biology notes 14/05/2025
Nenäapinan iso nenä houkuttelee naaraita parittelemaan ja näyttää arvoasemaansa toisille uroksille.
Sopeutumiskykyinen eläinkunta
- Ensimmäiset eläimet kehittyivät merissä noi 600 milj. vuotta sitten
- Toisenvaraisia (eli heterotrofeja)
- Solussa ei soluseinää.
- Lajimäärä arvio 3-30 milj.
-- liikkumiskyky
-- tehokas viestintä keskenään
-- suurin osa eläinlajeista on selkärangattomia
--- selkäranka vain kaloilla, sammakkoeläimillä, matelijoilla, linnuilla ja nisäkkäillä
- Luokitellaan yli 30 pääjaksoon
- Linnut ja nisäkkäät tasalämpöisiä
Sienieläimet, polttiaiseläimet ja piikkinahkaiset
- Sienieläimet muodostavat runkokuntia. Yksittäiset solut kiinni toisissaan --> voivat erikoistua eri tehtäviin, mutta elimiä ei ole.
- Polttiaiseläimet muodostuvat kahdesta solukerroksesta, joiden välissä on hyytelömäistä ainetta. Yksinkertaisia kudoksia ja elimiä.
- Piikkinahkaiset
-- Sätettäissymmetrinen ruumis. Toukat kaksikylkisiä.
-- Tukiranka muodostuu kalkkilevyistä, josa voi olla piikkeja tai nystyjä.
-- Elävät merissä.
-- Liikkuvat imujaloilla.
--- Vesiputkisto vastaa veden, kaasujen, ravinnon ja jäteaineiden kuljettamisesta.
Pesusienet ovat erityisesti Välimeressä eläviä sienieläimiä, joita pyydystetään pesuvälineiksi. Kaupassa myytävä luonnon pesusieni on runkokunnan tukiranko.
Suomessakin tavattavan järvisienen vihertävä tai kellertävä väri tulee runkokunnassa elävistä levistä.
Polttiaiseläinten luokkia (lisää kuvat tänne)
Nilviäiset
- Eläinkunnan toiseksi suurin pääjakso niveljalkaisten jälkeen.
- Elinympäristö: meret ja makeat vedet, osa lajeista maaelämään sopeutuneita.
- Pehmeä ruumis, jota peittää kalkkikuori (ulkoinen tukiranka).
-- pääjalkaisiin kuuluvilla mustekaloilla ja kotiloihin kuuluvilla etanoilla kalkkikuori ainakin osittain surkastunut.
Mustekalojen lonkerot voivat käsitellä hermosolukimppujen avulla tietoa itsenäisesti ilman aivojen apua. Mustekala pystyy esimerkiksi avaamaan purkin tai pullon kierrekorkin, jos sisällä on jotakin kiinnostavaa.
Nilviäisten luokkia
- simpukat
- kotilot
- pääjalkaiset
Sukkula-, laaka- ja nivelmadot
Osa sukkulamadoista on tärkeitä hajottajia.
- Sukkulamadoilla kaksiaukkoinen ruuansulatuskanava (suu --> hylkyaukko)
- Ei verenkiertoelimistöä
- Ulkopinta suojaa kuivumiselta
- Monet lajit loisia esim. kihomadot ja trooppiset sukkulamadot.
Laakamadot
- Ei ruumiinonteloa ihon ja suolen välissä.
- Ruuansulatuselimistö puuttuu
- Lattanat ja heisimadot esim. lapamato
Nivelmadot
- Jaokkeellinen ruumis
- Jokaisessa jaokkeessa hermosoluja --> tikapuuhermosto
- Suljettu verenkierto
- Hengittävät ihon kautta.
- Lihasten rytminen supistuminen --> liikkuminen
Nivelmadon rakenne (lisää)
Niveljalkaisten luokkia ja alajaksoja
- hyönteiset
- hämähäkkieläimet
- äyriäiset
- tuhatjalkaiset
Niveljalkaiset
- Tikapuuhermosto
- Avoin verenkierto. Suonisto aukeaa ruumiinonteloon, jossa neste huuhtelee sisäelimiä.
- Kitiinikuori suojaa kuivumiselta ja on ulkoinen tukiranka.
- Hyönteisten hengityselimistönä yleensä kaikkialla ruumiissa risteilevät ohuet ilmaputket. Lihasliikkeet tehostavat virtauta ilmaputkissa.
- Elinkierrossa muodonvaihdos.
-- Täydellinen muodonvaihdos
esim. perhosella. Muna --> toukka --> kotelo --> aikuinen.
-- Vaillinnainen muodonvaihdos
esim. sudenkorennoilla. Kotelovaihe puuttuu!
-- Vähittäinen muodonvaihdos
esim. vesimittarilla munasta kuoriutuva toukka luo useita kertoja nahkansa kunnes on aikuinen.
Hyönteisen rakenne (kuva)
Vaippaeläimet ja suikulaiset
- Selkäjänteisillä yksilönkehityksen ainakin jossakin vaiheessa on selkäjänne, selkäydin, kidukset (tai niiden aiheet) ja pyrstöevä tai häntä.
- Selkäjänteiset jaetaan kolmeen alajaksoon.
- Vaippaeläimet elävät valtamerten pohjaan kiinnittyneinä, joiden toukkamuodoilla ovat selkäjänteisten yhteiset piirteet.
- Suikulaiset ovat läpikuultavia, alle 10 cm pitkiä kalamaisia eläimiä. Elävät valtamerissä. Aikuisella selkäjänne.
- Selkärankaisilla selkäjänne on muuttunut nikamalliseksi selkärangaksi. Selkäjänteisten alajaksot ja selkärankaisten luokittelu.
(laita se kuva tähän)
Kalat ja sammakkoeläimet (laita se kuva tähän)
Kalat olivat ensimmäisiä selkärankaisia
- Kalat jaetaan ruskokalojen ja luukalojen luokkiin, myös ympyräsuisia pidetään kaloina.
- Rustokaloja: hait ja rauskut.
-- Ruston muodostama tukiranka
-- Ei uimarakkoa - ovat jatkuvassa liikkeessä
- Suurin osa nykyisin elävistä kaloista kuuluu luukaloihin.
-- Yksinkertainen verenkierto --> kaasut uimarakkoon ja sieltä pois --> säätelevät uintisyvyyttään
Sammakkoeläimet
- Sammakkoeläinten luokka jaetaan kolmeen lahkoon: matosammakot, sammakot ja salamanterieläimet eli pyrstösammakot
- Kostea elinympäristö
-- kutu vedessä, toukat hengittävät kiduksilla, aikuinen sammakko hengittää keuhkoilla ja kostean ihon kautta.
Matosammakot ovat raajattomia, sokeita trooppisten alueiden eläimiä, jotka kaivautuvat maahan ja syövät matoja sekä toukkia.
Matelijat ja linnut
- Matelijoiden luokkaan kuuluvat esim. käärmeet, kilpikonnat, liskot ja krokotiilit.
- Tärkeitä ominaisuuksia: kuiva ja suomujen peittämä iho, hengitys keuhkoilla, raajat, kynnet, sisäinen hedelmöitys ja nahkamainen muna.
- Aistit ovat melko hyvin kehittyneet (haju-, tunto- ja lämpöaisti)
(laita se verenkiertokuva tähän)
Linnut
- Lintujen luokkaan kuuluvilla on kaksi jalkaa, nokka ja höyhenpeite.
- Tasalämpöisiä
- Ei hampaita --> lihasmaha (linnut nielevät pieniä kiviä, joiden avulla ne tehostavat ruoansulatusta) --> loppuosana viemärisuoli, jonne aukeavat virtsanjotimet
Hailta puuttuu uimarakko, niiden on pakko pysyä liikkeessä. Ota selvää, että miten ne nukkuu. Ok ne nukkuu silleen et ne ovat osittain unessa ja osittain ei.