biology notes 12/05/2025
Diktaattori (domeeni) Kullervo (kunta) Pääkaari (pääjakso) löi (luokka) laiskaa (lahko) hovinarria (heimo) suoraan (suku) leukaan (laji).
Kasvikunnan luokittelu
- Luokittelu perustuu rakenteiden ja perimän vertailuun
- Tumallisten domeeni
- Yksinkertaisimmilla kasvikunnan jäsenillä (tietyt levät, osa sammalista) on sekovarsi. Ei vartta, juuria ja lehtiä.
- Muilla kasveilla verso; lehdet ja varsi. Kiinnittyy yleensä juurilla maahan.
- Itiökasvit ja siemenkasvit
- Putkilokasvit (sanikkaiset ja siemenkasvit)
-- Johtosolukko
-- tukisolukkoa
Sekovarsi (laita kuva tähän)
Kasvikunnan luokittelu (laita kuva tähän)
Erilaisia leviä
- Luokittelu vielä vakiintumaton.
-- Aikaisemmin luokiteltiin: rusko-, puna- ja viherleviksi.
-- Nykyisin DNA-vertailun perusteella: glaukofyytit (pieni ryhmä yksisoluisia vesissä eläviä leviä), puna-, viher- ja näkinpartaislevät tulisi luokitella kasvikuntaan.
(laita ne kuvat tähän)
- Sammalet luokitellaan maksasammaliin, lehtisammaliin ja sarvisammaliin.
- Osalla lajeista versossa lehdet ja varsi, osalla sekovarsi.
- Ei juuria, juurtumahapset.
- Kostea elinympäristö
- Ei johtosolukkoa (tai heikosti kehittynyt).
- Ottavat vettä kaikilla osillaan.
- Lisääntymisessä sukupolvenvuorottelu (suvullinen vaihe - siittiöt veden kuljettamina munapesäkkeisiin; suvuton vaihe - itiöt tuulen mukana)
- Kuivanhoros - elintoiminnot pysähtyvät
- Suurimmalla osalla maksasammalista ja sarvisammalista on sekovarsi, jossa ei ole erilaistuneita juurta, vartta tai lehtiä.
- Maksasammaliin kuuluvan keuhkosammalen sekovarressa erottuvat siittiö- ja munapesäkkeet.
Putkilokasvit
- Sanikkaiset (liekokasvit, saniaiset ja korteet) ja siemenkasvit ovat maaelämään sopeutuneita putkikasveja.
-- Sanikkaisten lisääntyminen vaatii kostest olosuhteet suvullisen elinkierron vaiheessa, mutta suvuttomassa vaiheessa, itiöt leviävät tuulen mukana.
(laita kuvat tähän)
Trooppiset saniaispuut voivat kasvaa jopa 20 metrin mittaisiksi. Ne muistuttavat menneisyydestä, jolloin lieot, kortteet ja saniaiset muodostivat muinaisia jättiläismetsiä dinosaurusten eläessä maapallolla.
(laita kuva)
Metsäkorte on yleisempiä suomalaisia kortteita. Kortteilla on nivelikäs, ontto varsi, josta lähtee säännöllisten välimatkojen päästä säteittäisiä sivuhaaroja. Kortteiden verson kärkeen muodostuu itiöpesäke.
Veden nousu putkilokasveissa
- Putkilokasveilla johtojänteet ovat erikoistuneet aineiden kuljetukseen.
-- Muodostuvat puu-, jälsi- ja nilaosasta.
-- Vesi kulkee ylöspäin puuosan putkiloissa.
--- haihtumisimu (haihtuminen ilmarakojen kautta)
--- kapillaari-ilmiö
--- koheesio (vesimolekyylien välinen vetovoima)
--- juuripaine
- Yhteyttämistuotteet kulkeutuvat alaspäin johtojänteiden nilaosan siiviläputkissa.
- Jälsi sisältää nopeasti jakautuvia soluja --> varren paksuuskasvu.
-- Jällen avulla tuotetuista soluista erilaistuu uusia soluja eri tehtäviin.
(laita kuva tähän)
Veden nousu kasveihin
1. Kapilaari-ilmiö
Neste nousee kapeassa rakenteessa tai putkessa ylös painovoimaa vastaan, sillä molekyylien vetovoima on suurempi nesteen ja kiinteän aineen välillä kuin nesteen sisällä.
(laita kapilaari-ilmiöstä demostraatio)
2. Haihtumisimu
Putkilokasveissa vesi kulkeutuu johtojänteissä ylöspäin ilmarakojen kautta tapahtuvan haihtumisen seurauksena.
3. Koheesio
Vesimolekyylien väliset vetysidokset pitävät kasviin nousevan vesimolekyylien nauhan koosa, kun vesimolekyylin happiatomi vetää omien vetyatomiensa lisäksi myös vieressä olevien vesimolekyylien vetyatomeja puoleensa.
Puiden vuosirenaissa näkyy paksumpi kevätpuu ja ohuempi kesäpuu. Nämä renkaat erottuvat, sillä kasvukauden loppua kohden muodostuvien uusien solujen koko pienenee.
Siemenkasvit
- Paljassiemeniset kasvit
-- havupuut
-- neidonhiuspuut
-- käpypalmut
Tuulipölytys --> hedelmöitys --> siemenen kehitys emikukinnon emilehden päällä paljaana.
- Koppisiemeniset kasvit
-- Runsaslajisin kasviryhmä
-- Suurin osa hyönteispölytteisiä (myös linnut, liskot tai lepakot voivat toimia pölyttäjinä). Osa tuulipölytteisiä esim. koivu ja heinämäiset kasvit
-- Hedelmöityksen seurauksena siemenet kehittyvät emin sikiämen sisällä suojassa "kopissa".
Neidonhiuspuun lehdet ovat viuhkamaiset ja sen tarunomainen ulkonäkö on tehnyt siitä suositun koristepuun puistoissa ja puutarhoisa. Se on elävä fossiili, joka ei ole muuttunut ulkoisilta tunnuspiirteiltään paljoakaan miljooniin vuosiin.
Kasvien aistit ja viestintä
- Kasvit keräävät tietoa ympäristöstään.
- Aistivia reseptoreita eli vastaanottajamolekyylejä kaikki kasvin osissa.
-- Valoa aistivia osia eniten lehdissä
--- UV-säteilyn tunnistaminen --> säätelee kasvin toiminoja mm. kehitystä, itämistä, kasvua ja kukintaa
- Juurissa valoreseptorit --> juuri kääntyy valosta poispäin.
- Juurissa kosteutta ja mineraaleja aistivia aistimia
--> voivat kasvaa veden aiheuttaman äänen suuntaan.
Tuntoaistimia pintasolukoissa --> aistivat kosketuksen.
- Aistireseptorien välittämien tietojen perusteella lähettävät kemiallisia ja sähköisiä viestejä muille osilleen.
Kykenevät tallentamaan tietoa ja reagoimaan myöhemmin esim. tuholaiset
Metsän puut viestivät toisilleen maanalaisen verkoston välityksellä. Tätä viestijärjestelmää on alettu kutsua nimellä wood wide web, sillä se muistuttaa monella tapaa internetin hajautettua järjestelmää.
(laita wood wide web kuva)
Sienisolu
Sienet
- Yli 100 000 lajia, jopa yli miljoona
- Ei viherhiukkasia -> toisenvaraisia eliöitä
- Soluseinä kitiiniä
- Ravinnonhankinta toisen eliöiden avulla.
-- Hajottajia
-- Loissieniä
-- Sienijuuri kasvin kanssa - mutualistinen suhde, yhteiselämä, josta on hyötyä molemmille
-- Petoja
(Laita kuva sienisolusta)
Jotkut sienet muodostavat rihmastollaan maapeässä "hirttosilmukoita" tai muita pyydysrakenteia, joiden avulla ne saalistavat pieniä sukkulamatoja ravinnokseen. Kun mato ryömii silmukan läpi, rihmasto turpoaa nopeasti. Sienirihmasto sulattaa ensyymeillään vangiksi jäänen madon ravinnokseen.
Lahopuuta hajottajan leipäkorisienen itiöemä näyttää kypsyessään pieneltä korilta, jonka sisällä on valkoisia pyöreitä rakenteita. Leipäkorisienen itiöt muodostuvat näiden valkoisten "leipien" sisällä. Kun rakenne saa kosteutta, itiöt singahtavat uusille kasvupaikoille.
Leipomisessa hyödynnettävä leivinhiiva on yksisoluinen kotelosieni. Sen solut alkavat lisääntyä kuroutumalla, jos ne ovat sopivassa lämpötilassa ja saavat ravinnokseen sokeria.
Sienikunnan luokittelu
- Luokittelu itiöitä muodostavien rakenteiden mukaan.
- Tumallisten domeeni
Kotelosienet: Mikroskooppisen pieni säkkimäinen rakenne, jossa itiöt syntyvät.
- Jäkälät
- leivinhiiva
- Pensselihomeet
- korvasienet
Kantasienet
- Itiökannat lakin alla heltoissa, pilleissä tai piikeissä.
- Rouskut, tatit ym. "ruokasienet"
Keräsienet
- Lajimäärätään pieni, mutta taloudellisesti ja ekologisesti merkittävä ryhmä --> muodostavat sienijuuren kasvien kanssa.
- Ei tavata luonnossa ilman seuralaislajia.
- Myös kotelo- ja kantasienissä on lajeja, jotka voivat muodostaa sienijuuren esim. koivu ja kantarelli
Kantasienten itiöt muodostuvat itiökannoissa lakin alla olevissa rakenteissa. Nämä rakenteet kasvattavat itiöitä tuottavaa pinta-alaa.
Kotelosieniin kuuluva korvasieni on yksi harvoista keväällä itiöemiä tuottavista sienisämme. Korvasieni on erittäin herkullinen ruokasieni, mutta se pitää käsitellä huolellisesti keittämällä kaksi kertaa. Raakana se on tappavan myrkyllinen.
Vaahteran tervatäplä on loissieni, joka aiheuttaa kasvaessaan tummia laikkuja puun lehdille. Vaikka sieni on loinen ja käyttää ravintonaan vaahteran tuottamaan ravintoa, se ei aiheuta merkitävää vahinkoa isäntäpuulle.