Serafikettu - "Autonominen Suomi" -tehtävät

"Autonominen Suomi" -tehtävät

1. Tee lyhyt tiivistelmä kansainvälisen politiikan vaikutuksesta Suomeen 1800-luvun alussa.

1800-luvulla käytiin Napoleonin sotia, jotka olivat osa Ranskan vallankumoussotia, joissa haluttiin sysätä ancien régimen ("vanhan hallituksen") absoluuttinen monarkia, feodalismi ja sääty-yhteiskunta unholaan. Se johtui tyytymättömyydestä silloiseen hallitsijaan, Ludwig XVI ja valistusajan arvojen kannatuksesta. Sotia oli paljon, sillä Ranskan vallankumoukselliset pelkäsivät, että ulkovallat palauttaisivat Ranskan vanhan hallitusjärjestyksen takaisin.

Venäjä ja Preussi sopi keskenään liittolaisuudestaan Ranskaa vastaan, vaikka he olivat epäluuloisia toisiaan kohtaan. Liittoutuminen liittyi siihen, kun Venäjä pelkäsi Ranskan hyökkäystä, joten Preussi puolustaisi Itä-Eurooppaa ja Venäjää. Kun Napoleon sitten löi Preussin Jena-Auerstedtin taistelussa vuonna 1806 ja oli uhkana Itä-Euroopalle, niin Venäjä teki sopimuksen Ranskan kanssa, jota kutsutaan Tilsitin sopimukseksi.

Tilsitin sopimuksessa Ranska antoi Venäjälle vapaat kädet tehdä Suomen alueille ja Balkanille mitä tahansa. Tämä siksi, koska Venäjää kiinnosti Suomen osalta saada rajaa siirrettyä enemmän länteen kauemmaksi silloisesta Venäjän pääkaupungista Pietarista ja paremman meritieyhteyden Itämeren kautta maailman merille.

Ranskan intresseissä taas oli puolestaan vain antaa Venäjän kaataa Ruotsi pois kuvioista, joka on yksi Iso-Britannian liittolainen. Ruotsi kieltäytyi Ranskan ehdottamasta Iso-Britannian kauppasaarrosta, ja Ranska halusi Venäjän hyökkäyksen avulla kostaa sen. Syy miksi Ranska ei pidä Iso-Britanniasta, on siksi, koska se on yhtenä Euroopan rikkaimpana maana merkittävin vastavallankumouksellisten sotien rahoittaja.

Näiden sotien osapuoliksi päätyivät Ruotsin kuningaskunta ja Venäjän keisarikunta. Ruotsin ja Venäjän välille syttyi sota, jota kutsutaan Suomen sodaksi.

Lyhyt tiivistelmä ja tämä on näiden tehtävien pisin vastaus.

2. Miksi Suomi sai autonomian?

Suomi on Venäjälle tärkeä puskurivaltio. Kun Suomelle annetaan autonomia, niin suomalaisista tulee enemmän lojaaleja Venäjän keisarikunnalle kuin Ruotsin kuningaskunnalle. Suomalaisilla on hyvä syy lojaliteetinvaihdokselle, Ruotsin vallan aikana suomalaiset virkamiehet saivat mahdollisuuden ottaa suomalaisten asioita esille Ruotsin valtiopäivillä epäsäännöllisesti, pahimmassa tapauksessa useiden vuosikymmenien välein, kun taas Venäjällä Suomella on autonomia eli saivat päättää asioistaan aina. Ruotsin vallan alla suomalaisilla ei ollut käytännössä melkein yhtään vaikutusvaltaa asioihin, sillä Ruotsin valtiopäiviä järjestettiin kuninkaan aloitteesta hänen katsomasta tarpeesta ja hyvin harvoin.

Tietysti kaikki eivät olleet tyytyväisiä, Suomen ruotsinkieliset olivat enemmän lojaaleja Ruotsille, sillä siirtyminen Venäjän keisarikuntaan mursi heidän hegemoniansa, kun myös venäläiset ja suomalaiset päättivät Suomen asioista.

3. Miten suomalainen identiteetti kehittyi 1800-luvulla?

Vaikka jo 1700-luvulla oli suomalaisia kieli- ja kulttuuriryhmiä, niin 1800-luvulla Euroopassa puhalsi kansallisuusaatteen tuulet jotka tuulahtelivat myös Suomeen.

Oli kielikiistaa eli fennomaanien ja svekomaanien riitelyä siitä, että pitääkö suomen vai ruotsin kieli asettaa kansalliskieleksi.

Oli enimmäkseen ruotsinkieliseen kaupunkisivistyneistöön ja taiteilijoihin kuuluneita kansallisromantiikkoja, jotka ihailivat suomalaista kulttuuria ja tutkivat suomen kansaa ja sen kulttuuria. Monet heistä vaihtoi ruotsinkieliset sukunimensä suomalaisiksi.

Oleellisin muutos oli se, että suomalaiset eivät ajatelleet enää olevan kuningaskunnan asukkaita, jotka vain sattuvat puhumaan eri kieltä kuin vallanpitäjät ja olisivat samaa kansakuntaa kuin venäläiset. "Emme olla venäläisiä, emmekä ruotsalaisiksi haluta tulla, vaan olemme suomalaisia." Suomalaisista tuli separatisteja. Suomalaiset halusivat tehdä selvän rajanvedon ja hivuttautua kansallisaatteen johdattamana kohti omaa juttua.

4. Tee tehtävä 8 kappaleesta 1. (Video Porvoon valtiopäiviltä 1809) Linkki videoon: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/10/07/porvoon-valtiopaivat-1809

a) Millaisen kuvan se antaa tapahtumista? (6 p.)

Aleksanteri I:n saapuminen näytetään rauhanomaisena ja juhlallisena tilanteena. Hänet kuvataan myyttisenä sankarina ja kansan ystävänä, jonka suojeluksessa Suomi syntyy omaksi kansakunnakseen. Kaikki hyväksyy Aleksanteri I:n johtajakseen yksimielisesti.

b) Arvioi filmiä historiallisena lähteenä. (8 p.)

Se ei ole luotettava ensisijaisena lähteenä, mutta se on silti kulttuurihistoriallisesti arvokas filmi. Siinä korostuu 1950-luvun jälleenrakennusajan nationalismi, joissa historiallisia autonomian alkamisen tapahtumia hieman romantisoitiin sopimaan paremmin kansalliseen tarinaan eikä niinkään historiallisen korrektisti. Tästä hyvä esimerkki on "hyvän tsaarin" messiaanisuus. Kaiken lisäksi elokuva itsessään kuvaa hyvin sen aikaista miljöötä.

Filmi pohjautuu Zacharias Topeliuksen "Tanssi yli hautojen" -nimiseen romaaniin. Kyseinen romaani romantisoi tsaari Aleksanteri I:stä, koska Topeliuksen romaani kirjoitettiin Suomen kansallisromanttiseen aikaan.

c) Mitä nykytulkinnan mukaan virheellisiä näkemyksiä filmi nostaa esille? (6 p.)

Aleksanteri I kuvataan messiaanisena ja hyväntahtoisena hahmona, vaikka Suomi liitettiin osaksi Venäjää osana suurvaltapolitiikkaa, eikä niinkään antaakseen autonomiaa hyvää hyvyyttään auttaakseen pikkukansaa ruotsalaisesta mielivallasta. Filmissä annetaan ymmärtää, että suomalaiset yksimielisesti hyväksyivät uuden hallitsijansa, vaikka tsaarin kannattajien lisäksi oli paljon epäluuloisuutta tsaaria kohtaan. Etenkin ruotsinkielisissä piireissä.

5. Millaisia uudistuksia Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälin jälkeen? Pohdi uudistuksia

a) maaseudun

Torpparijärjestelmää muutettiin. Torppareiden heikkoa asemaa alettiin kyseenalaistamaan ja heidän oikeuksia parannettiin asteittain. Tämä loi pohjaa myöhemmälle torpparivapautukselle 1900-luvun alussa. Ennen torpparijärjestelmän muutosta torppareiden asema oli heikko ja epävarma, he olivat riippuvaisia maanomistajista. Heillä ei ollut omistusoikeutta maahan, oli heikko oikeussuoja sillä he olivat maanomistajan armoilla eikä he voineet vaikuttaa asemaansa yhteiskunnallisesti juuri lainkaan ja sosiaalinen asema oli heikko eli he kuuluivat alimpaan yhteiskuntaluokkaan. He elivät köyhyydessä riippuvaisina viljelylle suotuisista sääoloista ja vuokraisännän mielivallasta.

Vaikka Isojako aloitettiin Ruotsissa 1700-luvulla, niin sitä toteutettiin asteittain 1900-luvulle saakka. Isojaossa maata jaettiin uudelleen. Kylien hajautetut peltopalstat yhdistettiin pellonomistajittain yhtenäisiksi palstoiksi. Maat jaettiin suhteessa siihen, mitä tilat omistivat ennen Isojakoa. Jos talolla oli aiemmin peltoplänttejä eri puolilla kylää ja ne vastasivat vaikkapa 15 hehtaaria, niin Isojaossa tälle tontille annettiin yhtenäinen 15 hehtaarin peltopläntti. Peltomaan omistusta tehtiin paljon käytännöllisemmäksi. Tämä tehosti maanviljelystä, vähensi hallinnollista sekavuutta ja vähensi riitoja pellonomistajien kesken.

Suomeen tuotiin uusia viljelyskasveja ja viljelymenetelmiä. Perustettiin kansakouluja, joissa viljelijät oppivat toimiviksi todettuja viljelymenetelmiä.

b) yhteiskunnan

Kansakoulujen perustamisen myötä sääty-yhteiskunta alkoi murentua, kun sosiaalinen liikkuvuus kasvoi. Kaikille lapsille pyrittiin tarjoamaan peruskoulutusta, joka lisäsi lukutaitoa ja kansalaiset osallistuivat yhteiskunnallisiin asioihin. Suomalainen sanomalehdistö kasvoi, jonka myötä saatiin enemmän läpinäkyvyyttä yhteiskunnassa.

Venäjällä uskonnonvapaus oli paljon paremmalla tolalla kuin Ruotsissa, jossa luterilaisuus oli ainoa sallittu uskonto. Oli eri kirkkokuntia, juutalaisia ja islaminuskoisia tataareja yms. Tietenkin, ei esimerkiksi venäjänjuutalaisilla ollut yhtenäisiä oikeuksia ortodoksivenäläiseen verrattuna. Heidän oikeutta asua tietyillä asuinalueilla rajoitettiin ja niihin tarvittiin lupa, ei saatu harjoittaa tietynlaisia ammatteja, eivät saaneet omistaa maata ja juutalaisilta vaadittiin kantonistijärjestelmässä jopa 25 vuoden sotilaspalvelusta kantonistikouluissa, joista he vapautuivat vain, jos he kääntyivät ortodoksisuuteen.

c) talouden kannalta.

Elinkeinovapaus tuli voimaan 1860-luvulla. Poistettiin rajoitukset sille, kuka saa harjoittaa mitäkin ammattia. Tämä edisti yrittäjyyttä.

Teollistumista tapahtui lähinnä puunjalostus- ja tekstiiliteollisuudessa. Rautateitä alettiin rakentamaan joka paransi tavaraliikennettä ja yhdisti eri kaupunkeja toisiinsa.

Suomen markka otettiin käyttöön. Aiemmin oli eri rahoja ja mittoja, mutta nyt kaikki käytti markkoja, joka helpotti kaupankäyntiä. Markka antoi Suomelle enemmän autonomiaa päättää omista raha-asioistaan ja Suomi oli yksinomaan vastuussa Markan inflaation valvonnasta. Ja ihan yleisesti, olihan markka sinänsä kulttuurisesti ja poliittisesti tärkeä symboli, siinä korostuu se, että Suomi on Venäjän keisarikunnasta erillinen yksikkö, vaikka se ei vielä olekkaan itsenäinen.

6. a) Määrittele kansalaisyhteiskunta

Se on yhteiskunnan osa, joka toimii valtion ja yksilön välissä, mutta on itsenäinen valtiovallasta.

Kansalaisyhteiskunta koostuu ihmisistä ja ryhmistä, jotka osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan vapaaehtoisesti. Järjestöistä, kansalaisaktivismista ja journalismista.

Kansalaisyhteiskunnan tarkoitus on vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja valvoa vallankäyttöä.

b) Miten naisen asema muuttui 1800-luvun loppupuolella?

Minna Canth oli merkittävä feministinen ajattelija, joka ajoi etenkin tyttöjen ja naisten koulutusmahdollisuuksien parantamista. Koulutusmahdollisuudet paranivat. Tyttökouluja perustettiin ja 1870-luvulla Suomessa naiset saivat oikeuden yliopisto-opintoihin.

Naiset eivät olleet enää kotiäitejä, vaan he alkoivat työskentelemään enemmän kodin ulkopuolella tehtaissa, palvelualoilla, hoitajina ja opettajina.

Naiset saivat vähitellen oikeuden hallita omaa omaisuuttaan ilman miesholhoojan suostumusta. Kuitenkin sillä oli merkitystä, oliko nainen naimisissa vai naimaton. Naimattomat naiset olivat täysin oikeustoimikelpoisia ja naimisissa olevien naisten asema muuttui hitaammin.

1800-luvun lopulla syntyi naisasialiike, joka keskittyi juridisten oikeuksien saamiseen, esimerkiksi naisten äänioikeuden saamiseen. Vaikka he eivät samaan tapaan kuin

c) Kieliasetus

Kiellettiin lähes kaikki suomenkielinen julkaisutoiminta. Venäjä pelkäsi Euroopan hulluja vuosia. Pelättiin, että vallankumoukselliset ja vapausaatteelliset näkemykset leviäisivät suomalaisessa lehdistössä. Se saattaa kuulostaa erikoiselta, sillä olihan Venäjä ja Ranska solminut Tilsitin sopimuksen, mutta todellisuudessa liittouma oli pinnallinen ja jännitteinen.

Vaikka Venäjä sopi Ranskan kanssa Suomen nappaamisesta Ruotsilta Suomen sodassa, jotta Venäjä saisi murskata Ruotsin, joka on Napoleonin vihaaman Iso-Britannian liittolainen, niin Venäjä koki että sopimuksessa määrätty liittyminen Napoleonin kauppasaartoon oli liikaa. Venäjän talous on riippuvainen Iso-Britanniasta, joten Venäjä alkoi rikkomaan saartoa. Tämä ärsytti Napoleonia.

Eikä tarvi sinänsä vedota kauppasaartojen rikkomiseen, vaan Venäjä nyt itsessään oli monarkistinen ja ortodoksinen maa, kun taas Napoleon kyseenalaisti monarkismin ja uskonnon. Tietysti tämä ideologinen ero herätti epäluottamusta venäläisissä konservatiivisissa hallitsijapiireissä.

7. Liitetehtävä

Sosialidemokraattinen puolue julkaisi Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903 puolueohjelmansa. Lue katkelma ohjelmasta.

TEKSTI

SDP:n Forssan ohjelma vuodelta 1903

Sosialidemokraattisen puolueen lähimpinä vaatimuksina ovat:

1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamari järjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.

2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta.

3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.

4. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat opetusvälinekappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille, ylemmissä oppilaitoksissa niille, joka osottavat erityistä kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi.

5. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.

6. Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot. Verotettavan omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus.

7. Maksuton oikeudenkäynti ja oikeusapu. Korvaus viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille.

8. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.

9. Sotilastaakkaa on vähennettävä ja kansanpuolustus järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauhan aatetta on käytännössä toteutettava.

10. Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala arvoisempaan asemaan kuin miehen.

11. Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen.

a) Mitä ohjelma kertoo työväen ongelmista 1900-luvun alussa?

Työväellä ei ollut vaalioikeutta eikä sen myötä vaikutusvaltaa päätöksenteossa. He eivät saaneet kokoontua vapaasti ja sananvapaus oli puutteellista. Koulutus ei ollut maksutonta, joten työväen lapsilla oli rajalliset mahdollisuudet opiskella. Oikeudenkäynnit olivat maksullisia, eli oikeusturva oli heikkoa. Terveydenhuolto oli maksullista, työväellä oli siis enemmän terveysongelmia, kun ei ollut varaa maksaa hoidosta. Verotettiin köyhiä enemmän ja rikkaat pääsivät helpommalla.

b) Pohdi, mitä vaatimuksia 1900-luvun yläluokkaan kuulunut ihminen olisi kenties vastustanut?

Yleinen äänioikeus heikentää yläluokan poliittista valtaa. Progressiivinen verotus uhkaa yläluokan taloudellisia etuja. Kirkon ja valtion ero sekä uskonnon poistaminen koulusta, ei missään nimessä, yläluokka oli kirkon ja tradition puolustaja. Maksuttomat julkiset palvelut kasvattaisivat rikkaiden verorasitussta. Naisten tasa-arvo ei vielä siihen aikaan patakonservatiiviselle ja luterilaiselle yläluokalle käy.

c) Arvioi, mitkä Forssan ohjelma tavoitteista ovat toteutuneet 1900-luvulla.

Yleinen äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus, maksuton koulutus, progressiivinen verotus, maksuton oikeusapu pienitulosille, maksuton terveydenhuolto ja laissa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia (paitsi asepalveluksen suhteen).

d) Mitkä Forssan ohjelman tavoitteista eivät ole toteutuneet?

Vaikka valtionkirkot eivät enää päätä valtion asioista, niin luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat edelleen erityisasemassa. Uskontoa opetetaan kouluissa. Kieltolaki tuli voimaan, mutta se kumottiin ja alkoholin myynti ja valmistus sallittiin valvotusti.

1. Määrittele seuraavien käsitteiden ero:

a) Myöntyväiset

Myöntyväiset olivat Venäjän keisarikunnassa, jotka noudattivat Venäjän tsaarin tahtoa siksi, koska he pelkäsivät että tsaari suuttuisi ja rajoittaisi suomalaisten autonomiaa entistä enemmän. Todellisuudessa, noudattipa tsaarin tahtoa tai ei, suomalaisten itsemääräämisoikeutta rajoitettiin systemaattisesti. Tätä linjaa kannattivat vanhasuomalaiset.

b) Perustuslailliset

Suomalaiset, jotka jättivät noudattamatta Suomen sortokausien aikana Venäjän keisarin antamia lakeja. Ajateltiin, että sorto saataisiin loppumaan passiivisella vastarinnalla. Tätä linjaa kannattivat nuorsuomalaiset ja ruotsinkieliset.

c) Aktivistit

Aktivistit olivat samoilla linjoilla perustuslaillisten kanssa, eli lakia ei tulisi noudattaa. Kuitenkin he eivät olleet passiivisia, vaan pyrkivät vastarintaan ja olivat myös valmiita poliittiseen väkivaltaan. He tekivät kaksi salamurhaa, Eugen Schauman tappoi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja Lennart Hohenthal tappoi prokuraattori Eliel Soisalon-Soilisen.

2. Tee kuvatulkintatehtävä (liite)

Ensimmäinen kuva symboloi Suomen ”voittoa” ensimmäisen sortokauden venäläistämispolitiikkaa vastaan ja oikeusvaltion syntyä, kun Eduskunta syntyi ja annettiin yleinen äänioikeus.

Toinen kuva korostaa, että vaikka venäjän kotka on lentänyt pois, niin kotka edelleen tarkkailee ja odottaa mahdollisuutta seuraavalle hyökkäykselle. Ei riitä että Suomi sai äänioikeuden Venäjällä, vaan Suomen täytyisi itsenäistyä täysin.

3. Ota kantaa väitteeseen: Vuosi 1906 oli käännekohta Suomen historiassa.

Kyllä, koska silloin säätyvaltiojärjestelmä lakkautettiin ja tilalle tuli Eduskunta. Kaiken lisäksi, Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa jossa naiset saivat äänioikeuden.

4. Venäjällä tehtiin kaksi vallankaappausta vuonna 1917. Miten niiden vaikutus näkyi Suomessa?

Helmikuun vallankumouksessa keisari Nikolai II luopui vallasta ja monarkia päättyi. Venäjän ote Suomeen heikkeni, sillä keisari oli myös Suomen suurruhtinas. Valtatyhjiön syntyessä, Suomen Eduskunta yritti ottaa korkeimman vallan, mutta Venäjän väliaikainen hallitus eli Kerenskin hallitus ei hyväksynyt tätä ja Eduskunta hajotettiin. Kerenski oli väliaikaisen hallituksen ”pääministeri”, käytännössä Suomen väliaikainen diktaattori.

Lokakuun vallankumouksen myötä Kerenskin valtakausi loppui, kun sosialistiset neuvostot ja väliaikainen hallinto kilpailivat vallasta. Neuvostot voittivat, ja Lenin oli päättänyt syrjäyttää väliaikaishallituksen ja tunnusti Suomen itsenäisyyden. Kerenski lähti maanpakoon ja asui lopun ikänsä Yhdysvalloissa, New Yorkissa.

5. a) Mitä pidempiaikaisia syitä sisällissodan taustalla oli?

Venäjä osallistui moniin taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa, joihin kului paljon rahaa, resursseja ja ihmisiä kuoli paljon. Se aiheutti elintarvikepulaa, sillä tietenkin teollisuutta on vähemmän, jos maa voi taloudellisesti huonosti. Teollisuus oli heikkoa länsimaihin verrattuna. Sotainflaatiossa ostovoima heikkeni. Vaikka maaojuus lakkautettiin, monet entiset maaorjat olivat edelleen köyhiä.

b) Mitä vuoden 1917 tapahtumista johtuvia syitä sisällissodan taustalla oli?

Suomi oli pienenä alueena silmiinpistävän dikotominen, sillä teollistumisen myötä taloudellinen epätasa-arvo oli räikeämpää ja työväellä ei ollut paljoakaan oikeuksia. Viljantuonti Venäjältä vaikeutui, joten Suomeen syntyi vaikea ruokapula. Työväki koki, että viranomaisia ja porvaristoa ei kiinnostaneet tehdä työläisten oikeuksien ja ruokapulan eteen mitään, joten heidän luottamuksensa yhteiskuntaan heikkeni ja he radikalisoituivat kannattaen kommunistisia aatteita.

Porvaristo taas puolestaan pelkäsi, punaisten suomalaisten täyttäessä valtatyhjiön, menetettäisiin itsenäisyys Venäjälle tai ollaan muuten vain riippuvaisia heistä.

6. Miksi sisällissota on ollut arka aihe suomalaiselle historiantutkimukselle?

Sisällissota on kinkkinen aihe käsitellä, sillä historiantutkimusta jakaa näkemys siitä, että olisiko punaisten voitto johtanut Suomen liittämiseen Neuvostoliittoon. Punaisilla suomalaisilla oli täysin ymmärrettävät syyt radikalisoitumiselle ja sisällissotaan osallistumiselle, työolot olivat hirveät ja oli köyhyyttä ja nälänhätää. Sen silmissä sitten jeesustelu siitä, että nämä punaiset olisivat vieneet meitä kohti Neuvostoliittoa, tuntuu epäkorrektille, mutta samalla kiusallista kuin se onkin, se olisi ollut hyvin suurella todennäköisyydellä totta. Mutta ei sitä kukaan viime kädessä voi tietää, tämä on pelkkää spekulointia, ja se spekulointi itsessään tuntuu siltä kuin hierottaisiin suolaa haavoihin.

Vaikka olisikin taistellut valkoisten puolella, niin kuinka paljon taas puolestaan heidän puolelta olisi voinut rationalisoida heikkoon yhteiskunta-asemaan kuuluneiden ihmisten tappamista, jotka olivat ihan oikeutetuista syistä vihaisia. Valkoisen puolen ylistys tavallaan perustuu jälkiviisauteen, tulihan Suomesta nyt selvästi työväen oikeuksia edistänyt hyvinvointivaltio siitä huolimatta, vaikka emme tulleet osaksi Neuvostoliittoa, jos me oltaisiin edes tultu liitetyiksi Neuvostoliittoon.

Sisällissodan syttymisen alkusyyt olivat rankkoja, ja tekojen rationalisointi liittyy jossittelevaan spekulointiin samalla kun sisällissodassa kuoli paljon ihmisiä. Valkoisten puolella olevia ihmisiä ei laitettu sotarikoksista vastuuseen, niin se lisäsi katkeruutta. Sitten vaikka Talvisota pakotti ihmisiä yhdistymään, niin kyllä ne jakolinjat jatkuivat sotien jälkeenkin.

7. Tehtävä sisällissodan lauluista (liite)

Ohessa on kahden sisällissodan aikana lauletun laulun sanat. Tutki parisi kanssa laulujen sanoituksia. Voitte myös etsiä verkosta laulujen tulkintoja ja kuunnella niitä.

Laulu 1

1. Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.

2. Hallitus on vankka
kätyrlauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.

3. Kiihtyy yhä taisto
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan.
Eipä auta hallitusta
piinat kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.

4. Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.

5. Kuinka kauan siellä
teurastusta viellä
kestää kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tiedä kumpi voittamassa
vallankumous vaiko taantumus

6. Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.

7. Kylvömme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus.

Laulu 2

1. Suojeluskunnat Suomenmaassa
järjestystä vaatii,
kaikki ryssät maasta pois
ja alas punakaarti.
Hei! Saksanniemi, Jääkärjoukko,
Lapuan ja Härmän loukko,
Vöyri, Kauhava ja muut!

2. Jääkäreillä mukanaan
on menestys ja onni,
meikäläisten vyöllä riippuu
saksalainen pommi.
Hei! Saksanniemi, Jääkärjoukko,
Lapuan ja Härmän loukko,
Vöyri, Kauhava ja muut!

3. Pikkuryssät Pietarissa
näkee pahaa unta,
Venäjä on rajamaa
ja Suomi valtakunta.
Hei! Saksanniemi jne.

4. Eespäin veikot pelko pois
ja rivakasti tahti,
suojeluskunnat Suomenmaan
on vapauden vahti.
Hei! Saksanniemi jne.

1. Pohtikaa, kumpi laulu kuuluu punaisille ja kumpi valkoisille.

Ensimmäinen laulu on punaisen Punakaartin marssi ja toinen on valkoisten Vöyrin marssi.

2. Etsikää sanoituksista osapuolien näkemyksiä sisällissodan syistä.

Punamarssissa porvarillinen hallitus sortaa Suomen kansaa, kun taas Vöyrin marssissa uskotaan että sisällissodan syy on se että punaiset eivät olisi suomalaisia vaan oman suomalaisuutensa pettäneitä, ”venäläisiä”, jotka pitäisi ajaa ulos maasta.

Punaiset eivät kykene näkemään, että Suomen hallitus yksinään ei voi vaikuttaa ruokapulaan ja valkoiset eivät ymmärrä että suomalaiset eivät ole punaisia siksi että ne olisivat erityisen venäjämielisiä, vaan parantaakseen työoloja ja saadakseen elintarvikepulan loppumaan.

Sotien välinen aika

1. Miten Saksan vaikutus näkyi Suomen poliittisissa tapahtumissa vuosina 1914-1918?

Saksalaiset antoivat tukensa suomalaisille nationalisteille antamalla mahdollisuuden suomalaisille vapaaehtoisille hyvälaatuiseen jääkärisotilaskoulutukseen, jotta Suomi voisi taistella itsenäisyyden puolesta. Näin syntyi jääkäriliike. He koulutettiin Preusseissa ja näin syntyi Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27. He taistelivat sitten sisällissodassa valkoisten puolella. Sisällissodan jälkeen osa jääkäreistä meni taistelemaan Viroon ja Karjalaan. Jatkosodan jälkeen sitten osa jääkäreistä liittyi Lapuan liikkeeseen ja IKL:ään järjestämään kyydityksiä, tunnetuimpana jääkärikyydittäjänä K. M. Wallenius. Osa kuitenkaan ei liittynyt Lapuan liikkeeeseen ja IKL:ään, vaan esimerkiksi Aarne Sihvo osallistui Mäntsälän kapinan lannistamiseen.

Saksa muutenkin oli vanha Venäjän keisarikunnan vihollinen, joten Suomi näki että Saksa olisi luonnollinen itsenäisen Suomen liittolainen. Sisällissodassa valkoiset saivat sotilaallista apua ja tukea Saksalta. Tuki oli ratkaiseva, koska ilman Saksan apua sota olisi voinut kestää paljon pidempään tai päättyä aivan eri tavalla.

Saksasta haluttiin myös tuoda Suomeen kuningas, mutta Suomesta tuli sitten tasavalta.

2. Tee lyhyt tiivistelmä siitä, miten Suomesta tuli tasavalta.

Suomessa oikeisto oli jakautunut tasavaltaisiin ja monarkistisiin. Suomalaiset monarkistit olisivat haluneet Suomeen oman kuninkaan, joka tuotaisiin Saksasta. Hän oli Fredich Karl ja hänelle kerettiin valmistaa jopa kruunu. Kruunajaisia ei pidetty, koska Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan. Saksan tappio johti siihen, että Suomesta tuli tasavalta.

3. Määrittele käsitteet:

a) valkoinen Suomi

Kun valkoiset voittivat sodan, niin vain valkoiset olivat voineet toimia yhteiskunnallisesti tärkeissä töissä ja viroissa. Suomi oli valkoinen Suomi vuosina 1919-1939. Esimerkiksi poliisien ja opettajien virat annettiin valkoisille. EK:ssa, Etsivässä keskuspoliisissa kaikki työntekijät olivat valkoisia. Valkoisen Suomen viranomaiset halusivat estää kommunististen ja valtiota arvostelevien mielipiteiden esittämisen, lehdistöä valvottiin. Monet vasemmistolaiset toimittajat saivat syytteitä isänmaan ja uskonnon herjaamisesta.

Valkoisessa Suomessa jatkettiin 1800-luvulta alkaneita kansallismielisiä arvoja. Valkoista arvomaailmaa edustivat maanpuolustushenki, haaveet Suur-Suomesta ja avoin vihamielisyys Neuvostoliittoa kohtaan.

Vuonna 1922 syntyi Akateeminen Karjala-Seura (AKS) edistämään kansallismielisyyttä. Monet yhteiskunnalliset vaikuttajat kuuluivat siihen. Moniin kouluihin perustettiin AKS:n alaisia järjestöjä.

Valkoisten suojeluskuntajärjestöt jatkoivat sisällissodan jälkeistä

b) Eheytyspolitiikka

Viitataan sisällissodan ja talvisodan väliseen aikaan, jossa valkoisten ja punaisten kahtiajako alkoi hälvenemään, kun tehtiin eheytyspolitiikkaa, eli Eduskunta alkoi säätämään lakeja, joiden avulla köyhin ihmisten asemaa parannettiin.

Ståhlbergin aikana ajateltiin, että säilyttääkseen Suomen demokraattisuuden, niin olisi tärkeää korjata erinäisiä epäkohtia, jotka johtivat siihen sisällissotaan. Baltiassa demokratia ei säilynyt, 1930-luvun laman tuomat taloudelliset vaikeudet loivat otollisen maaperän autoritäärisille liikkeille, jotka lupasivat taloudellista vakautta Baltian maissa. Suomen oikeiston monarkistit perustelivat monarkian perustamista nimenomaan sillä, että Suomi on liian epävakaa tasavallaksi. Kuitenkin Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, Suomeen ei voitu tuoda saksalaista kuningasta. Siksi tasavaltaisuuteen oli pakko pyrkiä.

Aikaisemmin säädetyt lait kuten laki 8-tuntisesta työpäivästä ja kunnallisvaalien uudistamisesta pantiin toimeen. Punavankeja vapautettiin. Verotuksesta tehtiin progressiivista. Maanviljelijöiden asemaa parannettiin torpparilailla ja Lex Kalliolla eli laki maan hankkimisesta asutustarkoituksiin, torpparit saivat lunastaa vuokraamansa maan itselleen. Suomeen tui kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus ja myös työläiset otettiin mukaan armeijaan. Määrättiin useita sosiaalilakeja kuten köyhäinhoitolaki vuonna 1922 joka velvoitti kunnat huolehtimaan kaikista köyhimmistä ja terveydenhuoltolaki, ja yleinen oppivelvollisuus vuonna 1921, jonka ansiosta koulu tuli pakolliseksi kaikille lapsille.

Nämä paransivat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa, joka vähensi sisällissodan jälkeisiä ymmärrettäviä jännitteitä. Työläisten ja torppareiden asema parani niin paljon, että suurin osa heistä ei kannattanut enää uutta vallankumousta. Alettiin luottamaan siihen, että yhteiskuntaa voi muuttaa laillisin keinoin. Suomen demokratia kuitenkin oli vielä nuori ja heikko ja sitä alkoi uhata uudenlainen vaara 1920- ja 1930-luvuilla, eli äärioikeisto. Joidenkin viehätys äärioikeistoon kertoi siitä, että kaikki eivät siis pitäneet eheytyspolitiikan uudistuksista, vaan kokivat, että valkoisten taistelut sisällissodassa menivät hukkaan.

Lähteet:

1. https://www.hi3.fi/7-suomalainen-demokratia-kriisissa/suomesta-tulee-tasavalta-kansakunta-eheytyy/
2. Diat
3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eheytyminen

c) EK

EK eli Etsivässä keskuspoliisissa työntekijät olivat valkoisia ja sen tehtävä oli valvoa toimintaa, joka suuntautui maan hallitusta vastaan. Käytännössä, EK seurasti kommunistien suunnitelmia ja esti vallankumouksellista toimintaa. Etsivä keskuspoliisi toimi Suomen valtiollisena salaisena poliisina, sen toiminta ei ollut avointa.

EK:ta ei perustettu kommunistien seuramisen takia, vaan alun perin vuosina 1919-1923 EK seurasi Ahvenanmaan itsenäistämistä ja Ruotsiin liittämistä ajaneiden suomenruotsalaisten separatistien toimintaa [2].

Lähteet:

1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Etsiv%C3%A4_keskuspoliisi
2. Isänmaan puolesta – Suojelupoliisi 50 vuotta. Toimittaneet Matti Simola ja Tuula Sirvio. (1999)

d) torpparilaki

Torpparilaki antoi torppareille eli vuokraviljelijöille oikeuden lunastaa viljelemänsä maa itselleen. Ennen torpparit viljelivät maata, joka kuului suuremmille maatiloille ja he maksoivat siitä vuokraa joko työllä tai rahalla. Nämä vuokrasuhteet olivat kuitenkin ehdoiltaan epämääräisiä ja ne myös usein umpeutuivat, eli torpparit olivat epävarmassa asemassa ja tilanomistajien armoilla. Tätä epävarmuutta kutsuttiin torppariongelmaksi.

Torpparilain eteenpäin vieminen oli osa Suomen eheytyspolitiikkaa, sillä torpparit muodostivat merkittävän kansanosan ja sisällissodan jälkeen haluttiin vakauttaa maanseutua taloudellisesti ja estää torppareiden radikalisoituminen.

e) TUL

TUL eli Suomen Työväen Urheiluliitto perustettiin vuonna 1919 sisällissodan jälkeisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä vastareaktiona sille, kun SVUL päätti erottaa punaisten puolella olleet seurat ja urheilijat.

1920-1930-luvuilla maailmansotien välisenä aikana, TUL:in urheilijat toimivat omassa yhteisössään kansainvälisen urheilun ulkopuolella, sillä SVUL lähetti urheilijoita olympialaisiin.

Lähteet:

1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Ty%C3%B6v%C3%A4en_Urheiluliitto

f) kieltolaki

Vuosina 1919-1932 voimassa ollut alkoholin kieltolaki. Suomessa ei saanut myydä tai itse valmistaa alkoholijuomia. Kieltolain seuraus oli, että alkoholia alettiin salakuljettaa ulkomailta.

Kieltolaki assosioituu etenkin yleiseen äänioikeuteen, kun kieltolakia kannatti vasemmistolaisten lisäksi etenkin naispuoliset äänestäjät. Kuitenkin naisäänestäjät äänestivät myös kieltolain kumoamisen puolesta.

Kieltolaki kumottiin siksi, koska kieltolaki oli tehoton ja oikeastaan pahensi alkoholiin liittyviä lieveilmiöitä. Alkoholia oli edelleen helposti saatavilla, mutta ne olivat rikollisten käsissä. Rikollisuus lisääntyi. Poliisi käytti valtavasti resursseja alkoholiin liittyvien rikosten selvittämiseen.

Kieltolain sijaan keskityttiin valvottuun ja säänneltyyn alkoholipolitiikkaan, jossa syntyi valtion alkoholimonopoli Alko. Se perustettiin vuonna 1932.

Lähteet:

1. https://agricolaverkko.fi/kirjaesittelyt/naiset-kieltolain-puolesta-ja-vastaan/

4. Miten kaupungistuminen vaikutti naisten asemaan?

Koulutuksen saatavuus parani, joka antoi mahdollisuuksia hakeutua tiedollisesti vaativampiin ammatteihin. Kaupungeissa oli enemmän kouluja ja oppilaitoksia.

Kaupunkien kasvaessa teollisuus, palvelualat ja julkinen sektori tarjosivat työpaikkoja, joihin myös naiset pääsivät. Mahdollisuuksia oli enemmän myös sen myötä, kun naiset alkoivat kouluttautumaan enemmän ja sosiaalinen liikkuvuus oli parempaa.

Yhteiskunnallinen ja poliittinen aktiivisuus kasvoi. Kaupungeissa oli järjestötoimintaa, joihin myös naiset osallistuivat. Tämä johti siihen, että esimerkiksi naisasialiike voimistui ja naiset ajoivat oikeuksiaan. Ensimmäisen aallon feminismissä oltiin kiinnostuneita naisten juridisesta tasa-arvosta, eli haluttiin hankkiutua eroon holhouslaeista ja vaadittiin äänioikeutta, joka Suomessa saavutettiin vuonna 1906.

Naisasialiikkeen tasa-arvoajattelun lisäksi perinteiset sukupuoliroolit murenivat myös siksi, koska naiset alkoivat tekemään palkkatyötä kodin ulkopuolella. Perinteinen käsitys naisesta pelkästään kodin hoitajana alkoi muuttmaan.

Kaupunkielämä mahdollisti sosiaalisen vapauden, kun enää ei oltu miehen holhottavana, vaan voitiin elää itsenäisemmin yksinasuvina työssäkäyvinä naisina. Kaupunkien tuomat kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutteet toivat eteen uudenlaisia arvoja ja ”eksentrisempia” tapoja elää naisena.

5. Katso filmikatsaus Kaunis pääkaupunkimme (1937) https://www.youtube.com/watch?v=Zhj1VJx_NLQ

a) Mitä modernin kaupunkikulttuurin piirteitä löydät elokuvasta?

Kaupunki-infrastruktuurin modernisaatiota. Se näkyy liikennejärjestelmän muodostumisena. Nähdään kaukojunista saapuvia työntekijöitä, autoja, raitiovaunuja ja poliisi ohjaa risteyksiä.

Kaupunkiarkkitehtuurissa näkyy muutoksia. Taka-Töölöön nousee funktionalistisia taloja. Funktionalismissa arvostettiin arkkitehtuurin käytännöllisyyttä ja yksinkertaisuutta. Töölön funktionalistinen arkkitehtuuri liittyi siihen, että Töölö oli siihen aikaan merkittävä hallinnollinen ja kulttuurinen keskus, joten haluttiin tehdä hallinnollisiin tarpeisiin käytännöllisiä taloja ja siihen aikaan funktionalismi nähtiin taide- ja arkkitehtuuripiireissä esteettisesti miellyttävänä.

Kaupungilaistumisen myötä pukeutuminen muuttui kun syntyi kun tuli teollistumista ja sen myötä kaupunkilainen keskiluokka. Arkipuku tuli Iso-Britanniasta. Ei enää menty suurissa ranskalaisissa röyhelövaatteissa, vaan pukeuduttiin hillitymmin arkipukuun. Se on käytännöllisempi tapa pukeutua ja se yhdenmukaistaa pukeutumista kun edustuksellisissa työpaikoissa.

Kauppatorilla käytiin paljon, joka kertoo kaupungin taloudellisesta aktiivisuudesta. Kaupungit ja ihmiset vaurastuivat kaupunkilaistumisen myötä.

Lähteet:

1. https://historia.hel.fi/fi/alueet/etelainen/toolo-keskiaikaisesta-kylasta-modernin-elaman-symboliksi

b) Mitä muita asioita pääkaupungista on nostettu esille?

Videossa näkee kaupungin eri kehitysvaiheita ja sosiaalisia kerrostumia. Hermannissa edelleen asuttiin puutaloissa. Vaikka autoja ja raitiovaunuja kulki, niin edelleen oli hevoskärryjä, eli kaikilla ei ollut varaa matkustaa uusilla julkisilla kulkupeleillä. Osa teistä oli mukulakivistä tehtyjä, ja osa tasaista asfalttia, kun haluttiin tehdä autoystävällisempiä teitä.

Videossa ei näytetty pelkästään hiljattain kehittynyttä kaupunkia funkkisrakennuksineen, vaan vanhempia historiallisia nähtävyyksiä, kuten Helsingin tuomiokirkkoa.

c) Arvioi elokuvaa historiallisena lähteenä.

Se on hyvä aikakauden tallentaja, koska se näyttää miten ihmiset elivät, pukeutuivat, liikkuivat ja millaisissa kaupungin tiloissa tykättiin oleskella. Se näyttää rakennuksia, paikkoja ja kulkuneuvoja. Tämä lähde on hyvä siinä mielessä että sitä voisi hyvin käyttää vertailevassa tutkimuksessa, jossa voidaan katsella Helsingin kaupunkia eri aikakausista käsin. Elokuva tekee eläväksi sen, joka jäisi kirjallisissa lähteissä abstraktiksi.

Kuitenkaan tämä ei ole mikään täydellinen lähde. Elokuvahan on siis, noh, propagandistinen katsaus, jossa Helsinkiä esitellään edustavasti ja ihannoiden. Siinä valikoidaan vain tiettyjä Helsingin kaupunkialueita, eikä näytetä köyhempiä työväenkaupunginosia. Elokuvassa ei ole ääniä vaan pelkkää musiikkia. Se on tarkoituksenmukaista, koska silloin kukaan ei ala kyseenalaistamaan sitä, että miksi helsinkiläisiä ei haastatella siitä, miltä Helsingissä asuminen tuntuu.

6. Puolusta ja kritisoi väitettä: Kommunistien toiminta sai aikaan lapuanliikkeen.

Kommunistit olivat siinä mielessä vastuussa lapuanliikkeen noususta, kun kommunistien vallankumouspuheet ymmärrettävästi aiheutti pelkoa porvaristossa ja ihan syystäkin. Lokakuun vallankumouksen aikana bolshevikit Venäjällä onnistuivat tappamaan paljon valkoisia sisällissodassa ja pakotti eloonjäänneet emigrantit pakenemaan Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kun samaa vallankumouspuhetta on Suomessakin, pelätään, että myös Suomessa voisi tapahtua kommunistinen vallankumous. Porvaristo kannatti lapuanliikkeen kaltaista liikettä, sillä liike vastusti kommunismia hyvin voimakkaasti.

Lapuanliikkeen kommunisminvastaisuus vetosi kaupunkiporvareiden lisäksi maaseudulla asuviin, koska kommunistit halusivat kollektivisoida kaikki maatilat valtion omaisuudeksi. Samat viljelijät jotka ovat torpparilain aikana lunastaneet itselleen omaa viljelymaata, joutuisivat luopumaan siitä. Siksi kannatus oli suurta Pohjanmaalla ja liike itsessään sai alkunsa Lapualla.

Kommunistien organisoimat lakot kuten satamalakot nähtiin uhkana Suomen kansantaloudelle. Lapuanliike sitten koki tehtäväkseen ”palauttaa järjestyksen” painostamalla hallitusta Talonpoikaismarssilla, muilutuksilla ja kyydityksillä.

Kuitenkin, sellaista narratiivia jossa kaikki olisi kommunistien syytä, kritisoidaan rankasti.

Lapuanliike syntyi käsittelemättömästä sisällissodan traumasta, eli ei haluttu antaa poliittista siimaa työväenliikkeelle ja eheytyspolitiikalle, joka pyrkii tekemään sosiaalisia uudistuksia jotka parantaisivat työväen ja köyhien oloja. Koetaan, että ne tekevät valkoisten sisällissodan uhrauksesta turhan. Se on ymmärrettävää että kommunistien vallankumouspuheet pelottivat, mutta ymmärrys kyllä loppuu siihen, että eheytyspolitiikan myötä sosiaalisten uudistusten myötä vasemmistoradikalismi väheni, eli se ei ole tarpeeksi uskottava selitys. Kaiken lisäksi Lapuanliikettä ei kiinnostanut pelkästään radikaalit kommunistit, vaan maltilliset ja perusteltua eheytyspolitiikkaa tekevät sosiaalidemokraatit ja liberaaliporvarit. Siinä kohtaa voi miettiä, että onko kyseessä todella pelko vallankumouksesta vai pikemminkin viha sitä kohtaan, että tehdään politiikkaa, jossa ihmiset saavat osallistua täysvaltaisempina osaksi yhteiskuntaan, vaikka kuuluisi alempiin yhteiskuntaluokkiin.

Ääriliikkeiden synty kulkee muutenkin käsi kädessä taloudellisen epävarmuuden kanssa. 1920-30-luvuilla oli lamaa ja työttömyyttä. Ääriliikkeisiin tukeudutaan, kun menetetään heikon taloustilanteen takia luottamus sen aikaisiin politiikkoihin ja etenkin kun pitkään jatkunut heikko taloustilanne jatkuu, se vaikuttaa myös koulutuksen laadun laskuun ja täten johtaa siihen että nuoret kansalaiset ovat vastaanottavaisempia ottamaan vastaan populistista ja radikaalia aatemaailmaa. Hämmennyksessä ja tietämättömyydessä on helppoa tukeutua monisyisissä yhteiskunnallisissa ongelmissa yksinkertaisiin vastauksiin, joita ääriliikkeet tarjoavat.

Lapuanliike ei myöskään syntynyt pelkästään reaktiosta kommunismiin, vaan laajempana eurooppalaisena ideologisena muutoksena. Lapuanliikkeen toiminta muistutti paljon eurooppalaisten äärioikeistolaisten, etenkin Italian fasistien toimintaa. Fasismin nousu Euroopassa syntyi sotatappioiden aiheuttamasta taloudellisesta epävakaudesta, sotatraumoista ja luottamuksen menettämisestä perinteiseen järjestelmään.

7. Tee aineistotehtävä lapuanliikkeestä. LIITE

Taitotehtävä: Tutki tekstejä lapuanliikkeestä

1. Lue oheinen lapuanliikkeen julistus. Mitä fasististen liikkeiden aatteellisia perusasioita se sisältää?

Lapuanliikkeen julistus vuodelta 1930 Päämääränä on Suomen valtion ja yhteiskunnan sisällinen lujittaminen. Sitä varten on:

1) Kommunistien Moskovasta käsin johdettu kristinuskonvastainen ja maanpetoksellinen toiminta on tinkimättä lopetettava.

2) Koska kokemus on opettanut, että eduskunnassa vallitseva puoluehenki on tehnyt mahdottomaksi kommunismin tehokkaan vastustamisen ja myrkyttänyt valtiollisen elämämme ja estänyt lujan hallituksen muodostamisen, on kansanedustuslaitokseemme aikaansaatava sellainen uudistus, mikä mahdollisesti vapauttaa valtiopäiväin toiminnan puolueiden heikentävästä vaikutuksesta.

3) Esi-isiltämme perityn terveen oikeuskäsityksen mukaisesti on täysien kansalaisoikeuksien myöntämisen ehdoksi asetettava kansalaisvelvollisuuksien täyttäminen. Lähde: Arvo Kokko: Lapuan laki. Talonpoikaisliike Suomessa v. 1930. Tieto Kustannus 1930.

Fasistiset liikkeet Euroopassa olivat jyrkän anti-kommunistisia. Ajattelu on aika kollektivistista, kun huolena esitetään ajatus siitä, että kommunistit pyrkivät romuttamaan kansallisen yhtenäisyyden. Sen voi nähdä Lapuan liikkeen nationalismissa, uskonnollisessa konservatismissa, viittauksina ”esi-isiltä perittyyn moraalikäsitykseen”. Pelätään että kommunistit uhkaavat kansallisia ja uskonnollisia arvoja, ja kansallisuus ja uskonto nivoutuu keskenään.

Uskonnollisuuden yhdistäminen ultranationalismiin on yksi fasismin piirteistä. Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Kroatiassa ja Slovakiassa käytettiin roomalaiskatolilaista uskoa valtakoneiston tukena. Romaniassa taas oli Rautakaarti ja Ion Antonescun hallinto, joka sekotti Romanian ortodoksisen kirkon uskoa ja fasistisen hallinnon aatetta vahvemmin keskenään kuin näissä edellä mainituissa roomalaiskatolilaisissa maissa. Rautakaartin jäsenet vannoivat valansa ”Jeesukselle ja Romanialle” ja näkivät romanialaisen kansakunnan ”pyhänä ruumiina” joka ”piti puhdistaa epäpuhtauksista” eli kommunisteista ja juutalaisista. Romanian Rautakaartia ja Kroatian Ustašaa pidetään kristofasistisina liikkeinä.

Fasismiin kuuluu parlamentarismin ja monipuoluejärjestelmän vastustaminen. Fasistiset liikkeet näkevät edustuksellisen demokratian heikkona järjestelmänä, joka ei kykene taistelemaan kommunismia vastaan. He haluavat vahvemman keskitetyn vallan, eli käytännössä antaa se valta heille itselleen. Vaikka Lapuan liikkeen julistuksessa ei vaadita johtajaa, niin fasismissa tyypillistä kuitenkin on halu tehdä hallinnosta yksinkertaistetumpi, tehokkaampi ja tietylle ryhmälle kuuluva, joten se helpommin johtaa diktatuurin muodostumiseen.

Puhuin aikaisemmin siitä, miten fasismin kollektivistisuus näkyy esimerkiksi uskonnon tuomisena politiikkaan, mutta siinä ideologiassa itsessään on kollektivismia, joka tapahtuu aina yksilön kustannuksella. Näennäistä yhtenäisyyttä halutaan lujittaa kurinalaisuudella. Fasismissa ei ikinä korosteta ihmisten oikeuksia. Fasismissa ”kansalaisvelvollisuudet” menevät ihmisten oikeuksien edelle. Näiden ”kansalaisvelvollisuuksien” täyttäminen ei tarkoita vastuullista elämäntapaa, vaan fasistisen yhteiskunnan kestämättömien normien noudattamista. Yksilö täytyy alistaa valtiolle ja kansalle. Kansalaisen ihmisarvo perustuu siihen, että kuinka hyvin ihminen palvelee valtiota, kansaa ja täyttää omat ”velvollisuutensa”. Fasistinen yhteiskunta on tämän takia myös vahvan hierarkinen, jos et sitten täytä näitä ”kansalaisvelvollisuuksia” eli poikkeat yhteiskunnan normeista, niin kansalaisoikeuksiasi rajoitetaan.

Mussoliinin Italiassa vaikutti filosofi ja Rooman yliopiston professori Giovanni Gentile, joka ajatteli, että yksilö on vapaimmillaan alistuessaan valtion tahtoon. Hän toimi Mussoliinin Italian opetusministerinä pari vuotta, jonka aikana hän kuitenkin muutti Italian opetusjärjestelmää perusteellisesti palvelemaan Italian fasistien intressejä. [1]

Lähteet:

1. Filosofian sanakirja, s. 65

2. Lue Mäntsälän kapinallisten julistus tasavallan presidentille vuodelta 1932. Vastaa kysymyksiin.

Lapuanliikkeen julistus vuodelta 1932

Me olemme isänmaallista, lainkuuliaista väkeä, joka ei ole noussut valtiovaltaa vastaan, vaan punaista marxilaisuutta vastaan. Me emme tahdo taistella sitä valtiovaltaa vastaan, jonka aikaansaamiseksi me olemme vuodattaneet viljalti verta ja jonka puolesta olemme taistelleet henkeen ja vereen saakka. Kaiken tapahtuneenkin jälkeen olemme me yhä vieläkin valtiovallan ja järjestyneen yhteiskuntaelämän ylläpitäjinä, me vetoamme siihen ja seisomme sen takana. Me emme ole nousseet valtiovaltaa, vaan punaista verenvuotoon ja kansalaissotaan johtavaa marxilaisuutta vastaan. Mutta sanottakoon se nyt kertakaikkiaan niin selvään ja suoraan, että yksinkertaisinkin sen ymmärtää: ellei valtiovalta tahdo kuulla meidän ääntämme ja jos valtiovalta yhä edelleenkin sallii kirotun marxilaisen sosialidemokratian jatkaa kiihoitustyötään ja sallii Jalanderin ja Bornin laisten miesten johtaa perikatoon tätä maata ja kansaa, niin me emme voi siihen tyytyä. Me olemme nyt jo joutuneet tekemään joukon tekoja, jotka eivät sovi lakipohjaisen yhteiskuntaelämän puitteisiin. Nämä teot eivät vielä kuitenkaan ole olleet kohdistettuja valtiovaltaa vastaan. Mutta ellei muutosta tule ja valtiovalta yhä kaikesta tapahtuneesta huolimatta asettuu tukemaan punaista marxilaista-sosialidemokratiaa, niin meidän on katkera pakko todeta, että valtiovalta on meitä vastaan. Mitä sitten seuraa ja mitä tapahtuu, siitä saavat kantaa vastuun ja historian tuomion ne, jotka typeryydessään ovat asettuneet marxilaisuutta suojelemaan. Me emme peräydy, emme hellitä, emmekä alistu. Marxilaisuus on kukistettava ja se kukistetaan silläkin uhalla, että m e i d ä n o n e n s i n h ä v i t e t t ä v ä s i t ä t u k e v a j a s u o j e l e v a v a l t i o v a l t a j a s e n e d u s t a j a t.

Katkerin mielin ja verta vuotavin sydämin olemme olleet pakotettuja lähtemään sille tielle, jonka yhtenä seurauksena eilisen illan tapahtumat Mäntsälässä ovat ja mistä tämäkin kirjelmä on johtunut. Vielä on olemassa mahdollisuuksia vartiovallalla korjata suhteensa meihin ja saada rauha ja järjestys palautetuksi. Nopeat, päättäväiset toimenpiteet voivat vieläkin pelastaa maan kansalaissodasta, joka nyt muuten on selvästi edessä. Me emme nyt jätä työtämme keskeneräiseksi, vaan ajamme sen hengen ja elämän hinnalla voittoisaan loppuun. Valtiovalta voi lähettää poliisinsa ja sotaväkensä meitä kukistamaan ja se tulee kohtaamaan meidät ase kädessä ja kuolemaan tai v o i t t o o n v a l m i i n a. Valtiovalta voi mahdollisesti nujertaa meidän joukkomme, mutta se ei pysty voittamaan sitä isänmaallisen kansan laumavyöryä, joka meidän ruumiidemme yli ryntää. Valtiovallalla on nyt tilaisuus valita: kohteleeko se meitä kapinoitsijoina ja lähettää joukkonsa meitä teurastamaan, vai ymmärtääkö se Suomen isänmaallisen kansan mielen ja katkeruuden ja ryhtyy kukistamaan marxilaisuuden. Historia kerran antaa tuomion niin meille kuin vastustajillemmekin. Mäntsälään kokoutuneiden joukkojen puolesta: Otto Ollikainen. Albert Vuori. Lähde: Uuno Hannula: "Me teemme mitä tahdomme". Uusi kirjapaino 1933.

a) Mitä lapuanliikkeen jäsenet vaativat Mäntsälässä?

He vaativat, että valtiovalta tukahduttaisi sosiaalidemokraattien ja marxistien poliittisen toiminnan kokonaan Suomesta. He uskovat että jos näin tehdään, niin maa säästyy tuholta, jonka marxistit ovat heidän mukaansa viemässä sen.

b) Miksi Mäntsälän kapina on aloitettu julistuksen mukaan?

Siksi koska heidän mukaansa valtiovalta ei ole kuunnellut heidän vaatimuksiaan marxilaisuuden kitkemisestä. He näkevät että yhteiskunta on vaarassa joutua uuteen sisällissotaan ja siksi he ovat pakotettuja ryhtymään laittomiin toimiin painostaessaan valtiovaltaa taipumaan vaatimuksiinsa.

c) Millä seurauksilla uhataan siinä tapauksessa, että vaatimuksiin ei suostuta?

Uhataan aseellisella yhteenotolla valtiovaltaa vastaan. Jos he eivät muuta suhtautumistaan marxilaisuuteen, niin he eivät peräänny poliittisesta aktivismistaan vaan jatkavat toimintaansa ”hengen ja elämän hinnalla”. He ovat valmiita ampumaan poliiseja ja armeijan väkeä. He väittävät että vaikka koko Lapuan liike kukistuisi näissä sodissa, niin kansan ”laumavyöry” jatkaisi taistelua. Ironista tietysti on se, että nimenomaan Mäntsälän kapinan jälkeen merkittävä osa Lapuan liikkeen kannattajista halusi irtisanoutua heistä täysin, eli kyllä kansalaiset suurimmaksi osaksi arvostaa Suomen valtiovaltaa kuin Lapuan liikettä.

1. Mitkä olivat kaksi Suomen ulkopolitiikan päälinjaa itsenäistymisen alussa?

Kaksi päälinjaa olivat puolueettomuus ja itsenäisyyden turvaaminen.

Suomi pyrki pysymään erossa suurvaltojen ristiriidoista. Puolueettomuus näkyi suhtautumisesta Venäjään, myöhemmin Neuvostoliittoon ja Saksaan. Tietysti sitä voi olla montaa mieltä. Jotkut saattavat mieltää että Natsi-Saksan kanssa käyty Jatkosota ei olisi ollut erillissota vaan Suomi olisi löyhästi liittoutunut Saksan kanssa. Jotkut saattavat ajatella että YYA-aikoina Suomi oli rähmällään Neuvostoliittoon. Kuitenkin Suomi on linjauksissaan selvästi korostanut, ettei me olla kenenkään liittolaisia, ja tämä on pysynyt ihan uskottavana ulkopoliittisena kannanottona. Näkeehän sen jo kansainvälisestä NATO-keskustelusta, että Suomi miellettiin aikaisemmin neutraaliksi valtioksi, joka joutui sitten luopumaan neutraaliudestaan pakon sanelemana.

Itsenäisyyden turvaaminen näkyy jo puolueettomuuspolitiikassa itsessään, Suomi halusi pysyä puolueettomana poissa konflikteissa säilyttääkseen oman itsenäisyytensä. Ensialkuun kuitenkin tärkein tavoite tässä ulkopoliittisessa linjauksessa oli saada suurvalloilta tunnustus Suomen itsenäisyydelle. Kun Saksa oli vielä ennen ensimmäisen maailmansodan tappiota Suomen tärkein liittolainen, niin solmittiin diplomaattisuhteita ja etsittiin liittolaisia aluksi Saksan tuella ja sitten kun Saksa kukistettiin ensimmäisessä maailmansodassa, niin jatkettiin samaan malliin puolueettomina.

2. Miten seuraavat maailmanpolitiikan tapahtumat vaikuttivat Suomen asemaan?

a) Kansallissosialistien nousu valtaan Saksassa

Saksan sotilaallinen vahvistuminen ja aluevaltaukset aiheuttivat jännitteitä suurvaltojen välillä. Tämä johti Suomessa epäluottamukseen suurvaltoja kohtaan, sillä pelättiin, että pienet valtiot jätettäisiin yksin kun suurvallat alkaisivat tekemään etupiirijakoja, sillä länsivallat eivät kyenneet hillitsemään Natsi-Saksan että Neuvostoliiton aggressioita.

Suomi oli ideologisesti aika kiusallisessa asemassa. Korostettiin puolueettomuuspolitiikkaa siksi, koska ei haluttu sekaantua minkäänlaisiin liittoumiin, joita tehtäisiin ideologisista syistä. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa syntyi autoritääristen ideologioiden innoittamana Lapuan liike ja IKL, eivätkä ne parantaneet jo valmiiksi kiristynyttä poliittista ilmapiiriä, vaan kiristivät sitä lisää.

Saksa sai sotilaallisen vahvistumisen myötä sitten myös taloudellista vaikutusvaltaa ja Suomi kävi kauppaa Saksan kanssa. Sen myötä kun Saksan merkitys taloudelle kasvoi, niin merkitys alkoi kasvamaan myös sotilaspolitiikassa. Tämän Saksaan liitettävän ideologisen ristiriitaisuuden voi huomata suhtautumisessa Jatkosodan motiiveihin. Puolueettomat korostivat, että Jatkosotaa käydään, jotta saataisiin Neuvostoliitolle menetetyt kotialueet takaisin. Saksalaismieliset taas olivat inspiroituneita saksalaisten Lebensraum-ideologian kautta Suur-Suomi-ideologiasta ja halusivat vallata vanhojen rajojen lisäksi uusia alueita Karjalasta, jopa Uraliin saakka.

Lopulta sitten Suomi hääti saksalaiset pois Suomesta osana Neuvostoliiton rauhanehtoja ja se johti Lapin sotaan.

b) Münchenin kokous

Münchenin kokous osoitti Suomen pelot siitä, että suurvallat voisivat heittää etupiirijaoissa pienet valtiot bussin alle. Pienet valtiot voidaan uhrata suurvaltapolitiikan vuoksi. Münchenin kokouksessa Iso-Britannia ja Ranska suostuivat Hitlerin vaatimuksiin Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittämisestä. Tšekkoslovakian sudeettialueissa on merkittävä saksalaisväestö, joiden asuttamat alueet Hitler halusi liittää Saksaan. Münchenin kokouksessa ei ollut Tšekkoslovakian edustajia, vaan asioista päätettiin ilman heidän suostumusta. Tietysti suurin osa saksankielisistä eivät halunneet olla osana Tšekkoslovakiaa, mutta oleellisinta Suomelle oli se, että näin merkittävistä alueliitoksista voidaan sopia ilman, että Tšekkoslovakia sai ottaa kantaa alueliitoksiin.

c) Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus

Vaikka Saksa oli paljon taloudellisesti ja sotilaallisesti tekemisissä Suomen kanssa, niin Molotov-Ribbentrop-sopimus osoitti, ettei Saksaankaan voi luottaa. Sopimus johti siihen, että Neuvostoliitto sai vapaat kädet Suomen alueiden suhteen. Neuvostoliitto painosti Suomea alueluovutuksiin ja sotilastukikohtiin, joka sitten kärjistyi Talvisodaksi. Talvisodan jälkeen Neuvostoliitto sai osittain tahtonsa läpi kun alueita luovutettiin ja Porkkalaan tehtiin sotilastukikohta.

Suomen ulkopoliittinen asema heikkeni, sillä Suomi pyrki puolueettomuudellaan pysymään poissa konflikteista, mutta sitten ajautui täydelliseen luottamuspulaan kaikkien Suurvaltojen kanssa ja päätyi sotaan Neuvostoliiton kanssa Talvisodassa.

d) Toisen maailmansodan alku

Suomi joutui suurvaltojen huomion keskipisteeksi, kun Neuvostoliitto vaati turvallisuustakeita Suomelta, kuten alueluovutuksia, sotilastukikohtien perustamisia ja sotilaallisia myönnytyksiä. Niissä sitten Suomi pelkäsi seuraamuksia, koska tukikohtien antaminen uhkaisi Suomen suveneriteettia ja saattaisi vetää Suomen mukaan suurvaltapoliittisiin konflikteihin. Toisen maailmansodan alku ja Neuvostoliiton painostus pakotti Suomea pohtimaan keinoja itsensä puolustamiseen ja kehittämään turvallisuuspolitiikkaa paremmaksi. Kun Neuvostoliiton myönnytyksiin ei suostuttu, se johti Talvisodan syttymiseen.

3. Määrittele käsitteet:

a) Mainilan laukaukset

Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, jossa Neuvostoliitto väitti, että suomalaiset joukot olisivat ampuneet tykistöllä Mainilan kylään ja tappaneet laukauksessa seitsemän kylässä oleskellutta neuvostosotilasta. Tämä ei voinut olla mahdollista, sillä tykin kantama ei alkuunkaan olisi riittänyt Mainilaan, eikä tykistön ampumisjälkiä löytynyt missään. Myöhemmin kävi ilmi että Neuvostoliitto lavasti hyökkäyksen, sillä sen lisäksi että se ei olisi voinut mitenkään olla mahdollista, niin asia varmistettiin kylmän sodan jälkeen Neuvostoliiton omista arkistolähteistä.

Mainilan laukaukset olivat propagandistinen keino, jolla Neuvostoliitto haki tekosyytä hyökätä Suomeen. Neuvostoliitolla motiivi saada hyökkäyssota näyttämään puolustussodalta oli saada kansalaiset osallistumaan sotaan, sillä harvemmin ihmiset haluavat osallistua hyökkäyssotiin, ja kansainvälisesti haluttiin esittää uhria, jotta yleinen mielipide ei kääntyisi jyrkästi Neuvostoliittoa vastaan. Stalinin hallinto rakennettiin sille uhrikertomukselle, idealle, että Neuvostoliitto olisi jatkuvasti ulkoisten uhkien alla, jonka verukkeella oikeutettiin sisäpoliittisesti kansalaisten kyttääminen, vainoaminen ja leimaaminen kansanvihollisiksi. Neuvostoliitto välitti kansainvälisestä imagostaan, koska se oli Kansainliiton jäsen. Kansainliiton periaatteisiin kuului hyökkäyssotien yksiselitteinen tuomitseminen. Mainilan laukauksista ja todisteluista huolimatta, Kansainliitto ei uskonut Neuvostoliiton selityksiä, joten Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta.

b) Terijoen hallitus

Neuvostoliitto olisi halunnut ottaa Talvisodassa Suomen nopeasti itselleen ja vaihtaa Suomen hallituksen Terijoen hallitukseen. Terijoen hallitus koostui aiemmin Suomesta Neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista kommunisteista. Otto Wille Kuusinen oli Terijoen hallituksen pääministeri, joka oli täysin lojaali Stalinille. Se kuitenkin oli Neuvostoliiton silmissä vain kosmeettinen nukkehallitus vailla mitään todellista valtaa, sillä se oli Mainilan laukauksien tapaan osa propagandistista puolustussotanarratiivin ylläpitoa.

Hallitus väitti olevansa Suomen kansan tukema hallitus, vaikka suomalaiset tosiasiallisesti eivät kannattaneet hallitusta. Neuvostoliitto pyrki luomaan narratiivin, että nykyinen Suomen hallitus sortaa suomalaisia ja suomalaiset todellisuudessa haluaisivat Terijoen hallituksen, jonka myötä Neuvostoliiton hyökkäyssota ei näyttäydy pelkäsään Mainilan laukausten ”puolustussotana”, vaan myös koko Suomen kansaa koskevana ”vapaussotana”.

Propagandan surkeutta korosti se, että vaikka Neuvostoliitto vakuutteli että Terijoen hallituksella olisi suurta kannatusta Suomessa, niin Terijoen hallitukseen assosioituneet Moskovan radion tiltut yrittivät vakuuttaa suomalaisia kannattamaan Terijoen hallitusta ja vaihtamaan puolta Talvisodassa vedoten siihen, että tämä ei ole hyökkäyssota vaan veljellistä avunantoa suomalaisen hallituksen sortoa vastaan.

Koko kansainvälinen yhteisö kuitenkin näki, että tämä on ihan ilmiselvää propagandaa ja tunnusti Suomen hallituksen lailliseksi hallitukseksi ja Neuvostoliitto potkittiin ulos Kansainliitosta.

c) Talvisodan henki

Sisällissodan jälkeen suomalaiset olivat jakaantuneet. Vasemmistolaiset ja oikeistolaiset, maaseutulaiset ja kaupunkilaiset, miehet ja naiset. Kun yhteinen uhka tuli, yhteiskuntaluokkiin ja ideologioihin liittyvät ristiriidat saivat väistyä hetkeksi.

Talvisodan henki voidaan henkilöidä sisuun, eli periksiantamattomuuteen ja kykyyn jatkaa vaikeuksista huolimatta. Neuvostoliitto oli numeroin ja varustein ylivoimaisempi kuin Suomi ja silti suomalaiset osoitti vahvaa halua puolustaa itsenäisyyttään. Asepalvelukseen ilmottautui enemmän ihmisiä, mitä oli mahdollista varustaa. Tämän takia sodan alussa varusteet olivat kortilla ja suomalaiset sotivat alivarusteltuina.

d) Välirauha

Se oli ajanjakso Talvisodan päättymisestä Jatkosodan alkuun. Suomi joutui tasapainoilemaan Saksan ja Neuvostoliiton puristuksessa.

Suomi luovutti alueita Neuvostoliitolle, mutta poliittinen ja sotilaallinen painostus ei siltikään loppunut siihen. Suomea pelotti ja se alkoi varautumaan mahdolliseen uuteen konfliktiin Neuvostoliiton kanssa. Sen myötä Suomi alkoi lähentymään Saksan kanssa. Suomi aloitti salaisen yhteistyön Saksan kanssa siksi, koska Länsivallat eivät antaneet merkittävää tukea Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaisia joukkoja sijoitettiin Lappiin ja alettiin valmistelemaan yhteistä sotatoimintaa Neuvostoliittoa vastaan.

Neuvostoliitto jo valmiiksi epäili Suomen liittoutuvan Saksan kanssa, ja Suomen Jatkosodassa ja Saksan operaatio Barbarossassa epäilykset sitten osoittautuivat todeksi.

Välirauha ei sinänsä ollut mikään todellinen rauhan aika, vaan pikemminkin välivaihe kahden sodan välillä. Ilmapiiri kuitenkin oli sellainen, että Suomi ei rauhanehdoista huolimatta tuntenut oloaan turvalliseksi Neuvostoliiton suhteen ja kun Saksa suostuikin liittoutumaan Suomen kanssa Neuvostoliittoa vastaan, niin haluttiin Jatkosodassa ottaa vanhat rajat takaisin.

e) Erillissota

Näkemys, jossa Suomi ei olisi ollut osana Natsi-Saksan operaatio Barbarossaa, vaan taistelee samanaikaisesti omaa sotaansa Jatkosodassa. Vaikka maat toimivatkin liittolaisina, niin he olivat taistelemassa Neuvostoliittoa vastaan eri tavoittein.

Keskeiset piirteet erillissota-tulkinnassa ovat näkemykset siitä, että Suomi ei ollut virallisesti osana akselivaltoja. Suomi taisteli omista kansallisista syistään menetettyjen alueiden palauttamiseksi. Suomi ei ole myöskään Kolminvaltasopimusta, toisin kuin Natsi-Saksan liittolaiset. Suomi pyrki korostamaan puolueettomuuttaan Saksan maailmanpoliittisista tavoitteista. Suomen johto pyrki säilyttämään diplomaattisuhteet Länsivaltoihin. Suomi ei osallistunut holokaustiin, vaikka salli saksalaisten toimimisen Suomen maaperällä ja lähetti kahdeksan juutalaista Saksaan.

Kuitenkin kritiikkiä erillissota-tulkinnassa ovat näkemykset siitä, että Suomi kuitenkin de facto oli Saksan aseveli. Yhteistyö oli tiivistä ja Suomella oli strateginen yhteys Saksaan. Suomi sai Saksalta sotilaallista ja taloudellista tukea. Suomi salli saksalaisten toimisen pohjoisessa operaatio Barbarossan yhteydessä.

Erillissota on oma historiallinen tulkintansa, jossa halutaan osoittaa että Suomi soti kansallisista syistään eikä ollut osana Saksan maailmanvalloitusta.

f) Ajopuuteoria

Kumottu Suomen sotahistorian teoria, jonka mukaan Suomi joutui toisen maailmansodan aikana jatkosodassa natsi-Saksan kanssa passiiviseen yhteistyöhön vastoin tahtoaan osana suurvaltakonfliktin etenemistä. Ikään kuin Suomi olisi ajautunut jatkosotaan kuin ajopuu virran mukana, ilman omaa tahtoa tai vaihtoehtoja. Tämän näkemyksen mukaan Suomen poliittisia johtajia ei olisi pitänyt tuomita sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä.

Merkittävä ajopuuteorian lanseeraja oli historian professori Arvi Korhonen, hänen historiantulkintansa sai paljon tukea 1940-luvun Suomessa. Tätä narratiivia kyseenalaistettiin ulkomaalaisten tutkijoiden toimesta 1950-luvun aikana ja lopullisesti kumotuksi 1960-luvulla. Suomessa alettiin myöntää teoria vääräksi vasta 1970-luvulla, mutta yleinen mielipide muuttui hitaasti, sillä yleinen mielipide ja porvarillinen Suomi oli haluton hylkäämään teoriaa, vaikka Urho Kekkonen tuki teoriasta luopumista voimakkaasti.

Ajopuuteoriaa on kritisoitu siitä, että siinä annetaan ymmärtää, että Suomella ei olisi ollut mitään aktiivista liittoumaa Saksan kanssa, vaan ajautui siihen pakon sanelemana ja joutui tekemään yhteistyötä vastentahtoisesti. Tämän teorian on korvannut koskiveneteoria.

Lähteet:

1. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:ajopuuteoria

g) Koskiveneteoria.

Se on Aimo T. Nikolaisen kriittinen teoria ajopuuteorian passiivisuudelle. Siinä Suomea ei nähdä täysin passiivisena toimijana, kuten ajopuuteoriassa, vaan Suomi on osin aktiivinen päätöksissä. Suomi oli suurvaltojen puristuksessa, mutta teki itse tietoisia valintoja, jotka johtivat jatkosotaan. Suomi ei ollut tahdoton ajopuu lähtiessään jatkosotaan.

Selvä asia on se, että Suomi päätti osallistua jatkosotaan omasta tahdostaan, sillä kyllä ihmiset siihen aikaan halusivat luovutetut alueet takaisin. Siinä mielessä on vaikeaa uskoa väitteeseen, että Suomi ei olisi voinut itse päättää olla osallistumatta jatkosotaan. Suomen suunnitelmat hyökkäämiseen alkoivat jo siitä lähtien, kun Suomi sai kuulla natsi-Saksalta, että he ovat hyökkäämässä Neuvostoliittoon.

4. Tee pilakuvatehtävä Mannerheimista. Pilakuva alkuvuodelta 1940. LIITE

3

5. Tehtävä jatkosodan alusta. LIITE

4

6. Kirjoita lyhyt tiivistelmä: Miten Suomi irtautui sodasta?

Suomi irtaantui toisesta maailmansodasta, kun Suomi sopi Neuvostoliiton kanssa Moskovan välirauhasta, jonka ehtona oli luovuttaa alueita ja häätää natsi-Saksan joukot pois Suomen lapista, joka johti Lapin sotaan saksalaisten kanssa. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui luovuttamaan paljon maita ja maksamaan tuntuvat sotakorvaukset.

1. Jatkosotaan liittyy Suomen kannalta kipeitä asioita, joista vaiettiin pitkään. Mitä nämä asiat ovat?

Suomi on pitkään esittänyt Jatkosodan puolustussotana, eikä ole halunnut myöntää, että se on hyökkäyssota. Vaikka Suomi ei virallisesti ollut osa akselivaltoja, niin natsi-Saksan aseveljenä oleminen on herättänyt paljon moraalista pohdintaa.

Suomi on myös Jatkosodassa ylittänyt Tarton rauhan rajan, eli miehitti Itä-Karjalasta alueita, jotka eivät ole ikinä kuuluneet Suomeen. Miehitystä perusteltiin Suur-Suomi-aatteen hengessä ”heimoveljien vapauttamisella”, mutta alueen karjalaisilla ja muilla suomalais-ugrilaisilla vähemmistöillä ei ollut yksimielistä halua liittyä osaksi Suomea.

Näissä kyseisissä Itä-Karjalan miehitetyissä alueissa suomalaiset kyttäsivät etnisesti ei-suomalais-ugrilaisia neuvostoliittolaisia ja ylläpitivät Itä-Karjalan keskitysleirejä joihin heitä pistettiin. Sotavankileireillä pidettiin neuvostosotilaita ja siviilileireissä siviilejä. Suomalaiset vangitsivat noin 20 000 ”epäkansalliseen väestöön” kuulunutta neuvostoliittolaista sotilasta ja siviiliä. Suurin osa leireillä olleista oli siviilejä. Suurin osa oli naisia, lapsia ja vanhuksia, sillä suurin osa työikäisistä miehistä olivat jo kutsuttu puna-armeijaan sotimaan muualla, Neuvostoliiton länsirintamalla. Noin 4000-7000 leirissä ollutta kuoli pääosin nälkään, tauteihin, puutteelliseen hygieniaan ja suomalaisten harjoittamaan satunnaiseen väkivaltaiseen kohteluun.

Itä-Karjalan keskitysleirien pystyttämisen motiivit ovat vainoharhaisuus neuvostosiviilien mahdollista sabotaasia tai vakoilua kohtaan ja suomalais-ugrilaisten kansojen, etenkin karjalaisten, etninen assimilointi suomalaisiksi. Vakoiluselitys keskitysleirien suhteen kaatuu jo siihen, että kuka pitää tätä väitettä uskottavana, kun jopa venäläislapset täytyy vangita vankileirille.

2. Arvioi naisten roolia sota-aikana

a) Miksi naisten rooli oli sota-aikana raskas?

Miesten ollessa rintamalla, naiset joutuivat kantamaan kaksinkertaista vastuuta. Piti hoitaa perinteisten naisten kotitöiden lisäksi miesten työt, eli ottaa täysi vastuu esimerkiksi maatila- ja tehdastöistä. Työpäivät olivat pitkiä ja siinä sivussa piti hoitaa lapsia. Asiaa ei parantanut henkinen kuormitus siitä, että tuleeko mies takaisin rintamalta elossa.

b) Mitä eri töitä naiset hoitivat?

Maataloutta pyöritettiin. Teollisuudessa työskenneltiin lähinnä ase- ja tekstiiliteollisuudessa. Oltiin sairaaloissa. Viestinnässä ja postinjakelussa, eli postinkantajina ja puhelunvälittäjinä. Kotirintamalla vastattiin toimeentulosta ja lasten kasvatuksesta. Naiset toimivat Lotta Svärd -järjestössä, jossa hoidettiin muonitusta, ilmavalvontaa, ensiapua ja sotilasviestintää.

3. Pohdi niin kutsuttuja vaaran vuosia.

a) Mitä tarkoitetaan vaaran vuosilla?

Toisen maailmansodan jälkeiseen ajanjaksoon, kun Suomi oli epävakaassa ja haavoittuvassa asemassa ja pelättiin Neuvostoliiton vaikutuspiiriin joutumista tai jopa kommunistista vallankaappausta. Se oli ajanjakso aselevosta YYA-sopimukseen. Heti sotien jälkeen Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan ja sodan jälkeisen köyhyyden myötä suomalaiset ymmärrettävästi äänesti vasemmistolaisia ja kommunistisia puolueita, jonka myötä Suomen kommunistinen puolue ja Suomen kansan demokraattinen liitto otti suomalaisessa politiikassa jalansijaa.

b) miten vaaran vuodet ilmenevät?

Maailmalla syntyi Kylmä sota. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto tulivat uusiksi suurvalloiksi. Neuvostoliitto pyrki laajentamaan vaikutusvaltaansa itä-Euroopassa. Suomella oli erityinen asema itä-Euroopan ja Baltian maihin nähden, se oli Saksan liittolainen jatkosodassa mutta solmi aselevon, kääntyi aseellisesti Saksaa vastaan ja taisteli Saksaa vastaan Lapin sodassa. Suomi vältti tämän myötä Neuvostoliiton miehityksen, mutta silti asema oli epäselvä. Se näkyi siis ulkopoliittisena epävarmuutena.

Se näkyi Suomen kommunistien suosiona, joka johtui Neuvostoliiton asettamasta rauhanehdosta, jossa kommunistiset puolueet täytyisi vapauttaa kommunistilakien kielloista ja Jatkosodan jälkeisen ajan köyhyydestä. Kommunistit tarjosivat työläisille ja maaseudun köyhille konkreettisia lupauksia työpaikoista. Suosio oli korkea heti sodan jälkeen, jonka myötä Suomen porvaristo pelkäsi, että Suomessa tapahtuisi samanlainen kehitys kuin Tsekkoslovakiassa, missä kommunistit ottivat vallan neuvostomyönteisen ilmapiirin tukemana. Kaiken lisäksi asiaa ei parantanut

Neuvostoliitto johti Suomessa valvontakomissiota, eli tahoa, joka valvoi aseleposopimuksen ehtojen noudattamista. Käytännössä, se rajoitti Suomen suveneriteettia ja lisäsi epävarmuutta. YYA-sopimusta sitten pidettiin uhkana että mahdollisuutena, sillä sen avulla tuli varmistus ettei Suomi joutuisi sotilaalliseen konfliktiin Neuvostoliiton kanssa kun ollaan sinänsä sotilasliitossa Neuvostoliiton kanssa. Samalla kuitenkin YYA-sopimus antoi sidonnaisuuksia Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan vuosikymmeniksi.

Neuvostoliiton reaktiota pelättiin etenkin asekätkennän aikana. Silloin Suomen armeija kätki 30 000 asetta maahan sissisotaa varten, jos Neuvostoliitto miehittää Suomen. Aseet kuitenkin kaivettiin pois, sillä ymmärrettiin, että Neuvostoliitto voisi käyttää tätä syynä aloittaa uuden sodan Suomea vastaan. Punainen Valpo myös painosti rankasti asekätkijöitä kyseenalaisilla kuulustelutekniikoilla, kuten asekätkijöiden selliin lukitsemisella ilman, että heidän tavaroitaan annettiin takaisin. Suomen armeija vei aseet takaisin varastoon, mutta Neuvostoliitto huomasi sen. Neuvostoliiton reaktio jäi aika lakoniseksi, mutta silti asiasta poiki yksi sen ajan Pohjoismaiden suurin oikeusvyyhti, jossa tuomittiin noin 1 500 Suomen armeijan henkilöstöä, jotka olivat osallisina asekätkennässä.

Lähteet:
1. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001108244.html

c) Miksi vaara oli ohi vuonna 1948?

Jatkosodan jälkeinen uhka Neuvostoliiton miehityksestä alkoi vähentyä, kun Neuvostoliiton valvontakomissio poistui maasta ja rauhansopimus astui voimaan. Neuvostoliiton asettama Suomen aseleposopimuksen toteutumista valvova valvontakoneisto aiheutti epäluuloa suomalaisissa, sillä sotilaallisiin asioihin liittyvien asetusten lisäksi se valvoi, että kuka sai toimia politiikassa ja mitä voitiin käsitellä Eduskunnassa.

d) Ota kantaa väitteeseen: Vaaran vuosien vaaraa on Suomessa liioiteltu.

Vaaran vuosia on pidetty liioiteltuina siksi, koska aikalaisista vasemmistoa äänestävistä ihmisistä ei välttämättä tuntunut siltä, että Suomea oltaisiin heidän politiikkaansa harjoittamalla aktiivisesti viety kohti kommunistista vallankumousta ja Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. Pikemminkin, vallankumouspuheiden sijasta oltaisiin korostettu enemmän sodanjälkeisen köyhän Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaista ja kestävää politiikkaa.

SKP oli siihen aikaan kyllä suosittu puolue, mutta koetaan, että sen vaikutusvaltaa yliarvioidaan. SKP ei olisi realistisesti voinut aloittaa vallankumousta, sillä SKP:n jäsenet eivät olleet homogeeninen poliittisesti yhtenäinen ryhmittymä, vaan se oli ideologisesti liian pirstaloitunut toteuttamaan vallankumousta. Kaiken lisäksi, suomalainen yhteiskunta ja Suomen armeija olivat yhtenäisesti lojaaleja demokraattiselle järjestykselle, eli vallankumous ei käytännössä olisi edes ollut mahdollista vaikka kannatus vasemmiston suuntaan oli suurta.

Osa näkee, että Stalin ei halunnut tehdä Suomesta itä-Euroopan valtioiden tapaan satelliittivaltiota, vaan puolueettoman puskurin lännen ja Neuvostoliiton välillä. YYA-sopimus olisi ollut strateginen keino pitää Suomi poissa länsiblokista ilman miehitystä. Neuvostoliitto hyväksyi Paasikiven linjan ja Suomen erityisaseman, kunhan turvallisuuspoliittiset vaatimukset täyttyivät.

Esimerkiksi historioitsija Jukka Tarkka on ajatellut, että vaaran vuosien kertomus olisi osittain myytti, jolla myöhemmin pyrittiin oikeuttamaan Paasikiven-Kekkosen linjaa ja torjumaan kommunismia.

Historioitsija Kimmo Rentola taas on keskittynyt tutkimuksissaan SKP:n ja KGB:n suhteisiin, ja vallankumousasioita pyöriteltiin lähinnä symbolisella tasolla, eikä konkreettisesti.

Vaaran vuosista on sanottu, että siihen liittyvä kerronnallisuus pohjautuu lähinnä värittyneesti Kylmän sodan linssien läpi. Kun Suomi suuntautui 1950-luvulla enemmän länteen ja kommunismin vastustus alkoi kasvamaan, niin vaaran vuosia käytettiin retorisena aseena.

4. Pohdi Paasikiven linjaa ja YYA-sopimusta. LIITE

3

5. Millä perusteilla yöpakkasten ja noottikriisin taustalla oli tai saattoi olla

4

a) Kylmä sota

5

b) Suomen sisäpolitiikka?

6

6. Tehtävä suomettumisesta. LIITE

7

7. Tee lyhyt tiivistelmä Suomen integroitumisesta länteen toisen maailmansodan jälkeen.

8

8. Määrittele käsitteet:

a) EFTA

EFTA on euroopan maiden talousliitto niille, jotka eivät kuulu ETY-liittoon, joka puolestaan oli Euroopan Unionin edeltäjä. Suomi ei liittynyt ETY:yn, koska se voitiin tulkita länsipoliittiseksi sitoutumiseksi. Suomella oli tarve taloudelliseen yhteistyöhön Euroopan maiden kanssa ilman poliittista sitoutumista, EFTA helpotti pääsyä etenkin länsieurooppalaisiin markkinoihin poistamalla tullit.

b) Poikkeuslaki 1973

Suomessa säädetty laki, jossa Urho Kekkonen sai jatkaa virassaan alkavalle kaudelle neljän vuoden ajan ilman presidentinvaaleja. Kekkosta pidettiin luotettavana Neuvostoliiton suhteiden ylläpitäjänä, suurin osa äänesti lain puolesta, mutta etenkin Kokoomus ja poliittisesti liberaalit vastustivat sitä vankasti. Poikkeuslaki on hyvä esimerkki siitä, miten pitkälle suomettumisessa mentiin. Neuvostoliitto-suhteiden takia ollaan valmiita jopa kaventamaan Suomen demokratiaa.

c) Puolueettomuuspolitiikka

Suomen ulkopoliittista linjaa, jossa oli tärkeää pysyä poissa suurvaltojen ristiriidoista. Suomi ei esimerkiksi liittynyt Natoon eikä Varsovan liittoon, pysyttiin sotilaallisesti puolueettomana mahdollisen suurvaltakonfliktin varalta. YYA-sopimus oli selvästi sopimus sotilaallisesta yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa, mutta Suomi pyrki tulkitsemaan sopimusta niin, ettei se olisi ristiriidassa puolueettomuuspolitiikan kanssa. Tasapainoiltiin lännessä ja idässä diplomatian osalta, haluttiin pitää hyvät suhteet Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, mutta myös Neuvostoliittoon. Puolueettomuuspolitiikka nähtiin keinona, jossa ei jouduttaisi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja säilytettäisiin länsimainen yhteiskuntamalli.

d) Moskovan kortti

Moskovan kortti oli kielikuva Suomen sisäpolitiikassa, jossa epäsuorasti kysytään että "mitähän Neuvostoliitto tästä ajattelisi?" perusteena tai pelotteena. Hiljennetään keskustelua vedoten siihen, että se keskustelu kuitenkin ärsyttäisi Moskovaa. Joskus Moskovan korttia käytettiin vilpillisesti että vilpittömästi, eli joko poliittisten vastustajien hiljentämiseen kun haluttiin edistää neuvostomyönteistä politiikkaa tai oikeasta pelosta Neuvostoliittoa kohtaan.

9. Miksi presidentti Kekkosta toisaalta arvostetaan, toisaalta kritisoidaan?

Kekkonen onnistui säilyttämään Suomen puolueettomuuden Neuvostoliiton ja lännen välissä. Näin hän varmisti Suomen itsenäisyyden ja toimintavapauden kylmän sodan aikana. Kekkosen kausi toi poliittista vapautta. Hän oli keskeinen hahmo Suomen kehityksessä teollistuneeksi hyvinvointivaltioksi. Siitä häntä arvostetaan.

Valta keskittyi liikaa Kekkoselle ja häntä pidetään autoritaarisena hahmona. Hän käytti presidentin valtaoikeuksia niin laajasti, että se herätti huolta demokratian säilymisenä. Poikkeuslaki 1973 etenkin nähtiin demokraattisesti ongelmallisena. Häntä kritisoidaan itse suomettumisesta, eli hänen Neuvostoliitto-suhteitaan on kritisoitu liian varovaisiksi ja se oli johtanut Suomen sisäpolitiikassa ja mediassa itsesensuuriin.

1. Miksi suomalaiset siirtyivät alkutuotannosta teollisuus- ja palveluammatteihin 1900-luvun jälkipuoliskolla?

13

2. Katso 1960-luvun tv-mainoksia. Suomalaisia TV-mainoksia 60-luvulta

a) Mitä 1960-luvulle tyypillisiä asioita löydät mainoksista?

Siinä näkee paljon modernistiseen ajanhenkeen liittyvää edistysuskoa, jossa subkontekstina näkee sellaisen aidon ja vankan uskon siihen, että tämä tuote nyt on tehokas, tehtäväänsä tarkoitettu. Mainokset olivat yleensä näitä James -mainoksien musikaaleja lukuun ottamatta lyhyitä ja ytimekkäitä, viestintä on yksinkertaista ja selkeää. Perinteiset sukupuoliroolit näkyvät. Mainokset keskittyivät pankkipalveluiden, maataloustuotteiden, yksittäisten ulkomaalaisten tuotteiden ja limonadien mainontaan, eli Suomessa haluttiin herättää ihmisiä kansankapitalismin pariin ja vielä oli jonkin verran maataloustoimintaa, vaikka monet muuttivat jo kaupunkiin.

b) Arvioi, miten mainokset eroavat nykymainoksista. Mistä erot johtuvat?

Vaikka tietysti limonadimainokset ja etenkin James -mainokset keskittyivät mielikuvien herättämiseen, niin pääosin nämä mainokset olivat aika funktionalistisia. Niissä ei keskitytty mielikuvien herättämiseen, vaan kerrottiin, että miten tämä tuote toimii ja kerrottiin sen ominaisuuksista vankasti uskoen, että tämä tuote on edistyksellinen. Nykypäivänä mainonta on mielikuvien herättelyä, ei niinkään ominaisuuksien luettelua. Ehkä nykypäivänä 60-lukumaista mainontaa edustaa ostoskanavat. Uskoisin sen johtuvan siitä, että ennen ei ollut niin paljoa rahaa. Piti punnita, että mihin tuotteeseen rahojaan pistää. Nykyään valinnanvaraa on paljon, ihmiset ovat vauraampia, joten yritykset kilpailevat asiakkaista. Ominaisuudet nykytuotteissa ovat melko samoja, niin täytyy erottautua mielikuvilla.

Mainokset olivat yksinkertaisia, pelkistettyjä ja niissä oli aika hidas rytmi. Nykymainokset ovat nopeatempoisia ja visuaalisia. Tämä tietysti johtui teknologisista rajoitteista. Se oli haastavaa 60-luvun filmiaikaan tehdä yksinkertaisiakin leikkauksia. Kuvauksissa mokaaminen oli aika kallista, filminauhaa meni hukkaan. Näyttelijän piti osata vuorosanat ulkoa tai koko otos jouduttiin ottaa uudelleen.

Mainokset olivat ennen suunnattu lähinnä keskiluokkaisille ja maatalousyrittäjille. Nykymainokset taas keskittyvät keskiluokkaisiin ja työväenluokkaan, mutta maatalousyrittäjät ovat jääneet kokonaan pois. En muista ikinä nähneeni mainosta jostain tuotteesta, jonka kohderyhmänä olisivat maatalousyrittäjät, koko 2000-luvun aikana. Keskiluokkaisia ja duunareita on vain enemmän kuin maatalousyrittäjiä ja kyllä he löytävät tarvittavat tuotteensa ilmankin mainoksia. Piirit ovat pienet, eikä valinnanvaraa liiemmin ole.

Ei ole muita etnisyyksiä kuin valkoisia. Suomessa ei vielä ollut niin paljoa maahanmuuttajia. Nykyään mainokset ovat monikulttuurisia ja kansainvälisiä.

Sukupuoliroolit eivät enää näy niin vahvasti samalla tavalla kuin 60-luvun mainoksissa. Nykymainosten perhemainoksissa nähdään, että perheet ovat aika tasavertaisia. Naiset nykymainoksissa myös esiintyvät ihan itseään varten eikä niinkään yksiulotteisena persoonana sommitelmaan sopivaksi miellyttäväksi silmäkarkiksi.

Mainonta ennen oli aika televisio- ja radiovoittoista, nykyään mainoksia ei ole vain televisiossa ja radiossa, vaan myös somessa.

Lyhykäisyydessään, erot kertovat teknologian kehityksestä, arvojen ja kulttuurin muutoksesta ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta. Ei enää riitä että tuote toimii hyvin, vaan sen pitää myös edustaa tietynlaisia arvoja ja herättää mielikuvia.

3. Tee tehtävä lähiöstä. LIITE

Syventävä tehtävä: Tutustu 1960- ja 1970-lukujen lähiöihin

1. Etsi lähiöistä kertovia uutisia 1960- ja 1970-luvuilta. (2-3 riittää)

a) Millaisen kuvan uutiset antavat lähiöistä?

b) Millaisia ongelmia lähiöissä oli?

2. Lue dokumentit A–E. Mitä ne kertovat elämästä 1960- ja 1970-lukujen lähiöissä?

A. ATK-tallentaja, nainen, 28 v.
Mä hain tytön hoidosta ja sit mentiin kahestaan kauppaan. Sitte me mentiin yhessä kotiin ja koko loppuillan mä oikeastaan tein ihan vaan näit kotihommia. Ensin mä tiskasin ja sitte mä laitoin ruokaa ja järkkäsin vähän paikkoja, hoidin kasveja ja pesin pyykkiä. Sitte me kateltiin yhessä telkkaria ku likka oli nukkumassa.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.

B. Putkiasentaja, mies, 28 v.
Töiden jälkeen? – – Silloin sitä ei oikeestaan tee mitään, katotaan telkkaria, ja – – Rentoutumista, rentoutumista se kai on – – Kyl sitä toisinaan täytyy kul jotain ruveta nypläämään – – Ettei se sillai kuitenkaan mene että sitä vaan makaa ja seiniä kattelee.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.

C. Sähköasentaja, mies, 28 v.
Naapurit? – – Ei ne tällasessa kerrostalossa oo tärkeitä, ei millään tavoin. Oon mä käyny jauhoja lainaamassa tosta edelliseltä naapurilta tosin, mut ei sil oo mitään merkitystä. En mä kaipaa naapureita millään tavoin. Sitä on oma tuttavapiiri kuiteski.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.

D. Opistoinsinööri, mies, 33 v.
Tästähän oli kerran aikaisemmin jo puhetta etku mä sanoin sulle kuinka mä ymmärrän helvetin hyvin sen ku joku maalta tulee tänne ja menee sekasin. Ku mä kattelen tämmöstä televisiosta ni mä ymmärrän tämmöstä helvetin hyvin. Mut toisaalta mä en voi tunnustaa itselleni et mun ois lähdettävä täältä.
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.

E. Kotirouva, 27 v.
Kaikki kulkee K-kaupan tarjouspaidoissa ja pyjamissa. Se mitä kulutetaan on hirveen samanlaista, tääl on ku pussissa. – –
Lähde: Matti Kortteinen: Lähiö. Tutkimus elämäntapojen muutoksesta. Otava 1982.

4. Pohdi Suomen kehitystä hyvinvointivaltioksi.

a) Tiivistä suomalaisen hyvinvointivaltion olennaisimmat kehitysvaiheet muutamaan lauseeseen.

Suomea alettiin rakentamaan hyvinvointivaltioksi, kun yhteiskunnallista tasa-arvoa pyrittiin parantamaan ja systemaattisesti rakennettiin sosiaaliturvaa. Säädettiin 1960-1970 -luvuilla lakeja, kuten kansanterveyslaki, peruskoululaki ja kansanterveyslaki, jotka loivat perustan julkisille palveluille. 1980-luvulla järjestelmää kehitettiin ja laajennettiin. Lopulta 1990-luvun lama ja 2000-luvun nollakasvun aika haastoi hyvinvointivaltiota, vaikka rakenteet ovat edelleen säilyneet, niin julkisia menoja on pyritty karsimaan viimeisimmän 30 vuoden aikana.

b) Miten Suomen muuttuminen hyvinvointivaltioksi vaikutti suomalaisten arkipäivään?

Lisäsi tasa-arvoa ja vähensi köyhyyttä. Ihmisillä oli paremmat mahdollisuudet kouluttautua ja päästä työelämään, mikä loi vakaamman ja sosiaalisesti kestävemmän yhteiskunnan. Kaikille taattiin oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja perusturvaan työttömyyden, sairastumisen tai vanhuuden varalta.

5. Tee aikajana suomalaisen kulttuurin muutoksista 1900-luvun alusta nykypäivään.

20

6. Pohdi Suomen kehitystä autonomian alusta nykypäivään. Mainitse mielestäsi viisi merkittävintä käännekohtaa maamme historiassa.

21