geography notes 14/05/2025
Pakolainen
- henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa tai kotimaansa siksi, että hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi.
- Noin puolet maailman pakolaisista on ilmasto- ja muita ympäristöpakolaisia.
Pakolaisuus
- erityisesti sotaa käyvillä alueilla
- erityisesti köyhissä maissa
- suurin osa pakenee naapurimaahan tai hakee turvaa omassa maassaan
- Pakolaisleireillä pakolaisille turvataan asuminen, koulunkäynti ja terveydenhuolto. Monet asuvat siellä jopa kymmeniä vuosia.
- Vain pieni osa turvapaikanakijoista saa turvapaikan eli pakolaisstatuksen.
- Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille Suomen valtio myöntää turvapaikan eli pakolaisstatuksen jo lähtömaassa.
- Kiintiöpakolaisten lisäksi myös muilla on oikeus hakea turvapaikkaa.
- Pieni osa turvapaikanhakijoista saa pakolaisstatuksen --> voi saada myös oleskeluluvan, jos esim. työllistyy vakinaisesti tai humanitäärisistä syistä esim. kotimaan nälänhädän tai luonnonkatastrofin takia.
Pakolaissanastoa
Pakolainen on YK:n Geneven sopimuksen määritelmän mukaan henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa siksi, että hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskuntarymänsä tai poliittisen mielipiteensä takia.
Turvapaikanhakijaksi kutsutaan henkilöä, joka hakee turvapaikkaa eli pakolaisen asemaa, kun hän on saapunut vastaanottavaan maahan.
Turvapaikka, eli pakolaisstatus eli pakolaisasema on lupa ja asema (status), joka voidaan myöntää turvapaikanhakijalle ja joka oikeutta jäämään uuteen asuinmaaan.
Oleskelulupa oikeuttaa pitkäaikaiseen oleskeluun toisessa maassa.
Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle on myönnetty pakolaisasema jo lähtömaassa. Tämä tapahtuu yleensä pakolaisleireillä vastaanottavan maan viranomaisten tekemien haastattelujen perusteella.
Ympäristöpakolaisiksi kutsutaan ihmisiä, jotka ovat paenneet kotiseudultaan esimerkiksi nälänhädän, tulvan tai maanjäristyksen vuoksi. Luonnonkatastrofeja pakenevat ihmiset muuttavat usein turvallisemmalle seudulle oman maansa rajojen sisällä. Joissakin yhteyksissä ympäristöpakolaisia on kutsuttu myös ympäristösiirtolaisiksi.
Ilmastopakolainen on ympäristöpakolainen, joka joutuu pakenemaan kotiseudultaan erityisesti ilmaston muuttumisen ja sen seurausten, kuten kuivuuden tai ruokapulan takia. Joissakin yhteyksissä ympäristöpakolaisia on kutsuttu myös ympäristösiirtolaisiksi.
Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan sitä, että Suomessa luvallisesti oleskelevan henkilön perheenjäsenet voivat akea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella. Oikeus koskee oleskeluluvan saaneen puolisoa ja alle 18-vuotiaita lapsia, tai lapsen tapauksessa vanhempia ja alaikäisiä sisaruksia. Suomessa asuva perheenjäsen on voinut muuttaa Suomeen esimerkiksi työhön, opiskelijaksi tai hän on voinut saada Suomesta turvapaikan.
Maansisäiset pakolaiset eivät ole ylittäneet oman maansa rajaa hakeakseen turvaa. Muista pakolaisista poiketen he ovat pakomatkalla omalla maassaan.
Maailman suurimpia pakolaisleirejä (laita karttakuva tähän)
1. Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa. Zaatarin pakolaisleiri sijaitsee Jordaniassa, ja siellä elää Syyrian sotaa paenneita ihmisiä. Zaatari, kuten moni muukin pakolaisleiri, oli alun pitäen tarkoitettu vain väliaikaiseksi turvapaikaksi pakolaisille.
2. Rohingya-pakolaisten pakolaisleiri Cox's Bazarin alueella Myanmarin rajan tuntumassa Bangladeshissa. Rohingyat joutuivat jättämään kotiseutunsa Myanmarissa etnisen vainon takia. He pakenivat rajan yli Bangladeshiin.
3. Dadaabin pakolaisleiri Keniassa. Dadaabin pakolaisleiri sijaitsee Keniassa. Suurin osa siellä asuvista ihmisistä on somaleja, jotka ovat paenneet oman kotimaansa sisällissotaa.
Ilmastopakolaisuus
Puolet pakolaisista on ns. ympäristöpakolaisia. Syynä ympäristösyyt kuten:
- nälänhätä
- tulvat
- myrskyt
- kuivuus
- maanjäristystuhot
--> ilmastopakolaisuus / ilmastosiirtolaisuus
Kalifornia, Yhdysvallat. Ympäristöpakolaisuutta esiintyy myös rikkaissa maissa. Laajat metsäpalot ovat pakottaneet ihmisiä muuttamaan pois kodeistaan niin Kaliforniassa kuin Australiassakin.
Palestiinan kriisi on jatkunut vuosikymmeniä
"Olen asunut Palestiinassa, Gazan pakolaisleirillä koko ikäni. Perheeni joutui pakolaiseksi omassa synnyinmaassamme, kun Israelin valtio itsenäistyi. Osa meistä palestiinalaisista elää pakolaisleireillä naapurimaissa ja osa Länsirannalla ja Gazassa.
Pakolaisleirin aluetta kiertä korkea muuri, jonka päällä on piikkilankaa. Sodan takia elämäni on hyvin rajattua. Näen usein painajaisia pommituksista. Ihmisten on vaikeaa elää täällä, sillä meillä ei ole mahdollisuutta normaaliin elämään.
Täällä toimii kansalaisjärjestöjä, jotka ovat sodasta huolimatta pyrkineet järjestämään meille koulunkäyntimaddollisuuksia, terveydenhoitoa ja muita palveluita. Ennen sotaa osallistuin suomalaisten teatterintekijöiden projektiin, jossa käsittelimme vaikeita kokemuksiamme draaman avulla." Dina, 16v
Välimeren yli väkivaltaa ja sotaa pakoon
Tuhannet ihmiset pyrkivät vuosittain pakoon väkivaltaisuuksia ja heikkoja oloja. Lähi-idässä sekä eri puolilla Afrikkaa. Turvapaikanhakijat pyrkivät Eurooppaan etenkin kulkemalla merireittiä Välimeren yli. Osa saapuu Turkin kautta maareittiä pitkin.
Pakolaisen matka voi alkaa esimerkiksi Länsi-Afrikasta niin, että reitti kulkee aavikon halki kohti Pohjois-Afrikkaa ja Välimeren rannikkokaupunkeja. Vaikka etenkin merimatka on hyvin vaarallinen ja hukkumisen riski on suuri, moni pakkautuu silti heikkokuntoisiin aluksiin ja lauttoihin. Pakolaisten kuljetukset ovat usein ihmissalakuljettajien järjestämää laitonta liiketoimintaa, jossa turvallisuus ja ihmisoikeudet ovat sivuseikkoja. Arviot hukkuneiden määristä vaihtelevat, mutta viimeisten parinkymmenenvuoden aikana Välimereen on todennäköisesti hukkunut jopa kymmeniä tuansia ihmisiä. Sanotaan, että merenpohja on yksi maailman suurimmista hautausmaista.
Venezuelalaiset pakolaiset ovat vaeltaneet turvaan naapurimaihin
Yli neljä miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt kotimaastaan pakoon. Syynä on ollut Venezuelalassa vallinnut väkivalta, turvattomuus sekä ruuan, lääkkeiden ja välttämättömien palvelujen puute. Suurin osa naapurimaihin saapuneista pakolaisista ja siirtolaisista on ollut lapsiperheitä, raskaana olevia naisia, vanhuksia ja vammaisia. Usein heidän on täytynyt käyttää vaarallisia reittejä päästäkseen turvaan. Venezuelalaiset ovat asettuneet esimerkiksi Argentiinaan, Brasiliaan, Chileen, Kolumbiaan, Ecuadoriin, Meksikoon ja Peruun.
Monet veneuelalaiset, jotka täyttäisivät turvapaikan kriteerit, eivät ole kuitenkaan rekisteröityneet turvapaikkaprosessia varten. Sen sijaan he ovat hakeneet muita laillisia oleskelumuotoja, jotka ovat helpompia ja nopeampia saada ja jotka mahdollistavat työskentelyn, kouluuksen ja sosiaalipalvelut. Sadoillatuhansilla venezuelalaisilla ei ole kuitenkaan mitään asiakirjoja tai pysyvää oleskelulupaa naapurimaissa ja siksi heiltä puuttuvt perusoikeuden. Niinpä he ovat alttiita hyväksikäytölle työelämässä, seksuaaliselle hyväksikäytölle, ihmiskaupalle, väkivallalle, syrjinnälle ja muukalaisvihalle.
YK: Joka sadas ihminen elää paossa kodistaan (lisää artikkeli)
Mitä tapatuu, kun miljardi ihmistä jättää kotinsa? Maailma uhkaa pakolaiskriisi, jonka mittakaava on täysin omaa luokkaansa. (lisää artikkeli)
"Emme mene ulos" - Ruandaan lähetetyt siirtolaiset kuvailevat BBC:lle maata avovankilaksi. (lisää artikkeli)
Helsingin Vallilassa avattiin keskus pakolaisille - Äskettäin Suomeen saapunut Valentina Jelenskina ryhtyi heti vapaaehtoiseksi (lisää artikkeli)
Tiivistelmä
- Pakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotinsa tai kotimaansa siksi, että hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi.
- Pakolaisten lähtöalueet ja lähdön syyt vaihtelevat vuosittain.