrollia? Millaiset olot vallitsisivat ilman pomoja, poliisia tai rajoittavia lakeja?

Näihin kysymyksiin vastaavat yhtesikuntasopimusteoriat. Niiden ytimessä on ajatus siitä, millainen ihminen olisi ilman järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Tällaista alkutilaa ennen valtiota ja lakeja kutsutaan luonnontilaksi.

Luonnontila päättyy, kun solmitaan yhteiskuntasopimus. Sopimus on syy siihen, miksi lopulta suostumme muiden valtaan ja määräilyyn.

Andien onnettomuudesta selvinneitä ei uhkaa vain kylmyys, villieläimet ja nälkä. Suurin vaara on ollut heidän keskuudessaan jo ennen turmaa - julma ja itsekäs peto nimeltään ihminen.

Tällaista ihmiskuvaa edusti englantilainen Thomas Hobbes (1588-1679), joka kehitti ensimmäisen tunnetun yhteiskuntasopimusteorian. Hobbesin luonnontila on synkkä paikka: ennen yhteiskuntaa vallitsi "kaikkien sota kaikkia vastaan". Kuuluisan sitaatin mukaan elämä luonnontilassa on "yksinäinen, kurja, raaka, julma ja lyhyt".

Niukoista resursseista käydään kovaa kamppailua, eivätkä omaa etua ajavat ihmiset voi luottaa toisiinsa. Ilman yhteiskuntaa kaikilla on rajoittamattomat oikeudet, ja kun kukaan ei ole estämässä, jokainen voi periaatteessa tehdä mitä vain. Tuloksena on loputon pelon ja väkivallan kierre, kukaan ei ole turvassa.

"Ilman miekkaa sopimukset ovat pelkkiä sanoja."
- Thomas Hobbes

Jos ihmiset ovat luonnostaan näin kurittomia, voimmeko koskaan elää sovussa ja järjestyksessä?

Hobbesin ratkaisu on yhteiskuntasopimus. Vain Valtio voi lopettaa kaikkien sodan kaikkia vastaan ja turvata rauhan.

Mutta mikä tahansa valtio ei riitä. Näin hurjien alamaisten kurissa pitämiseen tarvitaan vielä hurjempi hallitsija. Hobbes vertaakin valtiota Vanhan testamentin merihirviöön, Leviathaniin, joka alistaa ihmiset valtaansa.

Valtiovallan on oltava suvereenia. Suvereniteetti tarkoittaa ylintä mahdollista valta-asemaa. Ei ole mitään ylempää tahoa, joka rajoittaisi hallitsijan toimintaa.

Hallitsijan vallan on oltava ehdotonta eli absoluuttista. Absoluuttinen valta ei salli poikkeuksia, vaan se pätee yhteiskunnassa täydellisesti. Vain tällainen valtio voi Hobbesin mukaan estää yhteiskunnan luisumisen takaisin väkivaltaiseen luonnontilaan.

Hobbesin yhteiskuntasopimus on vaihtokauppa, jossa yksilö menettää luonnolliset oikeutensa, mutta saa tilalle turvallisuutta. Yhteiskunta ei koostu kriittisistä kansalaisista vaan kuuliaisista alamaisista ja hallitsijasta, jonka sana on viimeinen laki.



Locke – yhteiskunta turvaa oikeudet

Mutta onko Hobbesin kuvaama raakalainen koko totuus ihmisyydestä? Vaikka jotkut välillä sortuvatkin vääryyksiin ja riitelyyn, ihmiset ovat perusluonteeltaan yhteistyökykyisiä. Näin voisi summata filosofi John Locken (1632–1704) ihmiskuvaa. Luonnontila ei ole pelkkää sotaa. Toisaalta on mahdollista, että kiistoja syntyy. Joukossa on aina riitapukareita, jotka eivät kunnioita toisten oikeuksia. Ilman auktoriteettia ongelmat voivat kärjistyä kohtalokkain seurauksin. Yhteiskuntarauha voidaan kuitenkin saavuttaa ilman ehdotonta valtaa. Hobbesin ehdotus absoluuttisesta hallitsijasta on Locken mukaan liioittelua, sillä sujuvaan yhteis­eloon riittää, että yhteiskunta turvaa kansalaisten oikeudet lakien avulla. Mitkä oikeudet sitten ovat kaikkein tärkeimpiä? Oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen, vastaisi Locke. Näitä kutsutaan luonnollisiksi oikeuksiksi. Erityisesti omistusoikeus on tärkeä. Liberalismin isäksi kutsutun Locken mukaan jokainen saa vaurastua omalla työllään niin paljon kuin lystää. Ilman yhteiskuntaa laiska naapuri tosin voi kähveltää työn hedelmät, joten tarvitsemme yhteiskuntasopimuksen, jossa valtio turvaa kaikille luonnostaan kuuluvat oikeudet. Tässä Locke onkin selvästi eri linjoilla kuin Hobbes. Järjestyksen vuoksi ei ole pakko luopua luonnollisista oikeuksista, vaan voimme saada molemmat. Muitakin eroja on. Hobbes pitää ehdotonta valtiovaltaa parhaana ratkaisuna, mutta Locke huomauttaa, että myös hallitsijat voivat käyttää valtaansa väärin. Hobbesin mukaan ihminen on paha luonnontilassa ja lainkuuliainen valtiossa, kun taas Lockelle ihminen on luonnostaan kohtuullisen hyvä ja valtio saattaa loukata hänen oikeuksiaan. Locken mukaan hallitsijan valta ei kuitenkaan ole ehdotonta. Jos hallitsija ei turvaa kansalaisten luonnollisia oikeuksia, hänet pitää vaihtaa toiseen.

"Ihminen syntyy vapaana, mutta kaikkialla hän on kahleissa." Jean-Jacques Rousseau

Rousseau – ihminen on pohjimmiltaan hyvä

Mutta entä jos Hobbes onkin aivan väärässä, ja jopa Locke liian pessimisti? Jospa ihminen ei olekaan luonnostaan itsekäs vaan hyvä? Näin ajattelee ranskalainen Jean-Jacques Rousseau (1712–1778). Hobbesin ja Locken tavoin Rousseau maalaa eteemme luonnontilan, jossa ei ole sääntöjä eikä lakeja. Ja millaista olisi luonnontilainen elämä – kaikkien sotaa kaikkia vastaan, kuten Hobbes päättelee? Ei sinne päinkään, julistaa Rousseau. Hänen mukaansa luonnontilassa ihminen on onnellinen, huoleton, terve ja ennen kaikkea vapaa. Häntä ei alista mikään, eikä hän ole itsekäs vaan myötätuntoinen. Luonnontilassa ihminen on jalo villi. Mutta paratiisit eivät kestä ikuisesti. Nytkin tapahtuu kelju käänne, kun joku saa päähänsä, että hän omistaa jotain – ja muut ovat niin hölmöjä, että uskovat häntä. Rousseau kirjoittaa: ”Ensimmäisestä ihmisestä, joka valtasi maa-alan ja rohkeni sanoa: tämä on minun, sekä tapasi toisia, jotka olivat kyllin tyhmiä häntä uskoakseen, tuli porvarillisen yhteiskunnan todellinen perustaja. Miten monista sodista, rikoksista ja murhista, miten suuresta onnettomuudesta ja kurjuudesta olisi pelastanut ihmissuvun se, joka olisi hävittänyt rajapyykit ja sanonut toisille: Älkää kuunnelko tuota huijaria tai olette hukassa, älkää unohtako, että hedelmät kuuluvat kaikille eikä maa kenellekään.”

Yleistahto ohjatkoon

Autuaallinen luonnontila on siis mennyttä. Syntyy yksityisomistus, rajat, riidat ja – kulttuuri. Siinä missä muut valistusfilosofit uskoivat edistykseen ja kulttuuriin, Rousseau ajattelee juuri päinvastoin: ihminen on luonnostaan hyvä, mutta järjestäytynyt yhteiskunta turmelee hänet! Mutta mikä neuvoksi? Paluuta luonnontilaan ei ole, ajattelee Rousseau, vahinko on tapahtunut ja ihminen kadottanut luonnollisen viattomuutensa. Jotain sentään voi tehdä. On solmittava yhteiskuntasopimus, jossa valta luovutetaan niin sanotulle yleistahdolleJean-Jacques Rousseaun teoriassa kaikkien yhdessä muodostama sitova näkemys parhaista laeista ja yhteisistä säännöistä. Sen voi ajatella tarkoittavan kansalaisten yhteistä halua edistää kaikkien etua. Yleistahto ei ole kuitenkaan vain kansalaisten tahtojen summa, vaan jotain korkeampaa. Käytännössä yleistahto toteutuu, kun kaikki yhteiskunnan jäsenet saavat osallistua päätöksentekoon. Esimerkiksi lait säädetään yhdessä niin, että kaikki, joita lait koskevat pääsevät mukaan vaikuttamaan. Niinpä yleistahtoon pohjaavassa yhteiskunnassa kukaan ei joudu alistamisen ja mielivallan uhriksi.

VIDEOPELIFILOSOFIAA: MIHIN YHTEISKUNTAA TARVITAAN?

Katso 8-Bit Philosophy sarjan video yhteiskuntasopimuksesta.





Ohjaaja Bong Joon-hon elokuva Parasite kuvaa luokkaerojen maailmaa, jossa rikkailla on varaa palvelijoihin ja yksityisopettajiin. Myös alaluokka hyötyy rikkaiden teettämästä työstä, mutta varallisuuserojen hintana on luokkien piittaamattomuus toisistaan ja epäinhimillisyys. Tästä varoitti jo Rousseau – porvarillinen elämä turmelee luonteen.

Hobbes vastaan Rousseau – aina vain

Hobbesin ja Rousseaun erilaiset ihmiskuvat ja niiden välinen jännite näkyvät kiinnostavasti meidänkin aikanamme. Yhteiskunnallisessa keskustelussa erottuu toisaalta hobbesilainen vire: ihminen on pohjimmiltaan itsekäs ja häikäilemätön ja häntä täytyy pitää ruodussa rangaistuksilla. Niin työpaikoilla, koulussa kuin muuallakin yhteiskunnassa tarvitaan riittävästi valvontaa ja kuria.

Näin katsoen sivistyskin on vain ohut pintasilaus. Sen alla vaanii petomainen ihmisluonto, joka pääsee valloilleen heti, kun kulttuuriset rakenteet kriisin tullen vähänkin murtuvat.

Toisaalta keskustelussa erottuvat rousseaulaiset äänen­painot. Silloin kannatusta saavat vapaa kasvatus, rangaistusten ja kontrollin vähentäminen ja usko ihmisen haluun tehdä hyvää silloinkin, kun mikään ei häntä siihen velvoita. Tästä näkökulmasta julmuus ja väkivalta ovat ennemmin poikkeuksia kuin osoituksia ihmisen perimmäisestä pahuudesta.

Lue Niin&näin -lehden artikkeli Aku Ankasta, kansalaisyhteiskunnasta ja luonnontilasta.

Niko Noponen

Ankkojen kanssa kansalaisyhteiskunnasta luonnontilaan ja takaisin

Carl Barksin (1901–2000) ankkatarinat hyödyntävät usein historiallisia teemoja ja ei-länsimaisiin kulttuureihin tai 1950-luvun maailmanpoliittisiin tapahtumiin liittyviä aiheita. Usein ne käsittelevät moraalisesti ja sosiaalisesti ongelmallisia tilanteita. Tyypillistä on myös yhdysvaltalaista markkinataloutta, työelämää ja luokkayhteiskuntaakin peilaava yhteiskuntakriittinen ote. Mutta Barksin vuonna 1953 julkaistu ”Roope-setä joutuu maksamaan vanhan velan” (Aku Ankka 1/2018) sukeltaa poikkeuksellisen syvälle ja tarkasti politiikan teorian ja etiikan klassisiin aiheisiin. Vakaalta maalta arvaamattomalle merelle ja takaisin kulkeva seikkailu suorastaan kutsuu yhteiskuntafilosofiseen luentaan tavalla, jota voi käyttää myös filosofian opiskelemiseen.



Barksin tarinassa Lipi Luikuri tulee vaatimaan Roope Ankalta tämän omaisuutta oikeusistuimen päätökseen vedoten. Pankkiiri Ankan omaisuuden pohjana ovat hänen perimänsä kultahampaat. Kultahampaat kuuluivat aikoinaan Roopen esi-isälle, joka ei ollut luovuttanut niitä muun omaisuutensa mukana Luikurin esi-isälle. ”Ja koska minun esi-isäni ei antanut purukalustoaan teidän esi-isällenne, minun on siis luovutettava teille kaikki, mitä omistan?” ”Niin laki määrää”, vastaa Luikuri.

Esi-isien tekemän sopimuksen mukaan merikapteeni Julius MacAnkan olisi pitänyt kuljettaa Kehveli MacLuikurin piparjuurikirstu Jamaikalle. Epäonnistumisen vuoksi sopimuksen pienellä kirjoitettu ehto, koko MacAnkan omaisuuden antaminen korvaukseksi, astui voimaan. Oikeusistuimen päätöksen mukaan pankkiiri Ankan omaisuus siirtyy nyt Luikurille, ellei Ankka pysty luovuttamaan kultahampaita tai täyttämään alkuperäistä sopimusta 30 päivässä.

Roope Ankka värvää Akun ja tämän veljenpojat apuun ja lähtee etsimään mereen uponnutta laivaa voidakseen viedä sen lastina olleen piparjuurikirstun Jamaikaan. Kuinka ollakaan, Ankat löytävät laivan ja kirstun. Mutta tämä myös selviää radion välityksellä Lipi Luikurille. Apurinsa Joken kanssa Luikuri tavoittaa Ankat mereltä ja aikoo tappaa nämä kylmäverisesti. Myrskyssä apurinsakin pettänyt Luikuri joutuu kuitenkin veden varaan – ja lopulta Roope Ankan on päätettävä, onko kaikesta huolimatta oikein auttaa hukkuvaa Luikuria.

Ei etsitä Barksin sarjakuvatarinasta nyt mitään tekijän piileviä yhteiskunnallisia ihanteita tai kritiikkiä tietynlaista yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Katsotaan sen sijaan, kuinka tarina onnistuu käsittelemään hyvin havainnollisesti ja valaisevasti keskeisiä yhteiskuntafilosofian ja etiikan teemoja ja käsitteitä.

[Lisätieto 1: Filosofia ja fiktio – ajatuskokeita ja dystopioita romaaneissa, sarjakuvissa ja elokuvissa] [Lisätieto 2: Mitä on yhteiskuntafilosofia?]

Sopimukset kansalaisyhteiskunnassa ja valtion mahti

Oikeusistuimen päätös on siis tehty kantajan eli haasteen tehneen Lipi Luikurin hyväksi: ellei vastaaja eli Roope Ankka luovuta kultahampaita tai täytä sopimusta hänen omaisuutensa siirtyy Luikurille. On huomattava, ettei pankkiiri Ankka kyseenalaista oikeusistuimen päätöstä tai sen perusteluja. Ankka luottaa vallitsevien lakien ja valtiollisten instituutioiden olevan päteviä ja voimassa olevia – tai ehkä hän vain ajattelee, ettei oikeuden päätöstä vastaan käytännössä kannata kapinoida. Kansalaisyhteiskunnassa rikkaalla Ankalla toki on paljon vaikutusmahdollisuuksia, mutta valtiolla on kyseenalaistamaton mahti, eikä sen instituutioiden päätöksiä kannata lähteä haastamaan edes maailman rikkaimman Ankan.

Oikeusistuimen päätös nojaa MacLuikurin ja MacAnkan vuonna 1753 tekemään sopimukseen ja siihen, että valtioiden lait kieltävät sopimusrikkomukset. MacLuikurin omistusoikeus kultahampaisiin on siirtynyt lainmukaisena perintönä aina Lipi Luikurille asti. MacAnkan sitoumukset ja velat näyttävät siirtyneen vastaavasti perilliseltä toiselta aina Roope Ankalle asti. Kannattaa miettiä, millaisia mahtavat olla sisällöltään ne lait ja muut oikeuden päätöksen perusteet, joiden pohjalta päätös on argumentoitu. Keskitytään nyt kuitenkin tärkeimpään kysymykseen.

Mikä ylipäätään on yksityisoikeudellinen sopimus? Sopimus on vapaaehtoista keskinäistä oikeuksien ja velvollisuuksien luomista. Muun muassa kuljetustoimeksianto tai tavarakauppa perustuu vapaaehtoiseen sopimukseen. Tarinan tapauksessa MacLuikurin ja MacAnkan sopimukseen on sisältynyt ehto siitä, mihin toinen osapuoli on oikeutettu ja mihin toinen osapuoli velvoitettu, mikäli jälkimmäinen ei pysty toteuttamaan vapaaehtoisesti itselleen ottamaansa velvollisuutta, eli kuljettamaan piparjuuriarkkua Jamaikalle. Koska MacAnkka ei toteuttanut sopimuksen mukaista velvollisuuttaan kuljettaa arkkua, astuu voimaan velvollisuus luovuttaa omaisuus MacLuikurille. MacLuikurilla on oikeus saada haltuunsa MacAnkan omaisuus – mukaan lukien kultahampaat, joiden kanssa kapteeni MacAnkka karkaa. [Lisätieto 3: Oikeuksien ja velvollisuuksien käsitteellinen suhde]

Tarinassa Kehveli MacLuikurin mainitaan olleen ”kantaja” ja kapteeni Julius MacAnkan taas ”vastaaja”. MacLuikuri on siis aikoinaan haastanut MacAnkan oikeuteen vastaamaan sopimusrikkomuksesta, ja oikeusistuimen tuomion mukaan MacAnkka, joka mitä ilmeisemmin ei ollut oikeusistunnossa läsnä, on velvollinen luovuttamaan loputkin omaisuudestaan, kultahampaat. Koska oikeudenpäätöksen mukainen velvollisuus on jäänyt täyttämättä, Lipi Luikuri on hakenut vanhaan tuomioon vahvistusta, ja saanut uuden oikeusistuimen päätöksen. Sen mukaan MacAnkan kultahampaat perinyt Roope Ankka on velvollinen luovuttamaan kultahampaat, tai jos niitä ei ole (outoa kyllä) kaiken, minkä on kultahampaat myytyään myyntitulojen pohjalta onnistunut hankkimaan, siis koko omaisuutensa. [Lisätieto 4: Oikeudenkäynnin osapuolet]

Pankkiiri Ankka ei epäile hetkeäkään, etteikö Lipi Luikuri saisi valtion viranomaisilta apua oikeusistuimen päätöksen toteuttamista varten. Hänen esi-isänsä Julius MacAnkka pystyi sentään vielä 1700-luvun puolivälissä ottamaan mukaansa kannettavaa kiinteää omaisuutta, eli kultaiset hampaat, ja pakenemaan valtiollisten viranomaisten ulottumattomiin. MacAnkka muutti muun omaisuutensa menetettyään ilmeisesti Skotlannista Atlantin yli siirtolaisena pakoon Pohjois-Amerikkaan. 1900-luvun puolivälin valtiollinen järjestelmä kykenee kuitenkin niin kattavaan valvontaan, ettei Roope Ankalla käy edes mielessä yrittää minkäänlaista epätoivoista pakoa viranomaisten ulottumattomiin tai toimia näiden huijaamiseksi. [Lisätieto 5: Yhteiskunnallisten ajattelutapojen historialliset taustat]

Toisaalta, Roope Ankka saattaa tiedostaa, että hänen mahtava asemansa kansalaisyhteiskunnan äärimmäisen varakkaana ja siten vaikutusvaltaisena toimijana perustuu siihen, että on olemassa vahva valtio. Juuri valtio mahdollistaa moninaisen tuotannollisen ja kaupallisen toiminnan, joka on pankkiiri Ankan rikkauden lähde. Jos hän kykenisi ottamaan rahasäiliönsä ja pakenemaan yhteiskunnan ulkopuolelle, rahasäiliön sisällöllä olisi yhteiskunnan ulkopuolella, luonnontilassa ja luonnon armoilla, arvoa vain metallina eli raaka-aineena. Modernin yhteiskunnan luonnetta hyvin valottava valtio–kansalaisyhteiskunta-erottelu on alkujaan saksalaisfilosofi G. W. F. Hegelin (1770–1831) tekemä. Hegelin taustalla taas vaikuttivat mitä ilmeisemmin skotlantilaisen moraalifilosofin ja ”taloustieteen isän” Adam Smithin (1723–1790) tutkimukset markkinataloudesta sekä yksityisen taloudellisen toiminnan ja valtion suhteesta. [Lisätieto 6: Kansalaisyhteiskunta ja valtio]

Akun, Tupun, Hupun ja Lupun suhde Roope-setään on tavanomaisen läheinen, henkilökohtainen suhde sukulaiseen, ja Ankat toimivat laivalla kuin perhe. Mutta on pantava merkille, että Tupu, Hupu ja Lupu myös haluavat tehdä pankkiiri Ankan kanssa yksityisoikeudellisen työsopimuksen. Työmarkkinat ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, ja kun on kyse rahasta ja työsopimuksesta, ei kannata luottaa toisen osapuolen hyväntahtoisuuteen ja rehtiyteen. Talous paljastaa kansalaisyhteiskunnan raadollisemman puolen. Nämä seikat yhdessä pankkiiri Ankan omaisuuden, liiketoimien ja aseman tarkastelun kanssa veisivät meidät myös helposti Hegeliä ja Smithiä monessa suhteessa seuranneen Karl Marxin (1818–1883) tutkimien teemojen pariin. Mutta jätetään tämä tärkeään piilevään tematiikkaan johtava polku nyt kulkematta, koska Barkskaan ei siihen suuntaan tässä tarinassa pitemmälle kulje.

Takaisin luonnontilaan – entä jos valtio katoaisi?

Kun tarinassa päästään merelle, siirrytään ikään kuin pois tavanomaisesta kansalaisyhteiskunnasta, jonka järjestystä valtio lakeineen pitää yllä. Antiikin mytologiassa meri esitetään usein alkutilana tai kaoottisena alkuvoimana. Antiikin poliittisessa ja uskonnollisessa ajattelussa taas laiva on yhteiskunnallisen järjestyksen ja päämäärään ohjatun yhteistoiminnan keskeinen symboli. Barksin tarinan aloittaa komea kuva uppoavasta laivasta ja siitä pelastuneesta miehistöstä kapteeneineen, ja myöhemmin käy ilmi, että laiva on tarkoituksella ja petoksella upotettu oman edun tavoittelun nimissä. Valtaosa tarinasta tapahtuu merellä, jota ihmiset, tai ankat, eivät voi pohjimmiltaan hallita, mutta jossa he voivat pärjätä osaamisensa, tietojensa ja yhteistyönsä ansiosta.

Barks johdattaa merikuvillaan ja pitkään merellä tapahtuvalla tarinankuljetuksella lukijan myyttiseen, paljaaseen maisemaan, jossa poliittis–moraalisten aiheiden käsitteellinen pohdinta on pelkistettyä ja selkeää. Myrsky tuottaa poikkeustilan. Valtiolliset viranomaiset eivät pysty toimimaan, ja tarinassa valtio ikään kuin ”sulkeistetaan” pois. Kyseessä on parhaiden filosofisten perinteiden mukainen ajatuskoe, jossa politiikan ytimeen kuuluvat vallankäytön, luottamuksen, petoksen ja väkivallan teemat esitetään karmivan suoraan ja kaunistelematta. Tuloksena on eräänlainen ihmisten – tai siis ankkojen ja muiden – välinen alkutila, luonnontila. Onko tällaisessa tilassa voimassa minkäänlaisia oikeuksia tai velvollisuuksia? Mikään järjestystä ylläpitävä mahti, kuten valtio poliiseineen, ei nyt ole vahtimassa. Saako luonnontilassa tehdä mitä tahansa?

Havaitessaan pikaveneestään tulittavan Lipi Luikurin pankkiiri Ankka ei tunnu heti tajuavan, ettei valtio viranomaisineen nyt ole auttamassa. Vanhasta yhteiskunnallisesta tottumuksesta hän muistuttaa vihaisesti Luikurille: ”Laivan upottaminen ilman omistajansa lupaa on lainvastaista!” Epätavallinen luonnonvoima on nyt kuitenkin tuottanut poikkeuksellinen tilanteen, jossa valtiollinen kontrolli puuttuu ja jossa vääryyksiä voi tehdä ilman paljastumisen ja seurausten pelkoa. Ankkojen laivaa tulituksellaan vaurioittanut Luikuri riemuitsee: ”Missään ei ole ainuttakaan silminnäkijää.” Mutta hän huomaa saman tien olevansa väärässä: onhan mukana hänen kumppaninsa Jokke. Miksi Luikuri näet luottaisi siihen, ettei Jokke paljasta häntä myöhemmin viranomaisille palkkion toivossa tai muista itsekkäistä syistä, tai ylipäätään petä häntä?

Varhaisen uuden ajan tärkeintä yhteiskuntafilosofia Thomas Hobbesia (1588–1679) seuraten kuviteltavissa oleva luonnontila on keskinäisen epäluottamuksen tila. ”Tämä kaikkien sota kaikkia vastaan aiheuttaa myös sen, että mikään ei voi olla epäoikeudenmukaista”, Hobbes kirjoittaa pääteoksessaan Leviathan (I, 13, s. 125). Jatkuvan uhan alla jokaisella on oikeus puolustaa itseään kaikin tavoin. Koska tällaisessa tilassa kaikki muut voivat osoittautua vihollisiksi, ennakoiva puolustava hyökkäyskin on ehdottoman järkevää. Hobbesilaisessa luonnontilassa jokainen ajaa omaa etuaan ja puolustaa itseään kaikin mahdollisin keinoin. Vallitsee keskinäisen epäluottamuksen tila. Jokke ei ole tajunnut tätä, vaan luottaa ilman mitään järkeviä perusteita Lipi Luikuriin. Luikurin perimmäinen luonto paljastuu – ja Jokke pelastuu ainoastaan onnenkantamoisen vuoksi.


(Kuva: Roope-setä joutuu maksamaan vanhan velan. Copyright Walt Disney.)

Näiden teemojen yhteiskuntafilosofisen käsittelyn juuret palautuvat kuitenkin antiikin ateenalaisiin filosofeihin, Sokrateeseen (470–399 eaa.) ja Platoniin (427–347 eaa.). Platonin Valtion ensimmäisen kirjan keskustelussa Sokrates muistuttaa, että keskenään aidosti yhteistyötä tekevät roistotkaan eivät voi olla täysin vailla oikeudenmukaisuutta, täysin väärämielisiä toisiaan kohtaan: ”jos he olisivat olleet täydellisen väärämielisiä, he eivät olisi voineet olla käymättä toistensa kimppuun” (351c–352c).

Yleisemmin ajateltuna: Teemmekö yhteistyötä vain odottamamme hyödyn vuoksi, ja hylkäämmekö yhteistyökumppanimme heti, jos ajattelemme sen olevan itsellemme edullista? Ja vältämmekö epäoikeudenmukaisia tekoja ainoastaan siksi, että pelkäämme rötöstemme paljastuvan ja joutuvamme siksi itse vaikeuksiin? Barksin tarinan huipennuksessa mennään siis ohittamattomiin yhteiskuntafilosofisiin kysymyksiin, jotka jo Platon nosti esille Gorgiaan ja Valtion keskusteluissa yhteiskunnallisesta vallankäytöstä ja oikeudenmukaisuudesta.

Luonnonoikeus – onko oikeudenmukaisuus sittenkin mahdollista ilman valtiota?

Merellä Ankkojen välillä ei kuitenkaan ole sellaista epäluottamusta, jollaisen Hobbes väittää valtiottomassa luonnontilassa vallitsevan. Ankat toimivat keskenään kuin järjestäytynyt keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteisö, samaan päämäärään tähtäävä miehistö, kuin perhe. Mutta Aku myös tunnistaa välittömästi luonnollisen velvollisuutensa auttaa hädässä olevaa Lipi Luikuria, mitä hän pitää itsestään selvästi ainoana oikeana tapana toimia. Luonnollinen järkevä oikeustaju ja sen ohjaama vahva tunne, myötätunto, saavat myös vanhemman ja talouselämän paaduttaman Roope Ankan lopulta heltymään. Roope tunnistaa luonnollisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen, jopa oman etunsa kustannuksella: hukkuvaa ei voi jättää pulaan. Ankkojen toiminta noudattaa siis luonnollisen oikeudenmukaisuuden periaatetta. Ohjaako varsinkin Aku Ankkaa hänen luonteeseensa kuuluva oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuus varsinaisena hyvänä luonteenpiirteenä, hyveenä? Akun mukaan Lipi Luikuri on pelastettava, koska hänen jättämisensä hätään ja vaille apua olisi yksiselitteisesti väärin, epäoikeudenmukaista.

Kun täysin kiittämätön ja häikäilemätön Lipi Luikuri aikoo käyttää raakaa väkivaltaa Ankkoja vastaan, nämä puolustautuvat luonnollisen oikeudenmukaisuuden sallimissa rajoissa: he pistävät Luikurin kuriin, mutta eivät käytä väkivaltaa enempää kuin on tarpeen eivätkä ryhdy kostotoimiin. Sokrates ja Platon olisivat varmasti Ankkoihin tyytyväisiä. Gorgiaan keskustelussa Sokrates painottaa, että vaikka vääryydestä kärsiminen on pahaa, on vääryyden tekeminen vielä pahempaa itselle. Tyytyväisiä olisivat varmasti myös muutkin luonnollisen, järkiperäisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujat kuten Platonin oppilas Aristoteles, antiikin roomalaiset Cicero ja Augustinus, myöhäiskeskiajan Tuomas Akvinolainen sekä varhaisen uuden ajan Hugo Grotius ja John Locke. [Lisätieto 7: Ihmisten yhteinen oikeustaju – luonnonoikeusajattelun perinne etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa]

Lipi Luikurissa tulee lautalla esille Sokratesta vastustavan Kallikleen näkemys: ei ole mitään muuta ”luonnollista oikeudenmukaisuutta” kuin se, että luonnostaan vahvin määrää muita ja ottaa sen, mitä pitää itselleen hyvänä. Platonin Gorgias-dialogin keskustelussa Sokrates vastaa Kallikleelle, että yhdistyessään luonnostaan heikot voivat olla vahvempia. Heidän vahvuutensa on keskinäinen yhteistyö ja oikeudenmukaisuus. (Gorgias 488b–489b.) Sokrateen mukaan oikeudenmukaisuus ei perustu ainoastaan keskinäiseen vastavuoroiseen hyötymiseen, vaan ulottuu myös niihin, jotka huijaten pyrkivät omaan etuunsa ja jättävät vastavuoroisuuden huomiotta.

Barksin tarinassa oikeudenmukainen järjestys palautetaan lautalle ilman valtiota. Ankkojen maailma ei ole hobbesilainen. Tai ehkä sittenkin sitä, mitä lautalla lopuksi tapahtuu, voidaan ymmärtää myös Hobbesin avulla. Yhdistyneet Ankat käyttävät lautalla ehdotonta voittamatonta valtaa, Ankat ovat lautan ”suvereeni”, kuten Hobbes sanoisi. Kun Luikuri on suvereenin vallan alla, eli ei voi Ankoille mitään, suvereenin olisi luonnollisen lain vastaista, siis järjenvastaista ja epäoikeudenmukaista, kostaa Luikurille. Hobbesin mukaan voimankäyttö on oikeutettua ja järkevää itsepuolustukseksi, myös ennakoivasti. Pahaan vastaaminen pahalla on kuitenkin väärin ja järjetöntä (Leviathan I, 15, s. 144–145).

Laki, hallinto ja oikeuslaitos – laillisen valtiollisen vallan kolme muotoa

Myrskyn jälkeen palataan jälleen valtiolliseen järjestyksen tilaan. Viranomaiset ottavat taas tilanteen hallintaan, ja kiinni jäänyttä lainrikkojaa odottaa lainmukainen oikeuskäsittely, tuomio ja epäilemättä myös rangaistus. Tarinassa valtion rooli on hyvin suuri, vaikka merellä ja myrskyllä Barks ikään kuin sulkeistaa valtiollisen vallankäytön ja valvonnan välillä tietoisesti pois kuvioista. Vaikka valtion valta ja laki ovat läsnä, ne eivät aina suoranaisesti näy.

Mutta onko tämä valtio sellainen, jollaiseksi moderni länsimainen valtio mielletään? Noudattaako tarinassa taustalla mutta suuressa roolissa oleva valtio Montesquieun vallan kolmijakoa? Paroni Montesquieun (1689–1755) vaikutusvaltaisen opin mukaan tasavallan säilyvyyden edellytyksenä on, että lakien säätäminen, hallintoviranomaiset ja oikeuslaitos on erotettu toisistaan. Lakisääteisten instituutioiden on luotava valtiollista valtaa hajauttava tasapainojärjestelmä. Kansalaisten vapaus menetetään ”mikäli yksi ja sama henkilö tai sama johtavien miesten […] elin käyttää kaikkia kolmea valtaa: säätää lakeja, panee toimeen yleisiä päätöksiä ja tuomitsee ihmisiä rikoksista tai kiistatapauksissa”, Montesquieu painotti (Lahtinen 2014).

Näin voi olettaa olevan tarinan perusteella myös Ankkalinnan maailmassa. Lainmukaisuus ja lait tulevat useasti mainituksi. Näiden lakien voi olettaa periytyvän kaukaa tai perustuvan jonkinlaisen lakiasäätävän parlamentin tai kongressin päätöksiin. Oikeuslaitos on mukana, sillä tarina alkaa oikeusistuimen päätöksen esittelystä ja oikeusistuimessa Luikurinkin edesottamuksia merellä tullaan vielä käsittelemään. Tarinassa esiintyvät myös lakisääteisiä tehtäviään hoitavat hallinnolliset viranomaiset, satamakapteenin toimisto, merivartiosto ja tullikamari.

Palatkaamme myös vielä alkuun. Kun Lipi Luikuri marssii Roope Ankan toimistoon ja esittää vaatimuksensa, ei Luikurin ja Ankan välillä ole varsinaista erimielisyyttä. Roope ei tietenkään halua luopua omaisuudestaan, jota Luikuri vaatii. Heidän välillään on tietysti etujen konflikti. Mutta he näyttävät kumpikin olevan samaa mieltä seuraavasta tosiasiasta: jos Roope ei toimi oikeusistuimen päätöksen mukaan, valtion viranomaiset, kuten ulosottomies ja poliisi, tulevat apuun Luikurin tueksi. Valtion, sen lakien ja viranomaisten mahtiin niin Roope Ankka kuin Lipi Luikurikin luottavat tässä mielessä yksimielisesti.

[Kiitämme Aku Ankan kustantajaa Barksin sarjakuvan avaamisesta käyttöön. Juttukokonaisuuden työstämistä on edesauttanut Opetushallituksen rahoittama oppimateriaalihanke, jossa Kuopion lukiot ovat mukana. Niko Noponen (VTT, TM) opettaa Kuopion taidelukio Lumitissa.]

Kirjallisuus

Barks, Carl, Roope-setä joutuu maksamaan vanhan velan. Aku Ankka 1/2018, 3–24. (Julkaistu englanniksi alun perin nimettömänä 1953, myöhemmin nimillä Trouble from Long Ago ja The Horseradish Story.) Luettavissa Aku Ankan verkkoarkistossa: Roope-setä joutuu maksamaan vanhan velan.

Hobbes, Thomas, Leviathan (1651). Suom. Tuomo Aho. Vastapaino, Tampere 1999.

Lahtinen, Mikko, Montesquieu. Logos-ensyklopedia. Eurooppalaisen filosofian seura ry 2014. Verkossa: Montesquieu.

Platon, Gorgias. Teokset 2. Suom. Pentti Saarikoski. Otava, Helsinki 1978.

Platon, Valtio. Teokset 4. Suom. Marja Itkonen-Kaila. Otava, Helsinki 1981.

Lisätietotekstejä sekä mahdollinen tehtävänanto esseekysymykseksi

[1] Filosofia ja fiktio – ajatuskokeita ja dystopioita romaaneissa, sarjakuvissa ja elokuvissa

[2] Mitä on yhteiskuntafilosofia?

[3] Oikeuksien ja velvollisuuksien käsitteellinen suhde

[4] Oikeudenkäynnin osapuolet

[5] Yhteiskunnallisten ajattelutapojen historialliset taustat

[6] Kansalaisyhteiskunta ja valtio

[7] Ihmisten yhteinen oikeustaju – luonnonoikeusajattelun perinne etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa

[8] Ehdotuksia tehtäviksi: Ankkojen kanssa luonnontilaan ja takaisin järjestäytyneeseen yhteiskuntaan

[1] Filosofia ja fiktio – ajatuskokeita ja dystopioita romaaneissa, sarjakuvissa ja elokuvissa

Carl Barksin sarjakuvatarina ”Kun taivaalta satoi rahaa” (1951) on jo pitkään tunnustettu talousteoreettista ajattelua oivallisesti esitteleväksi mestariteokseksi. (Tarina julkaistiin englanniksi alun perin nimettömänä ja myöhemmin nimillä ”A Financial Fable” ja ”A Cyclone Money Crib”). Vastikään sitä esitteli Helsingin Sanomissa Marko Junkkari koronapandemian talousvaikutuksia käsittelevässä kirjoituksessaan nimeltä – yllätys, yllätys – ”Kun taivaalta satoi rahaa” (HS 29.3.2020).

Jo Platon käyttää Valtiossaan ajattelun apuna kuvitelmia ja fiktiivisiä tarinoita. Luolavertaus on näistä kaikkein tunnetuin. Myös tarina Gygeen näkymättömäksi tekevästä sormuksesta on etiikan ja yhteiskuntafilosofian kannalta mitä keskeisin. Platon kysyy Gygeen sormuksen avulla, toimimmeko epäoikeudenmukaisuutta vieroksuen ainoastaan välttääksemme rangaistuksia ja muita itsellemme epäedullisia seurauksia. Moraalisesti ja yhteiskunnallisesti katsoen kyse on siitä, kuinka mahdollisuus tavoitella salaa etuja itselle korruptoi ihmistä.

Merkittävä filosofinen fiktiivinen teos on esimerkiksi Raamatun Jobin kirja. Tunnettuja filosofien kirjoittamia kuvitteellisia kertomuksia ovat Thomas Moren Utopia, Voltairen Candide ja Montesquieun Persialaisia kirjeitä. Näkymättömän sormuksen, vallan väärinkäyttämisen ja turmeltumisen teeman omaksui Platonilta J. R. R. Tolkien romaaneihinsa Hobitti ja Taru sormusten herrasta. Yhteiskunta- ja moraalifilosofisista romaaneista kiinnostuneille voi suositella myös George Orwellin Eläinten vallankumousta, William Goldingin Kärpästen herraa ja Louis Sacharin Paahdetta.

Myös sarjakuvaromaaneista löytyy yhteiskuntafilosofista asiaa. Hergén Tintti-albumeista esimerkiksi sopii ainakin Tintti ja särkynyt korva, ja Goscinnyn ja Morrisin Lucky Luke -albumeista Piikkilankoja preerialla. Supersankarisarjakuvan isot klassikot Frank Millerin Yön ritari sekä Alan Mooren ja David ja Gibbonsin Vartijat ovat myös mainitsemisen arvoisia. Alan Mooren ja David Lloydin V niin kuin verikosto -sarjakuvaromaanista on tehty myös vaikuttava elokuvaversio, kuten monesta muustakin edellä mainitusta teoksesta. Vartijoiden maailman jatkoksi on puolestaan hiljattain julkaistu yhteiskunnallisesti kiinnostava televisiosarja Watchmen.

Yhteiskuntafilosofisia aiheita löytyy lapsillekin sopivista animaatioelokuvista Egyptin prinssi ja Mulan. Akira Kurosawan Seitsemän samuraita ja Monty Python -ryhmään kuuluneen Terry Gilliamin Brazil ovat suuria klassikoita monella tapaa, myös yhteiskuntafilosofisesti. Tieteisfiktio on ylipäätään usein hyvin filosofista, ja supersankarigenrestä tutustumisen arvoinen on muun muassa Black Panther. Tositapahtumiin perustuva toisen maailmansodan aikaiseen Englantiin sijoittuva The Imitation Game käsittelee useita yhteiskunta- ja moraalifilosofisia aiheita. Elokuvasta pääsee myös jyvälle siitä, kuinka matematiikan ja logiikan tutkija Alan Turing (1912–1954) vaikutti merkittävästi ohjelmoinnin ja digitaalisten tietokoneiden kehittämiseen. Ja kun tietää, mikä on ”Turingin testi”, saa uutta näkökulmaa tieteisfiktion suureen klassikkoon Blade Runner.

[2] Mitä on yhteiskuntafilosofia?

Etiikka eli moraalifilosofia on filosofian perinteinen osa-alue, joka tutkii moraalin, toiminnan moraalisen perusteltavuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset ovat tietysti olleet ihmiskulttuureissa kautta aikojen keskustelun, pohdinnan ja tarinoinnin aiheina. Mutta varsinainen etiikan ja yhteiskuntafilosofian tutkimus sai alkunsa antiikin Ateenassa 400-luvun loppupuolella ennen ajanlaskumme alkua sofistien ja Sokrateen toimesta. Edelleenkin hyvä tapa tutustua etiikan ja yhteiskuntafilosofian aiheisiin ovat Platonin Gorgias ja Valtio-teoksen ensimmäinen ja toinen kirja. Sokrates haastaa näissä Gorgiaan ja muita puhetaidon opettajia ja näiden oppilaita keskustelemaan vallankäytöstä ja oikeudenmukaisuudesta. Sokrates väittää, että valtaa väärinkäyttävä epäoikeudenmukainen ihminen ei ole vahingoksi ainoastaan muille vaan myös itselleen. Platonin tutkimuksia oikeudenmukaisuuden ja muiden luonteenhyveiden suhteesta hyvään elämään jatkoi oppilaansa Aristoteles.

Vaikka etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan kuuluu kumpaankin omia aihepiirejään, ne ovat antiikista lähtien kytkeytyneet toisiinsa erityisesti oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kysymysten kautta. Yhteiskuntafilosofian ja politiikan teorian välille ei voi myöskään vetää tiukkaa rajaa ja monet näiden alojen tutkijat ovat myös historioitsijoita. Esimerkiksi Aristoteleen teos Politiikka käsittelee aiheita, joita nykyisin tutkitaan yhteiskuntafilosofian lisäksi yhteiskuntatieteissä ja poliittisessa historiassa.

1900-luvun tärkeimpiin yhteiskuntafilosofeihin lukeutuvat Hannah Arendt (1906–1975) ja John Rawls (1921–2002). Kummankin teoksia on suomennettu ja kummankin tutkimuksista löytyy hyviä esittelyitä suomeksi. Arendt nojautui enemmän antiikin yhteiskuntafilosofiseen perinteeseen, Rawls taas 1600- ja 1700-luvuilla kehittyneeseen yhteiskuntasopimusajatteluun. Arendtin laajassa tuotannossa yksi keskeinen teema oli kansalaisten toiminta ja vapaus. Rawls keskittyi erityisesti oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. Näiden aiheiden ohella keskeisiä yhteiskuntafilosofian aiheita ovat vallan käytön ja lakien perusteleminen, vallan väärinkäyttö, rankaiseminen, ihmisoikeudet, kansalaistottelemattomuus ja erilaiset poliittiset aatteet kuten liberalismi, anarkismi, nationalismi ja feminismi. Myöskään luonnonvarojen liikakäytön ja ilmaston lämpenemisen syitä ja niiden estämisen vaikeutta ei ole mahdollista ymmärtää kunnolla ilman yhteiskuntafilosofista tutkimusta.

Verkosta vapaasti saatavilla olevista teksteistä voi suositella esimerkiksi seuraavia:

Garrett Hardin, Yhteislaidunten tragedia (ks. s. 41–60). Teoksessa Kiista yhteismaista. Toim. Simo Kyllönen, Juhana Lemetti, Niko Noponen & Markku Oksanen. niin & näin, Tampere 2011. Saatavana niin & näin -kirjojen verkkosivuilta. Hardinin essee kärjistää ja on monessa suhteessa ongelmallinen, mutta se auttaa hahmottamaan sitä, miten ympäristöongelmia (mukaan lukien ilmaston lämpeneminen) on lähestyttävä ensisijaisesti yhteiskuntafilosofisesti.

Nick Enfield, Kiintopisteitä totuuden jälkeisessä keskustelussa suunnistaville. niin & näin 1/2018. Saatavana niin & näin -lehden verkkoarkistosta. Tämä Enfieldin lyhyt kirjoitus liittyy tietämiseen, väitteiden perustelemiseen ja harhaanjohtamiseen. Tieto tuo valtaa ja harhaanjohtaminen on keskeinen vallan käytön tapa.

Martina Reuter, Hannah Arendt ja John Rawls kansalaistottelemattomuudesta. Tiede ja edistys 4/2013. Saatavana Koneen säätiön verkkosivuilta. Suomalaistutkija vertailee edellä mainittujen Arendtin ja Rawlsin näkemyksiä keskeisestä yhteiskuntafilosofisesta aiheesta.

Filosofia.fi-portaalin Logos-ensyklopediasta löytyy asiantuntevat artikkelit seuraavista tekstissä mainituista filosofeista:

Hannah Arendt
Aristoteles
G. W. F. Hegel
Thomas Hobbes
John Locke
Montesquieu
Platon
John Rawls
Adam Smith
Tuomas Akvinolainen

[3] Oikeuksien ja velvollisuuksien käsitteellinen suhde

Oikeudet ja velvollisuudet eivät ole toisistaan erillisiä aiheita. Joissakin tapauksissa voi jollakulla ehkä olla oikeuksia ilman, että kenelläkään on vastaavia velvollisuuksia, tai päinvastoin. Pääsääntöisesti oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on kuitenkin erottamaton, käsitteellinen ja välttämätön suhde. Kun esimerkiksi oikealta tulevalla on tieliikennelain mukaan tasa-arvoisessa risteyksessä oikeus ajaa ensin, vasemmalta tulevalla on kyseisellä tilanteessa vastaava väistämisvelvollisuus. Kahden tai useamman tielläliikkujan kohdatessa risteyksessä etuajo-oikeus ja väistämisvelvollisuus eivät tietenkään ole toisistaan erillisiä asioita: osapuolesta riippuen samaa tieliikennelain sääntöä tarkastellaan eri kannalta.

Toisena esimerkkinä voi mainita sopimuksen tavaran lainaamisesta: Kun joku antaa toiselle tavaran lainaan määräajaksi, lainaan antava luopuu tuoksi ajaksi oikeudestaan hallita tavaraa, ja tavaran lainaan saava taas saa siihen hallintaoikeuden. Mutta tavaran omistajalla on oikeus saada tavara takaisin ennen laina-ajan umpeutumista, ja toisella taas on velvollisuus se palauttaa.

Filosofiaa harjoitetaan monin tavoin. Yksi olennainen filosofinen tutkimustapa on seuraavanlaisten käsitteellisten suhteiden selvittäminen ja esille tuominen: Mitä voidaan päätellä esimerkiksi siitä, että Akun sanotaan olevan Lupun eno? Tällöin tiedetään, että Lupun enolla Akulla on, tai on ollut sisko, jolla on Lupu-niminen lapsi. Tämä tiedetään päättelemällä se siitä, että enolla tarkoitetaan äidin veljeä. Tästä on kyse enon käsitteessä.

Käsitteelliset suhteet ovat täysin tavallinen, arkinen osa ajattelua. Käsitteellinen ajattelu on yhteydessä loogiseen päättelyyn. Filosofian opiskelu kehittää käsitteellisen ja loogis-rationaalisen ajattelun tarkkuutta.

[4] Oikeudenkäynnin osapuolet

Oikeudenkäynneissä on useita osapuolia. Oikeudenkäynti on prosessi, johon kuuluu yksi tai useampi kokous, oikeusistunto. Oikeusistuntoa johtaa puheenjohtajana tuomari. Tuomari myös tekee päätöksen eli ratkaisun joko yksin tai osana monijäsenistä tuomarikollegiota. Vähintään puheenjohtajana toimiva tuomari on oikeustieteellisen eli juridisen koulutuksen saanut ammattituomari, mutta rikosoikeudenkäynneissä käytetään myös maallikkotuomareita. Oikeudenkäyntien päätyyppejä on niin Suomen tasavallassa kuin hyvin yleisesti muuallakin kaksi: riitaoikeudenkäynnit ja rikosoikeudenkäynnit. Kumpiakin käsittelevät käräjäoikeusistuimet ja mahdollisia jatkokäsittelyitä suorittavat hovioikeudet ja korkein oikeus. On myös hallintotuomioistuimia ja erityisoikeusistuimia kuten työtuomioistuin.

Riitaoikeudenkäynneissä eli siviilioikeudenkäynneissä käsitellään kansalaisyhteiskunnan jäsenten erimielisyyksiä. Osapuolina voi olla yksittäisiä kansalaisia ja erilaisia yhteisöjä kuten yhtiöitä. Riitaoikeudenkäynti saa alkunsa kanteesta: joku haastaa toisen osapuolen oikeuteen haastehakemuksella. Haasteen esittäjää kutsutaan kantajaksi, haastettua taas vastaajaksi. Kumpikin osapuoli voi edustaa itseään oikeudessa, mutta on myös hyvin tavallista käyttää asianajajaa tai muuta oikeudenkäyntiavustajaa. Asianajaja edustaa riitaoikeudenkäynnissä ja sen valmistelussa päämiestään, eli kantajaa tai vastaajaa. Sekä riita- että rikosasioissa voidaan kuulla jonkun osapuolen oikeuteen haastamia todistajia. Riitaoikeudenkäynti voidaan keskeyttää, mikäli osapuolet päättävät yhdessä sopia asian virallisessa sovittelussa tai muuten oikeuskäsittelyn ulkopuolella. Riita-asioita ovat esimerkiksi sopimusrikkomukset ja perintöasiat. Riita-asian tuomioon voi kuulua esimerkiksi sopimuksen purkaminen, perinnönjaosta määrääminen tai vahingonkorvaus.

Rikosoikeudenkäynnissä vastakkain ovat syyttäjä ja rikoksesta syytettynä oleva yksittäinen ihminen tai useampi ihminen. Syyttäjän tehtävä on oikeuslaitokseen kuuluva julkinen virkatehtävä kuten tuomarinkin tehtävä. Syyttäjä edustaa valtiota ja ajaa yhteiskunnan yleistä sekä mahdollisen asianomistajan etua. Rikosoikeudenkäynnissä osapuolena on usein siis myös yksi tai useampi asianomistaja, eli se johon rikoksen tai sen haitan ajatellaan kohdistuvan. Sekä syytettyä että asianomistajaa edustaa useimmiten asianajaja. Periaatteessa syytetty voi puolustaa itse itseään ja asianomistaja nostaa rikossyytteen itse (jos yleinen syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen), mutta tämä on harvinaista. Lievemmissä rikossyytteissä asia voi siirtyä sovitteluun, vakavammissa ei. Toisin kuin riita-asioissa rikosoikeudenkäynnin tuomioon eli oikeudenpäätökseen voi sisältyä rangaistus, kuten sakko-, vapaus- tai menettämisrangaistus. Kuten riita- myös rikostapausten tuomioon voi kuulua lisäksi vahingonkorvaus.

[5] Yhteiskunnallisten ajattelutapojen historialliset taustat

Historiallisilla seikoilla on merkitystä filosofiassa ja ehkä kaikkein ilmeisimmin juuri yhteiskuntafilosofiassa. Barksin tarinan taustoja voi valaista kahdella historiallisella seikalla. Ensimmäinen näistä liittyy Pohjois-Amerikan historiaan. ”Alussa siis koko maailma oli Amerikka” toteaa 1700-luvun alun tärkeä yhteiskuntafilosofi, englantilainen John Locke (1632–1704) käsitellessään omistusoikeuden alkuperää (Tutkielma hallitusvallasta V, 49, s. 85). Locke omaksuu edeltäjältään Hobbesilta ajatuksen ”luonnontilasta”. Mutta siinä missä luonnontila Hobbesilla on oikeastaan kuviteltu ajatuskoe, käsitteellinen alkutila, Lockella luonnontila on ennemminkin muinainen menneisyys, jolloin ihmisiä oli vähän ja asumatonta maata ja muita luonnonvaroja runsaasti saatavilla. Locke näet ajatteli, että Amerikkojen haltuun ottaminen eurooppalaisten miesten toimesta oli luvallista ja oikein, koska käyttämätöntä maata oli siellä yllin kyllin enemmän kuin alkuperäisasukkaat käyttivät. (Locke ei tiennyt, että alun perin Amerikat olivat olleet tiheästi asuttuja siinä missä Eurooppakin ja että eurooppalaisten mukanaan tuomat taudit olivat tappaneet valtaosan intiaaniväestöstä.) Locken yhteiskuntafilosofiset teokset Tutkielma hallitusvallasta (1689) ja kirjeet suvaitsevaisuudesta (1689–1692) vaikuttivat huomattavasti 1700-luvun lopun Yhdysvaltojen ”perustajaisiin” (engl. founding fathers). Locken yhteiskuntafilosofia loi pohjaa myös Montesquieun, Smithin, Hegelin ja Marxin tutkimuksille.

Toiseksi voidaan huomioida se, että Barks näyttää viittaavan yhteen Raamatussa käsiteltyyn oikeudenmukaisuuden teemaan. Vaikka MacAnkan omaisuuden siirtymistä MacLuikurille pidettäisiin oikeutettuna, pyrkimys riistää toisen elintärkeä purukalusto on tästä huolimatta räikeän epäoikeudenmukainen. Tätä on syytä verrata Uuden testamentin Matteuksen evankeliumin kohtaan, jossa sanotaan: ”Joka yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin” (Matt. 5:40). Tässä Uuden testamentin kohdassa viitataan siihen, että vaikka antiikin ajan juutalaisen lain mukaan oikeusistuimessa velallinen pystyttiin tuomitsemaan menettämään koko omaisuutensa ja jopa itsensä ja perheensä velkojan orjaksi, velallisen ihoa vasten olevaa vaatetta eli paitaa, ei ollut luvallista ottaa. Viitankin sai ottaa ainoastaan pantiksi, sillä se piti luovuttaa yöksi takaisin velalliselle. Barksille tämä raamatullinen aihe on epäilemättä tuttu: Aivan kuten olisi räikeän epäoikeudenmukaista viedä viimeiset vaatteet päältä, on räikeän epäoikeudenmukaista viedä myös tekohampaat suusta. Tarinan alussa Roope Ankka lukeekin oikeuden päätöksestä: ”Saan näemmä pitää vain yhden vanhan vaatekerran. Koko muu omaisuuteni siirtyy teille.”

Mainittu kirjallisuus

Locke, John, Tutkielma hallitusvallasta. Suom. Mikko Yrjönsuuri. Gaudeamus, Helsinki 1995. (Second Treatise of Government, kirjoitettu 1689, julkaistu ensimmäisen kerran ranskaksi 1691.)

Matteuksen evankeliumi. Pyhä Raamattu. Vuoden 1992 suomennos.

[6] Kansalaisyhteiskunta ja valtio

Erottelu kansalaisyhteiskunnan ja valtion välillä auttaa hahmottamaan modernin länsimaisen yhteiskunnan luonnetta. Kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat yksittäiset kansalaiset, perheet ja suvut sekä erilaiset kansalaisten vapaaehtoiset, sopimuksenvaraiset yhteenliittymät kuten yhdistykset, puolueet ja yhtiöt. Valtio taas on julkinen lakisääteinen järjestelmä, johon kansalaiset toisaalta kuuluvat jäseninä, mutta joka toisaalta ohjaa ja rajoittaa kansalaisten elämää ja toimintaa laeillaan. Kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat yksityiset asiat, oman ja oman yhteisön edun ajaminen sekä ihmisten ja yhteisöjen väliset ristiriidat. Valtio taas edustaa yleistä ja julkista järjestystä, joka lainsäädännöllään asettaa säännöt kansalaisyhteiskunnan toimijoille.

Mitä vapaus on kansalaisyhteiskunnassa? Miten valtio säätelee, ohjaa ja rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita? Kansalaiset saavat vapaasti kokoontua, perustaa yhtiöitä ja yhdistyksiä, käydä keskenään kauppaa. Kaksi kansalaista voi vapaaehtoisesti mennä keskenään naimisiin tai kaksi yhteisöä tehdä sopimuksen keskinäisestä velan annosta ja ottamisesta. Mutta kaikki nämä toimet on tehtävä valtion lakien mukaan. Jos yhtiö perustetaan, on noudatettava yhtiöitä koskevia lakeja. Jos avioidutaan, se tapahtuu tietyllä lakisääteisellä tavalla ja voimaan astuvat avioliittolain säätämät velvollisuudet ja oikeudet. Jos taas joku vapaaehtoisen sopimuksen tehnyt osapuoli huijaa toista, aiheuttaa toiselle vahinkoa tai rikkoo sopimuksen, valtion viranomaiset tulevat kutsuttaessa tai muuten tämän havaittuaan apuun. Jos joku tekee toista vastaan lain kieltämän rikoksen, valtion viranomaiset tulevat apuun asian tullessa tietoon.

Markkinatalous toimijoineen sisältyy tässä jaottelussa kansalaisyhteiskuntaan. Yksityisomistus, yksityisyritteliäisyys ja yritystoiminta ovat kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia asioita. Julkinen talous eli valtion ja kuntien talous taas kuuluvat valtiolliseen puoleen. Suomen valtiolliseen järjestykseen kuuluvat siis myös kunnat, ja toisaalta Euroopan unioni on osa julkisvaltiollista järjestelmäämme.

Erottelun kansalaisyhteiskunnan ja valtion välillä teki siis alun perin saksalaisfilosofi Hegel 1800-luvun alussa. Erottelu on vaikutusvaltainen, mutta siitä ei olla täysin yksimielisiä. Hegeliltä paljon vaikutteita saanut suomalainen J. V. Snellman (1806–1881) pyrki useiden aikalaistensa kanssa kehittämään sekä suomalaista kansalaisyhteiskuntaa että valtiollista järjestelmää. Erottelu kytkeytyy edustukselliseen demokratiaan ja parlamentarismiin: kansalaisyhteiskunnan toimijat ajavat etujaan puolueiden kautta – parlamenttiin valitut kansanedustajat säätävät lakeja, jotka tulevat koskemaan kaikkia samalla tavalla. Valtiollinen valta on hajautettava muun muassa erottamalla toisistaan lainsäädäntövalta, hallintovalta ja tuomiovalta: jos valtiollinen valta keskittyy, kansalaisten vapaus ja koko kansalaisyhteiskunnan vapaus voidaan menettää. Modernin valtion ajatellaan olevan demokraattinen tasavalta ja oikeusvaltio.

On myös huomattava, että kansalaisyhteiskunnan ja valtion käsitteiden taustalla ovat edellisten vuosisatojen yhteiskuntafilosofiset teoriat. Thomas Hobbes, John Locke ja muut 1600- ja 1700-lukujen yhteiskuntafilosofit käyttivät erilaisia versioita luonnontilan ja yhteiskuntasopimuksen käsitteistä käsitellessään ihmisten välistä yhteistyötä, kilpailua ja sopimuksia sekä yhteiskunnallisen järjestyksen ja rauhan edellytyksiä. Nämä ajattelutavat vaikuttivat erotteluun kansalaisyhteiskunnan ja valtion välillä 1800-luvun alkuun tultaessa. Myös 1700-luvun lopulla Adam Smithin aloittamassa markkinatalouden tutkimuksessa markkinat nähdään ikään kuin luonnollisen kilpailun alueena. Kansalaisyhteiskunnassa vallitseva taloudellinen ja muunlainen kilpailu sekä yhteistyö ja sopimukset eivät olisi mahdollisia ilman valtion vallan takaamaa lakien mukaista järjestystä. Niin Smith, Hegel kuin Marx kuitenkin korostavat, että yhteistyö ja sopimukset markkinataloudessa ja kansalaisyhteiskunnassa edellyttävät luottamusta, jota ylläpitävät valtiolliset instituutiot. Tämän ajattelutavan taustalla on Hobbesin ajatus ”suvereenista”, valtion mahdista, joka saa luonnontilan eli epäluottamuksen tilan loppumaan.

Mainittakoon, että vapaata markkinataloutta ja kansalaisyhteiskuntaa tutki ja sen puolesta puhui sotkamolaissyntyinen oppinut Anders Chydenius (1729–1803). Markkinataloutta käsitteleviä kirjoituksiaan Chydenius julkaisi jo ennen Adam Smithin vaikutusvaltaista teosta Kansojen varallisuus (1776). Kokkolan kirkkoherrana ja valtiopäivämiehenä toiminut Chydenius kannatti elinkeinon ja kaupan vapauden lisäksi muun muassa valtiollisen sensuurin poistamista ja uskonnonvapautta. Chydenius siis ajoi Ruotsin kuningaskunnassa lainsäädäntöuudistuksia, jotka edistivät modernin kansalaisyhteiskunnan kehitystä.

Kansalaisyhteiskuntaan liittyvistä aiheista ja käsitteistä löytyy paljon luettavaa Jyväskylän yliopiston verkkosivujen Kansalaisyhteiskunnan ja -toiminnan sanastosta. Ks. mm. seuraavat artikkelit:

Adam Smith – markkinoiden sivistävä vaikutus
Kansalaisyhteiskunta
Kansalaistottelemattomuus
Kansalaisuus

[7] Ihmisten yhteinen oikeustaju – luonnonoikeusajattelun perinne etiikassa ja yhteiskuntafilosofiassa

Jo Sokrateen oppilas Platon kehitteli ajatusta, että yleisinhimilliseen järkevään ajatteluun kuuluu myös jonkinlainen luontainen oikeustaju. Platonin ohella ja osittain häntä seuraten myös Aristoteles, Cicero, Augustinus, Tuomas Akvinolainen, Hugo Grotius ja John Locke ajattelivat, että ihmisillä on luonnostaan kyky tunnistaa, mikä on oikein ja väärin suhteessa toisiin ihmisiin. Suunnilleen yksimielisiä he olivat siitä, että tavalliset järkevät ihmiset ymmärtävät, että käyttäytymisessä ja toiminnassa suhteessa toisiin ihmisiin noudatetaan seuraavanlaisia periaatteita: Pyritään hyvään ja vältetään pahaa. Annetaan kullekin, mitä tälle kuuluu, ja kohdellaan keskenään samanlaisia tasapuolisesti. Puhutaan totta ja pidetään kiinni siitä, mitä on luvattu tai sovittu. Korjataan tai hyvitetään aiheutetut vahingot. Annetaan niiden, jotka ovat siihen kykeneviä, osallistua itseään koskevista asioista päättämiseen. Kehitetään omia kykyjä, jotka ovat hyväksi itselle ja muille. Autetaan hädässä olevaa.

Tätä klassisesta kreikkalaisesta filosofiasta alkanutta ajattelujatkumoa kutsutaan luonnonoikeusperinteeksi. Näkemysten yksityiskohdista on kuitenkin ollut paljon erimielisyyksiä. Muun muassa sille, miksi ihmiset toimivat väärin, vaikka tietävät mikä on oikein, on annettu erilaisia selityksiä. Myös siitä, mikä on moraalis-rationaalisen ajattelun suhde uskonnolliseen ajatteluun, on esitetty erilaisia näkemyksiä. Luonnonoikeusajattelun kehittäjien joukossa oli juutalaisia, kristittyjä ja islamilaisia teologeja kuten Paavali, Augustinus, Moses Maimonides, Avicenna, Averroes ja Tuomas Akvinolainen. Heidän taustallaan vaikutti myös antiikin kreikkalais-roomalaisen maailman stoalaisuus.

Keskeinen aihe on myös luonnollisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden suhde valtioiden säädettyihin lakeihin. Teema on hyvin paljon esillä jo Platonin ja Aristoteleen kirjoituksissa. Nykyisin siihen kytkeytyvät oleellisesti myös kysymykset kansalaistottelemattomuudesta ja ihmisoikeuksista.

[8] Ehdotuksia tehtäviksi

Barksin sarjakuva ja tämä juttukokonaisuus sopii lukioon erityisesti Yhteiskuntafilosofian kurssille (FI3) ja soveltuvin osin myös kursseille Etiikka (FI2), Suomalainen yhteiskunta (YH1), Taloustieto (YH2) ja Kansalaisen lakitieto (YH3), miksei myös historiaan sekä suomen kieleen ja kirjallisuuteen.

Seuraava tehtävä soveltuu kokonaisuudessaan FI3-kurssin esseetehtäväksi vaikkapa annetuilla osapisteytyksillä. Tehtäviä voi käyttää myös erikseen: kohdat (a) ja (b) sopivat YH-kursseille, (b) ja (c) myös kursseille FI1 ja FI2.

Ankkojen kanssa luonnontilaan ja takaisin järjestäytyneeseen yhteiskuntaan

Oheisen Carl Barksin sarjakuvatarinan päähenkilöinä ovat tuttujen Ankkojen lisäksi Lipi Luikuri apulaisineen. Barksin sarjakuvatarina käsittelee keskeisiä yhteiskuntafilosofisia aiheita.

(a) Montesquieun vaikutusvaltaisen periaatteen mukaan julkisen päätöksenteon ja vallankäytön keskeiset tahot pitäisi erottaa toisistaan. Yhden ja saman henkilön tai yhteiskunnallisen elimen ei pidä käyttää ”kaikkia kolmea valtaa: säätää lakeja, panna toimeen yleisiä päätöksiä ja tuomita ihmisiä rikoksista tai kiistatapauksissa” (Montesquie, Lakien henki, 1748). Miten Montesquieun erittelemät kolme julkisen vallan tahoa ovat esillä sarjakuvatarinassa? (9 p.)

(b) Miksi Roope Ankka tuntuu tarinassa pitävän Lipi Luikurin esittämää vaatimusta perusteltuna? Tarkastele Roopen ja Luikurin ajattelun taustaoletuksia. (9 p.)

(c) Ankat sekä Lipi Luikuri apulaisineen joutuvat tarinassa (s. 15–23) myrskyn vuoksi tavallisen yhteiskuntajärjestyksen ulkopuolelle, ikään kuin ”luonnontilaan”. Mitä ”luonnontilalla” voidaan yhteiskuntafilosofiassa tarkoittaa? Millaisia kysymyksiä tai aiheita tarinan luonnontilakohtaus nostaa esille? (12 p.)

Numero
niin & näin 1/20

"Jos et ole varma, lähde hyvästä." - Rutger Bregman

Hiljainen suostumus

Yhteiskuntasopimukset ovat filosofian peruskauraa. Mutta hetkinen: missä sellainen sopimus oikein on? En minä ole ainakaan laittanut nimeäni mihinkään paperiin!

Yhteiskuntasopimus on oikeastaan vertauskuva suostumuksesta, jolla tullaan yhteiskunnan jäseneksi ja jätetään luonnontila. Esimerkiksi Locke ajattelee, että kansalaisten ei tarvitse erikseen antaa hyväksyntää valtiovallalle, vaan hiljainen suostumus riittää.

Kun kulkee tiellä, antaa hiljaisen suostumuksensa sille, että on liikennesääntöjen alainen. Kun omistaa talon, antaa hiljaisen suostumuksensa sille, että noudattaa omaisuutta koskevia lakeja, kuten verotussääntöjä.

Suostumuksen antaneilla on velvollisuus noudattaa lakeja. Velvollisuus syntyy vasta yhteiskuntasopimuksen myötä; luonnontilassahan ei edes ole lakeja, joita noudattaa. Lait eivät kuitenkaan ole olemassa vain hallitsijoita varten, vaan niiden pitää suojella ihmisten luonnollisia oikeuksia – elämää, vapautta ja omaisuutta. Hiljainen suostumus ei siis oikeuta mitä tahansa. Jos kansalaisten luonnolliset oikeudet eivät toteutuisi, Locke vaatisi vallanvaihtoa. Rousseau on samoilla linjoilla: valtaa saa käyttää vain yleistahdon sallimissa rajoissa.

Yhteiskunta on historian tuote

Luonnontila, yhteiskuntasopimus, hiljainen suostumus… Pelkkää sanahelinää ja kelvottomia ajatuskokeita! Yhteiskuntasopimusteorioita on arvosteltu siitä, että ne eivät ota huomioon historiaa. Niissä kuvitellaan kyllä aika ennen yhteiskuntaa, mutta kuvitelmat jäävät ajatusleikin tasolle. Ehkä sopimus on kehno selitys, koska yhteiskunnat eivät noin vain putkahda maailmaan vaan kehittyvät asteittain. Ne ovat historiansa tuotteita. Näin ajattelevat G. W. F. Hegel (1770–1831) ja Karl Marx (1818–1883).

YHTEISKUNTASOPIMUSTEORIOITA

HOBBES LOCKE ROUSSEAU
OIKEUDET LUONNONTILASSA rajoittamaton oikeus, jokaisella oikeus kaikkeen kaikilla oikeus vain omaan elämään, vapauteen ja omaisuuteen ei omistusoikeuksia
LUONNONTILA kaikkien sota kaikkia vastaan, ihmisillä ei luottamusta osa ihmisistä on irrationaalisia eikä ymmärrä luonnonoikeuksia harmonia, ihmiset hyviä ja vapaita
YHTEISKUNTASOPIMUS ihmiset luopuvat oikeuksistaan yhteiskunta turvaa luonnonoikeudet ihmiset muodostavat yleistahdon


On kysyttävä, mikä ohjaa historian kulkua.

Aatteet, vastaisi Hegel. Hänen mukaansa kehitystä ohjaavat henkiset ilmiöt kuten taide, filosofia, ideo­logiat ja uskonnot.

Kehitys ei kuitenkaan tapahdu suoraviivaisesti. Jos historia kulkee liian pitkälle yhteen suuntaan, syntyy vastavoima, joka vie toiseen suuntaan. Jos yksi aika­kausi uskoo järkeen ja tieteeseen, seuraava korostaa tunteita ja taiteita.

Voidaankin puhua yhteiskunnan perustilasta, teesistä, joka synnyttää aina vastaliikkeen, antiteesin. Vastakkainasettelu purkautuu synteesiksi. Hegelin mukaan kehityksen moottorina ovat siis ristiriidat ja niiden ratkeaminen. Tällaista ajattelutapaa kutsutaan dialektiikaksi (G. W. F. Hegelin ja Karl Marxin historianfilosofiassa kehityskulku, jossa jokin väite (teesi) saa aikaan vastaväitteen (antiteesin); teesin ja antiteesin välinen jännite purkautuu näitä yhdistävässä synteesissä.)

Marx viehättyi Hegelin dialektiikasta, mutta hän on eri mieltä siitä, mikä ohjaa historiaa. Siinä missä Hegel on idealisti, Marx on materialisti. Kehitystä eivät selitä henkiset vaan hyvinkin käytännölliset materiaaliset olosuhteet: Millaista tekniikkaa on käytössä? Miten työ järjestetään, entä omistaminen?

Marx ajattelee, että historiaa vievät eteenpäin yhteiskuntaluokkien väliset ristiriidat. Ensimmäinen vastakkainasettelu johtuu maan omistamisesta: pellolla raatavat talonpojat vastaan maa-aateli. Jännite purkautuu, kun porvarillisen yhteiskunnan kehittyessä maanomistamisen merkitys vähenee, mutta samalla kylvetään uuden vastakkainasettelun siemen: rikas omistava luokka vastaan köyhä työväestö.

Mutta mihin historia päättyy? Hegelin ja Marxin mukaan historiassa ei ole kyse pelkästä muutoksesta vaan kehityksestä. Molemmat ajattelivat, että lopulta viimeinenkin jännite purkautuu ja myös historia loppuu.

Marxille päätepiste on kommunismi (sosialistinen aate, joka korostaa tuotantovälineiden yhteisomistusta ja arvostelee kapitalismia riistosta; tunnettu edustaja Karl Marx) eli yhteisomistukseen perustuva tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ei enää tarvita valtiovaltaa eikä rahaa. Hegelin ajatus on korkealentoisempi. Kehitys kulkee vapauden ja järjen raiteilla, joten historian viimeinen pysäkki on kaikkien vapautuminen ja täydellinen ymmärrys.

1. Mikä on yhteiskunta? | 3. Yhteiskunta on sopimus – vai onko? | 1. Pohdi ja anna esimerkkejä

Lentokone putoaa autiolle saarelle. Pelastuneet jäävät selviytymään ilman yhteyksiä ulkomaailmaan.

a) Missä mielessä tässä on kyse ”luonnontilasta”, missä mielessä ei?



b) Yksi pelastuneista löytää lentokoneesta pistoolin. Mitä sille pitäisi tehdä?



c) Missä elokuvissa, kirjoissa ja peleissä kuvataan luonnontilan kaltaista tilannetta?

1. Mikä on yhteiskunta? | 3. Yhteiskunta on sopimus – vai onko? | 2. Yhdistä

Yhdistä käsite oikeaan filosofiin:
Hobbes, Locke, Rousseau, Marx, Hegel

a) luonnontila

Hobbes

b) historian loppu

Marx

c) yleistahto

Rosseau

d) dialektiikka

Hegel

e) luonnolliset oikeudet

Locke

f) yhteiskuntasopimus

Hobbes

3. Sovella tietojasi

Hobbesilla, Lockella ja Rousseaulla oli erilaiset ihmiskäsitykset, mikä vaikutti myös heidän näkemyksiinsä ihanneyhteiskunnasta. Valitse yksi näistä kolmesta filosofista ja selitä, miten hänen ihmiskäsityksensä vaikuttaa hänen yhteiskuntafilosofiaansa.

4. Ota kantaa
Ota kantaa seuraaviin väitteisiin:

a) ”Ihminen on ihmiselle susi.”



b) ”Vapaus voi toteutua vain valtiossa.”



c) ”Ratkaiseva yhteiskunnallinen muutos ei ole mahdollinen ilman vallankumousta.”



d) ”On olemassa jokin ihmisolemus, joka on aina ja kaikkialla sama.”



5. Vertaile ja pohdi
Pohdi seuraavia kysymyksiä:

a) Mitä yhteistä on Hegelin ja Marxin historianäkemyksillä?



b) Miten ne eroavat toisistaan?



c) Mikä saa mielestäsi aikaan muutoksia maailmassa? Aatteet vai talous?



6. Ota kantaa ja perustele

Voivatko ihmiset luoda toivomansa yhteiskunnan puhtaalta pöydältä, vai onko yhteiskunta aina historiansa tuote?

Perustele.



7. Pohdi
Pohdi, missä määrin yhteiskunnalliset epäkohdat johtuvat ihmisten pahuudesta, missä määrin taas yhteiskunnallisista rakenteista.



8. Perehdy aineistoon
Lue filosofi Frank Martelan blogikirjoitus ja vastaa kysymyksiin.

30.10.2020

Hyvän ja pahan sijasta ihmiskunnan perimmäisessä vastakkainasettelussa on kyse vallasta Onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha? Lastensaduista uskontoihin ja poliittiseen propagandaan meillä on tapana esittää maailma hyvän ja pahan välisenä kamppailuna. Meidän uljas johtajamme vastaan niiden katala diktaattori, meidän urheat taistelijamme vastaan niiden ilkeät soturit, meidän oikeamieliset pommitukset vastaan niiden terroriteot. Myös tieteentekijät ovat taittaneet peistä ihmisen perusluonteesta vähintäänkin siitä lähtien kun Thomas Hobbes 1600-luvulla esitti, että luonnontilassa elävien ihmisten kesken vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan ja Jean-Jacques Rousseau vastasi väittämällä ihmisen olevan luonnostaan hyvä.

Uudenlainen ymmärrys ihmisyyden perimmäisestä kamppailusta on kuitenkin viime aikoina alkanut nostaa päätään yli tiederajojen. Tuoreessa kirjassaan Hyvän historia hollantilainen Rutger Bregman osoittaa, että ajatus siitä, että ohuen sivistyskerroksen alla ihminen olisi julma ja itsekäs peto, valmiina vahingoittamaan kanssaihmisiään, ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Aihealueen tutkimusta vuosikymmenen seuranneena olen Bregmanin kanssa pitkälti samaa mieltä. Uusi konsensus ihmisyydestä on suunnilleen seuraava: Valtaosa ihmisistä on perusluonteeltaan hyväntahtoisia. Me välitämme toisistamme, haluamme auttaa hädänalaisia ja meillä on eläinkunnassa ennennäkemättömän vahva kyky asettua toisen asemaan ja tuntea myötätuntoa häntä kohtaan. Sosiaalipsykologit, aivotutkijat, evoluutiobiologit, metsästäjä-keräilijä-yhteisöjä tutkineet antropologit ja jopa taloustieteilijät ovat kukin tahoillaan löytäneet yhä vahvempaa todistusaineistoa ihmisen perustavan hyväntahtoisuuden puolesta.

Mutta ihminen on myös herkkä reagoimaan olosuhteisiin ja odotuksiin. Ihmisessä on valmius sekä hyvään että pahaan. Ja siinä missä turvalliset, rakastavat ja meitä arvostavat (kasvu)olosuhteet saavat meissä asuvan hyvän puhkeamaan kukkaan, oikeissa olosuhteissa kenestä tahansa meistä kuoriutuu itsekäs ja empatiakyvytön oman tai oman ryhmän edun tavoittelija. Ihmiskunnan suuri tragedia on siinä, että yksi parhaista tavoista kaivaa ihmisen itsekkyys ja empatiakyvyttömyys esiin on antaa hänelle pidäkkeetöntä valtaa.

Siksi ihmiskunnan keskeisintä kamppailua ei käydä hyvän ja pahan välillä. Se käydään kontrolloidun ja pidäkkeettömän vallan välillä.



Pidätetty valta. Isontalon Antti ja Rannanjärvi kohtaavat esivallan.

”Valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti.” Lord Actonin kuuluisa lausahdus on saanut tukea viimeaikaisesta tieteellisestä tutkimuksesta, joka on osoittanut, että valta tekee ihmisestä helposti itsekkäämmän, aggressiivisemman ja halukkaamman käyttämään toisia hyväksi. Siinä missä valtahierarkian alapäässä olevan on selviytyäkseen oltava jatkuvasti herkkänä siihen mitä muut ympärillä haluavat ja ajattelevat, on jopa aivokuvauksissa havaittu, että valta saa ihmisen peilaamaan vähemmän sitä mitä muut ajattelevat ja tekevät. Kun ihminen on asemassa, jossa hänen ei tarvitse lainkaan välittää tietyn ihmisryhmän tunteista, liian usein hän myös lakkaa niistä välittämästä.

Ihmiskunnan historia tiivistyy Väinö Linnan Täällä Pohjantähden Alla -kirjan kohtaukseen, jossa kirkkoherra Lauri Salpakari kutsuu torpparinsa, Koskelan Jussin, luokseen. Alussa oli ollut suo, kuokka – ja Jussi. Hartiavoimin Jussi oli vuosien uurastuksella raivannut soisesta maasta itselleen mittavat pellot ja rakentanut niiden viereen torpan, jossa kasvatti perhettään. Mutta maat eivät olleet hänen omiaan vaan pappilan. Ja nyt Salpakari on, vaimon vaatiman herraskaisen elämäntyylin ylläpitämiseksi, päätynyt ottamaan reilun kolmanneksen torpan maista, niistä Jussin itse suosta raivaamista, omaan käyttöönsä. Jussin ainoa vastaus ilmoitukseen on alistunut ”Jaa.” Sisäpuolella kiehuu mutta Jussi tietää, että laki – ja sitä kautta valtion väkivaltakoneisto – on kirkkoherran puolella. Kirkkoherra voi yksipuolisesti päättää Jussin elämästä, ottaa pellot tai ajaa koko perheen mieron tielle. Ei voi muuta kuin alistua.

Lauri Salpakari ei ole paha ihminen. Häntä harmittaa ottaa näin Jussilta hänen raivaamansa maat. Kyse ei siis ole hyvä vastaan paha -asetelmasta. Mutta Salpakarilla on pidäkkeetön valta suhteessa torppariinsa. Siksi hän voi toimia juuri niin epäoikeudenmukaisesti kuin haluaa. Salpakarin vaimon Ellenin argumentti tiivistää pidäkkeettömän vallan ongelmallisuuden: ”Miksi muuten meidän tässä asiassa tulisi ottaa Koskelan tunteita huomioon?” Miksi tosiaan ottaa alaisten tunteet huomioon, kun pidäkkeetön valta antaa oikeuden päättää Koskelan perheen elämästä ilman tarvetta huomioida heidän tarpeitaan tai tunteita?

Mitä enemmän annamme tietylle ryhmälle valtaa, 1) sitä vaikeampi tätä valtaa on enää ottaa heiltä pois, ja 2) sitä enemmän he keskittyvät omaan etuunsa muiden kustannuksella. Tämä on se pidäkkeettömän vallan kirous, joka ihmiskuntaa on viimeiset vuosituhannet vaivannut.

Hyvin laajalla pensselillä piirrettynä ihmiskunnan taistelu pidäkkeetöntä valtaa vastaan voidaan kertoa kolmessa erässä: Ensimmäinen, eli metsästäjä-keräilijä -aikakausi on näistä ylivoimaisesti pisin. Ja ehkä yllättäen myös tasa-arvoisin. Antropologiset aineistot osoittavat metsästäjä-keräilijä -yhdyskuntien olleen hyvinkin tarkkoja siitä että kukaan ei päässyt dominoimaan toisia. Aina oli niitä, jotka pyrkivät alistamaan muut, mutta antropologi David Boehm osoittaa kirjassaan Hierarchy in the Forest kuinka valtaosalla yhteisöistä oli hyvinkin tehokkaat keinot, joilla vallantavoittelijat onnistuttiin painamaan alas ja palauttamaan tasa-arvo yhteisöön – ääritapauksissa karkottamalla tai tappamalla vallantavoittelija. Parhailta metsästäjiltä otettiin luulot pois vähättelemällä heidän saaliitaan – tai sitten nuolet sekoitettiin ja sen jälkeen juhlistettiin henkilöä, jonka nuoli tappoi saaliseläimen, ei sitä henkilöä, joka nuolen ampui. Metsästäjä-keräilijöiden tasa-arvoisuus ei ollut itsestäänselvyys, vaan saavutus, joka perustui vahvoille tasa-arvoa ylläpitäville rakenteille.

Ihmiskunnan toinen vaihe alkoi maanviljelyn, pysyvän asutuksen ja kasvavien yhteiskuntien myötä. Nyt kuvioon astuivat jyrkät hierarkiat, joiden huipulla olevat faaraot ja keisarit hallitsivat suvereenisti armeijoidensa ansiosta. Antiikin Kreikan ja Rooman eliitin hyvä elämä rakennettiin orjuuden varaan. Venäläiset ja ranskalaiset keskiajan ruhtinaat elivät leveästi maaorjuuden ansiosta. Ruotsin kuningas lähetti suomalaisia tykinruoaksi sotiin, jotka palvelivat lähinnä eliitin etuja. Tällaiset jyrkkien hierarkioiden ja johtajan itsevaltiuden varaan rakennetut yhteiskuntajärjestelmät oli viritetty palvelemaan hierarkian huipulla olevaa eliittiä. Tavalliseen kansaan suhtauduttiin lähinnä välineenä ja resurssina, joilta riistää viljaa, hevosia, työvoimaa ja sotilaita palvelemaan omia tarpeita. Faaraoiden, keisareiden ja kuninkaiden historia on pitkälti pidäkkeettömän vallan historiaa – siksi se on myös riiston ja orjuuttamisen historiaa.

Kolmanteen vaiheeseen siirryttiin pikkuhiljaa Magna Cartan, vallan kolmijako-opin, Ranskan vallankumouksen ja Yhdysvaltain perustuslain kaltaisten hallitsijoiden valtaa rajoittavien uudistusten ansiosta. Pidäkkeettömästä vallasta otettiin askelia kohti kontrolloitua valtaa ja tämä kehitys huipentui 1900-luvulla aitojen demokratioiden syntyyn, joissa kaikki täysi-ikäiset kansalaiset pystyivät vaalien kautta päättämään johtajistaan ja näin tehokkaasti kontrolloimaan heidän valtaansa. Useampi tuhatta vuotta siihen meni, mutta vihdoin ihmiskunta onnistui keksimään järjestelmän, jossa vahva keskusvaltio yhdistyi johtajiin, joiden valta tuli kansalta ja oli näin vahvasti lakien, asetusten ja kansan kontrolloimaa.

Taloustieteilijät ja -historioitsijat Daron Acemoglu ja James Robinson ovat esittäneet hiljattain suomennetussa Narrow Corridor-kirjassaan, että ihmisyhteisöjen historia voidaan nähdä keskusvallan ja kansalaisyhteisön välisenä valtataisteluna. Kansalaisyhteisö pyrkii säilyttämään autonomiansa ja estämään liian vahvaa keskusvaltaa alistamasta heitä. Toisaalta ilman keskusvaltaa ja sen tuomaa rakennetta ja toimintamahdollisuuksia yhteiskunnat tuppaavat jäämään hyvin alkeelliselle tasolle. Vallan keskittäminen mahdollistaa veronkeräyksen, julkisen terveydenhuollon, yleisen koulutusjärjestelmän sekä muut modernin yhteiskunnan peruspilarit. Keskusvalta on välttämätöntä, jos emme halua palata metsästäjä-keräilijä -yhteisöihin. Mutta liian vahva keskusvalta tukahduttaa kansalaisyhteisön ja johtaa autoritarismiin, jossa keskusvalta onnistuneesti alistaa yksilöt palvelemaan omia pyrkimyksiään. Pohjois-Korea, Kiina ja muut autoritaariset valtiot, jotka jatkuvasti kehittävät uusia menetelmiä ihmisten kontrolloimiseksi ovat tästä varoittava esimerkki. Historia onkin Acemoglun ja Robinsonin mukaan ollut jatkuvaa kilpajuoksua kansalaisyhteisön ja keskusvallan välillä, jossa paras lopputulos syntyy siinä kapeassa käytävässä, jossa vahva keskusvalta mahdollistaa isoja yhteiskunnallisia projekteja ja instituutioita mutta vahva kansalaisyhteisö pitää vallan aisoissa demokraattisten vaalien, mielenosoitusten, lakkojen ja riippumattoman lehdistön kaltaisten rakenteiden avulla.

Nyt olemme siis Suomen kaltaisissa vahvan demokratian tämän kilpajuoksun tämänhetkisessä huippupisteessä, jossa kansalaisten luottamus instituutioihin on poikkeuksellisen vahva, ja keskusvallan korruption aste poikkeuksellisen matala. Mutta kuten metsästäjä-keräilijä -aikana, myös nykyinen tasa-arvo on jatkuvasti uhattuna ja sen ylläpito vaatii tehokkaat rakenteet erilaisten vallankaappausyritysten tukahduttamiseksi. Unkarin, Puolan ja Turkin kaltaisissa maissa on viime vuosina otettu kriittisiä askeleita poispäin demokratiasta ja nyt jännitämme, onnistuuko ”maailman vanhimmassa demokratiassa” avoimesti demokratiaa halveksiva ehdokas uusimaan presidenttiytensä ja jatkamaan hyökkäystään järjestelmää vastaan. Politiikan tutkija Yascha Mounk esittää The People vs. Democracy –kirjassaan, että nykyinen demokratian kriisi on seurausta toisaalta siitä, että vauraissa länsimaissa talouskasvun hedelmät ovat viime vuosikymmeninä hyödyttäneet lähinnä kapeaa eliittiä ja toisaalta sosiaalisen median tarjoamasta nosteesta polarisaatiota, epäluuloa ja salaliittoja viljeleville näkemyksille. Jos demokratiat eivät onnistu uudelleenlunastamaan kansalaisten luottamusta ja luomaan nykyaikaan toimivia rakenteita, on vaarana valuminen takaisin totalitarismiin.

Unohdetaan siis hyvän ja pahan välinen taistelu. Se on eliitin keksimä valhe, jolla meitä pyritään saamaan taistelemaan eliitin etuja hyödyttäviä sotia. Keskitytään mieluummin siihen taisteluun, joka oikeasti ratkaisee mahdollisuutemme elää hyvää elämää vapaina kansalaisina. Niin kauan kuin on ihmisyhteisöjä, jatkuu kamppailu kontrolloidun ja pidäkkeettömän vallan välillä. Nykyinen demokraattinen tapa kontrolloida valtaa ei ole itsestäänselvyys vaan vuosisatojen taistelun tulos. Ja edelleen uhattuna sekä meillä että muualla autoritääristen, valtaa tavoittelevien populistien toimesta. Muistetaan siis pysyä varuillamme ja taistellaan yhdessä sen puolesta, että myös lapsemme ja lapsenlapsemme saisivat elää vapaina eliitin riistolta. Se vaatii meiltä yhdessä pyrkimystä uudistaa demokraattista järjestelmäämme vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Yksilöinä se vaatii meiltä jokaiselta aktiivista kansalaisuutta, jossa sitoudumme ja teemme oman osuutemme demokratian puolustamiseksi niin verkossa kuin omissa yhteisöissämme.



Kahlehdittu valta. Kuva: Pixabay/Scholty1970

a) Mikä on tekstin keskeisin väite ja miten se perustellaan?



b) Tiivistä Martelan näkemys ihmiskunnan historian eri vaiheista. Kirjoita 600 sivuun saakka filosofiaa



1. Kokoava käsitekartta

Tee käsitekartta jaksosta Mikä on yhteiskunta? Käytä runkona seuraavia käsitteitä ja lisää mukaan omiasi.

- yksilö
- yhteisö
- yhteiskunta
- valtio
- instituutio
- julkinen sektori
- yksityinen sektori
- kolmas sektori
- yhteiskuntatieteet
- politiikka
- yhteiskuntafilosofia
- aikalaissokeus
- utopia
- dystopia
- essentia
- hyveet
- filosofikuningas
- demokratia
- politeia
- tyrannia
- aristokratia
- monarkia
- oligarkia
- luonnontila
- yhteiskuntasopimus
- oikeudet
- yleistahto
- dialektinen
- teesi
- antiteesi
- synteesi
- historian loppu

2. Onko reilua?



a) Mistä arvelet kuvassa näkyvän määräyksen johtuvan?



b) Mitä muita vastaavia määräyksiä tai kohteluun liittyvää eriarvoisuutta tiedät?



c) Arvioi määräyksen oikeudenmukaisuutta.



3. Ihminen – hyvä vai paha?

Tutki aineistoa ja vastaa kysymyksiin.

AINEISTO: BREGMAN JA GLOVER

Historioitsija Rutger Bregman esittää teoksessaan Hyvän historia (2020), että ihminen on homo puppy, pohjimmiltaan hyvä ja yhteistyöhaluinen olento, jolle lajitoverin tappaminen on vastenmielistä ja vaikeaa. Pahuus on poikkeus ihmisen käytöksessä ja se johtuu Bregmanin mukaan useimmiten siitä, että jopa pahoja tekoja tehdessään ihminen pohjimmiltaan ajattelee ja uskoo tekevänsä hyvää.

...mietitään, mitä tapahtui 11. syyskuuta 2001. Tuhannet ihmiset laskeutuivat kärsivällisesti kaksoistornien portaita, vaikka tiesivätkin olevansa hengenvaarassa. Palokunnalle ja haavoittuneille annettiin etusija. “Ihmiset sanoivat oikeasti: “Ei, ei, mene sinä ensin”, eräs uhreista muisteli myöhemmin. “En voinut uskoa, että siinä tilanteessa ihmiset sanoisivat: “Ole hyvä, mene ensin.” Se oli epätodellista.”

Myytti siitä, että ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, panikoivia sekä aggressiivisia, istuu tiukassa. Biologi Frans de Waal kutsuu tällaista myyttiä nimellä veneer theory. Sen mukaan sivistys on vain ohut pintakerros, joka särkyy mitä pienimmistä vastoinkäymisistä. Mutta Bregmanin mukaan asia onkin päinvastoin: juuri silloin, kun taivaalta sataa pommeja tai tulvapadot murtuvat, parhaat puolemme nousevat esiin.

Viime vuosisadan moraalihistoriaa tutkinut Jonathan Glover maalaa teoksessaan Ihmisyys (2003) aivan toisen­laisen kuvan kuin Bregman:

Myös usko moraaliseen edistykseen on osoittautunut perusteettomaksi. Tilanteeseen on johtanut todelliset tapahtumat. Kuluneen vuosisadan laajamittaisen julmuuden ja tappamisen historia on liiankin tuttua: ensimmäisen maailmansodan teurastukset, nälänhätäterrori Ukrainanssa, vankileirien saaristo, Auschwitz, Dresden, Burman rautatien pakkotyömaa, Hiroshima, Vietnam, Kiinan kulttuurivallankumous, Kamobodza, Ruanda, Jugoslavian romahtaminen. Nämä nimet tuovat mieleen ¨ aina vain uusia. Tällaisen historian jälkeen on – tai pitäisi olla – vaikea kuvitella, että etiikkaa harjoitettaisiin aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Vaikka tieteen ja tekniikan kehittyminen on tehnyt elämästämme monin tavoin parempaa, Glover muistuttaa:

Teknologian merkitys on ollut ratkaiseva: nykyään harvojen yksittäisten ihmisten päätökset voivat kylvää kauhua ja kuolemaa satojen tuhansien, jopa miljoonien muiden joukkoon.

a) Keiden yhteiskuntafilosofien käsityksiä Bregmanin ja Gloverin teksteissä on tunnistettavissa?



b) Arvioi Bregmanin ja Gloverin ihmiskäsityksiä eri oppiaineiden – kuten historian, biologian, psykologian ja uskonnon – näkökulmista.



4. Locke hallitusvallasta

Lue katkelma John Locken teoksesta Tutkielma hallitusvallasta (1689). Millainen käsitys Lockella on oikeudesta omaisuuteen ja elämään lainauksen perusteella?

KATKELMA: TUTKIELMA HALLITUSVALLASTA

Suurin ja pääasiallinen tarkoitus liityttäessä valtioksi ja asetuttaessa hallittavaksi on siis omaisuuden suojelu, joka on luonnontilassa monessa suhteessa puutteellista.

Armeijan säilyminen ja sitä kautta koko valtion säilyminen edellyttää ehdotonta kuuliaisuutta jokaiselle esimiehen komennolle. Kuolemanrangaistus on oikeudenmukainen sille, joka jättää noudattamatta tai asettaa kyseenalaiseksi käskyistä vaarallisimman tai järjettömimmän. Silti näemme, ettei kersantti voi määrätä sotamiestä antamaan hänelle penniäkään rahoistaan, vaikka hän voikin määrätä tämän marssimaan suoraan kanuunan suuhun tai taistelemaan läpimurtokohdassa, jossa hän liki varmasti kaatuu. Vaikka kenraali voi tuomita sotamiehen kuolemaan, jos tämä jättää paikkansa tai ei noudata epätoivoisia käskyjä, kaikessa ehdottomassa elämän ja kuoleman vallassaan hän ei voi käyttää penniäkään sotamiehen omaisuudesta tai ottaa rahtuakaan hänen tavaroistaan. Ei vaikka hän voi antaa sotamiehelle minkä tahansa käskyn ja hirttää hänet vähäisimmästäkin tottelemattomuudesta. Tällainen sokea kuuliaisuus on näet välttämätöntä sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi komentajalla on valtansa, nimittäin muiden suojelemisen vuoksi. Sotamiehen tavaroiden ottamisella ei ole mitään tekemistä tämän kanssa.

Tiivistelmä

Yhteiskuntafilosofia tutkii ja pohtii yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä. Yhteiskuntatieteet selvittävät, millainen yhteiskunta on ja politiikassa kamppaillaan kehityksen suunnasta, mutta yhteiskuntafilosofia pureutuu perimmäisiin kysymyksiin: Mitä esimerkiksi oikeudenmukaisuus tai tasa-arvo ylipäänsä tarkoittavat? Millainen on hyvä yhteiskunta? Mikä on yhteiskunnan tehtävä?

Yhteiskunta vaikuttaa kaikkiin. Lait rajoittavat elämäämme, mutta toisaalta yhteiskunta mahdollistaa hyvän elämän esimerkiksi huolehtimalla turvallisuudesta. Toisten mielestä myös kansalaisten terveys ja koulutus ovat pitkälti yhteiskunnan vastuulla, toisten mukaan ihmisten pitäisi huolehtia niistä itse. Yhteiskuntafilosofia erittelee ja arvioi tällaisia näkemyksiä ja niiden taustaoletuksia.

On esitetty erilaisia käsityksiä siitä, millainen on hyvä yhteiskunta. Platon hahmotteli filosofien johtaman tiukkaan työnjakoon perustuvan ihannevaltion, jossa ei ole demokratiaa. Aristoteles taas piti parhaana yhteiskuntana politeiaa, jossa valistuneet kansalaiset tekevät kaikkien edun mukaisia päätöksiä. Hänen mukaansa yhteiskunnan tehtävä on turvata hyvä elämä.

Yhteiskuntasopimusteoreetikot etsivät vastausta kysymykseen, mikä oikeuttaa vallan. He kuvittelevat, millaista elämä olisi ilman järjestäytynyttä yhteiskuntaa.

Hobbesin mukaan tällaisessa luonnontilassa vallitsisi kaikkien sota kaikkia vastaan. Ratkaisuksi tarvitaan yhteiskuntasopimus. Siinä ihmiset luovuttavat vallan absoluuttiselle hallitsijalle, joka pitää yhteiskunnan järjestyksessä.

Toisin kuin Hobbes, Rousseau piti elämää luonnontilassa hyvänä ja onnellisena. Yksityisomistus ja kulttuuri turmelevat ihmisen. Tarvitaan yhteiskuntasopimus, jossa vallan saa kaikkien kansalaisten yhteinen yleistahto.

Hobbesin pessimistinen ja Rousseaun optimistinen ihmiskuva näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa edelleen.

Locke puolestaan ajatteli, että ihmiset osaavat pääosin elää sovussa luonnontilassakin, mutta yhteiskuntasopimusta tarvitaan silti. Se takaa kansalaisille tärkeimmät oikeudet eli oikeuden elämään, vapauteen ja omaisuuteen.

Hegelin ja Marxin mukaan yhteiskunnat ovat muotoutuneet historiallisen kehityksen myötä. Hegelin filosofiassa kehitystä ohjaavat aatteet, Marxilla materiaali­­set olosuhteet. Molempien mukaan kehitys tapahtuu dialektisesti eli ristiriitojen kautta.

Yhteiskuntafilosofia ei tarjoa valmiita vastauksia. Muiden filosofian osa-alueiden tapaan se ravistelee ajattelua ja auttaa katsomaan ympäröivää yhteiskuntaa kriittisin silmin.

2. Tunnista käsitteet

Lue määritelmä ja kirjoita käsite, johon se viittaa.

a) yhteiskunnan osa, jolla on oma vallankäyttö- ja oikeusjärjestys ja oikeus käyttää väkivaltaa maantieteellisesti rajatulla alueella; muodostaa yhdessä kuntien ja läänien kanssa yhteiskunnan julkisen sektorin

valtio

b) ihanneyhteiskunta

utopia

c) valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten koulutuksesta, terveydestä ja riittävästä toimeentulosta

hyvinvointivaltio

d) sen tutkimista, millaisessa maailmassa nykyään elämme; pyrkii usein esittämään kriittisiä havaintoja nykyajasta

aikalaisanalyysi

e) jonkin asian olemus; määrittää olion kyvyt, mahdollisuudet ja oikeat tavoitteet; Aristoteleen ja Platonin filosofiassa ihmisen oikea paikka yhteiskunnassa voidaan määrittää tämän avulla

essentia

f) yhteiskunnan organisaatio tai laitos, esimerkiksi armeija ja eduskunta; käsitteellä voidaan tarkoittaa myös vakiintunutta ja tärkeää tapaa, kuten avioliittoa tai kevätjuhlaa

instituutio

g) hallintomuoto, jossa keskeistä on yleinen äänioikeus ja kansanvalta; yhteiskunnallinen ihanne, joka painottaa laajoja kansalaisoikeuksia, esim. sananvapaus ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu

demokratia

h) harvainvalta; Aristoteleen yhteiskuntafilosofiassa vinoutunut hallintomuoto, jossa harvat hallitsevat omaksi parhaakseen

oligarkia

i) kuvitteellinen sopimus, jolla ihmisjoukko on siirtynyt luonnontilasta yhteiskunnalliseen tilaan; tärkeitä sopimusteoreetikkoja Thomas Hobbes, John Locke ja Jean-Jacques Rousseau

yhteiskuntasopimus

j) G. W. F. Hegelin ja Karl Marxin historianfilosofiassa kehityskulku, jossa jokin väite (teesi) saa aikaan vastaväitteen (antiteesin); teesin ja antiteesin välinen jännite purkautuu näitä yhdistävässä synteesissä

dialektiikka

3. Valitse oikea käsite
Valitse oikea käsite.

a) ihmisten yhteiselämän järjestäytynyt muoto, joka koostuu vakiintuneista käytännöistä ja säännöistä rajatulla maantieteellisellä alueella; valtiota laajempi käsite

valtio

b) yhteiskunnallinen uhkakuva tai painajaismainen skenaario

dystopia

c) jonkin asian olemus; määrittää olion kyvyt, mahdollisuudet ja oikeat tavoitteet; Aristoteleen ja Platonin filosofiassa ihmisen oikea paikka yhteiskunnassa voidaan määrittää tämän avulla

essentia

d) valtio, joka kantaa vastuuta kansalaisten hyvän elämän edellytyksistä, kuten koulutuksesta, terveydestä ja riittävästä toimeentulosta

hyvinvointivaltio

e) Aristoteleen yhteiskuntafilosofiassa hyvä hallintomuoto, jossa enemmistö hallitsee kaikkien parhaaksi

politeia

f) hirmuvalta tai sortovalta, jossa valtaa käyttää usein yksinvaltias; Aristoteleen yhteiskuntafilosofiassa vinoutunut hallintomuoto, jossa yksinvaltias hallitsee omaksi parhaakseen

tyrannia

g) kuviteltu aika ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa

luonnontila

h) pyrkimyksenä selvittää, miten asiat ovat ja mitkä mekanismit vaikuttavat yhteiskunnassa; ei ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla

yhteiskuntatieteet

i) sen tutkimista, millaisessa maailmassa nykyään elämme; pyrkii usein esittämään kriittisiä havaintoja nykyajasta

aikalaisanalyysi

j) G. W. F. Hegelin ja Karl Marxin historianfilosofiassa kehityskulku, jossa jokin väite (teesi) saa aikaan vastaväitteen (antiteesin); teesin ja antiteesin välinen jännite purkautuu näitä yhdistävässä synteesissä

dialektiikka

4. Yhdistä määritelmä ja käsite

dystopia - yhteiskunnallinen uhkakuva tai painajaismainen skenaario

yleistahto - Jean-Jacques Rousseaun teoriassa kaikkien yhdessä muodostama sitova näkemys parhaista laeista ja yhteisistä säännöistä

essentia - jonkin asian olemus; määrittää olion kyvyt, mahdollisuudet ja oikeat tavoitteet

tyrannia - hirmuvalta tai sortovalta, jossa valtaa käyttää usein yksinvaltias

luonnontila - kuviteltu aika ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa

politeia - Aristoteleen yhteiskuntafilosofiassa hyvä hallintomuoto, jossa enemmistö hallitsee kaikkien parhaaksi

Arvioi oppimistasi

Lue jakson tavoitteet ja vastaa kysymyksiin.

Tässä jaksossa opit
- yhteiskuntafilosofian käsitteitä
- hahmottamaan yhteiskuntafilosofian peruskysymyksiä
- pohtimaan yksilön ja yhteisön suhdetta
- vertailemaan näkemyksiä hyvästä yhteiskunnasta
- ymmärtämään yhteiskuntasopimusteorioita.

a) Mikä oli jaksossa kiinnostavinta?



b) Mikä yllätti sinut?



c) Mitkä tavoitteet saavutit?



d) Mikä vaatii vielä harjoittelua?



e) Keksi yksi kysymys jaksosta.

2. Hyvän yhtei­skunnan jäljillä

Tässä jaksossa opit

- tarkastelemaan hyvinvointia eri näkökulmista
- pohtimaan yhteiskunnallisia ihanteita: vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa
- analysoimaan yhdenvertaista kohtelua ja oikeudenmukaisuutta
- ymmärtämään oikeudenmukaisuusteorioita.




Mitkä asiat ovat tärkeitä sinun hyvinvointisi kannalta?

Kuka sen päättää?

Media tulvii hyvinvointivinkkejä, ja hyvinvointivalmentajien ja personal trainerien suosio on suuri. Ja sanommehan Suomea hyvinvointivaltioksi. Pohjoismaissa se tarkoittaa, että yhteiskunta pyrkii turvaamaan kansalaisten hyvinvoinnin laajan sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja koulutuksen avulla.

Hyvinvointia siis tavoitellaan kovasti, mutta samalla herää filosofisia kysymyksiä: Mitä hyvinvointi oikeastaan on? Ja miten sitä voisi mitata?

Hyvinvointi liittyy ajatukseen hyvästä elämästä. Mutta onko olemassa jokin kaikille yhteinen hyvän elämän malli, joka on mahdollista määritellä? Voimmeko ulkopuolisina sanoa, että Nooran elämä ei ole hyvää, koska hänellä ei ole läheisiä ystäviä? Vai onko niin, että jokainen voi itse päättää, mitä hyvinvointi ja hyvä elämä ovat, eikä mitään yleisiä mittatikkuja ole olemassakaan?

Kun lähestymme hyvinvointia filosofisesti, voimme tehdä jaon subjektiivisiin ja objektiivisiin teorioihin.

Subjektiivisten teorioiden mukaan ihmisen hyvinvointi liittyy hänen omiin haluihinsa ja kokemuksiinsa. Ihminen on siis itse oman hyvinvointinsa tuomari. Jos joku sanoo elävänsä hyvää elämää, vaikka hänellä on pitk­äaikaissairaus ja hän on joutunut työttömäksi, meidän on kunnioitettava hänen näkemystään. Muun muassa filosofi Frank Martela (1981–) on korostanut, että ihminen itse on paras hyvinvointinsa arvioija. Koettu hyvinvointi on osuva mittari, jonka ohittaminen olisi ylimielistä. Myös kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa haastateltujen annetaan itse määritellä hyvinvointinsa taso henkilökohtaisen kokemuksensa mukaan. Käytännössä käsitteitä hyvinvointi ja onnellisuus käytetäänkin usein rinnakkain ja limittäin, vaikka niillä on erojakin.

Objektiivisten teorioiden mukaan hyvinvoinnissa ei ole kysymys pelkästään omasta subjektiivisesta arviosta. Ne katsovat, että ihmisellä on tietty olemus, essentia, johon kuuluu kaikille yhteisiä biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tarpeita. Jos näitä ihmislajille ominaisia tarpeita pystyy tyydyttämään, perusta hyvinvoinnille on turvattu – ja päinvastoin.

Hedonismi – hyvä fiilis ratkaisee

On mahdollista ajatella, että hyvinvointi syntyy nautinnon kokemuksista. Näkemystä kutsutaan hedonismiksi.

Jos pidämme yksinomaan nautintoa hyvinvoinnin lähteenä, törmäämme kuitenkin ongelmiin. Kuvittele mielihyväkone (ajatuskoe laitteesta, joka tuottaa ihmiselle jatkuvaa keinotekoista mielihyvää), joka stimuloi aivoja niin, että tunnet jatkuvaa nautintoa. Eläisikö laitteeseen kytketty ihminen hyvää elämää?

Nautintoja painottava hyvinvointikäsitys johtaa ongelmiin myös siksi, että nautinnot eivät useinkaan ole kestäviä ja niiden vaikutus laimenee. Voidaan puhua hedonistisesta adaptaatiosta. Ihminen mukautuu nautintoihin ja vaatii niitä jatkuvasti lisää. Lopulta mikään ei tunnu riittävän.

Pelkkä tunne ei riitäkään

Haluteorian (hyvinvointiteoria, jonka mukaan subjektiivisten halujen ja tavoitteiden toteutuminen lisää hyvinvointia ja pettymykset vähentävät sitä; vrt. hedonismi, objektiivisten listojen teoriat) näkökulma on hiukan toinen. Sen mukaan hyvinvointi saavutetaan, kun itse määritellyt halut oikeasti tyydyttyvät. Pelkkä mielihyvä ei riitä.

Kuvitellaan, että mielihyväkone tuottaisi niin vahvan kokemuksen hyvästä vanhemmuudesta, että vanhempi haluaisi vain maata koneeseen kytkettynä – eivätkä lapset pääsisi harrastuksiin ja välipalat jäisivät saamatta. Miellyttävä kokemus, mutta itse tavoite – “hyvä vanhemmuus” – ei toteutuisi ja lapset jäisivät heitteille.

Siinä missä hedonismi keskittyy puhtaasti ihmisen omiin kokemuksiin, haluteoria kääntää katseen siihen, ovatko halut ja tarpeet todella toteutuneet.

Jos linjaamme, että hyvinvointi tarkoittaa halujen tyydyttämistä, törmäämme kuitenkin ongelmiin. Ihmiset voivat haluta asioita, jotka vahingoittavat heitä. Näin toimivat esimerkiksi ne, joilla on addiktio päihteisiin tai rahapeleihin. Meillä voi olla manipuloituja haluja: esimerkiksi mainokset saavat meidät tavoittelemaan tuotteita, joita emme ehkä tosiasiassa tarvitse. Monet haluavat asioita, joiden he kuvittelevat lisäävän hyvinvointia, vaikka näin ei oikeasti tapahdu.


Lähdelinkki

Sekä hedonismi että haluteoria ovat subjektin omaan arvioon perustuvia. Ihminen itse puntaroi, mistä saa nautintoa ja mitä haluaa.

Sen sijaan objektiivisten listojen teoriat (hyvinvointiteoria, jonka mukaan hyvinvointi on yleispätevästi eli objektiivisesti hyvien asioiden toteutumista omassa elämässä; vrt. haluteoria, hedonismi) pyrkivät luet­teloimaan ne tekijät, joita kaikki tarvitsevat voidakseen hyvin. Taustalla on usein ajatus tietyistä perustarpeista: hyvinvointiin kuuluu esimerkiksi riittävä ravinto, terveys, hyvät ihmissuhteet ja itsensä toteuttaminen.

Useimpien on varmasti helppo hyväksyä ajatus, että hyvinvointi rakentuu kaikista näistä. Mutta mitä pitäisi ajatella vaikkapa erakosta, joka sanoo, ettei tarvitse ystäviä tai muitakaan ihmissuhteita voidakseen hyvin?

Objektivismin vaarana onkin pidetty sitä, että se johtaa holhoamiseen eli paternalismiin. Silloin tavallaan noustaan muiden yläpuolelle ja tiedetään heidän puolestaan, mikä on heille hyväksi. Ihmisen itsemääräämisoikeutta eli autonomiaa ei kriitikoiden mukaan tällöin kunnioiteta.

Syntyy myös kiinnostava asetelma, jos objektiivisten mittareiden mukaan – vaikkapa taloudellisen vaurauden ja terveyden näkökulmasta – jonkin kansan hyvinvointi on lisääntynyt, mutta koettu hyvinvointi on vähentynyt. Kummalle näkökulmalle pitäisi antaa suurempi paino?

Subjektiivista ja objektiivista näkökulmaa voi myös yhdistää. Suomalainen sosiologi Erik Allardt (1925–2020) katsoo kuuluisassa luokituksessaan, että hyvinvointi koostuu kolmesta elementistä. Ne ovat elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being). Hyvinvointiin tarvitaan siis tietty määrä taloudellista turvaa, hyviä ihmissuhteita ja jokin tapa toteuttaa itseään ja tuntea itsensä tarpeelliseksi.

HYVINVOINTITEORIOITA

HYVINVOINTITEORIA MITÄ HYVINVOINTI ON? KUKA ARVIOI HYVINVOINTIA? ONGELMIA
HEDONISMI enemmän nautintoa kuin kärsimystä subjekti itse hedonistinen adaptaatio (turtuminen), mielihyväkone
HALUTEORIA halujen tyydyttämistä, tavoitteissa onnistumista subjekti itse tietämättömyys, manipuloidut halut
OBJEKTIIVISEN LISTAN TEORIAT objektiiviset arviointikriteerit, kuten perustarpeet, terveys, itsemääräämisoikeus joitain kriteerejä arvioi subjekti, osa kriteereistä voidaan määrittää ja arvioida objektiivisesti paternalismi (holhoaminen)




Voiko robotti korvata ihmisen?

Tärkeintä on sittenkin kyky toimia?

Viime aikoina hyvinvointitutkimuksessa on pyritty kehittämään teorioita, jotka ovat objektiivisia mutta kunnioittavat ihmisen autonomiaa. Filosofi Martha Nussbaum (1947–) on yhdessä taloustieteilijä Amartya Senin (1933–) kanssa kehittänyt niin sanotun toiminta­kykyteorian (Martha Nussbaumin kehittämä teoria, jonka mukaan ihmisen hyvinvointi riippuu ensisijaisesti hänen mahdollisuuksistaan toimia). Tämän näkökulman mukaan pelkät resurssit eivät riitä. Olennaista on, että ihminen pystyy oikeasti toimimaan ja vaikuttamaan elämäänsä ja valintoihinsa. Nuss­baum listaa kymmenen “toimintakykyä”, joihin hyvinvointi perustuu. Mukana ovat perustarpeet, kuten ravinto ja terveys, ja niiden lisäksi esimerkiksi mahdollisuus osallistua yhteisön toimintaan ja kyky vaikuttaa ympäristöönsä. Toimintakykyteoria ei sano suoraan, mikä on hyvää elämää, vaan sen mukaan pitää turvata kaikille mahdollisuus tavoitella sitä, minkä itse kokevat hyväksi elämäksi. Esimerkiksi vanhustenhoito pyrkii ylläpitämään ihmisen omaa toimintakykyä mahdollisimman pitkään. Vanhusten hyvinvointia parantaa vaikkapa mahdollisuus käydä kaupassa ja huolehtia hygieniastaan ja omista raha­-asioistaan. Opaskoira edistää näkörajoitteisen toimintakykyä ja autonomiaa, psykoterapia taas masentuneen mahdollisuutta tasapainoiseen elämään. Ei pidä vähätellä myöskään koulutuksen merkitystä hyvinvoinnille. Ilmainen peruskoulu takaa kaikille mahdollisuuden saada tietoa ja toimia yhteiskunnan jäsenenä. Kehys alkaa Katso Yle Areenasta filosofi Frank Martelan haastattelu. Kehys päättyy "Joka tietää itsellään olevan tarpeeksi, on rikas." Laotse Tuoko raha onnea? ToistaÄänen toistonopeus 1x Current Time0:00 / Duration Time0:00 Kun vertaillaan kansojen hyvinvointia, on tavallista viitata vaurauteen, jota mitataan usein bruttokansantuotteella (BKT). Kun köyhä maa vaurastuu, BKT:n kasvu kertookin myös hyvinvoinnin kohenemisesta. Ruokapula helpottaa, lapset pääsevät kouluun ja perustarpeet pystytään tyydyttämään. BKT:n kasvu on kuitenkin selvästi kehnompi hyvinvoinnin mittari, kun väestön elintaso on ylittänyt tietyn rajan. Tunnetun vertauksen mukaan ensimmäinen ja ehkä vielä toinenkin hampurilainen lisäävät ihmisen onnellisuutta, mutta ei enää kolmas. Onkin syytä erottaa toisistaan absoluuttinenabsoluuttinen köyhyys = ihminen ei pysty asumaan, syömään ja vaatettamaan itseään edes perustarpeet tyydyttävällä tavalla; vrt. suhteellinen köyhyys ja suhteellinensuhteellinen köyhyys = käytössä olevien tulojen, varallisuuden ja resurssien suhteellinen vähyys verrattuna muihin ihmisiin tai maihin; vrt. absoluuttinen köyhyys köyhyys. Absoluuttisesta köyhyydestä puhutaan, kun ihmisillä ei ole mahdollisuutta tyydyttää edes biologisia perustarpeitaan. Absoluuttinen köyhyys voi tarkoittaa esimerkiksi aliravitsemusta ja puhtaan juomaveden puutetta. Suhteellisesti köyhällä saattaa sen sijaan olla asunto ja riittävästi ruokaa ja vaatteita, mutta ei varaa samanlaiseen elintasoon ja elämäntapaan kuin yhteiskunnan muilla jäsenillä keskimäärin. Varallisuuden kasvu lisää hyvinvointia silloin, kun se nostaa väestöä absoluuttisesta köyhyydestä, mutta suhteellinen köyhyys ei BKT:tä kasvattamalla katoa. Ihmiset eivät niinkään vertaa omaa elintasoaan nollapisteeseen vaan muihin, ja näin vertailuköyhyys säilyy varakkaissakin maissa eikä koettu hyvinvointi välttämättä lisäänny yleisen elintason noustessa. Puhutaankin niin sanotusta Easterlinin paradoksista. Tutkija Richard Easterlin selvitti jo 1970-luvulla, että BKT:n kasvu ei juuri lisää onnellisuutta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa onnellisuuden kokeminen ei ole vuosikymmenten mittaan lisääntynyt, vaikka talouskasvu on ollut nopeaa. Maiden sisällä rikkaat ovat kyllä onnellisempia kuin köyhät, mutta maiden välisissä vertailussa havaittiin, että korkeimman tulotason saavuttaneet maat eivät olleet muita maita onnellisempia. Easterlinin paradoksi on jossain määrin kiistanalainen, mutta se on yhtä kaikki virittänyt talouskasvun kritiikkiä. Onko järkeä ottaa yleiseksi poliittiseksi tavoitteeksi BKT:n kasvu, joka lisää kulutusta ja ympäristön kuormitusta, mutta ei pysy lisäämään koettua hyvinvointia ja onnellisuutta? Pitäisikö siis BKT:n sijaan mitata valtion bruttokansan­onnellisuutta? Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa herättiin BKT:n ongelmiin hyvinvoinnin mittarina. BKT:n yksipuolinen tuijottaminen kannustaa kulutuksen ja tuotannon kasvattamiseen, jolloin kestävän kehityksen tavoitteet jäävät jalkoihin. Sen sijaan bruttokansan­onnellisuus mittaa kansalaisten terveyttä, koulutusta, psyykkistä hyvinvointia, ajankäyttöä sekä kulttuurista ja eko­logista moninaisuutta. Lapsi tanssii breakdancea hiekalla huonokuntoisen talon edustalla. Hänellä on muita lapsia yleisönä. He kaikki hymyilevät. Alamy/Jake Lyell/All Over Press Mitä kaikkea tarvitaan onnelliseen elämään?

Kirjan "Yhteiskuntasopimuksesta" -muistiinpanot

Yhteiskuntasopimuksesta

Jean-Jacques Rousseaun "Yhteiskuntasopimuksesta"-kirjaa on sanottu Ranskan vallankumouksen Raamatuksi (sivu 4).

Johdannon kirjoittaja sanoi, että Rousseaun teos sykähdyttää enemmän kuin Voltairen teokset. Rousseau on inhimmillisempi, ajankohtaisempi, täynnä tunnetta ja näin ja sitten Voltaire on joku sellainen huippurationaalinen reddit-käyttäjä joka ottaa kaiken ironisesti ja kyynisesti. Voltaire kans vihasi köyhiä ja oli elitisti, Rousseau taas koki omassa elämässään yhteiskunnan kovuuden, joten hän pystyi asettumaan heikon asemaan. Tavallaan Voltaire tykkäsi vapausaatteesta koska hän halusi vapauttaa aristokratian ikeestä ja korvata sen meritokratialla, kun taas Rousseau ajatteli, että ihmiset täytyy vapauttaa siksi, koska kuninkaallinen ahneus vaikutti köyhien arkeen. (sivu 4)

"Merkittävien filosofien elämät ja opit" -kirjan muistiinpanot

Tässä Summan kustantamassa painoksessa ja siinä olevassa kansisivussa on sympaattinen teksti:

"Epikuros tervehtii Menoikeusta. Älköön kukaan nuorena aikailko filosofian aloittamista, älköönkä vanhana väsykö sen harjoittamiseen. Koskaan ei ole liian varhainen eikä liian myöhäinen hetki etsiä terveyttä sielulleen. Se joka sanoo, ettei vielä ole tullut filosofian aika tai että se on jo mennyt, on sen kalatainen, joka sanoo, ettei vielä ole onnellisuuden aika tai että se on jo ohi. Sekä nuoren että vanhan on siis harjoitettava filosofiaa: nuoren siksi, että hän vanhentuessaan saisi nuoruutta hyvistä asioista muistaessaan kiitollisuudella mennyttä, ja vanhan siksi, että hän olisi samallakertaa sekä nuori että vanha katsoessaan pelotta tulevaisuuteen. On harjoitettava sitä, mikä tuottaa onnellisuutta, sillä jos meillä on onnellisuus, meillä on kaikki, mutta jos se puuttuu, teemme kaikkemme sen saavuttaaksemme. Tästä syystä sanomme, että nautinto on autuaan elämän alku ja loppu. Me tunnemme nautinnon ensimmäisenä ja myötäsyntyisenä hyvänä, ja siitä me aloitamme kaiken tavoittelun ja karttamisen, ja tätä tuntemusta mittapuuna käyttäen arvioimme kaiken hyvän. Koska nautinto on ensimmäinen ja myötäsyntyinen hyvä, emme tästä syystä tavoittele jokaista nautintoa, vaan ohitamme toisinaan moniakin nautintoja, kun niistä seuraisi meille suurempi epämukavuus. Pidämme myös monia tuskia nautintoja parempina, kun saavutamme suuremman nautinnon kestettyämme tuskia pitkän aikaa. Jokainen nautinto on siis hyvä, koska se on luonnoltaan meille kuuluvaa, mutta jokainen nautinto ei ole tavoiteltava. Samoin jokainen tuska on paha, mutta ei aina kartettava. Kaikki tällaiset asiattulee ratkaista vertailemalla ja pohtimalla hyötyjä ja haittoja. Toisinaan hyvä on meille pahaa ja paha päinvastoin hyvää. Pidämme myös itseriittoisuutta suurena hyvänä - emme siksi, että eläisimme aina niukasti, vaan siksi, että tyytyisimme niukkuuteen silloin, kun meillä ei ole paljon, aidosti vakuuttuneita siitä, että ylellisyydestä nauttivat makeimmin ne, jotka sitä vähiten tarvitsevat, ja että kaikki luonnollinen on saavutettavissa helposti mutta tyhjänpäiväinen vaikeasti. Yksinkertaiset maut tuottavat yhtä suuren nautinnon kuin ylellinen ruokavalio, kun kaikki puutteeseen liittyvä tuska on poistettu. Myös leipä ja vesi tarjoavat korkeimman nautinnon, kun niitä nautitaan tarpeeseen. Totuttautuminen yksinkertaiseen ja vaatimattomaan ravintoon edistää terveyttä ja saa ihmisen kohtaamaan elämän välttämättömät vaatimukset epäröimättä. Se myös asettaa meidät parempaan asemaan silloin, kun pitkin väliajoin saavumme ylellisyyksien äärelle, ja se tekee meidät pelottomiksi sattuman edessä. Kun sanomme, että nautinto on päämäärä, emme tarkoita mässäilijöiden nautintoja ja kuluttamalla saavutettavia nautintoja, kuten jotkut tietämättömät, eri mieltä olevat tai ymmärtämättömät luulevat, vaan ruumiin tuskattomuutta ja sielun rauhallisuutta. Eivät jatkuvat juomingit ja juhliminen, pojat ja naiset tai kalaruoat ja muut herkkupöydän antimet tee elämästä nautinnollista, vaan selväpäinen harkinta, joka tutkii kunkin tavoittelun ja karttamisen syyt sekä karkottaa pelkät mielipiteet, joiden vuoksi suurin levottomuus valtaa sielut. Kaiken tämän alku ja suurin hyvä on järkevyys. Siksi järkevyys on jopa filosofiaa arvokkaampaa, sillä siitä ovat syntyneet kaikki muut hyveet, ja se opettaa, ettei voi elää nautinnollisesti elämättä järkevästi, hyvin ja oikeudenmukaisesti, ja ettei voi elää järkevästi, hyvin ja oikeudenmukaisesti elämättä nautinnollisesti...."

(Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, luku X)

Abitreenit

Vaunuongelma 20 p.

Ajatuskoe on keskeinen työkalu filosofian eri osa-alueilla. Etiikassa yksi tunnetuimmista ajatuskokeista on niin sanottu vaunuongelma. Siinä satunnainen ohikulkija näkee ohjauksesta irronneen raitiovaunun liikkuvan kovaa vauhtia kohti viittä sen tiellä olevaa ihmistä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta pelastautua. Ohikulkija pystyisi kuitenkin kääntämään kytkintä, jolla vaunun saa ohjattua toiselle raiteelle. Tällöin vaunu törmäisi vain yhteen ihmiseen. Ajatuskokeessa pohditaan, tulisiko ohikulkijan kääntää kytkintä.

Selitä, millaisia eettisiä kysymyksiä vaunuongelman perusteella on mahdollista tarkastella.

Vastaukseni:

Filosofi Philippa Footin kehittämässä ajatuskokeessa on ristiriita kahden keskeisen moraalisen periaatteen välillä.

Seurausetiikassa eli utilitarismissa teko on moraalinen, jos sen seuraukset tuottavat enemmän hyvää kuin pahaa. Utilitaristisen koulukunnan mukaan kytkintä kuuluisi kääntää, sillä viiden ihmisen pelastaminen yhden kustannuksella maksimoi hyödyn ja minimoi kärsimyksen. Toisaalta, voisihan myös viiden ihmisen tappaminenkin olla hyödyllistä siinä tapauksessa, jos viisi ihmistä ovat rikollisia ja yksi ihminen on vaikkapa maailman parhain syöpätutkija.

Utilitaristisessa näkökulmassa sen myötä alkaa korostumaan sellainen kysymys, että voidaanko yhteinen hyvä määritellä paremman sanan puutteessa populistisesti, eli hyvyyttä on se että enemmistö ihmisistä saa säilytettyä henkensä, asemasta tai ihmisten omasta yksilöllisestä hyödyllisyydestä viis, vaiko elitistisesti, eli hyvyyttä on se että vain valioyksilöt säilyttävät henkensä joskus enemmistön kustannuksella, sillä elossa oleva enemmistö voisi hyötyä myöhemmin tämän valioyksilön tuottamista yhteiskunnallisista tuotoksista. Sen myötä voidaan myös pohtia hyve-etiikkaa, eli mikä tekee ihmisestä sellaisen, että hän on yhteiskunnallisesti "kunnollinen" ja "arvostettava" ihminen. Voiko ylipäätään ihmisiä arvottaa?

Yksi kysymyksistä on tekemisen ja sallimisen välinen ero, eli onko aktiivinen teko eli kytkimen kääntäminen ja yhden ihmisen surmaaminen moraalisesti paheksuttavampaa kuin passiivinen toimimattomuus ja vaunun antaminen jatkaa matkaansa ja surmata viisi ihmistä. Sitä voi miettiä velvollisuuseettisesti, että tekeekö niin tekeminen kuin salliminen sinusta vaikkapa murhaajan.

Kaksoisvaikutuksen periaatteessa on eri asia aiheuttaa pahaa tavoitteenaan hyvä kuin hyväksyä paha sivutuotteena. Kääntäjä ei halua vahingoittaa yhtä, mutta hänen tekonsa on välttämätön paha on tämän yhden kuolema suuremman hyvän vuoksi.

Vaunuongelmasta on olemassa myös tämä fat man-versio, jossa sen sijaan, että henkilö kääntäisi kytkintä, niin hän työntäisi ylipainoisen miehen sillalta raiteille, juna pysähtyisi läskin miehen joutuessa junan alle ja kaikki pelastuisi, niin siinä taas käsitellään utilitaristisen teeman lisäksi deontologista eli seurauseettistä teemaa. Onko oikein käyttää ihmistä välineellisesti saavuttaakseen suuremman hyvän? Velvollisuuseetikko sanoisi, että tietyt teot ovat itsessään moraalisesti vääriä tai oikeita riippumatta niiden seurauksista.

Tai voiko vaunun antaa jatkaa matkaa, jos pitäisi työntää oma kaverinsa raiteille jotta juna pysähtyisi, ja se olisi oman elämän kannalta kohtuuton moraalinen uhraus? Olisiko se moraalisesti oikein olla itsekäs vai pitääkö ajatella aina muiden etua? Olisitko itse valmis työntämään rakkaimman ihmisesi junan eteen pelastaaksesi ihmisiä, joita et tunne? Tässä käsitellään siten myös eettisen egoismin teemaa.

Oikea vastaus:

"Niin sanottu vaunuongelma (”Trolley Problem”), johon suomalaisessa kirjallisuudessa viitataan toisinaan puhumalla junanvaunusta ja toisinaan raitiovaunusta, on alun perin Philippa Footin (1920–2010) esittämä ajatuskoe. Kyseisen ajatuskokeen avulla voidaan havainnollistaa useita etiikkaan, eettisiin valintoihin tai moraaliseen harkintaan liittyviä kysymyksiä. Yksi tapa tarkastella vaunuongelmaa on pitää sen keskeisenä kysymyksenä teon ja tekemättä jättämisen arviointia. Ajatuskoe haastaa pohtimaan, voidaanko tekoa (aktia) ja tekemättä jättämistä (omissiota) pitää moraalisesti samanarvoisina: voidaanko moraalisen toimijan (agentin) katsoa olevan yhtä lailla vastuussa niin tekemistään teoista kuin tekemättä jättämisistään, jos kummallakin on moraalisesti merkityksellisiä seurauksia? Aktiin, omissioon ja moraalisen agentin vastuisiin liittyvä tematiikka on yksi mahdollinen tarkastelunäkökulma tehtävän vastauksessa. Toinen tapa tarkastella vaunuongelmaa on pohtia sitä normatiivisen etiikan teorioiden näkökulmasta. Velvollisuuksia, oikeuksia, hyveitä tai kokonaishyötyä painottavien teorioiden pohjalta voidaan päätyä erilaisiin ratkaisuihin, ainakin jos teoriat ymmärretään yksioikoisesti. Vaunuongelman voi ajatella havainnollistavan sitä, millaisiin päätelmiin erilaisten teorioiden yksioikoinen soveltaminen saattaa johtaa. Toisaalta voi tietysti ajatella myös niin, että näiden päätelmien pohjalta on mahdollista puolustaa jotain tiettyä teoriaa ja arvostella jotain toista. Kolmas tapa tarkastella vaunuongelmaa on käsitellä sitä moraalisena dilemmana. Moraalisessa dilemmassa eri vaihtoehdot ovat joka tapauksessa eettisesti ei-toivottavia, useimmiten kuten tässäkin tapauksessa katastrofaalisia. Moraaliseen dilemmaan on käytännössä mahdotonta löytää oikeaa tai hyväksyttävää moraalista ratkaisua. Ajatuskoetta voi myös arvostella. Kyseinen koe – ja ehkä tämä on ominaista muillekin ajatuskokeille – on muotoiltu siten, että kuvattu tapaus on aika kaukana todellisen elämän tilanteista ja valinnoista. On siksi melko kyseenalaista, voidaanko sen avulla lopulta osoittaa sitä, mitä pyritään osoittamaan. Ennemminkin ajatuskoe saattaa houkuttaa erilaisiin spekulaatioihin ja yritykseen muuttaa tilanteen kuvausta tai muotoilla sen reunaehtoja toisin. Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää selittää, millaisia eettisiä kysymyksiä vaunuongelman perusteella on mahdollista tarkastella. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon. 5 pisteen vastauksessa kokelas esittää joitakin huomioita siitä, millaisia eettisiä kysymyksiä vaunuongelman perusteella on mahdollista tarkastella. 10 pisteen vastauksessa kokelas selittää, millaisia eettisiä kysymyksiä vaunuongelman perusteella on mahdollista tarkastella. 15 pisteen vastauksessa kokelaan tarkastelu on monipuolista ja johdonmukaista. Vastauksessa huomioidaan vähintään kaksi edellä kuvatusta kolmesta eettisestä kysymyksestä. Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi tarkastelemalla kaikkia edellä mainittuja eettisiä kysymyksiä. Hän voi syventää vastaustaan myös liittämällä sen laajempaan filosofiseen kehykseen, antamalla esimerkin johonkin muuhun filosofian osa-alueeseen liittyvästä ajatuskokeesta tai esittämällä kriittisiä huomioita esitetystä ajatuskokeesta tai ajatuskokeista yleisesti. LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin ja LOPS15:ssä kurssin Etiikka (FI2) sisältöön ”moraalia tarkasteleva normatiivinen ja soveltava etiikka”."

7.
Epiktetoksen käsitys hyvästä elämästä 30 p.
Epiktetos (noin 55–135) oli stoalainen filosofi, joka pohti kysymystä hyvästä elämästä.
Aineisto
7.A Tekstikatkelma: Epiktetos, Käsikirja

TAUSTAA

Epiktetos oli noin vuosina 55–135 ajanlaskun alun jälkeen elänyt stoalainen antiikin filosofi. Tekstikatkelma 7.A on hänen Käsikirja-nimisen teoksensa alusta.

"Toiset asiat ovat meidän vallassamme, toiset eivät. Vallassamme ovat arvostelmamme, pyrkimyksemme, halumme ja torjuntamme eli se mikä on omaa toimintaamme. Vallassamme eivät ole ruumiimme, omaisuutemme, maineemme ja yhteiskunnallinen asemamme eli se mikä ei ole omaa toimintaamme."

Lähde: Epiktetos. Käsikirja ja keskusteluja. Käännös: Marja Itkonen-Kaila (1978). Muokkaus: YTL.

7.B Video: Stoalaisia ohjeita vaikeiden päivien varalle

Videon tekstitys:

"Olosuhteet eivät olleet lainkaan Epiktetoksen puolella.

Hän syntyi orjaksi 2 000 vuotta sitten Hierapoliissa.

Hänelle ei annettu edes nimeä. Epiktetos tarkoittaa vain "hankittua".

Häntä kidutettiin. Hänen työnsä hedelmät vietiin häneltä.

Hänen kehoaan rääkättiin kuin hevosta, joka näännytettiin kuoliaaksi.

Myöhemmin hänet karkoitettiin epäreilusti.

Hän kohtasi käsittämättömiä vastoinkäymisiä ja vaikeuksia, mutta voitti ne.

Epiktetos ei nähnyt elämäänsä kauhujen ja tragedioiden jatkumona, vaan sarjana loputtomia mahdollisuuksia.

"Sekä koroke että vankila ovat paikkoja", hän sanoi.

"Yksi on korkea ja toinen matala, mutta voit säilyttää molemmissa valinnanvapautesi, jos niin haluat".

Hän sanoi, että jokaisessa tapahtumassa on kaksi kahvaa.

Toisesta sitä voi kantaa, toisesta ei.

Epiktetos valitsi keskittyä siihen, mitä pystyi hallitsemaan: omiin mielipiteisiinsä, arvoihinsa, haluihinsa ja itsetuntoonsa, ja olla välittämättä muusta.

Hän katseli vaikutusvaltaisia miehiä ja naisia Neron hovissa, missä oli töissä.

Hän alkoi ymmärtää, että vaikka olikin orja, hän oli vapaampi kuin moni heistä.

Heitä orjuuttivat valta, kunnianhimo, nautinto ja huomio.

Heidän ajatuksensa harhailivat ja he olivat hajamielisiä.

Heitä haavoittivat pienet loukkaukset ja heitä jäyti pikkumainen kauna.

He elivät huonoa elämää.

Epiktetos kävi kuuluisan stoalaisen filosofin Musonius Rufuksen opissa ja pääsi lopulta vapauteen.

Voimme oppia Epiktetokselta paitsi sitkeyttä ja periksiantamattomuutta, mutta taidon löytää ja luoda hyvää elämää missä ja milloin tahansa.

"Olosuhteet eivät määritä meitä", Epiktetos on sanonut.

"Ne vain paljastavat meille, keitä olemme"

Stoalaisten mukaan olemme näyttelijöitä näytelmässä.

Näyttelijä ei voi muuta kuin näytellä roolinsa hyvin ja opetella päästämään muusta irti.

Niin meidän on suhtauduttava elämään.

Emme voi valita, minne synnymme, keitä vanhempamme ovat tai miten muut kohtelevat meitä.

Voimme valita vain sen, mitä teemme sillä, mitä meille on annettu.

On paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta valtamme on paljon suurempi kuin moni uskookaan.

Päättäväisyytemme ja taitojemme avulla voimme oppia muovaamaan kohtaloamme.

Emme voi hallita sitä, mutta muokata voimme, kun teemme upean suorituksen nykyisessä roolissamme, mikä ikinä se onkaan."

7.1
Selitä aineistojen 7.A ja 7.B perusteella, miten Epiktetoksen mukaan voidaan saavuttaa hyvä elämä. 15 p.

Epiktetoksen mukaan ihminen saavuttaa hyvän elämän, kun ihminen lakkaa miettimästä asioita joihin ei voi vaikuttaa, ja keskittyä asioihin joihin voi vaikuttaa. Ihminen voi vaikuttaa siihen, mikä on heidän toimintaansa, mutta ei siihen, mikä ei ole heidän toimintaansa. Me emme voida vaikuttaa ruumiiseemme, omaisuuteemme, maineeseemme, yhteiskunnalliseen asemaamme, siihen miten muut tulisivat kohtelemaan meitä, mihin synnymme, eli asioihin, jotka eivät ole toimintaamme. Mutta me voidaan vaikuttaa omiin mielipiteisiimme, arvoihimme, haluihimme, itsetuntoomme ja siihen, ettemme välittäisi muista ihmisistä.

Ihminen elää huonoa elämää, kun heitä orjuuttaa valta, kunnianhimo, nautinto ja huomio.

Tarkistusvastaus:

Epiktetoksen Käsikirja on vaikutusvaltainen stoalainen teos. Tekstiaineistossa on lainattu sen ensimmäiset virkkeet, jotka myös tiivistävät stoalaisen elämänfilosofian peruslähtökohdan: hyvän elämän edellytyksenä on, että ihminen osaa erottaa asiat, joihin hän voi vaikuttaa, ja asiat, joihin hän ei voi vaikuttaa. Näistä jälkimmäiset täytyy vain oppia hyväksymään ja sopeuttamaan tahtonsa niihin. Elämässä pitää siis keskittyä niihin asioihin, jotka ovat yksilön omassa vallassa. Videoaineistossa todetaan, että rikkaat ja vaikutusvaltaiset eivät olleet Epiktetoksen mukaan häntä vapaampia, vaikka Epiktetos olikin orja. Ylhäisöä hallitsivat vallan- ja kunnianhimo sekä nautinnot ja niiden tavoittelu. Vallan tai kunnian saavuttaminen ei kuitenkaan ole puhtaasti yksilön hallinnassa vaan riippuu muista ihmisistä. Mieli on yksi niistä harvoista asioista, jotka stoalaisten mukaan ovat ihmisten hallittavissa. Videolla kerrotaan, että Epiktetoksen mukaan ylhäisö ei kuitenkaan hallinnut mieltään eikä esimerkiksi pystynyt keskittymään. Lisäksi mitättömät loukkaukset ja kaunat häiritsivät rikkaita ja vaikutusvaltaisia. Epiktetoksen mukaan ihminen voi olla vapaa ja elää hyvää elämää niin vankilassa kuin korkeassa virassakin. Ihminen ei voi hallita kohtaloaan, mutta hän voi muovata sitä keskittymällä siihen, mikä on muutettavissa. Tämä mahdollistaa hyvän elämän. Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee selittää aineistojen 7.A ja 7.B perusteella, miten Epiktetoksen mukaan voidaan saavuttaa hyvä elämä. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon. 4 pisteen vastauksessa kokelas tekee joitain huomioita siitä, miten Epiktetoksen mukaan voidaan saavuttaa hyvä elämä. 8 pisteen vastauksessa kokelas selittää aineistojen perusteella, miten Epiktetoksen mukaan voidaan saavuttaa hyvä elämä. 12 pisteen vastauksessa kokelas selittää aineistojen perusteella johdonmukaisesti ja monipuolisesti, miten Epiktetoksen mukaan voidaan saavuttaa hyvä elämä. Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää vastaustaan esimerkiksi esittelemällä Epiktetoksen ajattelua tai stoalaista filosofiaa laajemmin taikka vertaa Epiktetoksen käsitystä johonkin toiseen filosofiseen käsitykseen hyvästä elämästä.

7.2
Arvioi, missä määrin stoalaista filosofiaa voidaan soveltaa nykyaikana hyvän elämän tavoittelussa. Hyödynnä vastauksessasi aineistoja 7.A ja 7.B. 15 p.

Kontrollidikotomia on hyvä ymmärtää ajatellen sitä, miten meille tulee paljon uutisia erilaisista sodista ja katastrofeista, kuinka erinäiset taloussuhdanteet kääntyvät laskuun tai miten ihmisten näkyvät mielipiteet vaikkapa sosiaalisessa mediassa vaikuttavat ihmisten ahdistukseen. Ahdistuksesta irtipääsemiseen auttaa sen tosiasian kohtaaminen, että realistisesti, ette voi vaikuttaa mihinkään näistä asioista. Niihin voi vaikuttaa korkeintaan ehkä yhteiskunnallisen toiminnan kautta, mutta monet makrotason muutokset ovat melko epärealistisia.

Tietoinen läsnäolo on tärkeää sellaisena aikana, kun meille tulvii eri suunnasta informaatiota, joista osa on turhaa. Ihmiset hukkaavat itsensä informaatiotulvan keskellä. Pysähtyminen ärsykkeen ja reaktion välissä vähentää impulsiivisuutta. Tietoisen läsnäolon harjoitteleminen on oleellinen osa esimerkiksi kognitiivis-behavioristista terapiaa, jossa melko olennainen stoalainen ajatus on että tunteemme kumpuavat siitä miten me tulkitsemme asioita, eikä itse tapahtumista.

Kohtuus ja vaatimattomuus on stoalaisuudessa tärkeää. Nautintoja saa vaalia, mutta siitä ei saa tulla riippuvuutta. Riippuvuus orjuuttaa ihmisen mielen. Ajoittainen asketismi kasvattaa mielen lujuutta, mutta siitä ei saa tulla pysyvää. Kohtuus kaikessa. Nykypäivänä on paljon päihde- ja puhelinriippuvuutta, sekä ylipainoa.

Stoalaisuus hylkää individualismin ja korostaa vastuun kantoa, hyveitä ja velvollisuusetiikkaa. Stoalaisesta näkökulmasta nykyajan henki vaikuttaa melko itsekeskeiseltä.

Tarkistusvastaus:

Stoalaisuus on viime vuosikymmeninä kasvattanut suosiotaan. Siitä on esimerkiksi kirjoitettu lukuisia suurelle yleisölle tarkoitettuja kirjoja. Varsinkin yritysmaailmassa stoalaisuus on herättänyt melko paljon kiinnostusta. Tämän valossa näyttää lähes itsestään selvältä, että stoalaisia ajatuksia voidaan soveltaa myös nykyaikana. Toisaalta monet tänä päivänä stoalaisuudesta innostuneet eivät ota sen hyve-eettistä sisältöä vakavasti. Stoalaiset ajattelijat korostivat, että hyveellinen eli hyveiden mukainen elämä oli pohjimmiltaan tärkeintä, jotta ihminen voisi elää hyvää ja merkityksellistä elämää. Nykyään stoalaisuudesta innostuneet eivät kuitenkaan usein suhtaudu siihen kaikenkattavana elämänfilosofiana. Se nähdään pikemminkin välineenä tai tekniikkana, jonka avulla voidaan saavuttaa muita tavoitteita – kuten parempaa paineensietokykyä kilpailutilanteissa. Tällöin elämän varsinainen merkitys tulee jostain muualta kuin stoalaisuudesta. Urheilija ja yrittäjä voivat pyrkiä kumpikin omalla alallaan suurempiin voittoihin. Stoalaisuus voi siis auttaa esimerkiksi tällaisten päämäärien saavuttamisessa, vaikka sen varsinainen moraalinen viesti jätettäisiin huomiotta. Stoalaisen ajattelun rajanveto sen välillä, mikä on vallassamme ja mikä ei, voi vaikuttaa nykyään ongelmalliselta. Omaan kehoon ja ympäristöön vaikuttaminen on aiempaa helpompaa. Halukkaat voivat palkata itselleen henkilökohtaisen valmentajan, joka auttaa kehon muokkaamisessa. Lisäksi saatavilla on kuntosaleja, ravintolisiä sekä plastiikkakirurgiaa. Ihmiset voivat myös vaikuttaa ympäristöönsä huomattavasti entistä helpommin internetin ja erityisesti sosiaalisen median avulla. Toisaalta oman mielen hallitseminen vaikuttaa vaikeammalta kuin Epiktetoksen kuvauksessa, pidettiinpä syynä alitajuntaa tai tottumista aiempaa helpompaan aineelliseen elämään. On toki edelleen paljon seikkoja, jotka eivät ole yksilön vallassa. Esimerkiksi jokaisella ei ole varaa palkata itselleen henkilökohtaista valmentajaa. Mahdollisuudet tehdä asioita riippuvat edelleen varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta. Tietyt stoalaiset oivallukset voivat siis pitää paikkansa ja olla hyvinkin merkityksellisiä myös nykytodellisuudessa. Vastauksessa voi esimerkiksi eettisin perustein argumentoida, kuinka stoalaista hyve-etiikkaa kannattaisi tai jopa pitäisi hyödyntää myös nykyaikana. Vastaus tehtävään on essee, jossa tulee arvioida, missä määrin stoalaista filosofiaa voidaan soveltaa nykyaikana hyvän elämän tavoittelussa. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon. 4 pisteen vastauksessa kokelas tekee hajanaisia huomioita siitä, missä määrin stoalaista filosofiaa voidaan soveltaa hyvän elämän tavoittelussa. 8 pisteen vastauksessa kokelas arvioi, missä määrin stoalaista filosofiaa voidaan soveltaa nykyaikana hyvän elämän tavoittelussa. Vastauksessa hyödynnetään aineistoja. 12 pisteen vastauksessa kokelas arvioi johdonmukaisesti ja monipuolisesti, missä määrin stoalaista filosofiaa voidaan soveltaa nykyaikana hyvän elämän tavoittelussa. Huippupisteiden vastauksessa kokelas voi syventää vastaustaan esimerkiksi esittelemällä stoalaista filosofiaa aineistoja laajemmin. Vaihtoehtoisesti kokelas voi verrata stoalaisuutta johonkin nykyaikaiseen käsitykseen hyvästä elämästä.

9. Välttämättömät ja riittävät ehdot 30 p.
Filosofiassa määritelmät on monesti muodostettu esittämällä määritelmän piiriin kuuluvien asioiden välttämättömät ja riittävät ehdot.
Aineisto
9.A Tekstikatkelma: Perheyhtäläisyys

Tarkastele esimerkiksi tapahtumia, joita sanomme ”peleiksi”. Tarkoitan lautapelejä, korttipelejä, pallopelejä, otteluita jne. Mikä on niille kaikille yhteistä? – Älä sano: ”Niillä täytyy olla jotain yhteistä, muuten niitä ei sanottaisi ’peleiksi’” – vaan katso, onko niillä kaikilla jotain yhteistä. – Jos näet katsot niitä, et tule näkemään mitään, mikä on kaikille yhteistä, vaan tulet näkemään yhtäläisyyksiä, sukulaisuuksia, vieläpä kokonaisen sarjan sellaisia. Kuten sanoin: Älä ajattele, vaan katso! – Katso esimerkiksi lautapelejä ja niiden moninaisia sukulaisuussuhteita. Siirry sitten korttipeleihin: Siellä tapaat useita vastaavuuksia tuon edellisen peliluokan kanssa, mutta monet yhteiset piirteet katoavat, toisia taas tulee näkyviin. Kun siirrymme sitten pallopeleihin, moni yhteinen piirre säilyy, mutta monet piirteet häviävät. – Ovatko ne kaikki huvittavia? Vertaa shakkia myllypeliin. Vai onko kaikissa peleissä voittamista ja häviämistä tai pelaajien välistä kilpailua? Ajattele pasiansseja. Pallopeleissä on kysymys voittamisesta ja häviämisestä, mutta kun lapsi heittää palloa seinään ja ottaa sen taas kiinni, tämä piirre on hävinnyt. Katso, mikä osuus on taidolla ja onnella. Ja miten erilaista taito onkaan shakkipelissä ja tenniksessä. Ajattele sitten piirileikkejä: niissä on huvielementti, mutta miten monet muut luonteenpiirteet ovatkaan kadonneet! Tällä tavoin voimme käydä läpi yhä uusia peliryhmiä. Nähdä yhtäläisyyksien putkahtavan esiin ja katoavan näkyvistä.

Tämän tarkastelun tulos on: Näemme monimutkaisen päällekkäisten ja ristikkäisten yhtäläisyyksien verkoston. Yhtäläisyyksiä niin suurissa kuin pienissä asioissa.

En osaa luonnehtia näitä yhtäläisyyksiä paremmin kuin sanalla ”perheyhtäläisyydet”, sillä perheenjäsenten väliset erilaiset yhtäläisyydet menevät päällekkäin ja ristikkäin samalla tavalla: vartalo, kasvonpiirteet, silmien väri, kävelytapa, temperamentti jne. jne. – Tulen sanomaan: pelit muodostavat perheen.

Lähde: Ludwig Wittgenstein (1953). Filosofisia tutkimuksia. Käännös: Heikki Nyman (1999). Muokkaus: YTL.

9.1
Selitä lyhyesti esimerkin avulla, mikä on välttämätön ehto. 5 p.
Vastauksen pituus on enintään 750 merkkiä. Ylityksestä seuraa pistevähennys.

Välttämätön ehto on sellainen ehto, jonka täytyy toteutua, jotta jokin asia voi olla totta. Ilman sitä kyseinen asia ei ole mahdollinen. Täysi-ikäisyys on Suomessa välttämätön ehto presidentiksi valitsemiselle. Jos henkilö ei ole täysi-ikäinen, hän ei voi tulla valituksi presidentiksi. Mutta pelkkä täysi-ikäisyys ei kuitenkaan yksin riitä presidentiksi pääsemiselle.

9.2
Selitä lyhyesti esimerkin avulla, mikä on riittävä ehto. 5 p.

Riittävä ehto on välttämättömän ehdon tavoin asia, jonka täytyy toteutua, jotta se olisi totta. Samalla, se ei ole välttämättömän ehdon tavoin ainoa ehto, vaan voi olla monia muitakin tapoja saada ehto täyttymään. Esimerkkinä Suomen kansalaisuus. Henkilön syntyminen Suomessa suomalaisille vanhemmille on riittävä ehto Suomen kansalaisuudelle. Kun ehto täyttyy, henkilö on Suomen kansalainen. Samalla, Suomen kansalaisuuden voi saada muillakin tavoilla, kuten lähettämällä Suomen kansalaisuudelle hakemuksen ulkomaalaistaustaisena toisen maan kansalaisena.

Lähteet:

1. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:perheyht%C3%A4l%C3%A4isyys
2. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perheyht%C3%A4l%C3%A4isyys
3. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:v%C3%A4ltt%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6n_ehto
4. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:riitt%C3%A4v%C3%A4_ehto
5. https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ltt%C3%A4m%C3%A4t%C3%B6n_ja_riitt%C3%A4v%C3%A4_ehto

8.
Hobbesin yhteiskuntafilosofia 30 p.
Aineisto
8.A Tekstikatkelma: Thomas Hobbes, Leviathan

On totta, että eräät eläimet, kuten mehiläiset ja muurahaiset, elävät keskenään sovussa yhteisöinä. ‒ ‒ Siksi joku saattaa haluta tietää, miksei ihmiskunta voi tehdä samoin. Siihen vastaan näin:

Ensiksi, ihmiset kilpailevat lakkaamatta kunniasta ja arvovallasta, toisin kuin nämä eläimet, ja niin ollen ihmisten kesken syntyy siitä syystä kateutta ja vihaa ja lopulta sota, toisin kuin eläimillä.

Toiseksi, näillä eläimillä yhteinen hyvä ei eroa yksityisestä hyvästä. ‒ ‒ Mutta ihminen, jonka ilona on vertailla itseään toisiin ihmisiin, ei voi olla tyytyväinen ellei pääse etusijalle.

Kolmanneksi, koska näillä eläimillä ei ole järkeä kuten ihmisellä, ne eivät näe eivätkä luule näkevänsä mitään vikaa yhteisten asioiden hallinnossa. Sen sijaan ihmisten joukossa on kovin monia, jotka luulevat olevansa viisaampia ja hallitustoimiin pystyvämpiä kuin toiset. ‒ ‒

Neljänneksi, nämä eläimet ‒ ‒ eivät voi käyttää sanoja kuten jotkut ihmiset, jotka voivat esittää toisille hyvän pahana ja pahan hyvänä ja saada hyvän ja pahan näyttämään suuremmalta tai pienemmältä, aikaansaaden siten mielensä mukaan ihmisissä tyytymättömyyttä ja rauhattomuutta.

Viidenneksi, järjettömät eläimet eivät voi erottaa oikeudenloukkausta ja vahinkoa toisistaan. Siksi niillä ei ole mitään kumppaneitaan vastaan, niin kauan kuin olot ovat mukavat. Ihminen taas on hankalimmillaan silloin, kun hänellä on mukavinta, koska silloin hän rakastaa näyttää viisautta ja kontrolloida yhteiskuntaa hallitsevien toimintaa.

Lopuksi, näillä eläimillä sopu on luonnollista; ihmisillä se syntyy pelkän sitoumuksen kautta ja on keinotekoista. Siksi ei ole mikään ihme, jos sitoumuksen lisäksi vaaditaan jotain muuta, jotta heidän sovustaan tulisi luja ja pysyvä: nimittäin yhteinen mahti, joka pitää heidät kurissa ja suuntaa heidän toimintansa yhteiseen hyvään.

Sellaisen yhteisen mahdin ‒ ‒ luo jokaisen ihmisen sitoumus jokaisen ihmisen kanssa, ikään kuin jokainen sanoisi jokaiselle: Valtuutan tämän ihmisen, tai tämän ihmisten kokouksen, ja luovutan hänelle oikeuden hallita itseäni sillä ehdolla, että sinä luovutat oman oikeutesi hänelle ja valtuutat kaikki hänen toimintansa samalla tavoin.

Lähde: Thomas Hobbes (1651). Leviathan. Käännös: Tuomo Aho (1999). Muokkaus: YTL.

8.1
Arvioi Thomas Hobbesin (1588–1679) ihmiskäsitystä ja yhteiskuntafilosofiaa. Hyödynnä vastauksessasi tekstikatkelmaa 8.A. 20 p.



8.2
Hobbes on yksi varhaisimmista yhteiskuntasopimusteoreetikoista. Nimeä joku toinen filosofinen yhteiskuntasopimusteoreetikko ja esittele hänen ja Hobbesin teorian välistä eroa. 10 p.

5. tehtävä

6.
Tieteenfilosofian määritelmät 20 p.
Tieto-opissa ja tieteenfilosofiassa tiedon hankintaa, tieteen luonnetta, tieteellistä tutkimusta ja tieteellistä tietoa määritellään monin tavoin.

Alla on esitetty 10 määritelmää. Valitse pudotusvalikosta kussakin osatehtävässä (6.1‒6.10) se termi, jonka määritelmästä on kyse. Pudotusvalikossa on 20 termiä. Valitse kussakin osatehtävässä eri termi.

Oikea vastaus 2 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, poista vastauksesi valitsemalla pudotusvalikosta tyhjä rivi.

6.1
Määritelmä 1

(2 p.) Falsifiointi tarkoittaa jonkin teorian tai väitteen kumoamista tai osoittamista vääräksi.

6.2
Määritelmä 2

(2 p.) Itseään korjaavuus tarkoittaa tieteessä, että aiemman tutkimuksen virheet pyritään paikantamaan ja muodostamaan uusista teorioista sellaisia, etteivät ne enää sisällä näitä virheitä.

6.3
Määritelmä 3

(2 p.) Tieteellinen realismi tarkoittaa sitä, että tieteelliset teoriat pyrkivät antamaan totuudenmukaisen kuvauksen siitä, millainen todellisuus on. Tieteellisissä teorioissa oletetut asiat ovat todella olemassa, vaikka ne eivät olisikaan suoraan havaittavissa.

6.4
Määritelmä 4

(2 p.) Hermeneuttinen kehä tarkoittaa sitä, että tulkinnassa ymmärtäminen etenee jatkuvana prosessina, joka lähtee esiymmärryksestä niin, että kokonaistulkinta kohteesta (kuten tekstistä) ohjaa kohteen osien tulkintaa ja osien tulkinta puolestaan ohjaa kokonaisuuden tulkintaa.

6.5
Määritelmä 5

(2 p.) Paradigma tarkoittaa Thomas Kuhnin filosofiassa tiedeyhteisön yleisesti hyväksymää esimerkillistä tieteellisten teorioiden kokonaisuutta, joka muodostaa viitekehyksen normaalitieteen harjoittamiselle.

6.6
Määritelmä 6

(2 p.) Kriittisyys tarkoittaa, että tutkimuksen tulokset ja menetelmät alistetaan jatkuvasti koeteltaviksi ja arvioitaviksi.

6.7
Määritelmä 7

(2 p.) Induktio tarkoittaa päättelyä, jossa tehdään yleistyksiä yksittäisten tapausten perusteella.

6.8
Määritelmä 8

(2 p.) Riippumattomuus tarkoittaa tieteessä, etteivät tutkimustulokset määräydy jonkin tieteen ulkopuolisen tahon toiveiden mukaan. Tällainen taho voi olla esimerkiksi rahoittaja tai vallitseva poliittinen tai uskonnollinen ideologia.

6.9
Määritelmä 9

(2 p.) Demarkaatio tarkoittaa rajan vetämistä. Tieteenfilosofiassa sillä tarkoitetaan erityisesti tieteen ja näennäis- eli pseudotieteen erottamista toisistaan.

6.10
Määritelmä 10

(2 p.) Hypoteesi, Riippumattomuus tarkoittaa oletusta, jota testataan tieteellisessä tutkimuksessa.

LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduuliin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1), erityisesti kohtaan ”tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero”, ja moduuliin Totuus (FI4), erityisesti kohtiin ”tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely”, ”tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen” ja ”selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä”.

LOPS15:ssä tehtävä liittyy kurssin Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) sisältöihin ”tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen ero” ja kurssiin Tieto, tiede ja todellisuus (FI4), erityisesti kohtiin ”tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmät, tieteellinen päättely; ilmiön, tutkimusaineiston, mallin ja teorian käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde” sekä ”selittäminen ja tieto luonnon- ja ihmistieteissä sekä formaaleissa tieteissä: tietäminen ja ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta”.

6. tehtävä

4.

Kuvailevat ja normatiiviset väitteet moraalirelativismissa 20 p.

Filosofisessa etiikassa on tärkeää osata erottaa toisistaan kuvailevat ja normatiiviset väitteet. Moraalirelativismissa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden suhde on kuitenkin usein epäselvä.

Aineisto

4.A Video: Moraalirelativismi

Erittele kuvailevia ja normatiivisia väitteitä sekä moraalirelativismin ongelmia videon 4.A perusteella.



7. tehtävä

5.
5. Valtio 20 p.
Ihmiskunnan historiassa on ollut monenlaisia valtioita, ja valtion tehtäviä ja merkitystä on pohdittu ainakin antiikin Kreikasta lähtien. Nykyisin valtion rajoja pidetään usein myös yhteiskunnan rajoina ja yhteiskuntafilosofian teoriat käsittelevät yleensä myös valtion tehtäviä. Vertaa kahta erilaista yhteiskuntafilosofista teoriaa, jotka sisältävät käsityksen hyvästä valtiosta.

Otetaan esimerkiksi liberalismi ja marxismi.

Liberalismi korostaa yksilön vapauksia ja oikeuksia. Hyvän valtion tehtävä on turvata kansalaisten perusoikeudet, kuten sananvapauden, omaisuudensuojan ja oikeusturvan. Klassiset liberalistit, kuten John Locke, pitivät valtiota välttämättömänä mutta rajattuna instituutiona, eli sen ei tulisi puuttua ihmisten elämään enemmän kuin on tarpeen. Demokratia, oikeusvaltio ja vallanjako ovat keskeisiä hyvän valtion piirteitä.

Marxilaisuudessa valtio nähdään ennen kaikkea luokkavallan välineenä. Karl Marx katsoi, että kapitalistisessa yhteiskunnassa valtio palvelee hallitsevan luokan etuja. Hyvän yhteiskunnan tavoitteena on luokattomuus, jossa tuotantovälineet ovat yhteisessä omistuksessa. Lopulta valtion oletetaan kuihtuvan pois, kun luokkaristiriidat häviävät eikä pakottavaa vallankäyttöä enää tarvita.

Liberalismi pitää valtiota yksilön oikeuksien turvaajana, kun taas marxilaisuus suhtautuu valtioon epäluuloisesti ja näkee sen historiallisesti sidoksissa taloudellisiin valtasuhteisiin. Käsitys hyvästä valtiosta riippuu siitä, pidetäänkö tärkeimpänä yksilön vapautta vai yhteiskunnallista tasa-arvoa. Liberalismi korostaa rajattua valtiota ja yksilön oikeuksia, marxilaisuus taas taloudellisen eriarvoisuuden poistamista ja lopulta valtiottoman yhteiskunnan ihannetta.

Tarkistusvastaus:

Yhteiskuntafilosofian historiassa valtio on varhaismodernin ajan alusta asti määritelty suvereeniksi instituutioksi, jolla on väkivallan monopoli omalla maantieteellisellä alueellaan. 2000-luvulla globalisoitumisen, kansainvälisten suuryritysten ja erilaisten valtioiden yhteenliittymien myötä suvereenius valtiota määrittävänä tekijänä on kuitenkin muuttunut kyseenalaiseksi. Esimerkiksi Tieteen termipankin mukaan kansainvälisoikeudellisessa mielessä valtion nykymääritelmä on yhteisö, jonka tunnusmerkkejä ovat väestö, valtioalue, tehokas hallitusvalta ja kyky täyttää kansainväliset sitoumukset.

Yhteiskunta on valtiota laajempi käsite. Se on järjestäytynyt ihmisyhteisö tai pienempien yhteisöjen liittouma, jossa toiminta on järjestetty instituutioiden ympärille. Tällaisia instituutioita voivat olla esimerkiksi kasvatusinstituutiot, avioliitto, pankkijärjestelmä ja hallintotapa. Osa näistä voi kuulua valtioon.

Valtion ja yhteiskunnan rajat ovat käytännössä samoja monissa nykyisissä kansallisvaltioissa. Joskus valtio ja yhteiskunta samaistetaan niin yhteiskuntafilosofiassa kuin arkikielessäkin esimerkiksi puhuttaessa hyvinvointivaltiosta tai yövartijavaltiosta. Tämän takia vastauksessa ei ole välttämätöntä erottaa toisistaan valtiota ja yhteiskuntaa.

Filosofisia teorioita valtiosta ja yhteiskunnasta on paljon ja monenlaisia. Kokelas voi valita kaksi teoriaa mielensä mukaan. Vastauksessa teorioita on mahdollista vertailla tasaveroisina tai siinä voi vastustaa toista teoriaa ja puolustaa toista. Kokelas voi esimerkiksi vertailla Platonin teoriaa valtiosta ja yövartijavaltiota, vaikka kyseessä ovat hyvin erilaiset teoriat.

Vastaus tehtävään on essee, jossa kokelaan pitää verrata kahta erilaista yhteiskuntafilosofista teoriaa, jotka sisältävät käsityksen hyvästä valtiosta. Vastauksen pisteityksessä kaikki yllä mainitun arviointitaulukon ulottuvuudet tulee ottaa huomioon.

5 pisteen vastauksessa kokelas esittää hajanaisia huomioita kahdesta erilaisesta yhteiskuntafilosofisesta teoriasta.

10 pisteen vastauksessa kokelas vertaa kahta erilaista yhteiskuntafilosofista teoriaa, jotka sisältävät käsityksen hyvästä valtiosta.

15 pisteen vastauksessa kokelaan vertailu on osuvaa ja monipuolista.

Huippupisteiden vastauksessa kokelas syventää pohdintaansa esimerkiksi käsittelemällä valtion ja yhteiskunnan eroja tai perustelemalla osuvasti tarkastelemiensa teorioiden valintaa.

LOPS19:ssä tehtävä liittyy moduulin Yhteiskuntafilosofia (FI3) kohtiin ”yhteiskuntajärjestyksen oikeuttaminen, yhteiskuntasopimusteoriat” ja ”vallan, vapauden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden eri muodot”.

Kokeesta Filosofia syksy 2025

8. tehtävä

3.
Vapaa tahto 20 p.

Lähes kaikki ihmiset ajattelevat ainakin joskus tekevänsä jotain vapaasta tahdostaan. Tällaisiin tekoihin kuitenkin vaikuttavat monenlaiset asiat. Voi esimerkiksi pohtia, oliko kokelaan päätös osallistua filosofian ylioppilaskirjoituksiin syksyllä 2025 vapaa. Vai johtuiko se välttämättä kokelaan aivojen sähkökemiallisesta tilasta tai aiemmista kurssivalinnoista ja jatko-opintotoiveista?

Pohdi, mitä vapaa tahto tarkoittaa, ja esitä perusteltu kantasi siitä, onko ihmisellä vapaa tahto.

Vapaa tahto tarkoittaa kykyä tehdä valintoja ja toimia siten, että olisi voinut toimia myös toisin. Kysymys vapaasta tahdosta liittyy siihen, määräävätkö ihmiset teot täysin aiemmat tapahtumat, luonnonlait ja biologiset tekijät vai onko ihmisellä todellista vapautta valita eri vaihtoehtojen välillä.

Deterministisen näkökulman mukaan osallistuminen filosofian ylioppilaskirjoituksiin ei ole täysin vapaa valinta. Kiinnostus filosofiaan voi johtua syy-seuraussuhteista, jotka tulevat geeneistä, kasvatuksesta, ympäristöstä ja aivojen sähkökemiallisista prosesseista.

Toisaalta jotkut näkevät, että ihmisellä on jonkinasteinen vapaa tahto. Vaikka deterministisesti voitaisiinkin ajatella, että kiinnostus filosofiaan saattoi johtua ympäristöstä, kasvatuksesta, elämänkokemuksesta ja aivojen tilasta, niin ihminen kyllä toimii omien halujensa, tavoitteidensa ja harkintansa mukaisesti ilman ulkoista pakkoa. Jos osallistuu kirjoituksiin, niin se johtuu siitä, että haluat opiskella filosofiaa ja menestyä ylioppilaskirjoituksissa, se päätös on omasi, vaikka siihen on vaikuttanutkin monet taustatekijät.



1.
Väittämiä filosofian eri osa-alueilta 20 p.
Alla on 20 väittämää filosofian eri osa-alueilta. Valitse kussakin kohdassa (1.1–1.20) sopivin vastausvaihtoehto. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi väittämään voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää väittämää enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää sitä arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen väittämään vaihtoehto ”En vastaa”.

1.1
Termi “filosofia” viittaa viisauteen. 1 p.

Termin ”filosofia” alkuperä on kreikan kielessä, ja se tarkoittaa viisauden rakastamista. Vaikka filosofia liittyy myös järkeen ja tieteeseen, itse termi viittaa viisauteen.

1.2
Filosofisen tutkimuksen perusta on ensisijaisesti käsitteet ja argumentaatio. 1 p.

Vaikka empiirisen tutkimuksen tulokset voivat olla oleellisia filosofisen tutkimuksen kannalta, filosofia ei ole lähtökohtaisesti empiirinen tiede, jonka kysymykset ovat ratkaistavissa uusien kokeiden, havaintojen tai mittausten avulla. Monesti on ehdotettu, että kaikkein oleellisinta filosofiassa on argumentaatio.

1.3
Näennäistiede tarkoittaa oppirakennelmaa, joka vaikuttaa tieteeltä, mutta ei täytä tieteen kriteerejä. 1 p.
´
Näennäistiede on harhaanjohtavasti tieteellisenä esiintyvä oppi, joka ei täytä tieteen tunnusmerkkejä eikä tieteen kriteerejä, kuten toistettavuutta tai objektiivisuutta. Näennäistieteessä ei siis nimestään huolimatta ole kyse tieteestä – ei edes jollain tavoin virheellisestä tieteestä.

1.4
Ontologiset kysymykset koskevat ensisijaisesti olemassaoloa. 1 p. tiedon oikeutusta.

Ontologia on filosofian osa-alue, joka tutkii olemassaoloa. Sitä pidetään joko metafysiikan alakategoriana tai toisena nimenä metafysiikalle.

1.5
Materialismi edustaa filosofisena teoriana monismia. 1 p.

Monismin mukaan kaikki olemassa oleva on yhtä samaa substanssia. Dualismin mukaan substansseja on kaksi ja pluralismin mukaan useampia. Materialismin mukaan kaikki olemassa oleva on pohjimmiltaan ainetta, joten on olemassa vain yksi substanssi: aine tai materia.

1.6
Kompatibilismin mukaan vapaa tahto on sovitettavissa yhteen determinismin kanssa. 1 p. sielun olemassaolo on sovitettavissa yhteen materialismin kanssa.

Kompatibilismi on tahdonvapautta koskeva teoria, jonka mukaan tahto voi olla vapaa, vaikka maailma olisikin deterministinen. Kompatibilismi ei edellytä sielun olemassaoloa tai materialismia.

1.7
Klassisen hyve-etiikan keskiössä on hyvä elämä. 1 p.

Hyve-etiikan mukaan etiikan päämäärä on ihmisen onnellisuus, kukoistus tai hyvä elämä. Klassisen hyveetiikan mukaan se toteutuu, kun ihminen elää olemuksensa mukaisesti.

1.8
Immanuel Kantin moraalifilosofiassa keskeistä on hyvä tahto ja yleisten periaatteiden noudattaminen. 1 p.

Hyvä tahto on Kantin moraalifilosofian ytimessä. Hyvä tahto tarkoittaa, että ihminen toimii ainoastaan yleispätevän moraalilain velvoittamana, ei esimerkiksi seurausten tai mielihyvän vuoksi. Yleisten periaatteiden noudattaminen ilmaistaan Kantin moraalifilosofiassa erilaisten kategorisen imperatiivin muotoilujen kautta.

1.9
Väite ”väkivalta kaikissa muodoissaan on kitkettävä maailmasta” on normatiivinen. 1 p.

Väite on normatiivinen, sillä se esittää normatiivisen vaatimuksen väkivallan kitkemisestä maailmasta.

1.10
Väite ”Suomessa kansallispuistojen avulla suojellaan arvokkaina pidettyjä luontokohteita” on deskriptiivinen. 1 p.

Väite on deskriptiivinen eli kuvaileva, sillä se esittää yhden tosiasiallisen perustelun kansallispuistojen perustamiselle ja olemassaololle. Vaikka väitteessä mainitaankin arvokkaina pidetyt luontokohteet, väite itsessään on toteava eikä siinä esitetä normatiivista kantaa luonnon arvosta tai vaatimusta luonnon suojelemisesta.

1.11
Väite “vihapuhe ja rasismi on tuomittavaa” on normatiivinen. 1 p.

Väite on normatiivinen, sillä se esittää moraalisen vaatimuksen tai arvion vihapuheen ja rasismin tuomittavuudesta.

1.12
Yhteiskunnallisena oppina utilitarismi tavoittelee pääasiassa mahdollisimman suurta hyvinvointia yhteiskunnassa. 1 p.

Utilitarismissa niin moraaliteoriana kuin yhteiskunnallisena teoriana tavoitellaan mahdollisimman suurta onnellisuutta, hyvinvointia tai kokonaishyötyä.

1.13
John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria on yksi tunnetuimmista yhteiskuntasopimusteorioista. Sen mukaan yhteiskunnan tulee turvata kaikille kansalaisilleen mahdollisimman laajat perusvapaudet. 1 p.

Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian ensimmäinen periaate on niin sanottu vapausperiaate, jonka mukaan kaikille kansalaisille tulee turvata mahdollisimman suuret yhtäläiset perusvapaudet yhteiskunnassa.

1.14
Ajatus lopputuloksen tasa-arvosta sopii parhaiten sosialismiin. 1 p.

Lopputuloksen tasa-arvo viittaa varallisuuden ja laajemmin hyvinvoinnin tasaamiseen ja siten ihmisten tosiasiallisten hyvinvointierojen tasoittamiseen. Tällainen ajatus sopii parhaiten yhteen sosialismin kanssa.

1.15
Ihmisoikeudet kuuluvat määritelmällisesti kaikille ihmisille heidän ihmisyytensä perusteella. 1 p. kaikille niiden valtioiden kansalaisille, jotka ovat sitoutuneet YK:n ihmisoikeussopimusten toteuttamiseen.

Ihmisoikeudet ovat universaaleja, ja ne kuuluvat määritelmänsä perusteella kaikille ihmisille riippumatta siitä, miten ihmiset ovat elämässään toimineet, tai siitä, ovatko valtiot tai erilaiset yhteisöt sitoutuneet niiden toteuttamiseen.

1.16
Pätevän argumentin johtopäätös seuraa argumentin premisseistä. 1 p.

Argumentin pätevyydellä tarkoitetaan sitä, että argumentin johtopäätös ei voi olla epätosi samalla, kun sen premissit ovat tosia. Johtopäätös on siis premissien looginen seuraus. Pitävä argumentti on pätevä, ja sen premissit ovat tosia. Pätevän argumentin premissien ei siis tarvitse olla tosia.

1.17
Immanuel Kantin jaottelun mukaan väite ”Helsinki on Suomen pääkaupunki” on synteettistä aposteriorista tietoa. 1 p.

Tehtävän väite on luonteeltaan empiirinen. Sitä ei voi siis tietää todeksi ilman kokemusta. Tämän vuoksi se on tietoa a posteriori. Immanuel Kantin mukaan kaikki aposteriorinen tieto on luonteeltaan synteettistä eli tietoa lisäävää, koska sen totuus ei riipu vain väitteessä olevien käsitteiden suhteista

1.18
Mikäli hyväksytään matematiikan lähtöoletukset, 1 + 1 = 2 on välttämätön totuus. 1 p.

1 + 1 = 2 on aritmetiikan aksioomien eli lähtöoletusten mukaan välttämätön totuus, koska se seuraa niistä loogisella välttämättömyydellä. On mahdotonta, että 1 + 1 ≠ 2, mikäli laskennallisen matematiikan lähtöoletukset hyväksytään.

1.19
Totuuden koherenssiteorian mukaan totuus on yhteensopivuutta muiden uskomusten tai väitteiden kanssa. 1 p.

Koherentti tarkoittaa loogisesti ristiriidatonta. Korrespondenssiteorian mukaan totuus on vastaavuutta todellisuuden kanssa, ja pragmatistisen totuusteorian mukaan totuus on toimimista käytännössä.

1.20
Yksi klassisen tiedon määritelmän ehdoista tiedolle on perusteluehto. 1 p.

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tiedolle on kolme ehtoa: perusteluehto, totuusehto ja uskomusehto. Tieto on siis sen mukaan (1) hyvin perusteltu, (2) tosi (3) uskomus.

3.
Käsitteellinen ja empiirinen totuus 20 p.
Joidenkin väitteiden totuus voidaan selvittää käsitteellisesti, toisten väitteiden tapauksessa totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. Alla kohdissa 3.1–3.20 esitetään 20 väitettä. Valitse kussakin kohdassa, voidaanko väitteen totuus selvittää käsitteellisesti vai vaatiiko sen totuuden selvittäminen empiiristä tarkastelua. Oikea vastaus 1 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi kohtaan voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää kohtaa enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen kohtaan vaihtoehto ”En vastaa”.

3.1

Yksikään joutsen ei ole musta. 1 p.

Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua.

Joutsenten väri on empiirinen kysymys.

3.2

Suomessa ei ole mustia joutsenia. 1 p.

Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti.

Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua.

Se, minkä värisiä joutsenia Suomessa on, on empiirinen kysymys.

Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.3 Yksikään neliö ei ole pyöreä. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Neliö ei suorakulmaisena tasokappaleena voi olla pyöreä. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.4 Suomessa ei ole pyöreitä neliöitä. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Koska pyöreitä neliöitä ei voi olla olemassa, niitä ei ole Suomessa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.5 Tieto ei ole arvaus. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Tiedon käsitteeseen kuuluu, ettei se ole arvaus. Tiedolla täytyy olla jonkinlainen oikeutus, muuten se ei ole tietoa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.6 Sininen ja keltainen ovat värejä. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Sininen ja keltainen ovat tietynlaisia värejä, joten käsitteiden ymmärtämisestä seuraa, että tietää väitteen pitävän paikkansa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.7 Suomi on valtio. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Pisteet 0 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.8 Kaikki liittovaltiot ovat valtioita. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Liittovaltiot muodostavat tietynlaisina valtioina valtioiden osajoukon ja ovat siten välttämättä valtioita. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.9 Kaikki valtiot ovat liittovaltioita. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Tarkista Tyhjennä 3.10 Jotkut liittovaltiot ovat demokratioita. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Periaatteessa voisi vallita tilanne, jossa mikään liittovaltio ei ole demokratia, mutta näin ei tällä hetkellä ole. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.11 Demokratiassa kansalla on määritelmällisesti valtaa. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Demokratia tarkoittaa kansan valtaa, joten väite pätee käsitteellisesti riippumatta siitä, mikä tilanne erilaisissa demokratioiksi kutsutuissa valtioissa on. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.12 Joissain demokratioissa on presidentti. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Voi olla, että demokratiassa on presidentti, kuten esimerkiksi Suomessa, tai että siinä ei ole presidenttiä, kuten esimerkiksi Ruotsissa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.13 Tarja Halonen voitti presidentinvaalit vuonna 2006. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Pitää tietää, kuka voitti presidentinvaalit vuonna 2006. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.14 Tarja Halonen voitti presidentinvaalit vuonna 2018. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Pitää tietää, kuka voitti presidentinvaalit vuonna 2018. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.15 Jos presidentti Niinistö on syntynyt presidentti Halosen jälkeen ja presidentti Halonen on syntynyt presidentti Ahtisaaren jälkeen, niin presidentti Niinistö on syntynyt presidentti Ahtisaaren jälkeen. 1 p. Väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. Väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. ”Olla syntynyt jälkeen” on transitiivinen relaatio, jolloin käsitteellisesti seuraa, että jos x on syntynyt y:n jälkeen ja y on syntynyt z:n jälkeen, niin x on syntynyt z:n jälkeen. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.16 Kun väite kieltää itsensä, 1 p. väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Itsensä kieltävä väite ei voi pitää paikkaansa. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.17 Kun väite sisältää aposteriorista tietoa, 1 p. väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Se, että tieto on aposteriorista, tarkoittaa, että sen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.18 Kun väitteen totuus on loogisesti välttämätöntä, 1 p. väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Loogisesti välttämättömät totuudet eivät voi olla olematta tosia, joten niiden totuuden selvittäminen ei vaadi empiiristä tutkimusta. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.19 Kun väite on analyyttinen, 1 p. väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Väitteen analyyttinen totuus seuraa väitteestä itsestään. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 3.20 Kun väitteen totuudesta seuraa loogisesti tiettyjen presidentinvaalien voittaja, 1 p. väitteen totuus voidaan selvittää käsitteellisesti. väitteen totuuden selvittäminen vaatii empiiristä tarkastelua. En vastaa. Tiedon siitä, kuka voitti tietyt presidentinvaalit, pitää sisältyä väitteeseen, jotta se voi loogisesti seurata väitteestä. Pisteet 1 / 1 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Kokeesta: Filosofia kevät 2024

Edellinen 36 / 370 Seuraava Sekoita kysymykset 2. Luonnon arvo 20 p. Ympäristöfilosofit ovat esitelleet erilaisia näkemyksiä siitä, millä tavalla luonnolla on tai voi olla arvoa. Alla on kymmenen näkemystä (2.1–2.10) luonnon ja ihmisen suhteesta. Valitse kussakin kohdassa, mistä näkemyksessä on kyse. Oikea vastaus 2 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p. Vastattuasi kohtaan voit vaihtaa vastausvaihtoehtoa, mutta et voi jättää kohtaa enää kokonaan ilman vastausta. Jos olet aloittanut tehtävään vastaamisen, mutta et haluakaan jättää tehtävää arvosteltavaksi, merkitse jokaiseen kohtaan vaihtoehto ”En vastaa”. 2.1. Ei suo ole hyödytöntä aluetta, suohan sitoo tehokkaasti hiiltä ja sieltä saa herkullisia lakkoja. Ajatuksessa on kyse 2 p. luonnon itseisarvosta. luonnon välinearvosta. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.2. Varsinkin nuoria saattaa pelottaa elämä tulevaisuuden ympäristöongelmien keskellä. Tunteen taustalla oleva asenne on 2 p. antroposentristinen. sentientistinen. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.3. Monet kuluttajat ja organisaatiot kompensoivat aiheuttamiaan päästöjä. Päästöjen kompensoinnissa on kyse 2 p. syväekologiasta. luonnon välineellistämisestä. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.4. Meidän on muovattava alueen maaperää, jotta lajit menestyisivät siellä paremmin. Ajatuksessa on kyse 2 p. antroposentrismistä. biosentrismistä. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.5. Ympäristöpolitiikassa puhutaan usein siitä, että ympäristöä on suojeltava, jotta tulevilla sukupolvilla olisi elinkelpoinen ympäristö. Tällaisessa ajattelussa on kyse 2 p. luonnon itseisarvosta. luonnon välinearvosta. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.6. Tunnettu näyttelijä Jasper Pääkkönen ajaa vesivoimaloista luopumista, koska ne vahingoittavat kokonaisia ekosysteemejä. Pääkkösen toiminnassa on kyse 2 p. luonnonsuojelusta. eläintensuojelusta. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.7. Lehmiä kasvatetaan usein lihan ja maidon vuoksi. Tällaisessa lehmien kasvatuksessa on kyse 2 p. eläimen itseisarvosta. eläimen välinearvosta. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.8. Filosofi Elisa Aaltola on esittänyt, että kalastaminen on epäeettistä, koska se tuottaa kalalle kipua. Aaltolan esityksessä on kyse 2 p. sentientismistä. ekosentrismistä. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.9. Siinä, missä ihmiselle on hyväksi nukkua ja syödä, koivulle on hyväksi saada maasta vettä ja ravinteita. Vertauksessa on kyse 2 p. eliön hyvästä yleisestä hyvästä. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa 2.10. Vuoroviljelyn on esitetty olevan järkevä vaihtoehto jatkuvalle viljelylle, koska siten maa pidetään hedelmällisenä käyttämättä terveydelle haitallisia ympäristömyrkkyjä. Ajatuksessa on kyse 2 p. antroposentrismistä. syväekologiasta. En vastaa. Pisteet 2 / 2 Tarkista Tyhjennä Muokkaa Aihealueet Etiikka Kokeesta: Filosofia kevät 2023

6/7/2026 3 tehtävää tehty
7/7/2026 4 tehtävää tehty (yhteensä 7)
8/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 10)
9/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 13)
10/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 16)
11/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 19)
12/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 22)
13/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 25)
14/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 28)
15/7/2026 3 tehtävää tehty (yhteensä 31)



Luin katkelman Etiikan pikkujättiläisestä

Etiikan pikkujättiläisen sisällysluettelo ja katkelma

Ihan jo ensimmäisillä sivuilla tuli eteen sellaista settiä, jonka takia minä en voi ollaa kulttuurirelativisteja tosissani. Jos se että minä en salli vääryyttä, tekee minusta jonkin sortin kulttuuri-imperialistin, uuskolonialistin tai muutakaan istiä, niin sitten minä olen sitä ja ihan surutta. Tyttölasten silpominen on väärin, poikien ympärileikkaus on väärin, aivan vitun sama että ollaanko me Euroopassa, Yhdysvalloissa, Lähi-idässä vaiko Afrikassa. Minua ei kiinnosta vaikka juutalaisten tapauksessa traditio olisi 5000 vuotta vanha, se on takapajuinen, paska ja moraalisesti halveksuttava traditio.

Minua hieman huvittaa nämä syytökset siinä mielessä, että eikös se ole rasistisempaa olla jonkin sortin orientalisti joka kuvittelee, että jotain hiekkakansoja tai juutalaisia ei voisi asettaa samoihin moraalistandardeihin kuin eurooppalaisia? Kulttuurirelativisteille suosittelisin sitä, että jos haluat todella havainnollistaa jonkin teon moraalittomuutta, niin kuvittele se kantasuomalaisen tekemänä. Jos Pirjo päättäisi, että Liisa pitäisi viedä saunan taakse ja hänen sukupuolielimensä pitäisi silpota, olisiko se mukavaa? Mitä jos Pirjo olisi niin sekopäinen akka, että hän Liisan silpomista sillä, että onhan hänen isänsä Pekkakin vienyt hänet saunan taakse silpottavaksi? Olisiko se kivaa monikulttuurisuutta, jota pitäisi vain ymmärtää? Te ajattelette näitä hiekkakansoja joinakin vitun niinku, eläiminä. Eläimet luonnossa syövät omia pentujaan ja omaa paskaansa, eikä heillä ole siltikään moraaliagentuuria, koska ne ovat tietoisuudeltaan alhaisempia, joten heiltä ei voi vaatia mitään. Mutta ihminen on ihminen, ihmisellä on kognitiivista kapasiteettia ymmärtää mikä on oikein tai väärin, ihmisen voi pistää vastuuseen teoistaan.

Särmä-kirjasarjan tehtäviä

Särmä 5 -kirjan tehtävät

1. Lämmitellään | 1. Katsokaa video ja keskustelkaa opintojaksosta

a. Katsokaa video, jolla toimittaja Ina Mikkola vastaa viiteen kysymykseen mediasta.



b. Keskustelkaa 4-5 opiskelijan ryhmissä jokaisesta kysymyksestä muutaman minuutin ajan.

- Miten toimittaja eroaa muista somen sisällöntuottajista?

Somen sisällöntuottajilla on vähemmän vastuuta sen suhteen, että tiedon on oltava 100% varmennetusti paikkaansa pitävää. Toimittaja ei voi esimerkiksi kirjoittaa vaikkapa Helsingin Sanomiin spekulaatiota siitä, että mitäköhän tapahtui ja esittää siitä hurjia väitteitä.

- Miksi uutisiin ja journalismiin voi Suomessa luottaa?

Suomessa uutisiin ja journalismiin voi siinä mielessä luottaa vaikkapa verrattuna Venäjään, että täällä Suomessa vallanpitäjät eivät painosta toimittajia olematta kirjoittamatta tietynlaisia uutisia eikä niiden kirjoittamisesta voi joutua vankilaan.

- Saavatko nuoret mielestänne uutisissa äänensä riittävästi kuuluviin?

Miellän perinteisen median melkolailla vanhempien ikäpolvien temmellyskentäksi. Esimerkiksi toki on olemassa joitain lehtiä kuten Uusi Juttu, joissa akateemisesti koulutettujen nuorien aikuisten äänet tulevat paremmin kuuluviin, mutta pääosin nuoret eivät saa missään muualla ääntään kuuluviin kuin somessa.

- Mistä aiheista uutisissa pitäisi mielestänne kirjoittaa enemmän?

Mielestäni pitäisi kirjoittaa enemmän asioista, joita tapahtuu ulkomailla, koska silloin kun suomalaisten keskuudessa kiinnostus kansainvälisiin asioihin olisi korkeaa, niin me pystyttäisiin kasvattamaan vientiä ja kohdentaa sitä paremmin.

LÄMMITELLÄÄN | 1. Lämmitellään | 2. Tutustukaa opintojakson tavoitteisiin

Vaikuttamisen keinot -jakson tavoitteet

- Opit vaikuttamisen keinoja.
- Opit perustelemaan väitteitäsi.
- Opit analysoimaan ja arvioimaan argumentoivia tekstejä.

Keskeisiä käsitteitä: argumentaatio, väite, pääväite, perustelu, argumentti, perustelutavat, taustaoletus, argumentaatiovirheet, retoriset keinot, huumori, ironia, kertomuksellisuus

Vaikuttavat mediatekstit -jakson tavoitteet

- Opit arvioimaan tekstien luotettavuutta. - Opit tunnistamaan ja analysoimaan journalistisia tekstejä. - Opit analysoimaan mainoksia ja sosiaalisen median julkaisuja.

Keskeisiä käsitteitä: lähdekritiikki, tiedonhaku, tiedon luotettavuus, disinformaatio, journalismi, journalistiset tekstit, mainokset, sometekstit

Kielenhuolto-jakson tavoitteet

- Harjoittelet virkerakenteita, välimerkkejä ja verbien käyttöä.
- Opit kirjoittamaan symmetrisen luetelman.

Keskeisiä käsitteitä: virkerakenne, symmetria, luetelma, välimerkit, verbit, kongruenssi, rektio, nominaalimuotoinen verbi, passiivi

Kokoavat tehtävät -jakson tavoitteet

- Tutustut erityisesti lukutaidon ylioppilaskokeeseen.
- Harjoittelet lukutaidon vastauksen kirjoittamista.
- Harjoittelet kirjoitustaidon vastauksen kirjoittamista.

a. Tutustukaa digitehtävien jaksojen keskeisiin tavoitteisiin ja käsitteisiin.

- Mitkä asiat ovat ennestään tuttuja?
- Mikä tuntuu kiinnostavalta?
- Mikä tuntuu vaikealta?
- Mikä kiinnittää erityisesti huomionne?

Mitkä asiat ovat ennestään tuttuja?

Vaikuttamisen keinot -jaksossa: vaikuttaminen, perustelu, analysointi, arviointi, argumentoivat tekstit, argumentaatio, väite, pääväite, perustelu, argumentti, taustaoletus, argumentaatiovirheet, retoriset keinot, huumori, ironia, kertomuksellisuus.

Vaikuttavat mediatekstit -jaksossa: tekstien luotettavuuden arviointi, journalististen tekstien tunnistaminen ja analysointi, mainosten ja sosiaalisen median julkaisujen analysointi, lähdekritiikki, tiedonhaku, tiedon luotettavuus, disinformaatio, journalismi, journalistiset tekstit, mainokset ja sometekstit.

Kielenhuolto-jaksossa sitten tiedän kyllä jotain virkerakenneista, ja tiedän välimerkkien ja verbien käytöstä, mutta en tiedä että mitä tarkoittaa symmetrinen luetelma. Tiedän mikä on luetelma, nominaalimuotoinen verbi, mutta en tiedä mitä ovat symmetria, kongruenssi, rektio ja passiivi.

En tunne näitä lukutaidon ja kirjoitustaidon ylioppilaskokeita.

Mikä tuntuu kiinnostavalta?

Onhan nämä kaikki aiheet kiinnostavia, mutta eniten ehkä kiinnostaisi oppia niistä asioista, joista en tiedä mitään.

Mikä tuntuu vaikealta?

Ehkäpä kielenhuoltoon liittyvät asiat. En ole aivan toivoton kirjoittamaan siistiä tekstiä, mutta en myöskään paras.

Mikä kiinnittää erityisesti huomionne?

Kongruenssi on niin jännän kuuloinen sana, että haluan tietysti oppia, että mitä se tarkoittaa.

b. Sopikaa opintojakson arvioitavista töistä ja aikataulusta.
- kirjalliset työt
- suulliset työt
- opintojakson aikana luettava(t) kirja(t)

Pyrin tekemään tämän kirjan tehtävät noin muutamassa päivässä.

c. Keskustelkaa arvioinnista ja palautteesta.
- Mitkä työt opettaja arvioi?
- Miten ja milloin tehdään vertaisarviointia ja itsearviointia?
- Mistä opintojakson arvosana muodostuu?

Teen tätä kirjaa etukäteen ja palautan tämän myöhemmin verkkokurssissa, niin saa nähdä.

LÄMMITELLÄÄN | 1. Lämmitellään | 3. Täydennä virkkeet



Näkyvätkö nuorille tärkeät asiat tarpeeksi mediassa? Toimittaja-aktivisti Zahra Karimy (s. 2002) on pitänyt esillä muun muassa tyttöjen asemaa ja Afganistanin tilannetta.



Mieli ry:n Myrsky on virtuaalinen hahmo, jonka somesisällöissä kuuluvat suomalaisnuorten kokemukset ja tuntemukset.

3.
Täydennä virkkeet kertomalla, mihin haluaisit maailmassa vaikuttaa.

a. Minulle on tärkeää...

on sivistys.

b. Minun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota...

talouteen.

c. Nuorten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota...

filosofeihin somevaikuttajien sijaan.

d. Olen huolissani...

ilmastonmuutoksesta.

e. On epäreilua, että...

väläytellään täysin maksullisella yliopistokoulutuksella.

f. Minulle antaa toivoa...

nuorten lisääntynyt uskonnollisuus.

g. Haluaisin auttaa...

ihmisiä joilla olisi paljon potenttiaalia.

LÄMMITELLÄÄN | 2. Lue kirja | 1. Lukekaa kirja

Valitkaa tehtävä 2 tai 3. Valitkaa tehtävään sopiva kaunokirjallinen teos tai tietokirja.

VAIKUTTAVAA KAUNOKIRJALLISUUTTA



Candice Carty-Williams, Queenie. 2019.

Queenie Jenkinsin poikaystävä haluaa olla ”tauolla”. #naiseus #rasismi #viihderomaani

Niillas Holmberg, Halla Helle. 2021.

Romaani yksilön ja yhteisön ristiriidoista Saamenmaalla. #saamelaisuus #dekolonisaatio #yhteiskunnallinen

Koko Hubara, Bechi. 2021.

Romaani äidin ja tyttären ristiriitaisesta suhteesta. #identiteetti #sukupolvet #psykologinen

Piia Leino, Taivas. 2017.

Vuonna 2058 valta on äärioikeistolla ja helsinkiläiset elävät sisällissodan jälkeistä aikaa. #virtuaalitodellisuus #äärioikeisto #dystopia






Heather Morris, Auschwitzin tatuoija. 2018.

Keskitysleirin vanki työskentelee tatuoijana ja rakastuu toiseen vankiin. #holokausti #rakkaus #tositarina

Mike Pohjola, Sinä vuonna 1918. 2018.

Romaani vuoden 1918 sisällissodasta muuttuu lukijan valintojen perusteella. #sisällissota #valitsetarinasi #pelillinen

Petra Rautiainen, Tuhkaan piirretty maa. 2020.

Romaani Lapin jälleenrakennuksesta ja vankileireistä. #sota #saamelaiskysymys #historiallinen

Max Seeck, Pahan verkko. 2020.

Rikosylikonstaapeli Jessica Niemi selvittää kahden somevaikuttajan mystistä katoamista. #rikos #salaisuudet #psykologinentrilleri



Pajtim Statovci, Bolla. 2019.

Tarina sodasta ja kielletystä rakkaudesta albaanin ja serbin välillä. #seksuaalivähemmistö #ulkopuolisuus #pahuus

Riina Tanskanen, Tympeät tytöt. 2021.

Sarjakuvia tyttöydestä ja naiseksi kasvamisesta. #feminismi #yhteiskuntakritiikki #huumori

Joonatan Tola, Punainen planeetta. 2021.

Absurdi kuvaus taiteilijaisästä, perhesuhteista ja traumoista. #perhe #mustahuumori #autofiktio

Colson Whitehead, Nickelin pojat. 2019.

Elwood ja Turner elävät rotusortolakien aikaisessa Floridassa. #rasismi #epäoikeudenmukaisuus #myyntimenestys

VAIKUTTAVAA TIETOKIRJALLISUUTTA



Pasi Kivioja, Salaliitto­teorioiden ihmemaassa. 2022.

Tutkimuksia ja tositarinoita siitä, miksi suomalaiset uskovat salaliittoihin. #salaliitot #manipulaatio #yksilötarinoita

Kerttu Kotakorpi, Suomen luonto 2100. 2021.

Kuvaus siitä, millaista arki on lämmenneessä Suomessa vuonna 2100. #ilmastonmuutos #suomi #tutkimustieto

Mark Manson, Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan. 2016.

Ota vastuu elämästäsi ja keskity siihen, mikä on oikeasti tärkeää. #menestys #valitsetaistelusi #vetävä

Ina Mikkola, Runkkarin käsikirja. 2020.

Tietopaketti seksuaalisuudesta, oman kehon hyväksymisestä ja pornosta. #seksuaalisuus #itsetunto #suorapuheinen



Nadia Murad ja Jenna Krajeski, Viimeinen tyttö. 2017.

Irakilaisnainen joutui terroristijärjestön vangiksi. #terrorismi #koskettava #selviytymistarina

Mika Mäkeläinen, Kimlandia. 2019.

Toimittaja raportoi maailman suljetuimmasta maasta. #diktatuuri #salaisuudet #reportaasi

Katri Norrlin ja Nelli Kenttä, Vitun ruma. 2021.

Milloin ulkonäöstä tuli näin tärkeä asia, ja miten some pönkittää kauneusihanteita? #ulkonäkö #some #helppotajuinen

Susi Nousiainen, Suku­puoleen katsomatta. 2020.

Tietokirja siitä, miksi kaikkien sukupuolten hyväksyminen on tärkeää. #sukupuoli #identiteetti #tutkimustieto



Minna Passi ja Susanna Reinboth, Keisari Aarnio. 2017.

Huumepoliisi onkin itse pahimman luokan rikollinen. #poliisi #huumeet #uskomatontarina

Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala, Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä. 2021.

Suuryritykset tietävät meistä kaiken ja ovat siksi vaarallisia. #talous #valta #jännittävä

Jouni Tikkanen, Lauma. 2019.

Tietokirja siitä, miksi sudesta tuli luontomme vihatuin ja vainotuin eläin. #pedot #luontosuhde #kertomuksellinen

Johanna Vehkoo, Valheenpaljastajan käsikirja. 2019.

Millä tavoin meitä huijataan netissä, ja mitä valheista seuraa? #huijaukset #netti #käytännönläheinen

LÄMMITELLÄÄN | 2. Lue kirja | 3. Kirjoittakaa lukutaidon vastaus

a. Valitse lukutaidon tehtävä A tai B.

B. Vaikuttava tietokirjallisuus Analysoi tietokirjan tavoitteita sekä keinoja, joilla tavoitteisiin pyritään. Voit käyttää apunasi tietokirjan lukuja 13. Miten analysoidaan argumentoivia tekstejä? ja 46. Miten analysoidaan tietokirjallisuutta?



b. Lue kaunokirjallinen teos tai tietokirja.

c. Kirjoita lukutaidon vastaus, jossa analysoit ja tulkitset lukemaasi teosta. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä.



LÄMMITELLÄÄN | 2. Lue kirja | 4. Särmä Plus -tehtävä: Nickelin pojat

4. Kuuntele tai lue Colson Whiteheadin romaani Nickelin pojat (2019) Särmä Plus -mobiilisovelluksen avulla. Käykää romaanin pohjalta paneelikeskustelu.

VIDEO A

VIDEO B

ENNEN KIRJAN KUUNTELEMISTA TAI LUKEMISTA

a. Katsokaa video A, jossa Noora Al-Ani taustoittaa Colson Whiteheadin romaania Nickelin pojat. Mitä mieltä Al-Ani on siitä, että monenlaiset ihmiset saavat äänensä kuuluviin?



b. Kuunnelkaa tai lukekaa teoksen prologi (Ääniraita 1). Vastatkaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on teoksen alkutilanne?
- Mitä kysymyksiä prologi herättää? Listatkaa ainakin kolme kysymystä.

c. Sopikaa, milloin teoksen tulee olla kuunneltuna tai luettuna.

KIRJAN KUUNTELEMINEN TAI LUKEMINEN

d. Kuuntele tai lue teos. Vastaa kuuntelemisen tai lukemisen aikana kysymyksiin, joiden avulla syvennät ymmärrystäsi teoksesta ja valmistaudut paneelikeskusteluun.

Ensimmäinen osa (Ääniraidat 2-4)

Mitä Elwoodista kerrotaan?

1. Elwood on asunut isoäitinsä kanssa, kuunnellut levysoittimella Martin Luther Kingin puheita ja kiinnostunut kansalaisoikeustaistelusta.

2. Elwood on asunut äitinsä kanssa, työskennellyt hotellissa ja lukenut tietosanakirjoja.

3. Elwood on menettänyt lapsena vanhempansa, asunut kasvattiperheessä ja opiskellut collegessa.

Toinen osa (Ääniraidat 5-11)

Mikä on teoksen konflikti?

1. Elwood tuomitaan Nickelin koulukotiin, koska hän on varastanut auton.

2. Elwood joutuu Nickelin koulukotiin, koska hän on väärässä paikassa väärään aikaan.

3. Elwood pidetään autovarkaudesta ja hänet tuomitaan Nickelin nuorisovankilaan.

Kolmas osa (Ääniraidat 12-17)

1. Viides keino on lahjusten antaminen oikeuslaitoksen tuomarille.

2. Viides keino on lahjusten antaminen osavaltion tarkastajille.

3. Viides keino on ilmiantokirjeen antaminen osavaltion tarkastajille.

Miten Elwood ja Turner selviävät Nickelistä?

1. Turner pääsee pakenemaan, mutta Elwood ammutaan.

2. Elwood pääsee pakenemaan, mutta Turner ei selviä pakomatkasta.

3. Turner pelastaa Elwoodin eristyskopista, ja he pääsevät pakenemaan Nickelistä.

Epilogi (Ääniraita 18)

Mitä Jack aikoo tehdä?

1. Jack aikoo etsiä Elwoodin ja kertoa, miten heidän ystävyytensä muutti hänen elämänsä.

2. Jack aikoo nostaa syytteen Floridan osavaltiota vastaan.

3. Jack aikoo paljastaa henkilöllisyytensä ja keroa kaikille, millaista hänen elämänsä Nickelissä oli.

KIRJAN KUUNTELEMISEN TAI LUKEMISEN JÄLKEEN

e. Katsokaa video B, jossa Noora Al-Ani pohtii Nickelin pojat -romaanin vaikuttavuutta ja kulttuurisia normeja. Missä asiassa medialla on Al-Anin mukaan suuri valta ja vastuu?



Muodostakaa 4-6 ryhmää. Jakakaa jokaiselle ryhmistä yksi näkökulmista A-F.

A. YKSILÖ, YHTEISÖ JA YHTEISKUNTA

- Millaista yhteiskuntaa ja yhteisöä teoksessa kuvataan?
- Millaisena valkoisten ja mustien asema kuvataan 1960-luvun Yhdysvalloissa?
- Millaisena oppilaiden asema kuvataan Nickelin poikakodissa?

B. VALTA JA VALLANKÄYTTÖ

- Ketkä ja mitkä käyttävät teoksen maailmassa valtaa? Ketkä ovat vallankäytön kohteina?
- Mitä vallankäytön tapoja teoksessa kuvataan?
- Miten vallankäyttö vaikuttaa yksilöihin ja yhteisöön?

C. VOIMAT JA VASTAVOIMAT

- Mitä voimia ja vastavoimia teoksessa kuvataan?
- Onko teoksen maailmassa voittajia ja häviäjiä? Perustelkaa.
- Miten teos käsittelee selviytymistä?

D. HENKILÖIDEN VÄLISET SUHTEET

- Mitä ihmissuhteita teoksessa kuvataan?
- Miten valkoiset ja mustat pojat suhtautuvat poikakodissa toisiinsa?
- Millainen on Elwood Curtisin ja Turnerin suhde? Miten se kehittyy?

E. KERRONTA

- Mitä käännekohtia teoksessa on?
- Mitä kerronnan aikatasoja teoksessa on? Mikä merkitys niillä on?
- Mitä ajatuksia teoksen loppuratkaisu herättää?

F. VAIKUTUKSET YKSILÖÖN JA YHTEISKUNTAAN

- Miksi teosta voi pitää vaikuttavana kirjallisuutena?
- Miten kuuntelu- tai lukukokemuksenne vaikutti tietoihinne, tunteisiinne ja mielipitesiinne?

g. Valmistautukaa paneelikeskusteluun noin 10 minuuttia. Kirjoittakaa kukin ryhmänne näkökulmasta ja kysymyksistä omia muistiinpanoja, joita voitte hyödyntää paneelikeskustelussa.



h. Järjestäkää 4–6 paneelikeskustelua, joissa ryhmät keskustelevat yleisön edessä vuorollaan Nickelin pojat -romaanista.

- Jokaisessa keskustelussa keskitytään yhteen näkökulmaan (A–F) ja kolmeen kysymykseen, joihin ryhmä vastaa teoksen pohjalta.
- Opettaja on keskustelun puheenjohtaja. Paneelin alussa osallistujat esittelevät itsensä ja opettaja esittelee näkökulman, josta ryhmä keskustelee.
- Opettaja tai yleisö voi esittää keskustelijoille lisäkysymyksiä tai pyytää täsmennyksiä.
- Paneelikeskustelun sopiva pituus on noin 10 minuuttia.

i. Arvioi työskentelyäsi ja lukukokemustasi asteikolla 1–4 (1 = täysin eri mieltä, 4 = täysin samaa mieltä).

Miten meni?

Pidin teoksen kuuntelemisesta tai lukemisesta.



Tein tehtävät huolellisesti.



Osallistuin paneelikeskusteluun monipuolisesti.



Puheenvuoroni syvensivät keskustelua.



Paneelikeskustelut auttoivat ymmärtämään teosta.



VAIKUTTAMISEN KEINOT | 3. Argumentaatio | Opetusteksti

Argumentaatio on vakuuttelua, jolla yritetään saada lukija tai kuulija jonkin asian puolelle tai sitä vastaan.

Argumentoivissa teksteissä esitetään aina väitteitä, jotka lukija tai kuulija yritetään saada hyväksymään. Tekstin keskeisintä. Tekstin keskeisintä väitettä kutsutaan pääväitteeksi. Väitteet liittyvät usein esimerkiksi arvoihin tai siihen, miten pitäisi toimia.

Valehtelu on väärin. (arvo)
Myös naisten pitää suorittaa asevelvollisuus. (toiminta)

Pelkkä väite ei riitä vakuuttamaan lukijaa tai kuulijaa, vaan se kaipaa tuekseen perusteluja. Perustelun tehtävä on osoittaa väite todeksi tai tehdä siitä uskottava. Väitteen ja perustelun yhdistelmää kutsutaan argumentiksi.

Musiikkia kannattaa kuunnella, koska sillä on monia hyviä terveysvaikutuksia.

väite
perustelu
argumentti

Erilaisia perustelutapoja on lukemattomia. Usein perusteluissa vedotaan esimerkiksi tunteisiin, arvoihin tai tutkittuun tietoon. Joskus perustelussa kerrotaan jokin oma kokemus tai havainto arkielämästä.

Yksittäisten perustelujen poimiminen ja niiden nimeäminen ei riitä, vaan argumentaatiota tutkivan pitää luoda kokonaiskuva tekstin argumentaatiosta: mitkä perustelutavat toistuvat, ja miten niillä tuetaan tekstin pääväitettä?

Argumentaatiota vahvistetaan vasta-argumenteilla. Vasta-argumentti tarkoittaa sitä, että kumotaan vastapuolen argumentti osoittamalla siitä heikkouksia tai puutteita. Vasta-argumenteista käytetään myös termiä kaksipuolinen perustelu.

Sanoit, että vaateteollisuuden siirtyminen Suomesta ulkomaille on huono asia, koska se vähentää työpaikkoja. On totta, että suomalainen työ on tärkeää. Fakta on kuitenkin, että tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat eivätkä ihmiset halua maksaa vaatteista nykyistä enempää.

vasta-argumentti

Yleisiä perustelutapoja

Faktatieto (esim. tilastot tai tutkimukset) - nykyinen puhelimeni on peräti kuusi vuotta vanha ja se on altis monille haittaohjelmille.

Auktoriteetti - äitikin on sitä mieltä, että olisi aika vaihtaa varmemmin toimivaan puhelimeen.

Tunteet ja tarpeet - en jaksa enää yhtäkään päivää tämän vanhan romun kanssa!

Oma kokemus - sovellukset toimivat tuskastuttavan hitaasti eikä kuvien laatu ole koskaan ollut erityisen kehuttava.

Seuraukset (esim. edut tai haitat) - uudella puhelimella pystyisin kuvaamaan ja editoimaan vähemmällä vaivalla nykyistä laadukkaampia videoita.

Analogia eli rinnastus - vaihdathan sinäkin läppärin säännöllisin väliajoin, jotta saat työsi tehtyä kunnolla.

Arvot - se on minulle tärkeä väline pitää yhteyttä ystäviini ja toteuttaa itseäni.

Havainto ja esimerkki - kaikki muutkin ovat hankkineet uuden puhelimen, eikä kenelläkään ole enää tällaista vanhaa.

Taustaoletuksilla tarkoitetaan sellaisia arvoja ja mielipiteitä, joita tekstin vastaanottajan oletetaan olevan samaa mieltä.

biology notes 30/4/2025


Biologian perustuu luonnonvalintaan.

Muuntelu

Muuntelu = yksilöiden väliset erot ulkonäössä, rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.

Muuntelua on kahdenlaista, muovautumismuuntelua ja perinnöllistä muuntelua.

Muovautumismuuntelu = ympäristötekijöiden aiheuttama muuntelu --> hankitut ominaisuudet (eivät periydy)
- ravinnon määrä ja laatu
- identtiset kaksoset

Perinnöllisessä muuntelussa muuntelua tapahtuu kahdella tavalla.

1. mutaatiot = perimässä tapahtuvat muutokset
- geenimutaatio
--> uudenlainen alleeli
--> mahdollisesti uudenlainen proteiini
--> uudenlainen ominaisuus
- yksittäiseen geeniin vaikuttava mutaatio (esim. kasvin kukinnon väri).
--> vaikutusta vainm jos periytyy
- mutaatio sukusoluissa
- mitä enemmän muuntelua -> paremat mahdollisuudet sopeutua ympäristön muutoksiin

2. suvullisen lisääntymisen tuottamat uudenlaiset alleeliyhdistelmät

- samalla yksilöllä syntyy erilaisia sukusoluja
- sattuma määrää, millainen siittiö ja munasolut yhtyvät

Geenit määräävät lupiinin kukinnon värin. Väriin vaikuttavasta geenistä on syntynyt mutaatioiden seurauksena erilaisia muotoja eli alleeleita. Pölyttäjinä toimivat kimalaiset suosivat sinikukkaisia lupiineja, mikä tehostaa sinisten lupiinien lisääntymistä.

Muovautumismuuntelu



Voikukat lisääntyvät juuren palasista.

- Jos juuren halkaisee ja laittaa puolikkaat kasvamaan erilaisiin olosuhteisiin niistä kehittyy erilaiset kasvit, vaikka perimä on sama.

- Kosteassa maaperässä kasvava yksilö kasvattaa suuret lehdet, mutta juuristo jää pieneksi.

- Kuivassa maaperässä kasvin lehdet ovat pienemmät, mutta juuristo on laajempi.

Luonnonvalinta ja sattuma

Luonnonvalinta vaikuttaa populaation ominaisuuksiin.

- Muuntelu on evoluution kannalta merkittävä tekijä
- Erot mahdollistavat luonnonvalinnan
--> tietyt ominaisuudet yleistyvät ja toiset harvinaituvat
Populaation yksilöiden välinen kilpailu aiheuttaa luonnonvalintaa, kilpailua esim. ravinnosta ja pesimäpaikoista.
Muut valintapaineet:
- Saalistus --> hyvä suojaväri on kelpoisuutta lisäävä tekijä pedolla ja/tai saaliseläimellä

Talviasuinen kärppä on saanut saaliiksi myyrän. Hyvä suojaväri lisää petoeläinten kelpoisuutta parantamalla niiden saalistusmenestystä.

Herneillä siementen väritys vaihtelee perinnöllisen muuntelun seurauksena. Alueella elävien hernekasvien siementen väri vastaa tyypillisesti alueen maaperää. Tämä on seurausta luonnonvalinnasta. Siemeniä syövät linnut ja muut eläimet eivät löydä maaperään hyvin naamioituvia siemeniä yhtä helposti. Maaperän väriset siemenet itävät todennäköisimin ja niistä kasvavat kasvit pääsevät lisääntymään. Näin kyseistä väriä aiheuttavat alleelit yleistyvät populaatiossa.

Suomen sudet ovat suurempia kuin keskieurooppalaiset sudet, koska täällä susi safkaa hirviä ja keskieurooppalainen susi safkaa villipossua.

Kaktusten piikkien määrää

Kaktusten piikkien määrään vaikuttaa perimä. Kaktuksia ravintonaan käyttävät eläimet, kuten pekarit, syövät mieluiten vähäpiikkisiä yksilöitä.

Lisääntymisikään selvityvissä kukkivissa yksilöissä harvapiikkisen yksilöiden osuus jää pieneksi.



Luonnonvalinta toimii eri tavoin eri ympäristöissä

Muuntelu johtaa luonnonvalintaan, joka taas puolestaan johtaa evoluutioon.

Muuntelu --->

Luonnonvalinta

1. tasapainottava valinta
vakaissa olosuhteissa - ominaisuuksien ääripaiden osuus populaatioissa pienenee

2. suuntaava valinta
- olosuhteiden muuttuessa
- toisen ääripään osuus populaatioissa kasvaa. toisen pienenee.

3. hajottava valinta
- elinympäristössä paljon vaihtelua tai lajin yksilöitä levinnyt erilaisiin elinympäristöihin
- lisää ominaisuuden ääripäiden osuutta populaatioissa

- Esimerkki 1. tasapanottavasta valinnasta: Kärppien keskikoko säilyy sukupolvesta toiseen lähes muuttumattomana, koska suurikokoiset kärpät eivät mahdu pienikokoisten jyrsijöiden käytäviin --> haittaa suurikokoisten ravinnonhankintaa.
- Esimerkki 2. suuntaavasa valinnasta: Perhoste teollisuusmelanismi. Rottien sietokyky rotanmyrkkyyn.
- Esimerkki 3. hajottavasta valinnasta Suomessa sudet ovat suurikokoisia, koska saaliseläimenä pääasiallisesti hirvet, mutta Etelä-Euroopassa sudet saalistavat pääosin villisikoja, joten sudet ovat keskimäärin pienikokoisempia kuin Suomessa.

Suuntaava valinta, teollisuusmelanismi

Ei teollisuutta:

- Hyvä ilmanlaatu --> puiden rungoilla paljon jäkäliä.
- Vaaleasiipiset perhoset eivät erotu vaalealta rungolta kuin tummat yksilöt.
--> Puhdas ilmanlaatu lisää vaaleiden yksilöiden kelpoisuutta.

Teollisuutta, eli teollisuusmelanismin syntymisen edellytys:

- Teollistumisen seurauksena ilman epäpuhtaudet johtivat jäkälien vähenemiseen puiden rungoilta
--> tummat perhoset eivät erottuneet rungoilta



Miljoonakalojen pyrstön kokoon ja pilkkujen määrään vaikuttavat geenit.

Kyseisistä geeneistä on eri muotoja eli alleeleita. Osa alleeleista johtaa siihen, että pyrstöstä kasvaa suurikokoinen. Toiset alleelit taas aiheuttavat pienemmän pyrstön kehittymisen. Miljoonakala on suosittu akvaariokala. Ihminen on jalotanut miljoonakaloista luonnonkantoja huomattavasti suuripyrsötisempiä kantoja. Luonnossa saalistajat karsivat suuripyrstöisiä yksilöitä tehokkaasti.

--> Ilmansaasteet lisäsivät tummien värimuotojen kelpoisuutta.
Jos lisääntymisessä ei synny lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, niin ei olla lajiuduttu, eli ei ole syntynyt uutta lajia. Tästä syystä muuli ei ole laji, ja esimerkiksi amerikanmajavan ja euroopanmajavan lisääntymiskyvyttömät jälkeläiset eivät ole oma lajinsa.

Hajottava valinta



Suomessa sudet ovat suurikokoisia, koska täällä susien tärkein saaliseläin on hirvi. Etelä-Euroopasa sudet saalistavat pääosin huomattavasti pienempiä villisikoja. Tällöin suuresta koosta ei ole hyötyä saalistuksessa ja sudet ovat keskimäärin pienikokoisempia. Lajiin kohdistuu näin hajottavaa valintaa.

Seksuaalivalinta

- Koiraisiin ja naaraisiin kohdistuvat erilaiset valintapaineet. Naaraat käyttävät lisääntymiseen enemmän vaivaa ja energiaa esim. munimalla.
- Koiraat kilpailevat naaraiden sositosta ja naaraat valitsevat mielestään parhaan kumppanin.
- Luonnonvalinta suosii usein värikkyyttä, vaikka se tekeekin koiraan alttiinmaksi saalistukselle.
- Lajin koiraiden värikuviot voivat olla erilaiset --> naaraat mieltyvät eri värikuvioihin, tällöin seksuaalivalinta aiheuttaa hajottavaa valintaa.

Gorilla elävät laumoissa. Lauman suurin ja vahvin uros on lauman johtaja. Se pääsee parittelemaan lauman naaraiden kanssa. Poikaset ovat johtavan uroksen jälkeläisiä. Uroksen vanhetessa tai heikentyessä jokin toinen uros valtaa johtavan uroksen paikan.

Uudessa-Guineassa elää 36 lajia paratiisilintuja, jotka ovat tulleet tunnetuksi koiraiden poikkeuksellisen näyttävistä höyhenpuvuista ja soidinmenoista. Koiraiden värikkyys on seurausta voimakkaasta seksuaalivalinnasta.



Koevoluutio = kaksi tai useampi laji vaikuttaa toistensa kehitykseen evoluution kautta.

Kärsimyskukat tuottavat myrkyllistä syanidia, joka estää useimpia kasvinsyöjiä käyttämästä sen lehtiä ravintonaan. Osa aurinkoperhosten lajeista on muuttunut immuuniksi syanidin vaikutukselle. Naarasperhonen munii kasvin lehdille ja toukkien syödessä kasvia syanidia jää niiden elimistöön. Syanidi suojaa perhosia lintujen saalistukselta.

Esimerkkejä koevoluutiosta:

- Sienen ja kasvin muodostama sienijuuri auttaa kasvia saamaan maaperästä vettä ja siihen lienneita ravinteita. Sieni puolestaan saa kasvilta fotoynteesissä syntynyttä glukoosia. Esimerkiksi, rouskut elävät mutualistisessa suhteessa puiden kanssa.
- Petojen ja niiden saalislajien välillä tapahtuva koevoluutio on vaikuttanut eläinten kehitykseen. Saalistettavien lajien on kehityttävä nopeiksi, jotta pedot eivät saisi niitä kiinni. Vastaavasti petojen on oltava nopeita tai kehitettävä muita keinoja saalistamiseen esim. tarkat aistit ja suojavärit.

- Taudinaiheuttajien ja niiden isäntäeliöiden välinen vaikutus lajin kehitykseen:

- Jos esim. eläimellä ei ole vastustuskykyä tautia aiheuttavaa bakteerilajia vastaan se voi jopa kuolla bakteerin aiheuttamaan tautiin.
- Jos yksilöillä on vastustuskyky kyseistä taudinaiheuttajaa vastaan, säilytäv ne todennäköisimmin hengissä ja saavat jälkeläisiä. Tämän myötä hyvä vastustuskyky yleistyy populaatiossa. Bakteereiden rakenne voi kuitenkin muuttua ja isäntäeliöiden puolustusjärjestelmä ei enää tunnista niitä ja vastustuskyky häviää.

Useammat kalat ovat vatsapuolelta vaaleita ja selkäpuolelta tummia.

- Näin yksilöä on vaikeampi erottaa, koska vaalea vatsapuoli on vaikea erottaa valoisaa taivasta vasten ja tumma selkäpuoli tummaa vesistön pohjaa vasten. Väritys on seurausta peto-saalissuhteista, jossa sekä saaliille että saalistajalle on etua pysyä huomaamattomana.

Lajiutuminen

- Populaatio = kaikki tietyllä alueella samanaikaisesti elävät saman lajin yksilöt.
- Laji = saman lajin yksilöt voivat lisääntyä keskenään ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
- Populaation sisällä elinympäristössä suotuisat ominaisuudet yleistyvät ja haitalliset muuttuvat harvinaisemiksi. Mikroevoluutio on tästä seuraavaa kehitystä, kun populaatio muuttuu paremmin elinympäristöönsä sopeutuneeksi.
- Yksittäisen lajin koko yksilömäärä koostuu useasta erillisestä populaatiosta. Jos populaatiot elävät hyvin erilaisilla alueilla, kohdistuu niihin hajottavaa valintaa.
- Mutaatioiden ja hajottavan valinnan seurauksena erot lajin eri populaatioiden välillä kasvavat. Lopulta erot voivat johtaa makroevoluutioon eli lajiutumiseen. Eri lajien populaatioiden yksilöt eivt voi saada lisääntymiskykyiiä jälkeöäisiä keskenään.
- Lajiutuminen on yleensä erittäin hidas prosessi.

Isolaatio

Maantieteellinen isolaatio

Isolaatio eli lisääntymiseste = tekijä, joka estää saman lajin yksilöitä lisääntymästä keskenään.
- Populaatioiden välillä on jokin fyysinen este, joka estää lajin yksilöiden siirtymistä populaatiosta toiseen. Esim. vesialue tai vuoristo.
- Geenivirta = geenien siirtymistä populaatiosta toiseen esim. siitepölyn, siementen tai yksilöiden siirtymisen avulla.
- Jos geenivirta estyy --> voi johtaa lajiutumiseen.

Erot käyttäytymisessä

- Lisääntymisajat voivat muuttua, jos vuodenaikojen kestossa on eria eri alueiden välillä.
- Ravinnon määrä vaikuttaa myös lisääntymisaikaan. Eri ravintoa käyttävien populaatioiden lisääntymisajat muuttuvat erilaisiksi.
--> käyttäytymisisolaatio

Käyttäytymisisolaatio linnuilla:
Erot soidinkäyttäytymisessä ja laulussa:
- höyhenpeitteen värityksen muutos.
--> Naaraat eivät enää tunnista saman lajin koiraita, eivät pariudu keskenään.
--> käyttäytymisisolaatio

Rakenteen muutokset voivat johtaa lajiutumiseen

Rakenteellinen isolaatio:

Mutaatiot aiheuttavat sattumanvaraisia mutoksia populaation yksilöiden perimään.

Toistaan erillään olevien populaatioiden erot perimässä kasvavat, joka johtaa rakenteelliseen isolaatioon.

- Rakenteelliset erot voivat estää yksilöitä parittelemasta keskenään tai sukusolujen yhdistymisestä huolimatta jälkeläisiä ei kehity tai ne kuolevat varhain.
- Kromosomistomutaatiot

Hedelmöityksen jälkeen tapahtuvat lisääntymisesteet

- alkion tai sikiön kuoleminen
- yksilö ei elä lisääntymisikäiseksi
- yksilö on lisääntymiskyvytön eli steriili.
- yksilön jälkeläiset ovat lisääntymiskyvyttömiä.

Euroopanmajava ja amerikanmajava elävät samankaltaisissa elinympäristöissä. Luonnonvalinta on suosinut lajeilla samankaltaisia piirteitä ja ulkoiset erot ovat pieniä. Lajien välillä on kuitenkin rakenteellinen isolaatio. Mutaatioiden seurauksena lajien kromosomimäärä on erilainen, eivätkä nämä kaksi majavalajia voi saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään.

Risteymät

- Risteymiä syntyy kahden lähisukuisen lajin risteytyessä keskenään. Jälkeläiset ovat lisääntymiskyvyttömiä eli steriilejä. Kasvilajien risteymät ovat useammin lisääntymikykyisiä --> näin syntyy uusia kasvilajeja.

metsäjänis + rusakko = rusakkojänis

Metsäjäniksen ja rusakon risteymät voivat lisääntyä keskenään, mutta myös kantalajien kanssa. Koska lisääntymisestettä ei ole, ei uutta lajia ole muodostunut.

metsonaaras + teerikoiras = korpimetso

Korpimetso on lisääntymiskyvytön --> ei uusi laji

paimenmatara + keltamatara = piennarmatara

Uusi laji piennarmatara, lisääntymiskykyinen --> lajiutuminen.

Saimaannorpan evoluutiohistoria

Alkuvuodesta 2023 julkaistiin uusi tutkimus saimaannorpan evoluutiohistoriaan liittyen. Tämä tutkimus on osittain ristiriidassa biologian oppikirjoissa esitettyyn tietoon saimaannorpan evoluutiohistoriata. Tutkija Matti Heino on ottanut kantaa siihen, miten uusi tutkimustulos tulisi ottaa huomioon opetuksessa.

Biologian oppikirjoissa on korostettu tähän asti käsitystä, jonka mukaan saimaannoppa on kehittynyt itämerennorpasta noin 9 000 vuotta sitten. Itämerennorppia uskotaan jääneen jumiin Itämerestä maankohoamisen seurauksena muodostuneeseen Saimaan järvialtaaseen.

Tutkijat korostavat kuitenkin, että prosessi on luultavasti ollut tätä käsitystä monimutkaisempi eikä saimaannorpan evolutiivista historiaa tunneta vielä varmasti. Nykyinen itämerennorppa ei tutkimusten perusteella näytä edustavan geneettisesti hyvin sitä populaatiota, josta nykyinen saimaannorppa olisi eriytynyt.

Saimaannorpat näyttäisivät kehityshistoriansa perusteella kuuluvan samaan ryhmään arktisen alueen pohjoisamerikkalaisten norppien kanssa. Tähän tutkijat esittävät kaksi teoriaa. Ensimmäisen teorian mukaan Itämerellä elänyt norppapopulaatio on voinut korvautua nykyisen itämerennorpan kantamuodolla Saimaan norppapopulaation eriytymisen jälkeen.

Nykyiset saimaannorpat saattaisivat siis edustaa aiemin Itämerellä elänyttä norppakantaa.

Toisen teorian mukaan saimaannorppa on myös saattanut eriytyä muista norpista jo kauan luultua aikaisemmin. Tällöin Saimaalle päätyneet norppayksilöt voisivat Itämeren sijaan olla peräisin muinaisesta Fennoskandian mannerjäätikön reunalla sijainneesta järvestä.

Varmoja todisteita saimaannorpan syntyhistoriasta ei ole, vaan aihe vaatii vielä unsaasti jatkotutkimuksia.



Populaation yksilömäärä pienenee esim. luonnonkatastrofin yhteydessä, lähes kaikki yksilöt kuolevat.

Jos populaatio lähtee kasvamaan, uusien yksilöiden perimä pohjautuu muutamaan yksilöön, jotka selvisivät katastrofista.

Ihmisen toiminta voi myös aiheuttaa pullonkaulailmiön, esim. metsästyksen seurauksena lajin yksilömäärä pienenee. Esim. laulujoutsenen määrä oli Suomessa 1950-luvulla vain noin 15 pesivää paria.

Laulujoutsenparien määrä



Visenttejä oli 1900-luvun alussa jäljellä vain 12 elävää yksilöä eläintarhoissa. Nykyisin kanta on yli 3000 yksilöä, joista valtaosa elää vapaana luonnossa. Visenttien perimä perustuu harvalukuisiin kantayksilöihin. Pullonkaulailmiön seurauksena visenttiyksilöiden perimässä on erittäin vähän muuntelua.

Sopeumat

Avainsopeumat edistävät lajiutumista

Avainsopeuma on ominaisuus, joka mahdollistaa jollekin ryhmälle uusien alueiden ja elinympäristöjen valtaamisen.

Esimerkkejä avainsopeumasta:

- lintujen lentokyky
- lintujen ja nisäkkäiden tasalämpöisyys
- karva- ja höyhenpeite

Mahdollistavat pääsyn alueille, joissa kilpailu ja saalistuspaine ovat vähäiset. Populaatio voi kasvaa nopeasti --> sisäinen kilpailu ravinnosta kasvaa.

- jos tarjolla on uudenlaisia elinympäristöjä tai ravinnonlähteitä, voi tapahtua sopeutumislevittäytyminen.
--> kantalaji voi kehittyä useammaksi lajiksi.
- tapahtuu esimerkiksi saarilla --> kehittyy endeemisiä eli kotoperäisiä lajeja, joita ei ole missään muualla.

Pussieläimet ja istukalliset nisäkkäät

- pusimuurahaiskarhu
- muurahaiskarhu
- sokeriorava
- liito-orava

Ai-ai on Madagaskarilla elävä puoliapinalaji, jolla on nisäkkääksi erikoinen ravinnonhankintatapa. Laji kaivaa lahoista puunrungoista hyönteisten toukkia syötäväksi. Ai-ain lajiutumisen arvellaan selittyvän sillä, että Madagaskarilla ei ole muita lahopuiden hyönteistoukkia ravintonaan hyödyntäviä lajeja. Suuntaavan luonnonvalinnan seurauksena ai-aille on kehittyyt toukkien kaivamista tehostava pitkä keskisormi.



Asterikasvit on maailman runsaslajisin kasviheimo. Asterikasveihin kuuluu uun muassa voikukka. Muutkin heimon kasvit ovat yleensä pieniä ruohovartisia kasveja. Gálapagossaarilla ei kasva havu- tai lehtipuita. Asterikasveilla on tapahtunut saarilla sopeutumislevittäytymistä ja niistä on kehittynyt 15 puumaista lajia, joista pisimmät kasvavat jopa 20-metrisiksi.

Kaktuksen ja kapokkipuun piikit ovat kehittyneet luonnonvalinnan seurauksena, sillä piikit suojaavat kasveja kasvinsyöjiltä.



Samankaltaiset rakenteet eivät aina johdu lajien sukulaisuudesta

Samansyntyinen rakenne. Yhteisestä kantamuodosta johtuvat rakenteen samankaltaisuudet kahden lajin tai ryhmän välillä. Esimerkiksi selkärankaisten luuston rakenteiden samankaltaisuus.

Samantoiminen rakenne. Luonnonvalinnan aiheuttamaa samankaltaisuutta kahden lajin tai ryhmän välillä. Erilaiset rakenteet muuntuvat evoluution seurauksena samankaltaisiksi.

Esim. lepakon ja hyönteisten siipien samankaltaisuus.

- luonnonvalinta on suosinut lentotaitoa

- Lepakoilla siipien kantopinta muodostuu luiden pingoittamasta ihopoimusta, mutta hyönteisillä siivissä oleva tukirakenne muodostuu proteiineista.

Nisäkkäiden raajat ja hyönteisten siivet



Sukupuutot

Laji kuolee sukupuuttoon, jos lajin viimeinen yksilö kuolee.

Syitä sukupuuttoon:

- saalistus
- taudit
- samoista resursseista kilpailevat lajit
- elinympäristön muutos
- laattaliikunnot

Eliökunnan historian aikana on tapahtunut viisi suurta sukupuuttoaaltoa.

--> Syynä ollut ilmaston liian nopea muuttuminen esim. asteroidin törmäys --> ilmaston viileneminen, CO2 muutokset ilmakehässä tai maapallon kiertoradan muutokset.
- 250 miljoonaa vuotta sitten ilmaston lämpeneminen aiheutti suuren sukupuuttoaallon
--> 95 % merieläinlajeista ja 70 % maaeläinlajeista kuoli sukupuuttoon.

Sukupuutot mahdollistavat sopeutumislevittäytymisen. Jäljelle jäävät lajit hyödyntävät vapautuneita elinympäristöjä. Kokonaislajimäärä palautuu alueelle kymmenien - satojen miljoonien vuosien kuluttua.

Lajimäärä on kasvanut evoluution seurauksena

(laita se lajimäärätilasto tähän)

- Sudenkorennot ovat esimerkkejä elävistä fossiileista. Vanhimmat tunnetut, noin 300 miljoonaa vuotta vanhat fossiilit, muistuttavat hyvin paljon nykyään eläviä lajeja.
- Elävät fossiilit ovat esimerkki pitkään jatkuneesta tasapainottavasta valinnasta, elinympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia
- Luonnonvalinta on suosinut samanlaisia piirteitä miljoonien vuosien ajan.

Elävä fossiili

Kävykki.

- Noin 300 miljoonaa vuotta vanhat fossiilit muistuttavat hyvin paljon kävykkiä.





biology notes 5/5/2025





Darwinin evoluutioteoria

- Charles Darwin (1809-1882) oli englantilainen luonnontieteilijä.
- Keräsi maailmanympärysmatkallaan (1831-1836) aineistoa, jonka pohjalta esitti evoluutioteoriansa.
- 1859 Darwin julkaisi kirjansa "Lajien synty"
- Päätteli keräilemänsä aineiston avulla, että kaikki lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnan seurauksena

- Eliöiden tehokas lisääntyminen tuottaa liian suuren yksilömäärän --> henkiinjäämistaistelu
- Saman lajin yksilöiden välillä muuntelua --> luonnonvalinta

Darwin tutki lintuja, jotka on myöhemmin nimety darwininsirkuiksi.

Darwinia pilkattiin evoluutioteoriastaan pilakuvilla.



Hicksiä aikoinaan pilkattiin Hicksin bosonista, joka myöhemmin todettiin oikeaksi päätelmäksi. Platonin luola.

Darwininsirkuille on kehittynyt erilaisia nokan muotoja sen mukaan, millaista ravintoa ne syövät ja miten ne hankkivat ravintonsa.



Charles Darwin osallistui Beagle-laivalla tehdylle maailmanympärimatkalle, jonka aikana hän kehitteli evoluutioteoriaansa.


Charles Darwin esitti evoluutioteoriansa kirjassa "Lajien synty" vuonna 1859:

Eliöiden tehokas lisääntyminen --> liian suuri yksilömäärä --> henkiinjäämistaistelu --> luonnonvalinta --> huonot yksilöt karsiutuvat, olosuhteisiin parhaiten sopeutuneet jäävät jatkamaan sukua.

Synteettinen evoluutioteoria

Darwinin teoriaan on yhdistetty (synteesi = yhdistäminen) muun muassa perinnöllisyys- ja populaatiotutkimuken uusia tuloksia.



Evoluutio perustuu hyvien toimintojen kasautumiseen. Kun kirahvilla on tapahtunut mutaatio, jonka seurauksena kaulanikamien solut reagoivat kasvuhormoniin nopeammin tai kauemmin, myös verisuonet ja hermot pidentyvät yhtä paljon.

Nykykäsityksen mukaan yksilöiden välinen henkiinjäämistaistelu ei ole niin fyysistä kuin Darwin ajatteli. Koala eli pussikarhu nukkuu 80 % elämästään. Koska koalan elimistö hajottaa eukalyptuksen myrkyllisiä aineita, se kuitenkin menestyy hyvin omasa ympäristössään.

Fossiilit

- Fossiili on eliön jäänne, joka on vähintään 10 000 vuotta vanha.
- Fossiileja syntyy yleensä vain eliöistä, joissa on luita, kuoria, puuainesta tai muita kovia rakenteita.

1. Kun eliö kuolee, hajottajat käyttävät sen ravinnokseen
2. Joskus eliö kuitenkin hautautuu nopeasti veden pohjaliejuun tai tulivuoren suhkaan, missä hajottajien toiminta on mahdotonta
3. Kuollut eliö ei silloin hajoa, vaan sen osat korvautuvat hitaasti mineraaleilla. On syntynyt fossiili, muinaisen eliön kivettynyt jäänne.

Meripihkan sisällä voi olla kokonaisia eläimiä.

Paleontologit tutkivat myös fossiloitunutta ulostetta. Esimerkiksi 44 senttimetriä pitkä, 5 miljoonaa vuotta vanha dinosauruksen ulostefossiili auttaa selvittämään dinosaurusten ruokavaliota.








Ihmisen elimistön surkastumia

- Viisaudenhampaat

Takimmaiset hapaat eli viisaudenhampaat ovat jäänne ajalta, jolloin esi-iillämme oli pitempi leuka eivätkä aivot vieneet yhtä paljoa tilaa kallosta kuin nykyisin

- Korvanliikuttajalihakset

Toimivilla korvanliikuttajalihaksilla voisi käännellä korvalehtiä ja kerätä ääniaaltoja eri suunnista kuin jänis. Useimmilla ihmisillä lihas ei kuitenkaan pysty aiheuttamaan liikkeitä, vaikka yllättävän äänen seurauksena lihakset yhä värähtelevät kin siinä korvassa, joka on äänen puolella

- Umpilisäke

Umpisuolen pääsä olevassa umpilisäkkeessä elää jäniksellä ja muilla kasvinsyöjäeläiillä selluloosaa hajottavia bakteereja. Tämä on tärkeää, koska kasvisolujen soluseinä sisältää paljon selluloosaa. Ihmisellä mpilisäke ei enää toimi samalla tavalla, eikä selluloosa haoa ruoansulatuksessa lukuun ottamatta vähäistä paksusuolen bakterrien hajottamaa määrää. Umpilisäkkeellä on kuitenkin jonkin verran merkitystä elimistön puolustamisreaktioiden kannalta varsinkin pienellä lapsella.

- Ihokarvat

Ihmisen karvapeitettä voidaan sanoa surkastumaksi, vaikka neliösenttimetriä kohden ihmisellä on keskimäärin yhtä onta karvaa kuin muillakin apinoilla. Ihmisen karvat vaan ovat lyhyempiä ja ohuempia, joten ihmisellä ei näytä olevan turkkia. Kun karvankohottajalihakset supistuvat, iho menee kananlihalle ja turkin oli tarkoitus nousta tuuheaksi. Surkastuneiden karvojen vuoksi tästä ei ole ihmiselle juurikaan etua. Karvankohottajalihasten toiminnasta on kuitenkin kylmässä luonnossa hyötyä, koska lihastyö tuottaa lämpöä.

Tapani Hopkins. Tee haastattelusta muistiinpanoja. Hänen tutkimuksissaan kertyi jopa 100 litraa hyönteisiä. Joskus lajien nimiä nimetään oikean latinan sijaan pseudolatinaksi. Jonkun hyönteisen nimeäminen toisen henkilön mukaan on korkea kunnianosoitus, mutta välillä se on aika tricky koska haluaako välttämättä nimetä jonkun groteskin ötökän rakkaan ihmisen mukaan.

Eräs kuoriainen on nimetty herjauksena Hitlerin mukaan, mutta kyseinen kuoriainen on kuolemassa sukupuuttoon sen tähden, kun ötökkäkeräilijät haluavat sen ötökän nimen takia omaan kokoelmaan.



Ihmisellä ja useimmilla muillakin nisäkkäillä vilkkuluomi eli kolmas silmäluomi on surkastunut vaaleanpunaiseksi kudosmöykyksi silmän nenän puoleiseen kulmaan.



Sytokromi-c-proteiinia tuottavaa geeniä käytetään molekyylikellona. Geenissä 339 emästä. Kuvassa numerot kertovat, kuinka monen emäksen ero lajien välillä on.

Eliökunnan tieteelliseen luokitteluun ei ole tällä hetkellä kansainvälisesti vakiintunutta ja yhdenmukaista esitystä. Luokitteluperusteet muuttuvat sitä mukaa, kun tieteellistä tietoa saadaan lisää. On arvioitu, että tieteellisen luokittelun käytänteet vakiintuisivat seuraavan 10 vuoden aikana.

Keskeiset erot esitettyyn tieteelliseen luokitteluun:

- Domeeneja on kaksi: bakteerit ja arkeonit, tumalliset kuuluvat arkeonien domeeneihin.
- Tumallisten taksonien nimeäminen on vielä kesken ja taksonien tasot eivät ole vakuuntuneet. Erityisesti kuntatason luokittelu on ongelmallinen: kasvit, sienet ja eläimet eivät ole hierarkkisesti samoilla luokitelutasolla, joten kaikkia näytä kolmea ei voi nimittää kunniksi. Tästä syystä on esitetty luovuttavan käsitteistä kasvikunta, sienikunta ja eläinkunta.
- Kalat ja matelijat eivät ole taksoneita vaan muotoluokkia, eli näiden ryhmien muodostuminen ei perustu eliöiden sukulaissuussuhteisiin vaan ulkonäköön. Kalat luokitellaan taksoneihin ympyräsuiset, rustokalat tai viukaeväiset. Matelijat lokitellaan taksoneihin kilpikonnat, liskot, käärmeet tai krokotiilit.
- Osa taksoneista on saanut suomenkielisen nimen: onteloiset (ekskavaatit) ja värirakkulaiset (kromalveolaatit). Nimet eivät ole vielä vakiintuneet.

Biodiversiteetti

= biologinen monimuotoisuus

1. lajinsisäinen perinnöllinen muuntelu
2. erilaiset lajien runsaus
3. erilaisten elinympäristöjen runsaus

Maapallolla elämä on monimuotoisinta sademetsissä ja koralliriutoilla.
Arviot maapallolla elävien lajien yhteismäärästä vaihtelevat 10 miljoonasta jopa biljoonaan.



Luokittelun perusteet

- Luokittelu perustuu eliöiden rakenteen, käyttyätymien, perimän ja biokemian tutkimiseen ja vetailuun
- Luokitteluperusteet muuttuvat sitä mukaan, kun tieteellistä tietoa saadaan lisää.

Yksi suurimmista biologian tieteenalan nykyisistä kehitysharppauksista on tapahtunut perimän tutkimuksessa. Tieteellinen tieto perimän rakenteesta ja toiminnasta on lisääntynyt ja muuttunut, mikä on vaikuttanut biologian eri tutkimusaloihin. Esimerkiksi aiemmin lähinnä eliöiden ulkoisen rakenteen vertailuun perustunut eliöiden luokittelu on päivittynyt DNA:n tutkimusvälineiden ja -menetelmien kehittymisen myötä. Muutokset biologisessa tiedossa ovat haastaneet myö opetussuunnitelmien laatijat, oppimateriaalien tekijät ja opettajat miettimään, milloin ja miten muutokset tuodaan opetukseen.

Lajintuntemuksen merkitys

- Helpottaa havainnoimista.
- Vahvistaa omaa luontosuhdetta --> elinympäristön suojelu --> omat elämäntapavalinnat
- Ympäristöongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaisut / toimiva suojelukeinot
- Hyödyntäminen esim. lääketieteessä, ravinnontuotannossa, teollisuustuotannossa ja ympäristönsuojelussa.

Aspiriini on tulehduskipulääke, jonka vaikuttava aine on asetyylisalisyylihappo. Alun perin salisyylihappo löydettiin kasveista, mutta myöhemmin sitä on opittu valmistamaan laboratorioissa. Lääkkeen nimestä "spir" viittaa salisyylihappoa sisältävän mesiangervon entiseen tieteelliseen lajinimeen spirea ulmaria.

Luokittelujärjestelmä

Eliöiden luokittelujärjestelmän kehittäjä Carl von Linné



Carl von Linné (1707-1778) loi perustan eliöiden tieteelliselle luokittelulle. Hän kiinnostui eliöiden luokittelusta toimiessaan lääkärinä ja kasvitieteilijänä. Linnén elinaikana kasveja hyödynnettiin lääkkeinä, minkä vuokri lääkäreiltä edellytettiin myös kasvien tuntemusta.

Linnén tavoitteena oli nimetä ja luokitella kaikki kasvit, eläiet ja kivet. Hän luokitteli eliöt kahteen ryhmään sen perusteella, liikkuivatko ne vai eivät. Sienet Linné luokitteli kasveihin.

- Eliöiden luokittelu esitetään hierarkkisilla tasoilla.
- Mitä alemmalle luokittelun tasolle mennään, sitä läheisempää sukua lajit ovat toisilleen.
- Taksoni tarkoittaa sukulaisuussuhteiden mukaan muodostettua ja nimettyä eliöryhmää esim. laji ja luokka ovat taksoneita.



Ihmisen tieteellinen luokittelu

domeeni tumalliset eli eukaryootit Eucarya
yläkunta peräsiimaiset Opisthokonta
kunta eläinkunta Animalia
pääjakso selkäjänteiset Chordata
alajakso selkärankaiset Vertebrata
luokka nisäkkäät Mammalia
osaluokka istukalliset nisäkkäät Eutheria
lahko kädelliset Primates
osalahko apinat Simiiformes
yläheimo ihmisapinat Hominoidea
heimo isot ihmisapinat Homindae
suku ihmiset Homo
laji ihminen Homo sapiens


Vanamon tieteellinen luokittelu

domeeni tumalliset eli eukaryootit Eucarya
kunta kasvikunta Plantae
alakunta putkilokasvit Tracheobionta
kaari siemenkasvit Spermatophyta
alakaari koppisiemeniset Magnoliophytina
luokka kaksisirkkaiset Magnoliopsida
lahko (ei lahkonimeä suomeksi) Dipsacales
heimo vanamokasvit Linnaeaceae
suku vanamot Linnaea
laji vanamo Linnaea borealis


Heimo on eliöryhmä, josta on selvästi erotettavissa lajien sukulaissuhde: esimerkiksi lohikalojen heimoon kuuluville kaloille, kuten lohelle, taimenelle, siialle ja muikulle, ominainen tuntomerkki on selkäevän takana oleva rasvaevä.



Nykyaikainen luokittelu

- Luokittelu perustuu eri lajien DNA:n vertiluun.
- Luokittelu muuttuu tutkimusmenetelmien kehittymisen myötä.
- Kaksi eri lajia voivat olla niin erinäköisiä, että niitä on vaikea uskoa lähisukulaisiksi keskenään esim. valkovuokko ja lapinvuokko kuuluvat eri heimoon.



biology notes 12/05/2025


Diktaattori (domeeni) Kullervo (kunta) Pääkaari (pääjakso) löi (luokka) laiskaa (lahko) hovinarria (heimo) suoraan (suku) leukaan (laji).

Kasvikunnan luokittelu

- Luokittelu perustuu rakenteiden ja perimän vertailuun
- Tumallisten domeeni
- Yksinkertaisimmilla kasvikunnan jäsenillä (tietyt levät, osa sammalista) on sekovarsi. Ei vartta, juuria ja lehtiä.
- Muilla kasveilla verso; lehdet ja varsi. Kiinnittyy yleensä juurilla maahan.
- Itiökasvit ja siemenkasvit
- Putkilokasvit (sanikkaiset ja siemenkasvit)
-- Johtosolukko
-- tukisolukkoa

Sekovarsi (laita kuva tähän)

Kasvikunnan luokittelu (laita kuva tähän)

Erilaisia leviä

- Luokittelu vielä vakiintumaton.
-- Aikaisemmin luokiteltiin: rusko-, puna- ja viherleviksi.
-- Nykyisin DNA-vertailun perusteella: glaukofyytit (pieni ryhmä yksisoluisia vesissä eläviä leviä), puna-, viher- ja näkinpartaislevät tulisi luokitella kasvikuntaan.
(laita ne kuvat tähän)

- Sammalet luokitellaan maksasammaliin, lehtisammaliin ja sarvisammaliin.
- Osalla lajeista versossa lehdet ja varsi, osalla sekovarsi.
- Ei juuria, juurtumahapset.
- Kostea elinympäristö
- Ei johtosolukkoa (tai heikosti kehittynyt).
- Ottavat vettä kaikilla osillaan.
- Lisääntymisessä sukupolvenvuorottelu (suvullinen vaihe - siittiöt veden kuljettamina munapesäkkeisiin; suvuton vaihe - itiöt tuulen mukana)
- Kuivanhoros - elintoiminnot pysähtyvät

- Suurimmalla osalla maksasammalista ja sarvisammalista on sekovarsi, jossa ei ole erilaistuneita juurta, vartta tai lehtiä.
- Maksasammaliin kuuluvan keuhkosammalen sekovarressa erottuvat siittiö- ja munapesäkkeet.

Putkilokasvit

- Sanikkaiset (liekokasvit, saniaiset ja korteet) ja siemenkasvit ovat maaelämään sopeutuneita putkikasveja.

-- Sanikkaisten lisääntyminen vaatii kostest olosuhteet suvullisen elinkierron vaiheessa, mutta suvuttomassa vaiheessa, itiöt leviävät tuulen mukana.

(laita kuvat tähän)

Trooppiset saniaispuut voivat kasvaa jopa 20 metrin mittaisiksi. Ne muistuttavat menneisyydestä, jolloin lieot, kortteet ja saniaiset muodostivat muinaisia jättiläismetsiä dinosaurusten eläessä maapallolla.

(laita kuva)

Metsäkorte on yleisempiä suomalaisia kortteita. Kortteilla on nivelikäs, ontto varsi, josta lähtee säännöllisten välimatkojen päästä säteittäisiä sivuhaaroja. Kortteiden verson kärkeen muodostuu itiöpesäke.

Veden nousu putkilokasveissa

- Putkilokasveilla johtojänteet ovat erikoistuneet aineiden kuljetukseen.
-- Muodostuvat puu-, jälsi- ja nilaosasta.
-- Vesi kulkee ylöspäin puuosan putkiloissa.
--- haihtumisimu (haihtuminen ilmarakojen kautta)
--- kapillaari-ilmiö
--- koheesio (vesimolekyylien välinen vetovoima)
--- juuripaine

- Yhteyttämistuotteet kulkeutuvat alaspäin johtojänteiden nilaosan siiviläputkissa.
- Jälsi sisältää nopeasti jakautuvia soluja --> varren paksuuskasvu.
-- Jällen avulla tuotetuista soluista erilaistuu uusia soluja eri tehtäviin.

(laita kuva tähän)

Veden nousu kasveihin

1. Kapilaari-ilmiö

Neste nousee kapeassa rakenteessa tai putkessa ylös painovoimaa vastaan, sillä molekyylien vetovoima on suurempi nesteen ja kiinteän aineen välillä kuin nesteen sisällä.
(laita kapilaari-ilmiöstä demostraatio)

2. Haihtumisimu

Putkilokasveissa vesi kulkeutuu johtojänteissä ylöspäin ilmarakojen kautta tapahtuvan haihtumisen seurauksena.

3. Koheesio

Vesimolekyylien väliset vetysidokset pitävät kasviin nousevan vesimolekyylien nauhan koosa, kun vesimolekyylin happiatomi vetää omien vetyatomiensa lisäksi myös vieressä olevien vesimolekyylien vetyatomeja puoleensa.

Puiden vuosirenaissa näkyy paksumpi kevätpuu ja ohuempi kesäpuu. Nämä renkaat erottuvat, sillä kasvukauden loppua kohden muodostuvien uusien solujen koko pienenee.

Siemenkasvit

- Paljassiemeniset kasvit
-- havupuut
-- neidonhiuspuut
-- käpypalmut
Tuulipölytys --> hedelmöitys --> siemenen kehitys emikukinnon emilehden päällä paljaana.

- Koppisiemeniset kasvit
-- Runsaslajisin kasviryhmä
-- Suurin osa hyönteispölytteisiä (myös linnut, liskot tai lepakot voivat toimia pölyttäjinä). Osa tuulipölytteisiä esim. koivu ja heinämäiset kasvit
-- Hedelmöityksen seurauksena siemenet kehittyvät emin sikiämen sisällä suojassa "kopissa".

Neidonhiuspuun lehdet ovat viuhkamaiset ja sen tarunomainen ulkonäkö on tehnyt siitä suositun koristepuun puistoissa ja puutarhoisa. Se on elävä fossiili, joka ei ole muuttunut ulkoisilta tunnuspiirteiltään paljoakaan miljooniin vuosiin.

Kasvien aistit ja viestintä

- Kasvit keräävät tietoa ympäristöstään.
- Aistivia reseptoreita eli vastaanottajamolekyylejä kaikki kasvin osissa.
-- Valoa aistivia osia eniten lehdissä
--- UV-säteilyn tunnistaminen --> säätelee kasvin toiminoja mm. kehitystä, itämistä, kasvua ja kukintaa
- Juurissa valoreseptorit --> juuri kääntyy valosta poispäin.
- Juurissa kosteutta ja mineraaleja aistivia aistimia
--> voivat kasvaa veden aiheuttaman äänen suuntaan.

Tuntoaistimia pintasolukoissa --> aistivat kosketuksen.

- Aistireseptorien välittämien tietojen perusteella lähettävät kemiallisia ja sähköisiä viestejä muille osilleen.

Kykenevät tallentamaan tietoa ja reagoimaan myöhemmin esim. tuholaiset

Metsän puut viestivät toisilleen maanalaisen verkoston välityksellä. Tätä viestijärjestelmää on alettu kutsua nimellä wood wide web, sillä se muistuttaa monella tapaa internetin hajautettua järjestelmää.
(laita wood wide web kuva)

Sienisolu

Sienet

- Yli 100 000 lajia, jopa yli miljoona
- Ei viherhiukkasia -> toisenvaraisia eliöitä
- Soluseinä kitiiniä
- Ravinnonhankinta toisen eliöiden avulla.
-- Hajottajia
-- Loissieniä
-- Sienijuuri kasvin kanssa - mutualistinen suhde, yhteiselämä, josta on hyötyä molemmille
-- Petoja

(Laita kuva sienisolusta)

Jotkut sienet muodostavat rihmastollaan maapeässä "hirttosilmukoita" tai muita pyydysrakenteia, joiden avulla ne saalistavat pieniä sukkulamatoja ravinnokseen. Kun mato ryömii silmukan läpi, rihmasto turpoaa nopeasti. Sienirihmasto sulattaa ensyymeillään vangiksi jäänen madon ravinnokseen.

Lahopuuta hajottajan leipäkorisienen itiöemä näyttää kypsyessään pieneltä korilta, jonka sisällä on valkoisia pyöreitä rakenteita. Leipäkorisienen itiöt muodostuvat näiden valkoisten "leipien" sisällä. Kun rakenne saa kosteutta, itiöt singahtavat uusille kasvupaikoille.

Leipomisessa hyödynnettävä leivinhiiva on yksisoluinen kotelosieni. Sen solut alkavat lisääntyä kuroutumalla, jos ne ovat sopivassa lämpötilassa ja saavat ravinnokseen sokeria.

Sienikunnan luokittelu

- Luokittelu itiöitä muodostavien rakenteiden mukaan.
- Tumallisten domeeni

Kotelosienet: Mikroskooppisen pieni säkkimäinen rakenne, jossa itiöt syntyvät.
- Jäkälät
- leivinhiiva
- Pensselihomeet
- korvasienet

Kantasienet

- Itiökannat lakin alla heltoissa, pilleissä tai piikeissä.
- Rouskut, tatit ym. "ruokasienet"

Keräsienet

- Lajimäärätään pieni, mutta taloudellisesti ja ekologisesti merkittävä ryhmä --> muodostavat sienijuuren kasvien kanssa.
- Ei tavata luonnossa ilman seuralaislajia.
- Myös kotelo- ja kantasienissä on lajeja, jotka voivat muodostaa sienijuuren esim. koivu ja kantarelli

Kantasienten itiöt muodostuvat itiökannoissa lakin alla olevissa rakenteissa. Nämä rakenteet kasvattavat itiöitä tuottavaa pinta-alaa.

Kotelosieniin kuuluva korvasieni on yksi harvoista keväällä itiöemiä tuottavista sienisämme. Korvasieni on erittäin herkullinen ruokasieni, mutta se pitää käsitellä huolellisesti keittämällä kaksi kertaa. Raakana se on tappavan myrkyllinen.

Vaahteran tervatäplä on loissieni, joka aiheuttaa kasvaessaan tummia laikkuja puun lehdille. Vaikka sieni on loinen ja käyttää ravintonaan vaahteran tuottamaan ravintoa, se ei aiheuta merkitävää vahinkoa isäntäpuulle.

biology notes 14/05/2025


Nenäapinan iso nenä houkuttelee naaraita parittelemaan ja näyttää arvoasemaansa toisille uroksille.

Sopeutumiskykyinen eläinkunta

- Ensimmäiset eläimet kehittyivät merissä noi 600 milj. vuotta sitten
- Toisenvaraisia (eli heterotrofeja)
- Solussa ei soluseinää.
- Lajimäärä arvio 3-30 milj.
-- liikkumiskyky
-- tehokas viestintä keskenään
-- suurin osa eläinlajeista on selkärangattomia

--- selkäranka vain kaloilla, sammakkoeläimillä, matelijoilla, linnuilla ja nisäkkäillä

- Luokitellaan yli 30 pääjaksoon
- Linnut ja nisäkkäät tasalämpöisiä

Sienieläimet, polttiaiseläimet ja piikkinahkaiset

- Sienieläimet muodostavat runkokuntia. Yksittäiset solut kiinni toisissaan --> voivat erikoistua eri tehtäviin, mutta elimiä ei ole.
- Polttiaiseläimet muodostuvat kahdesta solukerroksesta, joiden välissä on hyytelömäistä ainetta. Yksinkertaisia kudoksia ja elimiä.
- Piikkinahkaiset
-- Sätettäissymmetrinen ruumis. Toukat kaksikylkisiä.
-- Tukiranka muodostuu kalkkilevyistä, josa voi olla piikkeja tai nystyjä.
-- Elävät merissä.
-- Liikkuvat imujaloilla.
--- Vesiputkisto vastaa veden, kaasujen, ravinnon ja jäteaineiden kuljettamisesta.

Pesusienet ovat erityisesti Välimeressä eläviä sienieläimiä, joita pyydystetään pesuvälineiksi. Kaupassa myytävä luonnon pesusieni on runkokunnan tukiranko.

Suomessakin tavattavan järvisienen vihertävä tai kellertävä väri tulee runkokunnassa elävistä levistä.

Polttiaiseläinten luokkia (lisää kuvat tänne)

Nilviäiset

- Eläinkunnan toiseksi suurin pääjakso niveljalkaisten jälkeen.
- Elinympäristö: meret ja makeat vedet, osa lajeista maaelämään sopeutuneita.
- Pehmeä ruumis, jota peittää kalkkikuori (ulkoinen tukiranka).
-- pääjalkaisiin kuuluvilla mustekaloilla ja kotiloihin kuuluvilla etanoilla kalkkikuori ainakin osittain surkastunut.

Mustekalojen lonkerot voivat käsitellä hermosolukimppujen avulla tietoa itsenäisesti ilman aivojen apua. Mustekala pystyy esimerkiksi avaamaan purkin tai pullon kierrekorkin, jos sisällä on jotakin kiinnostavaa.

Nilviäisten luokkia

- simpukat
- kotilot
- pääjalkaiset

Sukkula-, laaka- ja nivelmadot

Osa sukkulamadoista on tärkeitä hajottajia.
- Sukkulamadoilla kaksiaukkoinen ruuansulatuskanava (suu --> hylkyaukko)
- Ei verenkiertoelimistöä
- Ulkopinta suojaa kuivumiselta
- Monet lajit loisia esim. kihomadot ja trooppiset sukkulamadot.

Laakamadot

- Ei ruumiinonteloa ihon ja suolen välissä.
- Ruuansulatuselimistö puuttuu
- Lattanat ja heisimadot esim. lapamato

Nivelmadot

- Jaokkeellinen ruumis
- Jokaisessa jaokkeessa hermosoluja --> tikapuuhermosto
- Suljettu verenkierto
- Hengittävät ihon kautta.
- Lihasten rytminen supistuminen --> liikkuminen

Nivelmadon rakenne (lisää)

Niveljalkaisten luokkia ja alajaksoja

- hyönteiset
- hämähäkkieläimet
- äyriäiset
- tuhatjalkaiset

Niveljalkaiset

- Tikapuuhermosto
- Avoin verenkierto. Suonisto aukeaa ruumiinonteloon, jossa neste huuhtelee sisäelimiä.
- Kitiinikuori suojaa kuivumiselta ja on ulkoinen tukiranka.
- Hyönteisten hengityselimistönä yleensä kaikkialla ruumiissa risteilevät ohuet ilmaputket. Lihasliikkeet tehostavat virtauta ilmaputkissa.
- Elinkierrossa muodonvaihdos.
-- Täydellinen muodonvaihdos
esim. perhosella. Muna --> toukka --> kotelo --> aikuinen.

-- Vaillinnainen muodonvaihdos
esim. sudenkorennoilla. Kotelovaihe puuttuu!
-- Vähittäinen muodonvaihdos
esim. vesimittarilla munasta kuoriutuva toukka luo useita kertoja nahkansa kunnes on aikuinen.

Hyönteisen rakenne (kuva)

Vaippaeläimet ja suikulaiset

- Selkäjänteisillä yksilönkehityksen ainakin jossakin vaiheessa on selkäjänne, selkäydin, kidukset (tai niiden aiheet) ja pyrstöevä tai häntä.
- Selkäjänteiset jaetaan kolmeen alajaksoon.
- Vaippaeläimet elävät valtamerten pohjaan kiinnittyneinä, joiden toukkamuodoilla ovat selkäjänteisten yhteiset piirteet.
- Suikulaiset ovat läpikuultavia, alle 10 cm pitkiä kalamaisia eläimiä. Elävät valtamerissä. Aikuisella selkäjänne.
- Selkärankaisilla selkäjänne on muuttunut nikamalliseksi selkärangaksi. Selkäjänteisten alajaksot ja selkärankaisten luokittelu.
(laita se kuva tähän)

Kalat ja sammakkoeläimet (laita se kuva tähän)

Kalat olivat ensimmäisiä selkärankaisia

- Kalat jaetaan ruskokalojen ja luukalojen luokkiin, myös ympyräsuisia pidetään kaloina.
- Rustokaloja: hait ja rauskut.
-- Ruston muodostama tukiranka
-- Ei uimarakkoa - ovat jatkuvassa liikkeessä
- Suurin osa nykyisin elävistä kaloista kuuluu luukaloihin.
-- Yksinkertainen verenkierto --> kaasut uimarakkoon ja sieltä pois --> säätelevät uintisyvyyttään

Sammakkoeläimet

- Sammakkoeläinten luokka jaetaan kolmeen lahkoon: matosammakot, sammakot ja salamanterieläimet eli pyrstösammakot

- Kostea elinympäristö
-- kutu vedessä, toukat hengittävät kiduksilla, aikuinen sammakko hengittää keuhkoilla ja kostean ihon kautta.

Matosammakot ovat raajattomia, sokeita trooppisten alueiden eläimiä, jotka kaivautuvat maahan ja syövät matoja sekä toukkia.

Matelijat ja linnut

- Matelijoiden luokkaan kuuluvat esim. käärmeet, kilpikonnat, liskot ja krokotiilit.
- Tärkeitä ominaisuuksia: kuiva ja suomujen peittämä iho, hengitys keuhkoilla, raajat, kynnet, sisäinen hedelmöitys ja nahkamainen muna.
- Aistit ovat melko hyvin kehittyneet (haju-, tunto- ja lämpöaisti)
(laita se verenkiertokuva tähän)

Linnut

- Lintujen luokkaan kuuluvilla on kaksi jalkaa, nokka ja höyhenpeite.
- Tasalämpöisiä
- Ei hampaita --> lihasmaha (linnut nielevät pieniä kiviä, joiden avulla ne tehostavat ruoansulatusta) --> loppuosana viemärisuoli, jonne aukeavat virtsanjotimet

Hailta puuttuu uimarakko, niiden on pakko pysyä liikkeessä. Ota selvää, että miten ne nukkuu. Ok ne nukkuu silleen et ne ovat osittain unessa ja osittain ei.

biology notes 19/05/2025


Ihmisen evoluutio alkoi Afrikasta.

Ihmisen evoluutio

- Ihminen on eläinlaji, joka kuuluu ihmisapinoiden eli isoihmisapinoiden heimoon.

- Heimo sijoittuu kädellisten lahkoon, jossa on noin 400 lajia.

- Ihmisen lähin sukulainen on simpanssi.

- Ihmiselle ja nykyisillä apinoilla on yhteinen kantamuoto.
-- Kehitys on haarautunut eri suuntiin
-- Luonnonvalinta on vaikuttanut siihen mitkä mutaatioiden tuottamat alleelit ovat yleistyneet.



Apinaihmiset

- Vanhimmat kädellisten fossiilit ovat noin 70 milj. vuotta vanhoja.
- Puissa kiipeily vaikutti raajojen ja aistien kehittymiseen.
- 12 milj. vuotta sitten ilmasto kuivui --> Itä.Afrikan sademetsät hävisivät --> metsäsavannit --> uudenlaiset ominaisuudet yleistyivät savanneilla liikkumiseen.

Tansaniasta löytynyt apinaihmisten fossiloituneita jalanjälkiä.

Apinaihmiset olivat jo eronneet simpassin kehityshaarasta

- 6-13 milj. vuotta sitten nykyihmiseen johtava kehityshaara erosi simpasien kehityshaarasta.
- Pystyasento --> petojen havaitseminen ja energian kulutuksen väheneminen.
- Kädet vapautuivat keräilyyn ja alkeellisten työkalujen hyödyntämiseen.
- Karvapeitteen väheneminen ja tehokkaat hikirauhaset --> lämmönsäätely, tumma iho suojasi UV-säteilyltä.

Varhaiset ihmiset

- Noin 2,8 milj. vuotta sitten kehittyi varhaisia ihmisiä, samaa sukua nykyihmisen kanssa.
- Tyypillinen piirre Homo-suvulle työkalujen valmistaminen.
- Ravinnon muuttuminen --> metsästy --> tulenteko --> hampaiden pienentyminen.
- Noin miljoona vuotta sitten varhaiset ihmiset syrjäyttivät apinaihmiset ja levittäytyivät laajemmille alueille --> maantieteellinen isolaatio --> kehittyi lukuisia Homo-sukuun kuuluvia lajeja.



Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis)

- Luokitellaan toisinaan varhaisiin, ihmisiin kuuluvaksi.
- Nykyihmisen sukupuun sukupuuttoon kuollut sivuhaara.
- Euroopassa muutaman tuhannen vuoden ajan yhtä aikaa nykyihmisen kanssa.
- Tulentekotaito.
- Asuivat majoissa, kodissa tai luolissa.
- Aivot keskimäärin suuremmat kuin nykyihmisellä, mutta eroja aivotoimintojen alueissa verrattuna nykyihmiseen --> eivät ehkä osanneet sopeutua ilmaston viilenemiseen?
- Neadertlinihmisen ja nykyihmisen välillä tapahtui jonkin verran risteytymistä.
-- Osa tutkijoista luokittelee ne saman lajin alalajeiksi.
-- Neadertalinihmisestä voidaan käyttää nimeä Homo sapiens neanderthalensis ja nykyihmisestä nimeä Homo sapiens sapiens.

Nykyihminen eli Homo sapiens

- Kehittyi Afrikassa yli 200 000 vuotta sitten todennäköisesti heidelberginihmisestä.
- Suuret aivot --> puheen ja maatalouden kehitys
- Tarkkuusote --> pikkutarkka työskentely
- Aivojen kasvu / synnytys.
-- Lantion leveneminen / synnytyskanava / kävely
--- Vauva syntyy varhaisesa vaiheessa, vaikka aivot eivät ole tarpeeksi kehittyneet.


Kallon muodosta voi päätellä, mitkä aivojen osat ovat kehittyneet. Ihmisen evoluution edetessä sosiaalisuuteen, luovuuteen ja abstraktiin ajatteluun vaikuttava otsalohko on kasvanut. Puheeseen ja sen ymmärtämiseen vaikuttavien aivojen osien kasvusta voidaan arvioida puhekyvyn syntymisen ajankohtaa.


Kuinka ihminen eroaa muista kädellisistä eläimistä?

- lantion, selkärangan ja raajojen rakenne --> kahdella jalalla liikkuminen --> kädet vapautuneet muuhun käyttöön
- käsien tarkkuusote --> työkalujen valmistaminen ja pikkutarkka työskentely
- aivojen kehittyminen (ja kurkunpään rakenne) --> puhekyky
- maanviljely --> ruokavalion muutos --> hampaiston rakenne --> uudenlaiset äänteet
- surkastunut karvapeite ja paljon hikirauhasia --> tehokas lämmönsäätely kuumassa
- eteenpäin suuntautuvat silmät ja värinäkö --> hyvä syvyysnäkö ja muu havaitseminen
- kasvoissa paljon lihaksia --> ilmeikkyys
- seksuaalinen aktiivisuus ympäri vuoden ja korostuneet sukupuolten väliset ulkonäköerot --> vahvistaa pysyvää parisidettä
- pitkä lapsuus --> pitkä tehokkaan oppimisen kausi
- naisilla vaihdevuodet, jonka jälkeen lisääntyminen ei onnistu --> pitkään elävä isoäiti edistää lastenlasten selviämistä
- aivot suuret (keskimäärin 1350 cm^3) ja poimuttuneet --> älykkyys --> kulttuurievoluutio --> kyky nauttia taiteesta, tietoisuus itsestään ja tulevaisuudesta, pitkä elinikä ja ymmärrys rajallisesta elinajasta.

Kun nykyihminen siirtyi kauemmaksi päiväntasaajasta, vaaleammasta ihonväristä tuli valintaetu, koska se mahdollisti pienemmälläkin Auringon säteilymäärällä D-vitamiinin esiasteen kehittymisen ihossa.

Kulttuurievoluutio

- Tiedon siiräminen sukupolvelta toiselle.
- Koko ajan saadaan uusia tietoja vanhojen tietojen lisäksi ja ne opetetaan toisille ihmisille.
-- Uusien ravintokasvien käyttäminen
-- Pyyntivälineet, vaatteet --> levittäytyminen monenlaisiin elinympäristöihin.
-- Sopeutuminen ympäristön haasteisiin tekniikan ja lääketieteen avulla.
--- Geeninsiirrot, tekniset apuvälineet, kloonaus, siirtokunnat Marsiin...
--- Ihminen aiheuttaa myös laajamittaista tuhoa maapallon ekosysteemeille, antroposeeni eli ihmiskunnan aikakausi.





Khan Academy notes

I looked https://www.khanacademy.org/humanities/approaches-to-art-history/looking-at-art2/art-matters/v/why-look-at-art and I have nothing to say about it.

https://www.khanacademy.org/humanities/approaches-to-art-history/looking-at-art2/art-matters/v/must-art-be-beautiful

The argument that art is art if it's beautiful is pretty like, weak argument because during our lifetime, we might change our views on the fact that what we preseve as something beautiful. In philosophy, we have the field called "aesthetics" where we can reason our beliefs about beauty, why we find something as beautiful. It's study of beauty, taste, and art. Immanuel Kant has written a lot about aesthetics.

This topic is also discussed in Neuroscience, which is study of nature of perception. Maybe some people are fond of symmetry, or certain propotions, and there might be some biological truth to it.

Notions of beauty are changed over the time.

Pythagorus said that the definition of beauty is the ratios between heavenly spheres create harmonies that define beauty.

In the 21st century, probably, people got very comfortable with the idea that beauty is something that's determined by one's experience that is deeply personal. That wasn't always the case, we live in an era of individualism. Individual is the paramount and old forms of authority that would have told us what is beautiful, don't exist anymore.

In the 19th century and hundreds of years before that, art academias defined for us what is beautiful. It was bit ironic that royal academies which defined the beauty of art, were mostly relied on ancient Greek and Roman culture. Artists focused on understanding a kind of ideal proportion of the human body especially. That became of paramount consern.

The academies promoted a concept of the ideal. There was a standard that artists tried to achieve. And all of art education was geared toward teaching one to be able to achieve that kind of beauty. But that must have been oppressive. It must have been suffocating for artists.

It's interesting to look back to the mid 19th century and artists like Courbet and art criticism by Baufelaire,

Kirjoitan ylioppilaskirjoituksissa

- Äidinkieli
- Englanti
- Lyhyt matematiikka
- Filosofia
- Ortodoksinen uskonto

Vaikka menen kirjoittamaan ortodoksisen uskonnon ylioppilaskirjoituksissa, niin en tule ikinä opiskelemaan ortodoksista teologiaa, koska ei vittu mikä ajatus.

"Joo siis, moi! Olen Katja! Mä olen siis ortodoksisen teologian opiskelija! Kuulun siis seksuaalivähemmistöön, olen kevytkenkäinen, olen niin liberaali että käytännössä olen uskisten mittapuulla melko maallistunut ja uskonto ei ole mulle mitään muuta kuin coping trick, pelillistettyä kestävien arvojen omaksumista ja symbolista enkä oikeasti usko melkein mihinkään, mitä tämä uskonto opettaa minulle. Olen kaiken lisäksi feministi ja jonkinmoinen linkolalainen antinatalistinen hörhö. Siis niin, mitkä ovat mun urasuunnitelmat? No ortodoksisessa kirkossa ei ole naispappeutta, eikä mua henkilökohtaisesti kiinnosta, tulisiko ortodoksiseen kirkkoon naispappeutta vaiko ei koska who cares vaikka kaikki alkuperäiset apostolit olivat miehiä ja naisen kuuluisi olla vaiti seurakunnassa kuten Paavali sanoo, mut en voi olla pappi, sit en kohta voi olla edes uskonnonopettaja, koska eihän ortodoksista uskoa kohta opeteta kouluissa. Vaikka voisinkin opettaa, niin gonahtaisin siihen opetukseen itsekin, koska käytännössä opetan totena sellaisia asioita, joita pidän vain symbolisina ja pakottaisin sellaisia arvoja, joiden kirjaimelliseen tulkintaan en oikein itsekään usko. Ai akateeminen ura? Joo haluaisin olla sellaisten akateemisten kollegojen kanssa tekemisissä, joilta joutuisi piilottamaan itsestään noin 99,9 % näkemyksistäni, arvoistani ja itseeni liittyvistä asioistani, olisi ihan kivaa elää elämää jatkuvassa itsesensuurissa. En tulisi todellakaan työpaikkakiusatuksi, jos kertoisin rehellisesti näkemyksistäni. En todellakaan miettisi, mitä vittua mä edes teen elämälläni. Niin ja hei, en osaa puhua sujuvasti mitään kieliä, jotka assosioituvat ortodoksiseen maailmaan kuten kreikkaa tai venäjää. Kaiken lisäksi koko Suomen ortodoksinen kirkko on varmasti leipiintynyt sekoilustani, tietäjät tietää, sen tähden en tulisi saamaan edes töitä, koska piirit ovat pienet."

Se että mä lähtisin opiskelemaan ortodoksista teologiaa kattavasta teologisesta sivistyksestäni huolimatta, niin on vähän sama asia kuin se, että joku entinen pornotähti haluaisi olla pappi. En minä pystyisi olemaan oman elämäni Petja Kopperoinen.

Tähän tiivistyy se, miksi aina sanon, että olen ensin filosofi ja sitten kristitty. Jos minä olisin ensin kristitty, niin pystyisin tekemään kirkollista duunia, mutta en pysty. Filosofiasta voin sentään tehdä urani, ja se on samalla se maailmankuva, johon uskon 100% pureksimatta, ilman että se on mitään copea, kestävien perusarvojen pelillistämistä ja symbolista.

Being trans is literally a choice




There are funny contradictions and downright Freudian slips that trans activists say.

So, they always say that they were born that way, that they've been trans since day one.

At the same time, they say, that gender is a construct.

They also say, that they can't change.

But at the same time, they claim to be feminists who want to break gender roles.

Then, they keep inventing more genders.

You can't be a feminist and think that gender roles are unchangeable. The history of feminism itself proves that gender roles are not hardwired into human biology and a person can choose to be something else, for example, a less chauvinistic pig. This completely refutes the claim of trans people that they were born trans. Trans people are made, not born, so it is a personal choice.

I love how people who are living degenerate lives, are always complaining, how I am unchristian when I absolutely despise them


The interesting postmodern way of thinking within irresponsible people is the fact that okay. If I am christian who thinks that the poor people, alcoholic, drug addicts, drug dealers, criminals whom crimes don't bring any utilitarist good, and other subhuman scum are irresponsible, should be ashamed and pleasantly, killed, all the sudden I am not christian because I am judgemental and don't love them.

Every god-forsaken person loves to cite the Bible when they want all the mercy in this world. But they don't know that Bible also teaches that you should actually ummm, abandon that sin in order to get heaven. God can always be merciful all of your life, but if you are still this subhuman scum in your deathbed, then you end up in hell. You must reject your sinful life.

Everyone of these irresponsible sinners wants mercy from God and Christians, but every single of them don't want change and therefore, they nonetheless end up in hell.

God hates money wasting, laziness, anti-intellectualism, drinking, drug usage, crimes and irresponsible people. Heaven is full of good proper citizens.

You degenerates nonetheless live like in heaven when you live in this earthly God-forsaken age and world where everybody is enabling degenerates like you, so let us better people cope even for a one second, that you all will end up in hell.

material conditions don't care about your idealism



Aarren tarina - Antakaa, niin teille annetaan (Torpparin Päin Persettä kampanja)



Lähde

Aarren tapaisiin ihmisiin tiivistyy se, et miksi mua vituttaa ihan suunnattomasti sellaiset sossupummit, jotka eivät tee sitä mitä selvästi pitäisi tehdä vaan luottavat sokeasti sossutanttoihin tai muihin virkakyösteihin ja syyttää sitten heitä, kun syy löytyy kylläkin omasta passiivisuudesta.

Kultainen sääntö elämässä, jonka jokaisen pitäisi oppia viimeistään kantapään kautta elämässään, on se et jos joku taho, palvelu, sossu tai muu virkakyösti tarjoaa sulle "apua" ja se ei johda toivottaviin lopputuloksiin ja teit kuitenkin aivan kaiken oikein elämässäsi, niin sitten on todettava, ettei tämä palvelu oikeasti auta ja sitten ottaa ohjat elämästään omiin käsiin.

Tämä koskee myös sitä, kun huomaat että se "avun antaja" on älyllisesti laiska. Jos esimerkiksi vaikkapa ravitsemusterapeutti kehoittaa sinua syömään lohta samalla, kun sinulla ei ole rahaa sellaiseen ja syyttää sinua hoitovastaisuudesta, niin se ravitsemusterapeutti saa tunkea sen väitteen sinun hoitovastaisuudesta sujahtaen persuuksiinsa ja lukea vaikka pari hassua kirjaa terveyssosiologiasta. Sinä saat kyseenalaistaa avunantajan pätevyyttä ihan sillä, että hänellä ei satu oikein leikkaamaan mikään päässä, hän vaikuttaa siis ihan filosofisen logiikan näkökulmasta epäjohdonmukaiselta ajattelijalta, eli tuttavallisemmin sanottuna, tyhmältä. Pitääkö selkokielellä ja viittomilla kertoa, että pienituloisilla ei ole varaa syödä lohta.

Jos työvoimatoimisto tai joku vuokrafirma ei tarjoa sinulle töitä, niin sinä et jää siinä pyörittelemään peukaloita, vaan alat hakemaan töitä tai aloitat yrittäjyyden.

Idiootin erottaa järkevästä siten, että idiootti toimii silleen, että joku ihminen voi vaikka hänen silmiensä edessä vaikka heiluttaa kikkeliään sanoen samalla, että "en heiluta kikkeliä" ja sitten idiootti uskoo siihen vaikka ristiriita kikkelinheiluttelijan sanomisissa on suoraan idiootin silmien edessä. "Kyllä työtoimisto auttaa työllistymisessä, jatkan tässä palvelussa olemista", niin ja saitko sinä töitä? Et. Joten miksi et lopeta työkkärin asiakkaana olemista ja itse hae niitä töitä? Järkevä ihminen ymmärtää, että jos joku taho tekee institutionaalista sumutusta väittäen, että "kyllä tämä auttaa, kyllä tämä tepsii" eikä se kirjaimellisesti ole muuttanut sinun elämääsi suuntaan saati toiseen, niin hän tekee omat johtopäätöksensä empiirisestä havainnostaan ja vetäytyy pois näiden käsienheilutteilijoiden luota, koska he eivät joka tapauksessa tule auttamaan. Jos kukaan muu ei auta, niin sitten sinun on autettava itseäsi. Ai et jaksa? No sit se on voi voi. Arvaa jaksaisko muutkaan elää tätä paskaa elämää? Eivät. Mutta silti on pakko selviytyä.

Jos Aarre olisi koskaan itse mennyt kirjaston koneelle katsomaan Duunitorista työpaikkailmoituksia, niin hänen olisi pitänyt nämä vuosikymmenet tietää, että mitä pitäisi tehdä, mutta hän aktiivisesti jätti tekemättä. Nimittäin, kukaan ei halua ottaa töihin ihmistä, joka on vain pelkän peruskoulun varassa ja haisee viinalle. No eipä vittu ihmekkään että töitä ei näytä irtoavan.

Minua myös vituttaa kihisten tämä ironia, mikä liittyy siihen, että nämä tapasivat kirjastossa. Missäköhän Aarre olisi tällä hetkellä, jos hän olisi nämä 30 vuotta lukenut Kouvolan pääkirjastossa joka päivä kirjoja? Hän olisi raitistunut ajat sitten, kouluttautunut ja suurella todennäköisyydellä, ryhtynyt yrittäjäksi. Hän ei olisi tässä tilanteessa.

Muistan joskus sen, kun tapasin erään spurgun jonka kanssa me juteltiin ja näin. Sanoin hänelle että joo, käyn joka päivä kirjastossa. "Kirjastossa???? Mitä sinä siellä teet????" niin no, jos säkin kävisit kirjastossa, sinun ei enää ikinä tekisi mieli viinaa. Saisit edes jotain merkitystä ja mielekkyyttä elämääsi, kun olisit sivistyneempi ja sen myötä, tietäisit paremmasta. Tietäisit mahdollisuuksista, tietäisit siitä että mitä kannattaa tehdä, ja löytäisit viisauden joka toisi itsenäisyyden ja mielenrauhan. Et olisi enää nautintojesi orja, vaan oman elämäsi herra.

If you're going to be marginalized, remember, social workers are useless and make your situation even worse if you listen their advice

The funniest thing with people who are middle class and never been unemployed or had mental health problems in their youth, is the fact that when they say that you should get help, I am like, have you ever actually gone for help?

me and mfs like me: "Hi, I'm part-time unemployed, I want a job that pays well, I don't get any benefits and my parents don't have money to support me"

the whole fucking Finnish healthcare, social welfare and everything: "Well, have you thought about rehabilitative work, ahem, modern slavery. ¨ So look, when you do this slave labor of ours long enough, someone will hire you."

me and mfs like me: "No, I don't work for free because I am not a slave. Rehabilitative? I don't have any illnesses, no mental health issues, nothing, so why the fuck are you treating me like I'm sick?"

How this world works? - Guide to Social Stratification

Many stupid people will gaslight you and claim this isn't true but remember, they are coping so hard because it's true and you'll see it eventually in this life when you experience upward social mobility.

This world works in the way that we experience social stratification, which means practically, that this society have social hierarchs which are enforced by having different prices to rent, services and places in order to keep stupid poor people out of the area of smart and rich people. This doesn't only apply to stupid poor, but stupid rich as well (OF models, content creators who make shitty slop that doesn't bring anything sensible to this world, so on). Smart rich don't want stupid people to live in same area with stupid people.

So the basic mechanism is that when successful company wants to hire smart people, those future employees must live in the same area, so those employees don't have to take expensive and time consuming business trips to their workplace. Okay, so there are locals who already pay rent and wont go away so they would free those rental apartments to those smart people, what landlords will do? They will make rent more expensive. That will drive the locals away and let the smart ones take those rents, because locals can't afford to live there anymore but smart ones can. It's optimization of limited resources. Dumb poor people don't deserve to live in the area, where they don't have the use for successful companies and smart people nonetheless.

There is also other reasons why they do it.

Those dumb poor people who cant afford rent, they are the people who that upper class, successful academics and upper middle class people who will keep their positions, wanted out of their areas nonetheless. Why? It's because, they commit crime, they are drunkards, they are narcos, they are psychotic.

Even some academic middle class people are driven out of those areas, because yeah, many successful and high-ranking universities are fed up with critical theory postmodernists who think that we have 8 billion different genders so they deserve to be driven out of academia by making it economically harder to keep going in academia. They are people who never deserved to get into university in the first place. They want to protect the truth and this is the way how they use that "sword of truth" in grifters.

Usually also, when universities realize that people who passed the exam and graduated are still extremely stupid, they make exams harder and harder until the students have any ounce of logical thinking skills and any ounce of awareness of epistemological theory.



WHY I COULD NEVER BE A MATH TEACHER



Explaining why we study math is exactly the reason why philosophy isn't taught in lower secondary schools, vocational schools and universities of applied sciences and is only taught in upper secondary schools and universities.

Student body in said schools that doesn't teach philosophy, are nonetheless so fucking stupid that can you really expect them to think anything philosophically. If they would actually teach these kids and dumb adults philosophy, they would unironically ask that why we need philosophy, there is no point to it. Umm, so do you think that being dumb is good? Is it good that you are so dumb that you don't even want to THINK?

Math is exactly same, but the difference is, that you actually need to learn basics in order to function in this society. Loans, mortgages, running small business, using money sensibly, so on. But most of these motherfuckers who asks all the time even in lower secondary school "why we learn this" are in high probability future junkies who don't do anything sensible or working class or lower middle class people who never invest to anything and then wonder why they are fucking poor.

Upper secondary school level advanced math is purely for solving problems, applying math and thinking out of the box which means that you have tools for creating new math. Difference between pure mathematics and applied mathematics is same as difference between theoretical philosophy and practical philosophy. What is the point of mathematics is like asking, what is the point of solving problems.

People are so dumb nowadays that they literally ask what is point of thinking and what is point of solving problems. And this is why dumb people ain't philosophers and mathematicians.

the ultimate reason why you should avoid uneducated people if you want life without emotional abuse and bullshit




the fundamental reason why low-educated low-socioeconomic class people are usually emotionally abusive, irresponsible and liars, is because the reason why they have to do that in the first place, is because they aren't good at anything and instead of taking responsibility of becoming a better person with any skills, they don't want to make that work but pretending to be better than they really are.

narcissists can be found in every social class, but they are most common in the lower social classes for this very reason. there are fewer narcissists in the upper social classes because their own level of education gives them the perspective to understand that one should not comment on matters of a scientific field about which they know nothing (dunning-kruger effect, the less a person knows, the more they think they know because if they did, they would understand that things are complicated) and on top of that, the pride associated with the upper social classes is completely healthy because it is an objectively verifiable fact that they are better at something than the average person. they are therefore concretely better people, therefore the habitus of the upper social classes is not collectivist narcissism but the fact that they are better than others.

the lower classes of society are no good at anything and in order to be "relevant" in any way, they pretend to know things even though they know nothing. in the upper classes of society, these people have no power because they as educated people know that these low-class narcissists are lying at their faces. people in the lower social classes are less educated, so they don't recognize that this loser narcissist is just lying and controlling them. this then leads to the fact that when, for example, a person makes social mobility by having proper education and seeking help from therapy, these people lose their power because the person who made social upward mobility and had proper therapy realizes that they are nothing more than pathetic losers who control other people because they have no control over their own lives, because they have been managing their life affairs stupidly. this then explains why narcissistic people from the lower social classes are also anti-intellectuals. they want to gaslight you into thinking that statistics and researched knowledge is a lie and their bullshit is the truth. this is because lies lose their power when struck by the sword of truth through researched knowledge. this also applies when you go to therapy. the most ironic narcissistic gaslighting ragebait i've encountered was "hey why would i trust you when you're crazy because you went to therapy, you're crazy, i'm not" so ok i went to therapy because of people like you and i learned from that that people like you shouldn't be in my life. all therapists think you're crazy, i recommend you go to therapy, usually victims go to therapy but their abusers don't, right?

usually, enablers are the people who will stay in a shitty social position forever as well as narcissists. no upper class person trusts anyone who is like "yeah he hit me repeatedly but he's still a good guy and yes he's still emotionally abusive but he's still a sweetheart on the inside". this is because people in the upper social classes know that if an enabler comes to protect people with narcissistic tendencies in the upper social classes, in the worst case scenario it will destroy their careers. all it takes is one narcissistic rage baiting moment, reaction and victim playing, also known as darvo ("deny, attack, reverse victim and offender") and reactive abuse. for example, a narcissist might say, "it's a good thing your child was killed," and you start yelling at that person, and then the narcissist films your reaction on camera and says without any context, "look how she's abusing me, she's the crazy one." enablers should be treated with the same stigma as psychological abusers because they enable this behavior. if they weren't in these shitty relationships with loser narcissists, the narcissist would lose all their power. don't waste your time on them, enablers won't seek help in the same way that narcissists don't, and trying to turn their heads is dangerous because they will tell the narcissist everything you tell them, and they will react with revenge.

in addition to the fact that no one trusts enablers, what also stands in the way of success is that enablers usually don't understand that in order to be successful in your life, you can't have everything with you, in this case, that energy-sucking narcissist. they will not succeed because success always requires prioritizing energy, and the stupidest thing to spend your energy on instead of your own success is pleasing a narcissist and being under the orders of a narcissist. this is also not about wasting energy, but about the concrete reason why you should use stonewalling (no contact) with narcissists: they are concretely trying to prevent you from developing yourself, being better than them, and finally reaching the level of consciousness where you understand that the narcissist is just a loser who has no real power over you, and you give him power just as much as you please him, listen to him and involved with him. no contact means no power because they live only through narcissistic supply, unrequited validation.

yeah, even if someone is an enabler, consider it as big a red flag as narcissism. don't give them social media, don't give them any information about yourself.

the way i would recommend coping with narcissists and their enablers without having to dwell on your thoughts of revenge is to think of them as paper tigers. paper tiger is a concept from mao zedong that means something that looks scary, big and strong, but it's just paper, that paper can be set on fire or crumpled. the only reason anyone would ever be narcissistic is because they are stupid, weak, and untalented losers who try to "prove" by lying and not with actual skills or qualifications to others that they are so great even though objectively they are not. they're the same fucking people who call really good players in video games hackers because they can't deal with the fact that they're crap at playing and if they wanted to be better, then they should play more and be better. it's exactly this thing, but in all aspects of life. they usually don't have real power, that "power" is just a fabrication that you yourself know is just a false coulisse. enablers, on the other hand, are just people with a lower level of thinking, they aren't called flying monkeys for nothing. why would you be angry at a monkey? it's just a monkey.

if, on the other hand, this person actually has power (which is rare but still possible), then first of all, the place where her influence is located will collapse into its own impossibility and unsustainability because nothing in that influence is based on skill or science, it's just personality cult-like circlejerking based on unethical form of egoism. you just have to wait that it will collapse eventually. don't stay and watch for the collapse, just get on with your life and let that tower collapse in the background, do your own thing. secondly, every single narcissist will lose their power as they get older for many reasons. younger people have less life experiences, so they don't know yet that they deserve better treatment and owe nothing to anyone. older people other hand usually know their worth. younger people also have more energy to deal with bullshit, older people don't and they eventually understand that wasting energy to energy sucking narcissist isn't sensible. when narcissist retires, they won't have as much money in the account, so they cannot engage in economic violence. they also lose their power over shallow people too, because they lose superficial charm because nobody sees old man attractive. they generally lose pretty privilege because when they get older and become ugly, all that's left is their childish worldview. in the case of attractive people, childish and shitty views are allowed because appearance can be monetized, but when there is no attractive appearance, they are no longer of any use at all. this is why narcissists lose their power and become laughing stocks as they get older.

People complaining about being chronically online are not class conscious

I love the fact how every person who has ever complained about my own usage of Internet, is the person, who is middle-class, assumes that everyone is middle-class and don't have brain.

I remember when Ella Viinikainen said that I should touch grass. Okay, you don't work, your parents pay everything and your parents can afford to buy tickets to Japan. Like, I don't think that Kela pays for over 1000€ tickets to Japan. And okay, who is chronically online? Aren't you chronically online, when you literally have like, 20k posts in x.com? She got literally everything from parents, from anime figurines to Steam games and all the fucking overpriced overconsumerist shit. And this mf has audacity to laugh "haha you're chronically online" like bitch shut the fuck up. Her flying monkey friends were exactly same, spoiled midwits without an ounce of a thought why it might be the case that I don't really go outside LMAO.

Same thing with people who have some kind of fucking fixation to see you in real life. Sorry, but seeing your face in real life isn't worth paying like 40-80€. With that same money, you can pay months Internet bill which is same thing as talking with you all day every day on the Internet for a month. Then these people usually don't have the consciousness about the fact that okay, now we meet, I paid 40-80€ to see you as an unemployed broke loser, do we now do anything sensible? Usually, no. You think inside your head that okay now I get it how Aileen Wuornos in the movie "Monster" must felt. I paid myself to bankrupty for nothing, nice.

Middle class and rich people should just stop being friends with poor people. I don't fucking care how much we have common in the sense of cultural capital, I am fucking broke and you all rich wont pay a shit anyways so go fuck yourself. Then these people get pissed when they put money in me. WELL YOU WANT TO MEET LIVE, NOT ME. IT'S NOT MY PROBLEM, IT'S YOURS. "Well, it is, because you chose to be a poor person", NOT EVERYBODY CAN BE RICH. IN ORDER TO YOU TO BE WEALTHY, YOU NEED POOR PEOPLE.

Yeah, I can't barely afford to have local seasonal bus ticket. I remember when I had Kirsi Palve didn't answer to my questions in WhatsApp, she said "yeah come to church" and I am like, why? Well, apparently to talk over all the time. Thanks, I really wanted buy tickets for 7 euros to get to talked over after you didn't answer my questions in WhatsApp.

"Yeah say it to my face, not in online"

Some people want to meet in real life in order to be intimidating, but I don't understand how they don't understand that okay. I say and think exactly same way as I do in online, don't you understand? As a matter of fact, YOU put yourself to the risk because okay, now when we are physically here, I can fucking hit you if you want to get intimidating to me.

I hate parents who dont want know their child

I read about the case of Alina Burns who was sentenced to a minimum of 15 years and six months in prison last month for attempting to murder Kurdish barber Mohammed Mahmoodi by beheading him by axe.

Her father said he was apparently "furious" police didn't tell him about his daughter being radicalised. Like, what the fuck? Is it police's responsibility to know your child and raise your child?

I don't even understand why on earth these people even become parents.

Coat of Arms of Serafikettu



Job advertisement lingo

interraction skills = no autistic / neuroatypicals
be "responsible" = no training or induction
you internalize quickly = 50/50 chance is that either that workplace is full of extremely stupid people who wont internalize even the simpliest commands, or it is gaslighting practiced by the employer, which pushes the responsibility for the inadequate training onto the employee themselves so that they do not have to invest in training

Russian TV Has Gone Insane




I will never understand conservative western societies in the sense of like, what do you even fear about islamization then if you can't even cope with normal healthy sexuality?


POV - Håll om mig sjungen av kines


source

this tiktok summarizes the fact how much i love douyin remixes.

listen to the original song and then you know how much douyinfying the song makes it much better.

Ayesha Erotica - Lil' Bitch





video edit by skinnie stan

Coked up with my bitches, got the burner in the duffel bag
Lookin' for a victim, on this .45 I’ll make you gag
Got my boyfriend locked up in the trunk 'cause he can't eat pussy
Sobbin’ for his life, Lil' Bitch, you should never push me
I let my girls piss up in his mouth then I sell him out
Let some freaks rape him on my couch, are you sorry now?
I'm the devil's fucking mistress, really livin' out the underground
Ain't no fucking kisses when I see you, bitch, it's goin' down

I’m a motherfucking killer (Killer, killer)
I’m a motherfucking killer (Killer, killer)
I'm a motherfucking killer (Killer)

läksytys juopolle




siis se et tällä spurgulla oli vielä munaa kysyä lakonisesti että onko se totta että olen joutunut kokemaan alaikäisenä insestiä, kertoo ihan tarpeeksi siitä, että näillä spurguilla ei yleisesti ottaen siis ole mitään vitun aitoa traumataustaa taustalla, vaan he ovat pumpulissa kasvaneita heikkolahjaisia pieniaivoisia vittupääapinoita kävelevää biojätettä, jotka eivät ole ikinä kantaneet vastuuta elämästään ja kantavat sen hedelmää. kyllähän sen ulossaannista voi päätellä, että milloin joku on juoppo tai narkkari vastuuttomuudesta ja heikkolahjaisuudesta, ja milloin joku on juoppo tai narkkari traumataustasta.

koska siis, mä olen monta kertaa kysynyt näiltä juopoilta ja narkkareilta ihan suoraan, että mitä muka teidän elämässänne on tapahtunut joka on ollut niin hirveää, että te juotte ja narkkaatte vuosikymmenestä toiseen. vastaukset ovat tyylii "noku mua kiusattii koulussa, mun vanhemmat hakkas mua, koen oloni vaan tyhjäksi" ja vittu sillee, aijaa, mäki olen kokenut kaikkea tuota ja vielä vitusti pahempaakin enkä mä silti ole alentunut juomaan tai narkkaamaan. ja sillee, mielestäni se on niin absurdia, että joku vitun tiiäks, keski-ikäinen juoppo tai narkki inisee edelleen jostain mitä on tapahtunut peruskoulussa. vittu soikoon, minä en vittu enää edes muista opettajieni ja luokkalaisteni nimiä, koska heidän kuulumisensa kiinnostaa mua yhtä paljon kuin kilo paskaa. sun opettajat ovat jo kuolleita, sun luokkatoverit ovat suurella todennäköisyydellä unohtaneet sun olemassaolosi parikymppisissä. mitä vittua nyt oikeasti. te olitte silloin 16-vuotiaita, nyt sä olet 50-vuotias. pelkästään se et joku inisee 20- tai 30-vuotiaina koulukiusaajistaan, ovat ihan käsittämättömiä. eikö elämässänne ole mitään sisältöä?

jotain vitun josef fritzl / peter scully tason paskaa missä heiän isänsä raiskaa tai muuta oikeasti saatanan hirveää sairasta paskaa mitä ihmiset ovat joutuneet kokemaan, on lukuisten juoppojen ja narkkien tarinoiden vähemmistöä. sanottaisko, yksi tuhannesta. tätä tukee myös tilastot. siis suomessa on arvioitu, että tukinaisiin soittavista noin joka 10. raiskaus on insestiraiskaus. vuosittain noin 15 000 naista tulee raiskatuksi, arviolta, tähän lasketaan siis nekin jotka eivät tule poliisin tietoon. suomessa on 200 000-400 000 päihderiippuvaista. kyllä, se on yksi tuhannesta, oikeastaan melkeinpä pikemminkin yksi kahdesta tuhannesta, jos mennään päihderiippuvaisten määrässä yläkanttiin. näillä vitun spurguilla ja narkkareilla ei ole aidosti vittu mitään traumoja. seksuaalitrauman laskisisin melko tuhoisaksi ihan kenen tahansa psyykkeelle. suomessa on arviolta vain noin 70 000 sotapakolaista. etpä sä kuule ukrainalaisia tai muslimeja ölisemässä kännissä missään noin muutenkaan. ne on aina näitä pumpulissa kasvatettuja valkoroskasuomalaisia.

sitten tuollaiset sönkötykset, että kouluympäristö sitä, vanhemmat tätä, nuoruus tota, niin ne tuntuvat pikemminkin vittu vaan tekosyiltä ja valheilta sille todelliselle syylle, että miksi he ovat oikeasti päätyneet siihen asemaan missä ovatkin. syy on siinä, ettei kertakaikkiaan haluta kantaa vastuuta elämästään. se on niin kivaa ryypätä päivät pitkät veronmaksajien piikkiin ja ahdistella kaupungilla ihmisiä jotka vittu haluaa olla vain rauhassa. te olette se syy, miksi ihmiset kulkevat autolla ja parkkeeraa autonsa mahdollisimman lähelle määränpäätä. te olette se syy, miksi ihmiset pelkäävät kuollakseen mennä ilman puhelimen akkuvirtaa pois kotoa.

keskivertojuoppo on todellisuudessa sellainen, että ne oli nuoruudessa kaikella ylpeydellä alisuoriutuneet koulusta, bilettäneet joka päivä teineinä, eläneet rappiollista elämää, vanhempia ei kiinnostanut pistää rajoja, eikä kiinnostanut vuosikymmeniin hakea töitä tai opiskella pitkälle. sit jossain kohtaa oho, kas kummaa, eipä työnantajat haluakkaan palkata ihmistä, jolla ei ole cv:ssä mitään ja haistaan viinalta. päätä ei haluta vaivata kirjoilla ja akateemisella uralla, jossa uran sijaan oma sivistys merkkaa.

sitten kun ihmiset aikuistuvat eikä enää se teinikänniperseily olekkaan enää niin hohdokasta, niin pitää keksiä joku traaginen tekosyy et miksi ei kasveta aikuisiksi. niinku anteeksi mutta, vaikka sulla olisi oikeaa traumataustaa (sota, seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen, insesti, kidutus, ynnä muu), niin vastuullasi on saatana käsitellä sitä jollain järkevämmällä tavalla, kuin juomisella.

sitten nämä vaeltavan juutalaisen tavoin kinuaa rahaa ja jos et anna, niin ne haistattaa paskat, sumuttaa että oletpas sinä epäkristillinen kun et anna poloselle roposta tai yrittää ryöstää sinut. teillä on ollut koko vitun elämä ollut aikaa pistää elämänne kuntoon. kuinka tyhmä jonkun pitää olla että vuosikymmenestä toiseen toitotetaan itselleen, että syy on kaikissa muissa paitsi itsessä?

aloitin nauhoituksen sen jälkeen kun tää juoppo sanoi, että tuuppas tähän vierelleni istumaan. katsoin häntä pitkään halveksuvasti, ja menin toiseen pysäkkiin istumaan ja laitoin nauhurin päälle. ennakointini ei petä, nää vitun spurgut eivät jätä rauhaan vaikka sä saatana selvästi näyttäisit ilmeelläsi että et halua tai sanoisit eitä.

muutenkin toi vitun että "en ollut kysymässä rahaa enkä rakkautta" no te olette usein kysymässä rahaa ja rakkautta, niin se että mä en olekkaan joku tyhjäpää ämmä joka hyysää juoppoja, niin sepäs sitten sai korjaussarjan käyntiin että "ehei en mä tässä rahaa kysele". joko sä olet vitun retardi joka ei osaa lukea bussipysäkillä olevia bussiaikatauluja, käyttää kännykkää tai valehtelet.

I don't like orthodox and catholic who hate protestants because they are hypocrites

The only reason I dislike protestants is the fact that usually they are extremely uneducated when it comes to knowledge of church history and therefore, they say that we are heretics just because we follow teachings that are older than protestantism itself.

Veneration of Saints, like okay. You hate Saints so much that you still like Santa Claus which is based on Saint Nicholas of Myra, Finnish Swedes and Swedish people venerate Saint Lucia, one of Lutheran church in Finland is named after my patron Saint - Saint Catherine of Alexandria, that's why that place is named as Kaarina, and don't you know that Angels, Apostles, and other people from the Bible are counted as Saints? "We just should focus on Jesus!", so why do you venerate angels then?

Unceasing prayer. Protestants always love to complain about Orthodox Komboskinis and Catholic Rosaries. Even though both are older traditions than their churches. You can find two conflicting bible verses about this tradition.

Matthew 6:7 "And when you pray, do not use vain repetitions as the heathen do. For they think that they will be heardfor their many words."

1 Thessalonians 5:17 "pray without ceasing"

Protestants: "Yeah but see? Jesus said that we shouldn't pray in repetitions as the heathen do, but you believe in Paul."

Mark 14:39: "Again He went away and prayed, and spoke the same words."

Jesus said prayer several times, so we can come into the conclusion that it's not always forbidden to pray same words over and over again.

However, even though I think that protestants don't know church history that much, I still think that nonetheless, they still are respectable christians who on average, obey God much better than rest of us. Yes, you heard right. I think that even though they are modern in their worship and therefore, they are rootless, still, they obey God better.

I have heard it many times from Apostolic Christians (Orthodox and Catholic) "Yeah like, if Islam is a such great religion, then why their countries are the worst places to live?" and I am like, yeah you are right but still, this exact same argument can be applied to us.

Think about Orthodox-majority countries. Russia, Ukraine, Romania, Greece, Belarus, Serbia, Bulgaria, Moldova, Georgia, North Macedonia, Cyprus and Montenegro. If we count Oriental Orthodoxy, then Armenia, Ethiopia and Eritrea. Now, be honest. Is any of these countries where you want to live? No. They are poor countries with a lot of social problems and corruption. Everyone wants to move out. The best Orthodox country is Greece, yet I never hear in Finland that any of Greco-Finn want to move back to Greece even though they visit there regularly.

It's so ironic when like okay. Usually even some Finnish Orthodox say that protestants are the worst and don't take anything seriously, yet they get butthurt when Orthodox who come from Orthodox-majority countries, don't have that Finnish attitude where you must strictly follow rules even though it wouldn't always make any sense. "No, you don't leave that toy on the table, no you don't litter anything, no you don't twist my words". It's not Finnishness or Karelianess, it's cultural Lutherianism that we all have even if you have never born as Lutheran.

Here is the ironic thing. I've heard that classic "so you Muslims hate Christians but still you want live in Christian-majority countries". Okay, this can still be applied to you. So you hate protestants but apparently, living in Protestant-majority areas like Nordic countries, North America and United Kingdom is pleasant. Why you moved here if protestants are awful? Or even the better question, why you Finnish Orthodox don't move to Greece or Russia, they are the most Orthodox Christian places on Earth. You don't like the values that these countries have, yet you want to enjoy their fruits of their values and labour.





Funny thing about therapy speak Finns who want keep therapy culture alive in Finland

Therapy doesn't work because it's basically just kinder version of richplaining but instead, they don't even tell you from perspective of class consciousness what you should really do, if you want that shitty mental state gone. They have zero sociological literacy.

What is root of all of your suffering? Bad socioeconomical background. This applies to everyone, who isn't upper middle class. They are only socioeconomical group that can actually life fullfilling life. Doctors, lawyers, academic professors.

Every single mental health problem stems from bad socioeconomical background. It normal, that you are depressed, if you are born into poor family. And if you want end that curse, you shouldn't listen to motherfuckers who are uneducated and/or broke. You should always listen to people whom position you want to be.

"No! Therapists are mental health professionals! They know what they are doing!", if they know what they are doing, then tell me, why Finland has one of highest suicide rates?

I remember reading some Finnish woman's rambling about how "hobbies aren't therapy" and she said that she has been in therapy for over decade. My sister in Christ, at that point when I was over a decade in therapy from ages 11-21 ish, I was completely affirmed about the fact that therapy is bullshit that doesn't work because it doesn't address the most simple thing ever which is your bad socioeconomical background. No other medical field isn't as unefficent, do you ever hear that someone broke bones and healing it has taken over a decade and still, it isn't completely healed.

It's purposeful. Being therapist is one of easiest way of making money. You listen to someone complaining about their shitty life while doing nothing that they should do and they know what they should do, but they don't want to. Imagine doing that with 80-200€ hourly pay, your payrate is much better than a lawyer's payrate. Lawyer has to do a lot of paperwork, but psychologist does nothing else than listens, nods and tells you what you want hear so you'll come back and ensure that they will get money in the future. Zero personal development.

What is the real and honest thing you should hear but psychologist won't tell you because she wants that you are developmentally stunted for rest of your life so you give her money? You know what you should do: study, get good grades, use your time wisely and get a job. Those are the stable pillars of sustainable lifestyle which will ensure, that you'll never be mentally ill anymore.

Suomen kielen kaunis ja puhutteleva seksikieli



Yllätyin kuitenkin ihan vilpittömästi siitä, että miten Suomessa ei ole mitään aitoja glory hole paikkoja. Heteropuuhiin. Keltaisessa ruusussa on niitä, mutta niitä ei kuullemma käytä kukaan, vaan samoissa huoneissa pyöriskelee pariskuntia jotka vaan katsoo elokuvasalilla pornoa.


lesbian cunnilingus





God, I don't like this picture



I cant explain how this picture doesn't resonate with me at all and I don't find it aesthetically pleasing, but instead, makes me nauseous. It looks like a skin disease, like imagine having some kind of bruise like skin disease that looks like that and it would eat your skin while it hurts like a bruise or deep acne.

Schadenfreude

May all people who have ever fucked me over, live insufferable lives.

If you know I hate you, remember, I will get every ounce of satisfaction of your misfortune and suffering.



I love the fact how most of Finns don't understand that we are already living like in United states of America

Finnish people don't understand the fact that if you will get unemployed, you're basically fucked if you don't have savings. Okay so, do you want any benefits? You wont get any benefits. So okay, if I don't get benefits, do I get something from, I don't know, from social workers or diacons from Evagelical Lutheran church? Well, maybe like, 100€ gift card for food but that's all. Nothing else? Not even electrical bill payment from Kela or? Nothing. Have fun with 100€ gift card you don't even get monthly. Yeah and don't forget going to bread line with umm, drunkards and junkies, that's the greatest humiliation ritual ever, you're basically same people with genuinelly irresponsible drug addicts? How does it feel?

Thanks to Orpo's goverment.

My critique of liberalism mirrored in the fact that China has less crime

I've thought about how usually main argument of liberalism is the trust that people do rational choices. Humans are good and do rational choices, so we don't need to interfere with people's privacy.

No, I think that we should interfere with people's privacy, we should have Chinese-level surveillance machinery in Western countries, where people's movements are monitored using artificial intelligence from surveillance cameras, VPN connections and the use of the Tor browser are banned, internet traffic is monitored, and I would take it even further, meaning microphones and surveillance cameras in workplaces and government surveillance cameras in homes that alert the police if crimes occur there.

There would be metadata about every person in the state apparatus, which could then be used for free in state places and companies, but even private people would be asked for a large sum.

You would get a datapack after buying it and it would have AI tool that will make navigation of information easier. You can ask the AI ​​what this person is like. "Does he make noise in rented apartments? Does he play loud music? Does he pay his rent on time? What do he think about issue x? How much alcohol does he drink? Does he have friends, and if so, who do he talk to the most?"

That would be a new social contract. If you don't agree to these terms of service, you are not part of this society. You should be deported from this country. The use of all kinds of masks and other technologies that disrupt mass surveillance would be prohibited under penalty of death. The death penalty instead of deportation is precisely because those people have the capacity to do a lot of damage to internal security from a foreign country.

I am just sick of the world where people who are dishonest and criminal, can keep their privacy. No, our right is to know, who the fuck are you and why you are here. Are you a person we can trust or a person who will do all the kinds of horrible things to other people.

We should bring back physical punishment by teachers

Sometimes it feels like some people are so damn stupid that I think I know what the reason for their stupidity is. Their stupidity is because no teacher has really beaten them with a map stick enough. So if the boomers were the first generation that wasn't beaten with a map stick, that's what it feels like sometimes. And it wouldn't just end up in elementary school, it would also be practiced in university if someone is so damned stupid that they don't know the basics of their field even after getting in.

It should be legal to beat and torture the stupidity out of a person. The teacher can do whatever they want and if the student resists or retaliates, the student will be expelled from school.

It also strengthens the scientific process, because of course it also gives rise to intergenerational bitterness that is repaid by beating up stupid people.

I have decided to become person with "eating disorder"

I am so fucking done with being a fat bitch. I hate looking at myself in mirror. I hate the fact how subhuman midwits always fucking complain how fucking fat I am. Is that everything you got out of me? No wonder I am fucking unemployed when apparently your average HR bitch is discriminating me just because I am fucking fat. When I wake up and see my body, I just want cut every piece of fat that my body has. My face is deformed. I am fugly piece of shit.

Not only that but let's fucking face it. Eating is expensive. You literally don't need food. You can just buy a bag of rye bread for 2 euros and eat bread and drink water for like two weeks. That's all, your cost of eating will be like 4 euros. Who the fuck cares about nutrients, you are alive, isn't it the most important thing ever? Who the fuck cares about dying anyways, this motherfucking life is insufferable anyways. I never fucking asked to born to this motherfucking world.



Morbidly obese - 99 kg

Severe overweight - 98-86 kg

Significant overweight - 85-74 kg

Mild overweight - 73-62 kg

Normal weight - 61-47 kg

Mild underweight - 46-45 kg

Significant underweight - 44-37 kg

Morbidly underweight - 36 kg





























Stupidity of my "father"

My father is the stupidest working class motherfucker I've ever met.

He is so schizo that he said that my social studies teacher is a fucking leftist marxist piece of shit even though my teacher is long-term member of Kokoomus which is neoliberal party of Finland.

He said that somalis get 6000€ per month from Kela. They have two TV antennas, they live in detached house and it's only the one person who doesn't have children. He claimed that his white trash loser drunkard friend who barely can even pay their rent let alone have a local bus seasonal ticket, "went" to Somalia and personally saw with own eyes how somalis don't want to work and they even break their shovels so they wont work. And these fucking stupid people think that we really fucking believe in them.

I want people get to know me only parasocially, because I don't have much time



i wanted to create my diary because i'm tired of getting to know people better. my rule is that i don't start conversations with anyone until they have read through my diary. after that, they can draw conclusions about me and with that, think about whether they want to continue the relationship.

it's a win-win. if you hate me, then with high probability, i hate you too. we both can move on.

starting relationships is always fucking stressful. i can't stand the traditional way of getting to know people better in the sense that it's always gradual self-disclosure at the risk of the other person being on a completely different wavelength or, in the worst case, reacting to your world view even so badly that they want to persecute you. in the traditional way, persecuting is easier, because anything you've told that stranger, who later turns out to be completely insane, can be used against you. if they know your number, your address, your real name, everything, then you're screwed.

usually because of this, it has traditionally been explained that this is why you shouldn't overshare anything to a stranger. but to be honest, i can't bear to incubate a relationship for several years to know if that person is really worth my trust and time. i want an answer now and right away and off my agenda.

how do i get an answer? i don't tell anything about myself other than this diary. that person can think for themself whether i am a person worth getting to know or absolutely horrible. take it or leave it. i am not going to change. i am this way and always will be. if they have an unpredictable reaction to my personality, views and interests, then all i have to do is block them and ignore them irl. that's all. i can move on.

in addition to preventing potential crazy people sabotaging my life just because we have different views and interests, i made this diary to my save time from people who really don't deserve my time.

which saves time? that you always tell like ten different people the same thing and for high chance they aren't even interested in your lengthy bullshit, or that i make a long post about the same thing on my diary and people who are interested could voluntarily read the entry themselves? you want to know my taste in music? you want to read the studies i've read or other things i've looked at? i don't have to see any effort, but the person can parasocially get to know me and my bubble voluntarily. i don't need to shove my own stuff or views down their throat. i don't have to explain myself. even if they can't be fucking interested and don't read my site at all, at least i won't waste my precious time on someone who doesn't deserve my time.

i find people who don't have social media suspicious. or if there is social media, there is so little content or it is so superficial that you can't get anything out of it. on the other hand, i don't care because the only information i need is whether a person thinks i'm worth getting to know based on this diary.

in short, i can't stand spending my time speculating if someone is interested in me or worthy of my time. it's waste of my time. life is far too short. i value my time. i want to get to know people who see the effort of reading through my diary. i can hear it in your talk if you haven't gotten to know me parasocially. if i hear that, then i don't consider you a very high priority person. if you can't make effort for me, why i should make effort for you? if you don't give fuck about me, why i should give fuck about you? sounds like a fair trade.

Anti-aging serum is waste of money

It's comical when people are paying hundreds of euros for anti-aging serums and they exactly as their age and not any younger.

Liikevoitto ja tuottavuus eivät ole sama asia



Jos pitäisi kertoa liikevoiton ja tuottavuuden ero, niin sen voisi opettaa näyttämällä tän wojak meme kuvan. :---D

Minua joskus vituttaa siis se, että ihmiset eivät tunnista yleensä sitä aitoa syytä sille, että mistä taloustaantumat alkavat.

Taloustaantumat alkavat aina siitä, että sysätään vitusti rahaa sellaisille ihmisille ja tahoille, jotka eivät tosiasiallisesti tuota mitään. Enkä meinaa sitä, etteikö sitä palvelua tai tuotetta ostettaisi ja se ei tuottaisi liikevoittoa, vaan sitä että se ei ihan oikeasti tuota mitään tärkeitä asioita tähän maailmaan.

Otetaan esimerkkinä se, että ihmisellä olisi vaikka miljoona euroa. Jos haluat, että tämä maailma tosiasiallisesti muuttuisi parempaan suuntaan, kumpaan laittaisit rahaa? A) Onlyfans-huorien nakukuviin vai B) syöpätutkimukseen. No vastaus on selvä, syöpätutkimukseen. Suurin osa laittaisi kuitenkin niihin aivan turhaan viihdehömppäpaskaan kaikki rahansa ja sit ihmetellään että kas kummaa, miksiköhän resurssien haaskaaminen jonninjoutavaan niin kuluttaja- että finanssi- että valtiotasolla johtaa regressioon, miksi se johtaa kuplan puhkeamiseen.

Näinhän se menee. 90-luvun lama tuli siitä, että kukaan ei tosiasiallisesti ollut tuottava vaan velkaannuttiin helvetisti pitääkseeen yllä statusta ja elettiin keskellä kasinotaloutta. 2008 finanssikriisi tuli myöskin siitä että kukaan ei ollut tuottava, vaan Yhdysvalloissa ihmiset velkaantuivat ja rohmusivat asuntoja itselleen vaikka heillä ei ollut tosiasiallisesti varaa ostaa asuntoja. Nykyinen lama taas johtuu siitä, että on liian monta sukupolvea päästetty suomalaiset liian helpolla mitä tulee koulutukseen, ja nyt meillä on lasku-, luku- ja kirjoitustaidottomia suomalaisia samalla kun muualla maailmassa on jo siirrytty jälkiteolliseen aikakauteen.

Gabumon crucified



Ivan Puopolon lähtökohdat



Ivan Puopolo on siitä ollut itselleni ihan järjettömän ihana medianäkyvyyttä ansaitseva henkilö, että olen kyllästynyt siihen narratiiviin, että jos olet syntynyt huonoon perheeseen, niin sitten sinun pitäisi jäädä tuleen makaamaan omien lähtökohtien vangiksi.

Minä en olisi ikinä päässyt akateemiseen maailmaan, jos olisin ikinä katsonut taakseni.

23 applications 11 interviews 0 responses



Source Link

this picture summarizes the reason why i really want to think about self-employment.

it's so wild when even the most retarded people on earth get a fucking job yet i have to prove these hr bitches everything even when their employees are bunch of fucking retards.

well, maybe that's the point. i don't fit their workplace culture because i am not retard like them. they hire retards who don't know any better and keep working in shitty work environment.



Nail technician in Finland

Apparently you don't need education in order to be nail technician in Finland. Nice.

Seriously, boomers should just die of old age.

I've sometimes seriously thought about how much more developed this society would be and how much fewer mental health problems there would be if the boomers just died out. How many people know boomers who are trained as researchers? How many people know boomers who don't have either narcissistic personality disorder or any other personality disorder or who aren't cognitively stupid?

So think about them, who will miss them? Who will miss world leaders like Putin or Trump, both of whom are senile old men who ramble on about some modernist horse shit that emphasizes putting their own legacy out there? "Yeah hey I'm making a legacy of myself by having 3-year-old tantrum with with missiles and tanks, and I definitely don't look like a toddler who needs attention from his parents".

Cat licks a fan



Nauran tälle vitun TikTokille aina kun se palaa uudestaan mieleeni



My own life lesson that changed everything

I used to be a person who was too kind. Like, I must say, cuck even. I thought that if I try to fit, please, make compromises that will fuck my own things up, and just be overall kind person, then those mean girl like people who love manipulate and powertrip all the time, will eventually like me and probably just stop fucking us over. No, these people don't work like that. No institution works like that. Okay, get it?

Be academic and assosiate yourself only with other academics, not anyone else. Being around underclass, working class, lower middle class or upper middle class who is at the risk of downward social mobility, is going to end up in hell where you have to prove shit to these stupid motherfuckers even when you're clearly and logically right. Being around with stupid people is dangerous, remember that. View them as worthless animals who have nothing good to bring on your life. They are cockroaches. They are walking problems.

You must be a person who uses those traits and tricks that are assosiated with "toxic femininity". What is the most important thing for these people? Their reputation. Ruin their reputation. Not by lies, but verifiable and uncomfortable truths. Record conversations, use camera, save up your direct messages, save everything about them. Then, just publically talk about them and their shitty behaviour, with this recorded proof.

Don't fear anything, don't fear legal reprocutions. Police wont do anything. They have much better things to do than help oxygen wasting midwit - whom wont take any ounce of responsibility of their life - to repair their shitty reputation.

Jesus Cat.swf



veda_happoa_ja_kuvalautaile_ankarasti.swf



osaka.swf



glitchzelda.swf


























































I started playing Forever World in Creative Mode in Minecraft

I started Forever World 7/6/2026.

I was thinking about playing Minecraft Hardcore but then I realized, what is the point, really. I used to play a lot of Minecraft Hardcore, but then I realized that it's just pure insanity. Playing Minecraft Hardcore is like going to ATM, taking all your savings as cash and then burning that cash on large bonfire. It's not the money that's burning that hurts, it's the loss of time tied to it.

If I got fed up with Minecraft Hardcore, I usually went to Survival Mode. Then I realized that no, I am too old for that shit too. It's waste of time. So okay, imagine the fact that if you play nonstop let's say, in Survival and Creative Mode, each of them, for two hours. What cool building you would have? Like, the builds you could even publish right away on Internet? In Survival, nothing. You have just, I don't know. You tamed a wolf? You went mining and instead of you finding diamonds, you mined like, 1/4 of big chest of cobblestone? Yeah you wasted two hours for nothing, basically. Okay so what about Creative Mode? You probably finished like, let's say, three small builds. Then, if it's the bigger project, then it will take roughly 12 hours. Do you build anything remarkable during your first 12 hours in Survival? No, you don't have anything to show off even after half-a-day, imagine that.

My main focus with Minecraft isn't mining or crafting, it's building cool shit. It might sound ironic, but in the same way, some people don't focus on mining or crafting but in PVP. I simply don't care about that struggle, "adventure", action, pressure, slowness, anything. All I care about, is the fact, that is your Minecraft World aesthetically pleasing. I don't care how much struggle you faced or how much effort you put in Survival/Hardcore, yes it's impressive that you have done some interesting builds in Survival/Hardcore, but that World would be like, thousand times more beautiful, if you were playing Creative Mode all the time.

"But Katja, don't you understand that all that hard work is bit like how Camus said that Sisyphos enjoyed pushing that large rock on the hill, because work and challenge is the thing that gives the meaning to your life", yeah but this is just a game. This isn't real life. I think that true satisfaction comes from real achievements in real life, not from false achievements in the game world.

People who actually take any game so seriously that they want play it for like, 10 000-50 000 hours in Hard mode and flex about it, are in high probability NEETs and like, most manchildish people ever. Like, is this the most important thing in your life? Really?

Yeah, it's about just getting older. I remember when I was teen, me and my ex-friend made a multiplayer server. We had a fight over the gamemode. I wanted survival, she wanted creative. I told my ex-friend that it makes absolutely no sense for this server to be creative, why don't you go and do some 3D stuff with Blender? I couldn't understand then why someone wouldn't enjoy that struggle, isn't there a Sisyphean masochist living inside all of us? Well, now I understand. It's just a game, why would you put so much effort into it? Because you won't actually achieve anything in life, even if you go through the hardest part of the game. I have much better things to do than struggle so much in some virtual world that I'm actually wasting my time on something important, like studying, my art, writing this diary, anything that actually develops me.

I see Creative Minecraft as bit of like, as 3D pixel art maker. It's 3D environment for your pixel art.

Anyway, here are my buildings.

I made Glowstone Orthodox Cross 8/6/2026, it took 5 hours.



An angel flying over Kouvola



My pictures of a rainbow and a double rainbow




My favorite art piece of Pythagoras



Islam is a gooner cult



I love Tyler Rexeiser's works







Devil duck and two black cats



I took this picture and made it transparent.

Icon of the Great High Priest 20th century Ellwood City



I shat bricks



cute picture of a fox



job applications

18.6.2026




26.6.2026

Kassamyyjä, Inkeroinen vakituinen 20h vko, Tokmanni




24.7.2026





27.7.2026

Myyjiä Itiksen myymälään 5t/vko tai 10t/vko

Haluatko työskennellä merkityksellisen työn parissa ja olla mukana vähentämässä ruokahävikkiä?

Etsimme nyt asiakaspalveluhenkisiä ja reippaita myyjiä Fiksuruoan uuteen kauppakeskus Itiksen myymälään.

Tämä ei ole aivan tavallinen myyjän työ, vaan mahdollisuus olla mukana kasvattamassa uudenlaista ruokakaupan ketjua Suomessa.

Kiva tavata, me ollaan Fiksuruoka!

Meidän tarina alkoi vuonna 2016 yhdestä perustajamme Richardin ajatuksesta:

“Ruokahävikki on valtava globaali haaste ja haluaisin olla osana ratkomassa tätä jollain tapaa.”

Tästä syntyi hävikkiruoan verkkokauppa Fiksuruoka.fi. Myymme edullisesti tuotteita, jotka ovat vaarassa päätyä hävikiksi – esimerkiksi pakkauksen vaihdon, ylijäämävaraston tai lähestyvän parasta ennen -päivän vuoksi. Uskomme, että hyvät tuotteet eivät kuulu roskiin, vaan takaisin ostoskoreihin.

Tänään toimimme Suomen lisäksi Hollannissa ja Belgiassa – ja kivijalkamyymälämme ovat osoittaneet, että konsepti toimii myös fyysisessä kaupassa. Nyt laajennamme toimintaa ja rakennamme seuraavaa askelta Fiksuruoan kasvutarinassa.

Meillä pääset osaksi tiimiä, joka tekee konkreettista työtä kestävämmän tulevaisuuden eteen – joka päivä.

What you'll be doing?

Myyjänä olet tärkeässä roolissa varmistamassa, että asiakkaamme saavat ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua jokaisella asiointikerrallaan.

Päivittäisiin tehtäviisi kuuluvat:

- Asiakaspalvelu myymälässä
- Tuotteiden hyllytys ja esillepano
- Myymälän siisteyden ylläpito
- Kassatyöskentely
- Tavaran vastaanotto ja varaston järjestely
- Työ on monipuolista ja nopeatempoista – ja jokainen päivä on erilainen.

What we are looking for?
Jos sinulta löytyvät nämä taidot, onnistut varmasti:

- Kiinnostusta asiakaspalvelutyötä ja missiotamme kohtaan
- Iloista ja oma-aloitteista työotetta
- Kykyä toimia tehokkaasti myös kiireen keskellä
- Kiinnostusta ymmärtää kauppaa kokonaisuutena
- Hyvää fyysistä kuntoa ja valmiutta reippaaseen työpäivään
- Hyvät kommunikointi- ja tiimityötaidot
- Aiempaa kokemusta myymälätyöstä — mutta asenne ratkaisee eniten

Why us?
3 syytä hakea myyjäksi Fiksuruoalle

#1 Teet merkityksellistä työtä joka päivä

Harvoin pääsee sanomaan, että myymällä ruokaa, pelastat sitä. Meillä se on arkea. Jokainen työpäivä on mahdollisuus vähentää ruokahävikkiä konkreettisesti – asiakkaille, planeetalle ja tulevaisuudelle.

#2 Olet mukana kasvavassa ketjussa

Ensimmäinen myymälämme on jo osoittanut konseptin toimivuuden – nyt kasvatamme Fiksuruoan kivijalkakonseptia eteenpäin. Pääset mukaan vaiheeseen, jossa toimintaa kehitetään, hiotaan ja skaalataan. Tämä on mahdollisuus hypätä mukaan kasvutarinaan jo varhaisessa vaiheessa.

#3 Saat vastuuta ja mahdollisuuden kehittyä

Kasvavassa organisaatiossa pääsee oppimaan paljon. Meillä pääset näkemään kaupan arkea laajasti ja kehittämään omaa osaamistasi. Arvostamme oma-aloitteisuutta ja annamme tilaa kasvaa – yrityksen kasvaessa polku voi avautua myös suurempaan vastuuseen tulevaisuudessa.

Practicalities
Työ on osa-aikainen 5t tai 10t/viikko
Palkkaus Kaupan alan TES mukaan.
Etuina tarjoamme muun muassa ostoedun ja tiimipäivät.
Työ alkaa Syyskuussa 2026
Työpaikka sijaitsee Fiksuruoan myymälässä kauppakeskus Itiksessä, Helsingissä.
Lähetä hakemuksesi 2.8.2026 mennessä. Olemme yhteydessä hakijoihin viimeistään viikon 35-36 aikana. Haastattelut sovitaan puhelimitse.
Kysymyksissä voit olla yhteydessä osoitteeseen workwithus@fiksuruoka.fi.
About us
Nice to meet you! We are Foodello (also known as Fiksuruoka.fi in Finland), a scale-up that challenges the traditional grocery market by selling surplus batches of goods with discounted prices through our omnichannel model. We operate in Finland, the Netherlands, and Belgium, combining business growth with real environmental impact. Since 2016, we’ve grown into a company with a team of +50 employees and together, we have been able to reduce food waste by more than 21 million kilos! Our team values sustainability, ownership, data-driven decision-making, continuous and fast learning, and a customer-centric approach. We offer a flexible work environment and the opportunity to do meaningful work that truly matters.

We started with an e-commerce store, and opened our first brick-and-mortar store in 2025 in Finland, and are eager to take that success to the next level! We are a hungry group of people continuing to grow and fight against food waste globally.

Miten paljon tunteja haluaisit tehdä keskimäärin viikossa? *

5-10 tuntia

Miksi haluaisit Fiksuruoalle töihin? *

Haluaisin työskennellä Fiksuruoalla siksi, koska yrityksen toiminta perustuu ruokahävikin vähentämiseen ja kestävään kehitykseen, jotka ovat tärkeitä asioita. Minulla on aikaisempaa kokemusta myyjän työstä, asiakaspalvelusta, myymälätyöstä, pakkaamisesta, hyllyttämisestä ja varastotyöstä.

28.7.2026




CV



Hukat kävväh karjalazih kylih




Lähte

2026 juhannus meni kyllä nappiin



tää paskavammainen pappa ei oikein ymmärrä juhannuksen pointtia. eikö juhannuksen tapoihin kuulu tuijottaa kaunista roihuavaa silmissä huumaavaa juhannuskokkoa, eikä minua?

otin kuvan tästä vitun papasta näyttäen että otan hänestä kuvan, koska se ei lopettanut mun tuijottamista. sitten sen jälkeen hän tuli parvekkeelle mua painostaen ja nauroin räkäsesti ja otin hänestä uudestaan kuvan ja huusin kovaan ääneen että toi vitun pappa tuijottaa mua ilman mitään hyvää syytä, jotta pappakin kuulisi sen ja mahdollisesti tämän papan paksuun kalloon tulisi se selväksi, että miksi otin hänestä kuvia.

juhannustaio itsesi vittuun. :D onneksi toikin saatanan paviaani kuolee piakkoin vanhuuteen. eipä pikkumainen mulkoileva mulkku pappa ole sitten enää kenenkään riesana.

"mysteeri", sanoo Arttu Rintanen


https://x.com/ArttuRintanen/status/2065698104246989243



Tehtäisiinkö sellainen yhteiskuntasopimus, että filosofi olisi ammattinimikesuojattu titteli joka annetaan vain niille, jotka ovat väitelleet filosofian tohtoreiksi teoreettisen filosofian tieteenalueella. Maisteritasoisia filosofeja kutsuttaisiin vain joko filosofian yliopisto-opiskelijoiksi tai filosofian lukio-opettajiksi, jos he ottaa pedagogiset opinnot haltuun. Kuka vittu alkaa ottamaan filosofeja enää tosissaan, kun nämä pseudointellektuellit alemman keskiluokan Slush-pöhinä liimanhaistelijat jotka eivät ole ikinä astuneet pottuvarpaallakaan yliopiston filosofian tiedekunnan tiloihin, alkavat kutsumaan itseään filosofeiksi luettuaan jotain vitun poppi-stoalaista roskaa. Nämä eivät eroa yhtään jostain lukutaidottomista marxisteista.

Kuinka kahjo pitää olla että kutsuu itseään uusliberalistiksi ja samalla haluaa kaventaa naisten äänioikeutta. Suosittelen lukemaan uusliberalismin teoriaa käsittelevät kirjat uudelleen. Tai en tiedä, ei se varmastikaan auta, kun tällä jätkällä on varmasti diagnosomaton dysfasia kun päähän ei ulossaannin perusteella ole jäänyt mitään uusliberalistisesta teoriasta. "Provosoiva uusliberalisti" ei, vaan provosoiva m1-lähetetapaus.

Jos olet isä jolla on paskat välit tyttäreensä, niin tuolla on peili, mene kurkkimaan kuka sieltä löytyy.

Tää paskavammainen huoranpenikka lensi nyt blokkeihini, koska mä olen aivan liian vanha katsomaan tällaista paskaa feedilläni.

Can junkies like Tanja kill themselves?

There was an article in Yle about Tanja, who is some drug-addicted lunatic junkie bitch who unprovokedly beats up children and women. (https://yle.fi/a/74-20232703)

This text made me wonder why these worthless junkie piece of shits couldn't just be killed;



"February 2023, Riihimäki

“Where can I get some beer here?” Tanja shouts in a Prisma supermarket. She approaches a woman who is shopping with her child.

The woman turns away with the child, who is holding onto the shopping cart, trying to avoid the aggressive and agitated-looking Tanja.

Suddenly, Tanja turns toward the woman and the child. She pulls her arm back and, taking a swing, strikes the child in the face.

The child’s head snaps back and hits the shopping cart. Blood starts coming from the child’s lip.

Tanja says nothing and walks away.

That evening, the child vomits violently and cries. He has difficulty falling asleep."

Why can't we just kill these people? These people are of absolutely no use to us for the rest of our lives. Give that child's mother a knife and let her skin that drug-addict whore, worthless piece of shit, like a big moose. Let us feed that drug whore's meat to the dogs, because we humans won't start eating this HIV-positive junkie's meat.

SHE IS BEYOND SALVATION, SHE IS GOING TO HELL NONETHELESS SO WHO SHOULD EVER CARE ABOUT HER? THAT MOTHERFUCKER WILL BE RAPED BY DEMONS BY HOT ROD COVERED IN FIRE ANTS. HER TEETH ARE GOING TO BE GROUNDED AWAY WITH A GRINDER AND HER MOUTH IS FULL OF BLOOD. LEAVE US THE FUCK ALONE.

Edit: Tanja's powerword is Alexandra Isabella Sophia Siltakoski neé Backman









Working class people are stupid

All their views are based on feelings and pseudoscience. They believe in things that their friends told them and they can't even do the basic fact checking like googling if the claim is true.

Kouvola Coca Cola bottle


This was around 2017. I am really pissed off about the fact that they don't produce these bottles anymore. This bottle is such a meme, so it's a shame that I didn't kept it.

LOLI RIPE - The gay 90s


The sample:

It was weird to listen homophobic dancehall reggae lmao

Terapianavigaattori



































Are you ready for me to diagnose your totally normal reaction to our shitty society as mental illness so I can get you addicted to mind altering drugs for the rest of your life?



I unironically think that psychology is just a vassal of fucking neoliberalism. We are turning people's exhaustion, suffering, rush and loneliness into a business. First, we make the sheep work so hard that their heads go crazy and then we stuff them with all this psy-op shit that will make their heads even more crazy. Then we give the shitty consultant class jobs as psychologists so that they offer "therapy" that is nothing more than neoliberalism in a new package. If a rich man says you are responsible for your happiness, he is bad, but if a therapist says you are responsible for your happiness, she is good. As if philosophers hadn't debunked Stoicism ages ago and as if it wasn't just one philosophical school of thought among others. But hey, if you question the paradigm of psychology, you're crazy. Yes, we are "scientific", although we don't let anyone falsify our "science" or else we'll call you crazy. What?! We have replication crisis?! No way?!

Not only the useless consultant class gets their money, Big Pharma gets their share too. Psychologist do their neoliberal gaslighting and then pharmacists profit off your suffering and at the worst case scenario, your addiction to their drugs.

High emphasis on "rest of your life" because, well, I've had two drugs in my life that have fucked me over.

First, sertraline. I was on sertraline my whole teenage years and that drug made me a completely cold person. It fucked up my life in two ways that still affect my life. When you don't feel anything, the threshold for committing crimes is lowered. I still can't live with myself when I think about what I was like back then. Secondly, when you don't feel anything, then when you stop taking the medication and finally start feeling something, you can't tolerate normalcy because you haven't learned to process and regulate emotions because you didn't have any emotions between the ages of 12 and 20. It leads to absolutely insane emotional instability.

Secondly, benzos. Self-evident. Anyone who has never taken benzos will not understand addiction. I was legally prescribed benzos, but they had to stop writing those prescriptions because I was completely addicted to them. And I still am, I've thought many times about buying them illegally but I don't want to get involved in anything. I'm not so addicted to them that I'd want to deal with junkies and pay ten times the price, but that's just a passing thought in the most hopeless moments.



When public's perception of State of Israel changed, I knew this is downfall of liberalism and whole western civilisation

I remember the time during post-9/11 atmosphere, and I wouldn't ever imagine, that eventually people in West will oppose Israel.

Here is my view about everything that western world is going through.

The whole reason why US and Israel has always started oil wars and wanted to get oil from Islamic countries, is because, it is better for the whole world that all the oil is in the hands of Westerners because then the resources obtained from it are used wisely for monetizing more sustainable and superior Western culture, because guess what? The arab ownership of oil also funds Islamic world dominance.

You can't oppose islamization and at the same time hate Israel. It's the oxymoron. "B-but Israel pushes all the arab immigrants into Europe!", yeah, because you never let israelis just kill all these islamic primitive subhuman ape people because you all europeans thought that there arabs could be used as cheap labour, but even the other arab countries that refused to take arab immigrants, know, that arab immigrants don't do anything so there is no point of using them as a cheap labour. That's why all the Dubai's slave workers are from India, because indians are smarter and more hard-working than your average arab.

You wanted cheap labour out of these arabic people, but they don't work and do crime. They became a fucking financial burden on Europeans. Then when Europeans who learn the hard way this sacred Zionist truth that Arabs are really subhumans who need to be fed bombs instead of given any opportunities, then when these Europeans return these criminal Arabs as cannon fodder to where they came from, some European idiots still have the balls to say "no! don't return them! they will die there!" when that is the point, that is expedient necropolitics my friend.

I love how some Gen Z conservative Christians said, that we don't have anything common with Jews. Jewish people just hate Christ, they want us gone. What? Why would the people who consist only from like, 15 million people, would want 1,8 billion proper people gone? Yes, there are Kahanists, but every sensible Jew think that they are insane. Secondly, do you really think that braindead person from the shithole country rape culture where women's rights are non-existent, and where their cousin-fucking has deepfried their brain to the point of having no innovations after Golden age of Islam, has anything common with people with western and christian heritage? Most of Jews are Ashkenazi and therefore, have basic European worldview.

Are you seriously saying that you don't relate to Sacha Baron Cohen, Sam Altman, Jack Black, Albert Einstein, but instead to some fucking stupid Arab who murders, rapes, commits crimes, dresses like a roadman and doesn't work? Both Muslims and Jews reject Jesus, but who is really the worse group of people in Europe? Which of them conscientiously pays taxes, obeys the law, and are by all measures simply better and superior people who deserve all goodness from God even if they reject Jesus?

The whole Israeli society is basically western, think about the fact how Itamar Ben-Gvir came from 100% Mizrahi Jewish family (they are Jews that have roots in Middle Eastern countries), and still, he understands how important Ashkenazi Jewish values are. He is so integrated to western society that I originally thought that he is Ashkenazi but no. And I don't give a shit about the fact that many Jews hate Christians, because some illiterate Christians should really grab a book and make their own conclusions why it is completely justified that Jews hate Christians so much.

Yeah like, would hate Christians too if I was a jew. Imagine being in ethnic group, that practices their own ethnic religion. Then Romans come, and occupy your land. Greeks move to your land. Greek come and say, that Jewish culture is inferior and you all should just become Greeks. They think that your culture is backward, well, it was in the sense that Judaism was pretty strict, legalistic and unpractical religion meanwhile Greek religion was openminded with independent thought (hence, that's why Philosophy began within Greek pagans) and rituals that bring enjoyment. Most of ordinary Jewish people who practiced loosely their religion in Roman Empire were fascinated with Greeks and adored their culture, so they were extremely hellenized.

How I am supposed to even live after all things I've done in my life?



I don't know what the fuck is wrong with me

Sometimes I just wonder if I'm just that fucking retarded. I miss intimacy, but at the same time I feel like I'm just too retarded to really have balanced romantic relationships with adults. Then I'm alone, and sometimes, especially in very stressful moments, these absolutely horrible thoughts just pop up. And what I fear most about them is that it would escalate into me going back to my old ways.

I am aware of the fact that I have attraction to biological characteristic assosiated with youngness, but I think that it also has the psychological aspect of extreme loneliness I've experienced all of my life. Why I would invest so much time to dream about adult partner when I know it so well that I'll never experience love. I don't feel that relationships are realistic option for me. Having relationship in my thoughts feels as unrealistic as me winning 50 million euros from Eurojackpot.

I feel attraction to adults, but still, I can't even describe what's the difference. I just unironically think, that whenever I watch anything adult content (and yeah, I watch lolicon), it feels like watching some blonde basic bitch from TikTok who is trying to manifest all the wealth of this world to her bank account. It's shit for normies. I won't get it, so why I would want it? It also makes you pissed off, because someone is just LARPing as some rich influencer and talking like they know anything, and you're just watching that LARPing as person who barely can afford buy groceries. Why I would watch adult content when it reminds me about the fact that I am autistic loser who will never have a relationship. I am in that age when most of the people are starting families, it's over.

I don't even know what to say about relationships either. It's bit like communism. At the paper, it sounds beautiful, but in practice, it's hell. Of course, you always have that longing for some utopian love, but you know how it works in practice, which is why you don't really long for it anymore. Adults are fucked, and what remains is that symbolic love for the innocence of youth. Their souls are pure.

I also think that the recurring theme is some kind of "protection" which sounds so stupid, because how could a pdf ever protect a young, but that's how my shitty brain works. I remember from my own youth how I got into the trap of pedophiles because I missed so much the love I didn't get from my surroundings. It led to me not even being treated as a human being by these pedophiles, but just as a sex doll. This gave me the idea that if a young person ever approached me, I would want to be what I once longed for in my youth.

Those thoughts revolve around how we could watch some nice movies, draw, help with homework, hug, kiss, travel, I want to give him everything in the world. What his shitty parents will never give, what no fucking cheap pedophile who would see this young man as anything other than a piece of meat will give.



crazy midnight dancer



uhhhhhhhhhhhhhhhhhhuhhuuuhhhhhuhhhhhyyhuuuhhh



i wish i spent more time arguing online



Sanna Pauliina Kossila

tän akan ig on sannapauliina






sanna pauliina kossila nähtävästi käynyt lukion mutta hänen tyhmä nuppinsa ei riittänyt käymään edes ammattisurkeakoulua. no ikään kuin hän ulossaanniltaan vaikuttaisi edes sellaiselta ihmiseltä, jolla tarttuis edes jotain päähän. mutta sillee, yleensä vaan mietin sitä että miten se on mahdollista, että joku valmistuu ylioppilaaksi eikä pääse heittämällä suoraan edes ammattikorkeakouluun.

en jaksa kuunnella jotain vitun sönkötystä et "noku oli rahasta tiukkaa!!", sillee okei, miten kävit edes lukiota? lukioon uppoaa kaikista koulutusasteista eniten rahaa. se ei ole rahasta, vaan älystä kiinni.

siis huutista sille mielikuvalle, että hän työskentelee nykyään sosiaalihuollossa. vanhuspuolella siis tää akka sanoi joskus että yli 80-vuotiaat pitäisi vain tappaa, niin ajatteleekohan hän nyt sosiaalihuollossa että hänen nistiasiakkaiden tappaa itsensä yliannostuksella?

välillä mietin sannan tapaisissa paskavammaisissa akoissa jotka työskentelee sotealalla, vaikka ne vihaa siellä työskentelyä, että eikö he tajua, että he voisivat saada enemmän rahaa muilla aloilla ja päästä paljon helpommalla. no ehkä se syy miksi nää akat ovat jossain sotealalla, johtuu siitä, että lähihoitajaksi on kaikista matalin arvosanaraja ja siksipä ne älyllisesti lahjattomimmat menevät sinne. mutta en tajua sitä duunarimentaliteettia mikä näillä ihmisillä on, että miten he eivät koskaan oikeasti katso heidän palkkakuittiaan, mene nettiin, googleta muiden alojen ammattien palkkoja ja mieti, että mikä vitun järki on olla hoitajana. eikö hoitajien sysipaska palkka kannusta lakkaamasta olemasta älyllisesti lahjaton, tarttumaan kirjaan ja siirtymään tietotyöhön? no ehei, nää tekee paskaduunia vuosikymmenestä toiseen ja valittaa vaikka ovat paskansa ansainneet.

niinku kossila on mainio esimerkki ihanasta ilmiöstä, jossa alempaan keskiluokkaan syntyneet kokevat sosiaalisen pudotuksen paskaduunia tekeviksi köyhiksi duunareiksi. voin kuvitella kuinka tää akka on ollut nuoruudessaan varmasti joku duunareiden penskoja kiusannut mean girl ja nytpä turha akka saa maistaa omaa lääkettään, kun hän on pysyvästi sellaisessa elämäntilanteessa, josta hänen nuorempi versionsa olisi lähtenyt kiusaamaan häntä.

se kans mille hörähdin niin oli se kun tää akka sanoi joskus että joo, katja ei ymmärrä suuria kokonaisuuksia. :D okei amisjuntti. mitä se kertoo minun ja sinun älykkyydestä, että mun lukiotodistuksen keskiarvo on 8 ja olen saanut laudatureja, versus se että sä sait maitolakin ja ylioppilastodistuksen jolla sai sitten pyyhkiä persettä kun sillä ei pääse edes ammattikorkeakouluun vaan menit amikseen lähihoitajaksi. sulla kesti kohtuuttoman paljon aikaa oppia laminaattikoneen käyttö. mä tiedän, että kuinka tyhmä ihmisen pitää olla että hänellä menee lukio penkin alle.

Suvi Talonpoika



Sen sijaan et tää akka menis hakemaan Kelasta eläkettä, niin pitää jäädä kokki- ja tiskarihommiin powertrippaamaan ja simputtamaan nuoria työntekijöitä, kun elämässä ei olla saavutettu mitään muuta kuin sairaan koirarodun jatkojalostamista sairaammaksi. Kato ton ruman akan naamaa, siis onkohan sen mutsi pudottanut sen pienenä vauvana naama edellä lattialle?

Muistan kun tää akka vittuili siitä miten vedin tiskikoneen jumiin ja sitten kun sanoin että kyllä mä nyt saatana tiedän että sä puhut minusta, niin alkaa helvetinmoinen selkärangattoman limanuljaskan korjaussarja että nönnönnöö älä siis ota henkilökohtaisesti, niin silleen, miten muulla tavoin mun pitäisi asia ottaa jos sä vittuilet ja mikromanageraat minun tekemisiäni jatkuvasti ilman mitään vitun syytä. Iloitset siitä hiivaiset pikkarit märkänä kun epäonnistun työssäni, jotta saisit oikeasti jonkun syyn valittaa mun työnteosta.

Ajattelen tosissani niin, että varmaan tää vitun akka on nähnyt kaulassani ortodoksiristin ja ajatellut mielessään, että vitun ryssä, mäpä nyt vittu huudan sulle joka vitun asiasta koska olet paskaa syövä ryssä. OLETKO KUULLUT KARJALAISISTA VITUN PASKAVAMMAINEN LÄSKI HUORA? KARJALAISET OVAT SUOMENSUKUISIA. VAI OVATKO KARJALAN EVAKOT TEIDÄN SISÄSIITTOISTEN POHJANMAALAISTEN MIELESTÄ RYSSIÄ?

Joo kuvittele et sun elämäs on niin surullista että koetaan suurimpana valtakiksinä sitä että pitää kitistä että miten tiskataan astioita. Etkö ole ikäsi tehnyt mitään oikeita vastuullisia hommia? Niinku tää ei ole joku vitun soteala, jossa työt on pakko tehdä tasan silleen miten kuuluisi tehdä, tai muuten ihmisiä kuolee. Tää akka ei kestäis päivääkään sotealan töitä.

Huomasin että hänellä on aviomies, Mikko Talonpoika? Mieti, siis joku tosissaan kairaa tota rumaa ryhävalasta.
























































Evgenia Glanzi is one of most hypocritical "queer activist" I've ever seen

her instagram (username: exienia)





Yeah, she like, watched every single Instagram story I ever published yet she didn't want to talk with me. What the fuck do you want from me? What do you gain from my Instagram stories? She. Watched. EVERY. SINGLE. INSTAGRAM. STORY. I. EVER. PUBLISHED.





kiitti vitusti eve :D

Funniest thing was the fact that this bitch is so coward that she put HER MOTHER (Kirsi Palve) to talk with me. She doesn't want to talk with me, but she puts her mother to talk with me. You're a grown adult LMAO not some kid. I would never put my own mother to settle with the beef. She was 27 years old, yet she doesn't take responsibility.

Yeah like, I remember how that conversation had extreme and funny asymmetry. She talked about me and her daughter in a way that I am some kind of creepy woman who hounds her underage child. Your daughter is one year older than me. Secondly, you are not in vulnerable position. You both are petty bourgeois, upper middle class, who can afford to go to elite university in Scotland. You went to Greece to study. You are not poor. I am fucking like, unemployed actually poor motherfucker who can't even afford buy groceries and these people really like to play victim. These motherfuckers go places like Estonia, Greece, France, United States of America, everywhere. How many poor Finns go there? Imagine having head deep in your arse and even being in Finnish Leftist party.

Taking too big loans and being overconsuming doesn't make you poor, it makes you upper middle class people who use their money irresponsibly.



can't talk rn, i'm doing hot girl shit like publicly supporting pride movement but then pushing some fat bitch under the bus when she recorded my mom's orthodox christian group conversation that was homophobic and then when that fat bitch sent you happy pride month message that shows off how you don't have a backbone, then i block you ✨

But guess what was the divine justice brought by God? That said orthodox christian group ended. Apparently no one went there anymore when I left and openly told the liberal wing of the church about what unexpected thing had happened with Glanzi. I've also heard about how the more conservative wing of the church was constantly talking shit about me, but hey, light soils St. Xenia group!

It is so ironic when even the saint that named that group, Saint Xenia, is like, one of like most transgender-coded saint ever. Conservative Western Christians would think of that saint as downright satanic. Like yeah, a woman who dresses in her husband's clothes and pretends to be him because she wants to save her unbaptized husband to heaven by sacrificing herself by losing herself to her husband's performance. How many Christian Saints do you think of who were crossdressers and pretending to be other sex? I can't think anything else than Saint Xenia.

































Telkkarinheittäjä-Jari



To do

1. Add the Star Comparation video
2. Build pyramid on Minecraft
3. Build standing fox on Minecraft
4. Build sleeping fox on Minecraft
5. Build golden orthodox cross on Minecraft
6. Get all Pokemon GO shinies
7. Speak english for 10 000 hours because your spoken english is bad
8. ¨Build the tuff stone orthodox cross on minecraft
9. Build cursed pacman on minecraft
10. Build horse skeleton on minecraft
11. Talk about the fact how in Bible there is chapter where God says that rape victim should be sold to her rapist
12. Talk about Softener of Evil hearts icon
13. Talk about how someone calling themselves christians is pointless because they are trashy nonetheless
14. Talk about differences between chinese and american furries
15. Katso Patrik Tiasen nousu ja tuho ja kommentoi sitä
16. Laita se kuva homofobisesta seurakuntalaisesta
17. Talk about the catholic critique of orthodoxy when orthodox dislike protestants even though they are almost the same, how it's root of every fight and when orthodox are so schismatic even inside orthodoxy and wont get along with anyone. heck, they can get schismatic over a calendar.
18. Build the Our Lady of Sign in Minecraft
19. Islam, Sharia-laki, Pride ja demarit, leikkaa siitä osia

Next page