geography notes 5/5/2025
Tulvat
- Tulvia esiintyy eri puolilla maapalloa, erityisesti jokilaaksoissa ja merien rannikoilla.
- Tulvat voivat kehittyä hitaasti useiden päivien ajan tai alkaa nopeasti muutamissa inuuteissa, syöksytulvat.
- Jokilaaksoissa tulvia aiheuttavat nopea lumien sulaminen, jääpadot sekä rankkasateet, jotka lisäävät eroosioita. Merien rannikoilla tulvien aiheuttajia ovat myrskyt ja tsunamit.
- Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, peltojen raivaus ja metsien hakkuut lisäävät tulvia.
- Tulviin varaudutaan kartoittamalla tulvariskialueet
- Tulvavahinkojen torjuntatapoja ovat tulvapenkereet, vesien säännöstely patojen ja tekoaltaiden avulla sekä pintavalunnan hidastaminen.
Tulvat johtuvat siitä, että rankkasade kohdistuu maahan, jonka maaperä ei pysty imemään vettä, sen jälkeen vesi valuu mäkeä pitkin kohti jokea, joen pinta nousee ja vesi tulvii joen reunojen yli.
Suomen tulvia voi seurata sellaisella nettisivulla, kuin www.vesi.fi/tulvatilanne
Tulvatyyppejä:
- vesistötulvat (jokitulvat, järvien tulvat)
- merenrantatulvat
- kaupunki- ja hulevesitulvat
Tulvat alueilla, jossa on kuivakausi ja sadekausi
- Tulvat rajuja
- Kuivan kauden jälkeen sateet runsaita --> sadevesi ei ehdi imeytyä maahan --> vesi valuu pintavaluntana jokiin --> joen pinta kohoaa
- Kasvit kuihtuneet kuivan kauden aikana --> eivät sido maaperää juurillaan --> eroosio
- Irtain maa-aines kulkeutuu pintavalunnan mukana jokiin --> painuu joen pohjaan --> uoma täyttyy --> joki tulvii
- Metsien hakkuut ja laiduntaminen lisäävät tulvariskiä
Säännölliset tulvat
- Monsuunialueilla, Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Kesämonsuuni tuo mereltä kosteutta ja aiheuttaa voimakkaita monsuunisateita.
- Savanneilla
- Välimerellisen ilmaston alueilla
- Keski-Euroopan kaupunkialueilla lähes vuosittain rankkasateiden jälkeen, kun viemäriverkosto ei ehdi poistaa hulavesiä
Tulvien syitä:
Ilmastonmuutos lisää tulvia nostamalla merenpintaa ja lisäämällä sademääriä.
Hyödyt tulvista
- Säännöllisiin tulviin on sopeuduttu.
- Mahdollistaa monin paikoin viljelyn.
- Pelloille leviävä jokiliete tuo ravinteita pelloille.
- Vaarallisia, jos vesi nousee poikkeuksellisen korkealle.
Po-järvi on syy sille, miksi Pohjois-Italia on vauras ja Etelä-Italia köyhä. Po-järven tulvat ovat aina tuoneet lietettä ja ravinteita, joiden avulla maanviljelyksestä tulee helpompaa.
Tulvat lisääntyneet
- Tiheään asutuilla alueilla hulavedet eivät pääse imeytymään maahan --> esim. Keski-Euroopan tulvat.
- tulvatuhoja rakennuksissa ja ihmishenkien menetyksiä (Euroopan tulvissa kuollut 2000-luvulla yli 200 ihmistä).
- Köyhien alueiden metsiä on hakattu ja metsiä käytetty polttopuuksi tai raivattu pelloiksi --> alueet kärsivät eniten tulvista.
.png)
Tulviin varautuminen
- EU:n tulvadirektiivi, toimintaohje tlvien haittojen pienentämiseksi ja ehkäisemiseksi.
- Tulvariskialueiden kartoittaminen -> tulvariskiluokituksen laatiminen
- Sademäärien ja pintavesien korkeuden mittaaminen eri alueilla
- Korkean tulvaiskin alueita
- tiheästi asutut alueet
- Alueet, joilla julkisia rakennuksia ja teollisuuslaitoksia --> vahingoittumisriski --> vesien pilaantuminen
- Suomessa Pohjanmaan, Lounais- ja Etelä-Suomen tulvat ovat merkittävä riski maataloudelle.
Toimintaohjeita tulviin
Jos tulva uhkaa välittömästi ihmisiä tai rakennuksia, soita hätänumeroon 112.
- Seuraa viranomaisten tiedotuksia, viestintää ja ohjeita ja toimi niiden mukaan.
- Pysy poissa tulvavedestä. Tulvavesi voi olla saastunutta. Pese kädet tarvittaessa.
- Varo virtaavaa tulvavettä - jo 15 cm syvä virtaava vesi voi kaataa ihmisen.
- Aja varovasti. Tulvavesi voi katkaista tieyhteydet, täyttää alikulkusillat, ja aiheuttaa tierakenteiden tai siltojen huuhtoutumisen virtaavan veden mukana.
- Älä koskaan aja autoa tulvivalle tielle. Jo 45-60 cm syvyinen vesi voi saada auton kellumaan ja kulkeutumaan syvempään veteen aiheuttaen hukkumisriskin matkustajille. Jos auto sammuu, jätä auto ja hakeudu korkeampaan maastoon.
- Tuki viemärit, rummut ja salaojat. Rakenna tilapäinen suojapenger talosi ympärille tai ympäröi talon alaosa muovilla ja pidä suojapenkereen sisäpuoli pumpulla kuivana.
- Mikäli tulva nousee uhkaavan lähelle, katkaise sähkö pääkykennästä, ota vaarassa olevat sähkölaitteet pois toiminnasta tai suojaa ne. Älä koske kastuneisiin sähkö pääkytkimestä, ota vaarassa olevat sähkölaitteet pois toiminnasta tai suojaa ne. Älä koske kastuneisiin sähkölaitteisiin.
- Sulje kaikki kaasuventtiilit ja öljylämmityksen venttiilit.
- Älä käytä hissiä. Kulkeminen hissillä tulvivaan kellarikerrokseen voi olla hengenvaarallista.
- Mahdollisuuksien mukaan ota kuvia tulvasta ja vahingoista - nopeutat vakuutuskorvauspäätöstä.
- Jos et pääse omin avuin turvaan, soita hätänumeroon 112. Kerro sijaintisi ja pyydä apua.
Tulvavahinkojen minimoinnista vastuussa ovat yksityishenkilöt ja instituutiot itse. Tulvien määrä tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä.
Tulvahaittojen ehkäisy
- Tulvasuojelu on tulvavahinkojen tai niistä aiheutuvien haittojen pysyvä vähentäminen esimerkiksi rantojen pengertämisen avulla.
- Rakentamista vältetään korkean tulvariskin alueella (aluesuunnittelu / rakennusmääräykset)
- Köyhimmissä maissa ohjeistus puutteellista.
Keinoja
- Rantojen pengerrykset
- Pylväiden päälle rakennetut talot.
- Vesistöjen pinnan korkeuden säännöstely tekoaltaiden avulla
- Välttämällä metsien avohakkuita
- Liikalaidunnuksen estäminen
- Rinteiden pengerrykset, terassit ja korkeuskäyrien suuntainen kyntäminen pelloilla
Jääpatojen aiheuttamat tulvat
Lapissa ja Pohjanmaalla pääpatojen aiheuttamat tulvat ovat yleisiä, sillä joet virtaavat tasaisella alangolla ja äkillisesti sulava lumi lisää nopeasti veden virtausta. Joen kuljettamat jäät pakkautuvat matalien jokien suualueille ja nostavat veden pintaa.
Kova pakkanen voi aiheuttaa tulvia, kun nopeasti virtaavaan jokeen muodostuu jääkiteitä ja joki alkaa jäätyä pohjasta pintaan. Tulvien ehkäisemiseksi tällaisia hyydepatoja voidaan räjäyttää. Hyydepatojen syntyä ehkäistään puomeilla, jotka hidastavat virtausta. SIlloin joki jäätyy pinnalta, eikä hyydepatoa pääse syntymään.
Keski-Euroopan tulvat
Keski-Euroopassa tulvat aiheutuvat usein rankkasateista. Tiheästi asutuilla seuduilla jokiuomia on oiottu, mikä nopeuttaa veden virtausta. Kaupungeissa yleiset asfaltti- ja petonipinnat eivät ime vettä, eikä katujen viemäiverkosto ehdi tarpeeksi nopeasti poistamaan vettä.
Venetsian acqua alta -ilmiö
Italiassa, Adrianmeren rannikolla esiintyy säännöllisesti acqua alta -ilmiö (korkea vesi), jossa vuorovesi nousee paikallistuulten vuoksi normaalia korkeammalle ja aiheuttaa tulvia. Voimakkaimillaan ilmiö on talvisin Venetsian alueella.
Monsuunialueiden tulvat
Bangladeshin tulvat johtuvat rajoista monsuunisateista, jotka saavat Ganges- ja Brahmaputrajoet tulvimaan ympäröiville alonkoalueelle. Myös Himalajan alueen metsien hakkuut ovat lisänneet tulvariskiä. Pahin tulva koetteli Bangladeshia vuonna 2004, jolloin tulvissa kuoli 3 000 ihmistä.
Tulviva jokisuisto
Yleensä joet laskevat mereen tai järveen, mutta Okavangojoki laskee poikkeuksellisesti Kalaharin autiomaahan Botswanassa. Sadekaudella sen suulle muodostuu suisto, joka on laajimmillaan noin 9 000 neliökilometrin eli lähes Uudenmaan maakunnan laajuinen. Okavangokjoen tulvatasankoalue on eliöstöltään erittäin monipuolinen. Kuivalla kaudella suurin osa Okavangangojoen vedestä haihtuu ilmaan jo ennen kuin joki haarautuu suiston pieniksi joiksi, jotka lopulta päätyvät Kalaharin autiomaahan.
Kolmen rotkon pato
Kolmen rotkon vesivoimala tuottaa sähköä. Voimalaitoksen padolla myös säännöstellään Jangtsejoen tulvia.
Jangtsejoen Kolmen rotkon pato
- rakennettiin vuosina 1994-200
- otettiin kokonaisuudessaan käyttöön 2012.
- padon koko pituus on 2,3 km.
- 600 km pitkä patoallas peitti alleen 13 suurkaupunkia, 140 pienempää kaupunkia ja 1 350 kylää
- ainakin 1,3 miljoonaa ihmistä pakkosiirrettiin kodeistaan. Surin osa heistä asutettiin patoaltaan päähän Chongqingin miljoonakaupunkiin, loput Jangtsen varrelle suurkaupunkien väliin.
- padolla pystytään tasaamaan Jangtsejoen tulvia.
- vesivoimala tuottaa yhtä paljon sähköä vuodessa kuin 20 Kiinan yinvoimalaa ja saman verran kuin koko Suomi tarvitsee vuodessa
Tiivistelmä
- Tulvia esiintyy eri puolilla maapalloa, erityisesti jokilaaksoissa ja merien rannikoilla.
- Jokilaaksoissa tulvia aiheuttavat nopea lumien sulaminen, jääpadot sekä rankkasateet, jotka lisäävät eroosiota. Merien rannikoilla tulvien aiheuttajia ovat myrskt ja tsunamit.
- Ilmastonmuutos, kaupungistuminen, peltojen raivaus ja metsien hakkuut lisäävät tulvia.
- Tulviin varaudutaan kartoittamalla tulvariskialueet.
- Tulvavahinkojen torjuntatapoja ovat tulvapenkereet, vesien säännöstely patojen ja tekoaltaiden avulla pintavalunnan hidastaminen.