health education notes



1. Terveyspalveluiden kehitysvaiheet vanhimmasta uusimpaan edeten ylhäältä alaspäin.

Kirkko ja seurakunnat hoitivat sairaita.
Piirilääkärijärjestelmä ja lääninsairaaloita perustettiin.
Isorokkorokotuksia alettiin tarjota koko maassa.
Lääkäreiden sijaan pääasiassa terveyssisaret ja kätilöt huolehtivat syrjäseutujen asukkaista.
Ensimmäinen lastenneuvola perustettiin.
Lapsia alettiin rokottaa tuberkuloosia vastaan.
Kunnanlääkärit tutkivat ja hoitivat potilaita.
Jokaiseen kuntaan perustettiin terveyskeskus.
Keskussairaalaverkosto laajeni koko maan kattavaksi.

2. Sosiaalipalveluiden kehittyminen - laita aikajärjestykseen

Järjestä kehitysvaiheet vanhimmasta uusimpaan edeten ylhäältä alaspäin.

Oman perheen lisäksi lähinnä kirkko ja seurakunnat auttoivat köyhiä.
Kuntiin perustettiin köyhäinhoitolautakunnat, joiden tuli huolehtia apua tarvitsevista.
Sosiaaliministeriö alkoi vastata mm. lastensuojelusta sekä köyhistä, irtolaisista ja alkoholisteista huolehtimisesta.
Lakiperusteinen sosiaalihuolto alkoi antaa ehkäisevää sosiaaliapua ja taata toimeentulon vähimmäistason kaikille.
Sosiaalipalveluiden määrä lisääntyi ja palvelut monipuolustuivat koko maassa.

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteita - lajittele

Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet ovat vaihdelleet eri aikoina. Mihin ajanjaksoon seuraavat haasteet ensisijaisesti liittyvät? Valitse kuhunkin haasteeseen yksi aikakausi.

1800-luvun loppu

- isorokko
- ajoittaisista katovuosista aiheutuneet nälänhädät
- huono hygienia ja heikko sanitaatio
- sairaiden ja köyhien heikko toimeentulo ilman perheen ja kirkon antamaa apua
- suuri lapsi- ja äitiyskuolleisuus

1900-luvun alku

- tuberkuloosi ja espanjantauti
- maaseudun jatkuva lääkäripula

1900-puoliväli

- sydän- ja verisuonitautien ja 2-tyypin diabeteksen yleistyminen
- sodista aiheutuneet vammat ja köyhyys

1900-luvun loppu

- väestön ikääntyminen ja terveyserojen kasvaminen
- terveydenhuollon kustannusten nouseminen
- päihteidenkäytön lisäätyminen

4. Terveys- ja sosiaalipoliittisten päätösten vaikutuksia - yhdistä

Yhdistä yhteiskunnallinen päätös ja sen seuraus.

kunnanlääkäreiden palkkaaminen kuntiin → lääkärin vastaanotolle pääsy tehostui varsinkin maaseudulla
lääkärikoulutuksen laajentaminen → lääkäreiden määrä ja tiheys kasvoivat
rokotteiden käyttöönotto koko maassa → vaaralliset tartuntataudit vähenivät väestössä
keskussairaalaverkoston perustaminen → erikoissairaanhoitoa sai entistä sujuvammin koko maassa
terveyskeskusten perustaminen → terveydenhuollon painopiste siirtyi sairaanhoidosta terveyden edistämiseen
kunnallisten äitiys- ja lastenneuvoloiden perustaminen → lapsi- ja äitiyskuolleisuus väheni
kattavan sosiaalihuollon järjestäminen → vähävaraisten toimeentulomahdollisuudet paranivat
köyhäishoitolautakuntien perustaminen kuntiin → heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten, selviytymismahdollisuudet paranivat

5. Aineistotehtävä: Yleisimmät kuolinsyyt

Etsi tilasto suomalaisten yleisimmistä kuolinsyistä nykypäivänä ja vertaa sitä oheiseen kuolinsyytilastoon vuodelta 1850.

a. Miten vuoden 1850 ja nykypäivän yleisimmät kuolinsyyt eroavat toisistaan?

Ennen yleisimmät kuolinsyyt liittyivät infektiotauteihin, heikkouteen, onnettomuuksiin ja kätkytkuolemiin. Ne olivat yleensä siis infektiosairauksia, onnettomuuksia tai sairauksia, joiden syntyyn ei sinänsä voitu omilla elämäntavoillaan vaikuttaa.

Nykypäivänä yleisimmät kuolinsyyt liittyvät elämäntapoihin linkittyviin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Syövät ovat yleistyneet, kun ympäristö on karsinogeenisempää. Tapaturmat ovat kyllä yleisiä, mutta ne eivät ole yleisimpiä kuolinsyitä.

Keskeinen ero on se että nykypäivänä kuolinsyyt liittyvät kroonisiin sairauksiin jotka liittyvät elämäntapoihin ja väestön ikääntymiseen.

Mallivastaus

Nykypäivän yleisimmät kuolinsyyt ovat tarttumattomia tauteja, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syövät ja dementia. Tarttuvien tautien ja esim. kätkytkuolemien ja hukkumisten osuudet ovat nykypäivänä pieniä. Jotkut tarttuvat taudit, esim. isorokko ja tuberkuloosi, on käytännössä voitettu, eivätkä ne enää johda kuolemaan, kuten vuonna 1850. Uutena tartuntatautina vuoden 2021 tilastossa on Covid-19-virusinfektio. Nykyään tilastoidaan myös alkoholiperäiset kuolinsyyt ja itsemurhat.

b. Mistä muutokset kuolinsyissä johtuvat? Pohdi ja perustele.

Lääketieteen kehittymisestä siihen pisteeseen, että ollaan kehitetty rokotteita ja antibiootteja. Ne tekivät infektiotaudeista hoidettavia.

Terveydenhuolto on kehittynyt paremmaksi, monien sairauksien diagnostiikka ja hoito on kehittyneet paremmiksi, joten sairauksien ennaltaehkäisy on paremmalla tolalla.

Elintaso nousi. On parempaa ravintoa, puhdasta vettä ja hygienia parantui. Se vähensi nälkää eli sen myötä vanhassa tilastossa mainittua heikkoutta ja kuolleisuutta. Se vähentää myös tartuntatauteja, kun vastustuskyvystä tulee parempaa.

Väestö on nykyään vanhempaa, joten monet sairaudet tulevat elämäntavoista ja vanhenemisesta.

Mallivastaus

Muutosten syitä: hygienian koheneminen, lääketieteen (tutkimus, sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy terveydenhuollossa) kehittyminen, ihmisten ravitsemuksen paraneminen, terveysvalistus ja -kasvatus, sosiaalihuollon kehittyminen. Nämä tekijät edistävät terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisevät sairauksien syntyä ja pahenemista. Näin ihmiset elävät yhä pidempään yhä terveempinä ja kuolevat nykypäivänä pääasiassa pitkän ajan kuluessa kehittyviin tarttumattomiin tauteihin.

c. Arvioi vuoden 1850 kuolinsyytilastoa. Mitkä tekijät voivat heikentää sen luotettavuutta?

1800-luvulla tilastointi oli varmasti aika puutteellista.

Kuolinsyitä ei dokumentoitu tarkasti johtuen siitä, että kirjoittaminen oli hidasta ja fyysisten materiaalien kuten paperin, musteen tai nahkan hankkiminen oli niin vaivalloista, ettei kehdattu tuhlata fyysisiä resursseja mittaviin potilaskertomuksiin, joita kuitenkaan kukaan ei tule lukemaan pitkiin aikoihin. Kaiken lisäksi kun liian yksityiskohtaisesti potilaasta kirjoittaminen tuhlaa resursseja, niin se vie myös säilytystilaa. Yksityiskohtaisemmat terveyskertomukset olivat yleisempiä niiden ihmisten tapauksissa, joilla oli harvinaisia sairauksia tai he olivat merkittävässä asemassa. Harvinaisia sairauksia haluttiin oppia parantamaan, joten niistä haluttiin dokumentoida. Nykyään dokumentointi on tarkempaa, koska tietokoneella voi kirjoittaa paljon tekstiä nopeasti eikä digitaalinen sisältö vie tilaa mistään muualta kuin kovalevyltä.

Tilastointi saattoi olla puutteellista myös siksi, koska niitä tilastoja ei todennäköisemmin kerätty kaikkialta Suomesta. Kaikkialla ei välttämättä ollut saatavilla terveydenhuoltoa, joten ei välttämättä ollut ketään, joka yksityiskohtaisesti tilastoisi kuolinsyitä.

Diagnostiikka oli myös puutteellista, koska ei ollut mitään moderneja lääketieteellisiä metodeja selvittää kuolinsyytä testein tai muilla tavoin eikä siihen aikaan tiedetty paljoakaan sairauksista.

Mallivastaus

Luotettavuutta voivat heikentää esim. puutteet tilastoinnissa, kuten aineiston keruussa (tapausten riittävä määrä ja sijainti tasaisesti koko maassa) ja käsittelyssä (tapausten luokittelu ja järjestäminen). Vuonna 1850 suurta osaa kuolinsyistä ei todennäköisesti osattu diagnosoida, kuten nykypäivänä. Näin ollen osa kuolemista on luokiteltu väärin eivätkä kaikki todelliset kuolinsyyt näy tilastoissa lainkaan, koska niille ei ole omia luokkiaan.

6. Aineistotehtävä: Lääkäritiheys Suomessa

Tutustu oheiseen taulukkoon lääkärimäärän kehityksestä Suomessa.

a. Laske taulukon tietojen pohjalta lääkäritiheys (lääkäreiden määrä 10 000 asukasta kohden) jokaiselle vuodelle ja piirrä näistä luvuista viivadiagrammi taulukkolaskentaohjelmalla.

Taulukko:




b. Tulkitse piirtämääsi diagrammia. Mitkä ovat sen päätulokset?

2000-luvulta eteenpäin lääkäreiden määrä nousi räjähdysmäisesti ja kasvaa edelleen. Lääkärien määrä kasvaa, vaikka väestömäärä on pysynyt samana.

Mallivastaus

Lääkäritiheys on noussut merkittävästi Suomessa vuodesta 1800 vuoden 2030 ennusteeseen. Ajanjakson alussa lääkäritiheys oli pieni (0,25/10 000 asukasta) ja nousu oli hidasta noin 150 vuoden ajan. Lääkäritiheys alkoi kasvaa nopeasti vuoden 1950 jälkeen: se nousi noin 35,77/10 000:een vuoteen 2000 mennessä. Sen jälkeen lääkäritiheyden kasvu on hidastunut. Ennuste vuodelle 2030 on noin 40,36 lääkäriä/10 000 asukasta.

c. Pohdi, mitkä tekijät ovat hidastaneet ja mitkä nopeuttaneet lääkäritiheyden kasvua Suomessa.

Aiemmin ihmiset eivät kouluttautuneet lääkäreiksi, koska koulutuksen vaativuus teki opiskelusta lähes mahdotonta sillä suomalaisten perustietämys oli kansakoulun opetuksesta huolimatta vielä heikkoa ja jos lääkäriksi opiskeltiin, niin käytännössä opiskelijat tulivat lääkäriperheistä joista saatiin lääkärin ammattiin vaadittavaa sivistystä, tietämystä ja kulttuuripääomaa. Sitten kun sosiaalinen liikkuvuus parani kirjastojen saatavuuden, peruskoulun opetuksen laadun nousemisen, kulttuurisen pääoman kasvamisen ja Internetin informaatiotulvan myötä, niin lääkäriksi opiskelu alkoi tulemaan ns. tavisten keskuudessa ihan realistiseksi vaihtoehdoksi.

Lääkäreitä on varmasti kouluttautunut enemmän myös siksi, koska vaikka perinteisesti lääketieteelliseen opiskelemaan pääseminen on ollut vaikeaa siksi, koska pääsyprosentti pidetään pienenä, jotta lääketiedettä pääsisi opiskelemaan vain kaikista eniten lääketieteestä kiinnostuvat ihmiset jotta lääkäreiksi päätyisi vastuullisia ihmisiä jotka luonnostaan lukevat ammattikirjallisuutta vapaa-ajallaan eikä ota sitä vain leipäammattina ja palkat pysyisivät pitkän koulutuksen ja opintolainataakan kompensaatioksi korkeina, niin silti niitä pääsyprosentteja on pitänyt rakenteellisista syistä höllentää. Höllentäminen on johtunut siitä, että väestö vanhenee ja tarve suuremmalle määrälle lääkäreitä on kriittisempi. Toiseksi, ulkomailta on pyritty houkuttelemaan lääkäreitä ja tarvittaessa antamaan heille täydennyskoulutusta, jotta tietotaidot pysyisivät suomalaisten lääkäreiden tasolla.

Julkinen terveydenhuolto on laajentunut paljon talouskasvun myötä, joten sen myötä tulee lisää tarvetta lääkäreille ja se luo lisää työpaikkoja. On ollut näiden investointien myötä myös varaa maksaa korkeita palkkoja lääkäreille, joka on luonut kannustimia opiskella lääketiedettä. Kukaan ei opiskele rahan takia, mutta vaikka se motivaatio olisi täysin sisäsyntyistä, niin korkeampi palkka on tärkeää siksi, koska silloin juurivalmistuneella lääkärillä ei tule olemaan taloudellisesti tiukkaa kun pitäisi maksella opintolainoja takaisin.

Lääkäreitä kuitenkin lääkäritiheyden kasvusta huolimatta valmistuu hitaasti, verrattuna muihin ammattikuntiin, sillä lääkärin koulutus on äärimmäisen pitkä. Lääkäriksi opiskelu, erikoistuminen ja mahdollisesti myös väitöskirjan kirjoittaminen (jos esimerkiksi ylilääkärin positio kiinnostaa) kestää keskimäärin yhteensä 16 vuotta. Pelkkä erikoislääkäriksi opiskelu 12 vuotta.

Mallivastaus

Hidastavia tekijöitä:

Koulutettujen lääkärien puute: suomalaisia lähti vain vähän opiskelemaan ulkomaisiin yliopistoihin, eivätkä naiset saaneet opiskella lääketiedettä. Kotimaista lääketieteen opetusta ei aluksi ollut ja suomalaisen lääketieteen opetus kasvoi hitaasti väestömäärän kasvuun nähden.

Nopeuttavia tekijöitä:

naisten saama oikeus opiskella lääketiedettä, lääketieteen opetuksen lisääntyminen Helsingin yliopistossa ja lääketieteellisten tiedekuntien perustaminen yliopistoihin ympäri maata, suomalaisten lisääntynyt opiskelu ulkomaalaisissa yliopistoissa ja monien ulkomaisten lääkäreiden työskentely Suomessa.

7. Raittiusvalistus

Suomalaisessa terveysvalistuksessa korostui 1900-luvun alussa erityisesti raittiusvalistus. Etsi tietoa ja vastaa kysymyksiin.

a. Mihin raittiusvalistuksella pyrittiin? Miksi?

Raittiusvalistuksella pyrittiin levittämään tietoa alkoholin haitallisista vaikutuksista yksilön terveyteen, perheen hyvinvointiin ja yhteiskuntaan sekä kieltämään alkoholin käyttö. Alkoholi nähtiin syynä moniin ongelmiin, kuten terveydellisiin haittoihin, köyhyyteen, rikollisuuteen ja moraalirappioon. Liikkeen ihanteena nähtiin täysraittius, koska kohtuukäyttö oli nähty juoppouden esiasteena. Raittiusliike yhdistyi laajempaan ajatteluun siitä, että ihmisen pitäisi olla sivistynyt, uudistaa itseään sosiaalisesti ja raittiusliikkeen ihmiset olivat aika moralistisia ja ajattelivat että he niin sanotusti tulevat puhdistamaan kansan haitallisista nautintoaineista sekä valistavat terveistä elämäntavoista.

Mallivastaus

Valistuksella pyrittiin jakamaan tietoa alkoholin haitallisuudesta ja vähentämään suomalaisten alkoholinkäyttöä. Alkoholinkäytön katsottiin johtavan moniin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Raittiusliike (vapaaehtoisten kansanliike) piti ihanteenaan ehdotonta raittiutta, koska sen katsottiin olevan ainoa mahdollisuus raittiutta edistettäessä. Raittiusliike pyrki vähentämään alkoholin ja muidenkin päihteiden käyttöä ja vähentämään niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia.

b. Mitä keinoja raittiusvalistuksessa käytettiin?

Jakamalla erinäisiä lehtisiä, tekemällä opetusmateriaaleja, tarjoamalla opetusta koulussa, kirjoittamalla raittiusliikkeen sisällä omaa julkaisusisältöä ja kaiken lisäksi, he järjestivät nuorille sellaista raittiuskasvatuksellista toimintaa, jotka vahvistivat raittiusihanteita, kuten kirjoituskilpailuja.

Mallivastaus

Valistuksen keinoja: oppikirjat ja koulujen opetustaulut, aikuisten valistaminen raittiusaiheisilla kirjasilla, kuten Viinan kauhistus (jo 1835). Raittiusyhdistykset pitivät esitelmätilaisuuksia, joissa kerrottiin aloholin haittavaikutuksista.

c. Millä muilla tavoilla ihmisten alkoholinkäyttöä rajoitettiin 1900-luvun alussa?

He vaikuttivat yhteiskunnallisesti ja saivat ajettua lainsäädäntöä, joka rajoitti alkoholin käyttöä.

He ajoivat kieltolakia, joka oli loppupeleissä täysi farssi koska se lisäsi alkoholin kulutusta, sillä laitonta alkoholin myyntiä tehneet saivat paljon rahaa myynnissä ja kykenivät laajentamaan sen myötä toimintaa nopeasti. Laittomaan alkoholin myyntiin liittyi myös lieveilmiöitä kuten lisääntynyttä rikollisuutta kuten alkoholin myyntiin liittyviä väkivaltaisia kostoja. Samantapaisia juttuja kuin nykypäivänä huumeiden vastaisen sodan jälkeisiä lieveilmiöitä.

Kun kieltolaki kumottiin, niin perustettiin Alko, joka sääntelee myyntiä esimerkiksi niin että jos henkilö tuli vaikkapa päihtyneenä Alkoon, niin hänelle ei myyty alkoholia. Aiemmin oltiin myös tiukkoja siitä, ettei alkoholia saa juoda julkisilla paikoilla (no ei nykyäänkään lain kirjaimen mukaan saa juoda julkisesti, mutta sitä näkee kyllä nykyään niin silmiinpistävästi että käytännössä sitä lakia ei enää sovelleta).

Mallivastaus

Kieltolaki oli voimassa 1919–1932, jolloin Suomessa ei saanut myydä, eikä itse valmistaa alkoholijuomia. Kunnat olivat voineet kieltää alkoholin myynnin ja anniskelun sekä päihtyneenä esiintymisen alueellaan 1890-luvulta alkaen. Viinan kotipoltto oli kielletty jo vuonna 1866. Kieltolain päämääränä oli varsinkin yhteiskunnan ja sen perusyksikön perheen suojelu köyhyydeltä, väkivallalta, rikoksilta ja siveettömyydeltä.

d. Arvioi näiden keinojen vaikuttavuutta.

Aikaisemmin kerroin miksi kieltolaki ei tepsinyt niin en toista sitä uudestaan. Vaikka kieltolaki nyt oli farssi niin kyllä se vaikutti suomalaisten asenteisiin alkoholia kohtaan, vaikka se ei dramaattisesti vähentänyt juomista. Valistus loi pohjaa myöhemmälle alkoholipolitiikalle, jossa alkoholi haluttiin viedä monopolin ja sääntelyn piiriin.

Mallivastaus

Valistus lisäsi ihmisten tietoa, mikä vähensi jossain määrin ihmisten alkoholinkäyttöä. Kun kieltolaki säädettiin, alkoholinkäyttö oli jo valmiiksi vähäistä: esimerkiksi maaseutuväestö ja naiset käyttivät erittäin vähän alkoholia. Alkoholin kulutusta hillitsivät mm. viljan niukkuus ja yhteiskunnan normit. Lisäksi kunnalliskielloilla oli ollut suuri vaikutus kansan enemmistön alkoholin saantiin, koska suurin osa suomalaisista asui tuolloin maaseudulla. Toisaalta vaikka kieltolaki lopetti alkoholin virallisen myynnin, alkoholia valmistettiin itse ja salakuljetettiin runsaasti esim. Virosta. Kaupat saivat myydä alkoholia yhä reseptillä, mitä alettiin käyttää väärin. Rikollisuus ja väkivalta yleistyivät. Varsin pian havaittiin, ettei laki onnistunut parantamaan merkittävästi niitä epäkohtia, joidin sen oli pitänyt vaikuttaa.

8. Äitiys- ja lastenneuvolat

Suomalainen neuvolatoiminta täytti sata vuotta vuonna 2022.

a. Pohdi ja perustele, mitä vaikutuksia äitiys- ja lastenneuvoloilla on ollut lasten ja vanhempien terveyteen Suomessa.

Neuvolatoiminta vähensi äitiys- ja imeväiskuolleisuutta. Äidille tehdään säännöllisiä terveystarkastuksia, raskauden mahdollisia riskejä tunnistetaan ja synnytykseen valmistaudutaan, joka edistää äitien ja vastasyntyneiden selviytymistä ja terveyttä.

Mielenterveysapua voidaan tarjota myös äidille, jos on synnytyksen jälkeistä masennusta.

Lastenneuvoloissa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä, mikä on mahdollistanut sairauksien ja kehityshäiriöiden varhaisen toteamisen. Lasten psyykkisestä kehityksestä puhutaan, jonka myötä vaikkapa oppimisvaikeuksiin tai mielenterveysongelmiin on helpompi puuttua aikaisemmassa vaiheessa.

Lasten tartuntataudit ovat vähentyneet rokotusohjelmien myötä. Ravitsemukseen ja imetykseen liittyvä ohjaus ovat parantaneet lasten vastustuskykyä.

Vanhemmat saavat tietoa tapaturmien ehkäisystä, jonka takia pienet lapset eivät kuole yhtä usein tapaturmissa.

Neuvolatoiminta on vahvistanut koko perheen hyvinvointia.

Mallivastaus

Vaikutuksia lasten terveyteen: Kasvun ja kehityksen varhainen seuranta nopeuttaa vakavien ongelmien, kuten synnynnäisten sydänvikojen ja kehityshäiriöiden, tunnistamista, jolloin niitä pystytään hoitamaan tehokkaasti. Myös ravitsemusohjeet, esim. D-vitamiinilisää koskien, ovat olleet hyödyksi lasten terveydelle. Vakavien tartuntatautien määrä on vähentynyt rokotusten seurauksena. Kätkytkuolemat ovat vähentyneet, kun vanhempia on neuvottu nukuttamaan vauvoja oikeassa asennossa. Näin imeväis- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet Suomessa merkittävästi.

Vaikutuksia vanhempien terveyteen: Äidin raskaudenaikainen seuranta on tärkeää sekä äidin että kehittyvän sikiön terveydelle. Virtsa- ja verinäytteiden perusteella voidaan havaita vaarallisia sairauksia, kuten raskausdiabetes tai maksahäiriö (hepatogestoosi) sekä seksitauteja. Neuvolan ohjeet ja tuki erilaisissa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin haasteissa auttavat koko perhettä raskausaikana ja lasten ollessa pieniä.

b. Arvioi, millä muilla keinoilla neuvolatoiminnan lisäksi yhteiskunta on pyrkinyt tukemaan lapsiperheiden hyvinvointia.

Lapsilisillä, äitiys- ja vanhempainrahoilla. Äitiys- ja vanhempainvapailla. Ilmaisella varhaiskasvatuksella ja koulutuksella. Kouluterveydenhuollolla.

Mallivastaus

Yhteiskunnan tukimuotoja: Sosiaalituet ja -etuudet, kuten lapsilisä, äitiyspakkaus, edullinen kunnallinen päivähoito ja kotihoidontuki sekä mahdollisuus tilavaan vuokra-asuntoon tukevat perheitä taloudellisesti. Näin ne mahdollistavat molempien vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun. Myös esim. maksuton esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus sekä maksuttomat harrastukset ja leikkipuistot tukevat lapsiperheiden hyvinvointia.

Pohdi aluksi

Mitä sote-palvelut ovat?

Sote on lyhenne sosiaali- ja terveyspalveluista. Niihin kuuluvat terveydenhuolto eli lääkäripalvelut, hoitajat, neuvolat ja mielenterveyspalvelut, sosiaalipalvelut eli toimeentulotuki, lastensuojelu ja vanhuksille että vammaisille tarkoitetut palvelut, ehkäisevät palvelut kuten rokotukset ja terveysneuvonta.

Kuka on oikeutettu sote-palveluihin?

Suomessa vakituisesti asuvat, henkilöt joilla on kotikunta Suomessa, EU-kansalaiset ja turvapaikanhakijat.

Miten peruspalvelut järjestetään kotikunnassani?

Kymenlaakson hyvinvointialue tarjoaa peruspalveluina lääkäri- ja hoitajavastaanotot, neuvolat ja kouluterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kotihoidon ja sosiaalipalvelut.

Miksi sairauksien omahoito on tärkeää?

Se ehkäisee sairauksia ja niiden pahenemista. Se vähentää terveydenhuollon kuormitusta. Parantaa elämänlaatua ja itsenäisyyttä.

Luvun 4 sisällys

4 Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä

4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät väestn hyvinvointia
4.1.1 Sote-uudistuksella parannetaan ihmisten peruspalveluita
4.1.2 Hyvinvointialueet vastaavat palvelujen järjestämisestä
4.1.3 Sote-palvelut saa sujuvasti samasta paikasta

4.2 Yksilön vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät sote-palveluissa
4.2.1 Itsehoito ja omahoito ovat vastuunottoa omasta terveydestä
4.2.2 Käypä hoito -suositukset yhdenvertaistavat hoitoa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteita

- turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville
- parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta
- kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja
- turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti
- vastata väestön ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin
- hillitä kustannusten kasvua

4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät väestön hyvinvointia

4.1.1 Uudistetulla sote-rakenteella parannetaan ihmisten peruspalveluja

1970-luvulta lähtöisin oleva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä oli käytössä viisikymmentä vuotta. Sen aikana suomalaisten terveys parani mutta väestön terveyseroja ei saatu toivotulla tavalla kaventumaan. Lisäksi havaittiin, että palveluita ei ollut paikoin tarjolla riittävästi ja että niiden laatu vaihteli. Kun myös syntyvyys jatkuvasti laski ja vanhusten määrä kasvoi, väestrakenne ja huoltosuhde muuttuivat. Tämän vuoksi sote-palveluiden kustannukset kasvoivat kasvamistaan. Tilanne oli kestämätön, ja Suomeen tarvittiin sellainen sote-rakenne, joka pystyisi vastaamaan näiden yhteiskunnan muutoksiin.

Uudistettujen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden avulla yhdenvertiset ja riittävät palvelut voidaan paremmin taata kaikkialla Suomessa.



4.1.2 Hyvinvointialueet vastaavat palvelujen järjestämisestä

Sote-uudistus oli historiallisesti merkittävä ja laajamittainen uudistus. Sitä johti sosiaali- ja terveysministeriö eli STM, joka vastasi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen suuntaviivoista. Se valmisteli myös tarvittavat lait ja ohjasi uudistusten toteuttamista. Uudistuksen toimeenpano kesti pitkään ja on edelleen osittain kesken.

Yksi keskeisimmistä uudistuksista on, että vuodesta 2023 vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Lisäksi Helsingin kaupunki ja Ahvenanmaan maakunta vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä omilla alueillaan. Hyvinvointialueet vastaavat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, kuten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuspalvelut.

Palvelut rahoitetaan ainakin aluksi pääosin valtion varoista. Hyvinvointialueet päättävät kuitenkin itsenäisesti rahoituksen käytöstä. Näin kukin hyvinvointialue voi valita, tuottaako se palvelut itse vai hankkiiko ne yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä.



Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan jaotella niiden päävastuun mukaan. Esimerkiksi mielenterveyspalvelut sisältävät tyypillisesti sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten jokainen hyvinvointialue kuuluu yhteen yhteistyalueeseen. Kaikilla yhteistyöalueilla sijaitsee yksi yliopistollinen sairaala, joka tarjoaa kaikkein vaativinta hoitoa. Lisäksi tiettyjä hoitoja on keskitetty valtakunnallisesti: esimerkiksi Helsingin yliopistollinen keskussairaala HYKS koordinoi elinsiirtoja ja syöpäkeskusta.



4.1.3 Sote-palvelut saa sujuvasti samasta paikasta

Yksi sote-uudistuksen päämääristä on peruspalvelujen kehittäminen. Kuntien sosiaali- ja terveyskeskusten tarkoituksena on koota perustason terveys- ja sosiaalipalvelut yhteen paikkaan. Näin ihmiset saavat palvelut ja avun kaikissa elämäntilanteissa mahdollisimman sujuvasti.

Riittävien palveluiden varmistamiseksi digi- ja mobiilipalveluja otetaan käyttöön yhä laajemmin. Myös lääkärien ilta- ja viikonloppuvastaanottoja pyritään lisäämään ihmisten tarpeiden mukaan. Huomiota kiinnitetään varsinkin runsaasti palveluja tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten palveluiden kehittämiseen. Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen vähentää ongelmien syvenemistä ja kasautumista. Tämä hillitsee sote-palvelujen kustannuksia.

Teveyspalvelujen painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle ja ehkäisevään työhön. Sosiaalihuolln osaa painotetaan aiempaa vahvemmin ja sosiaalipalveluissa panostetaan varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjakoa kehitetään siten, että asiakasta palvelevat moniammatilliset tiimit.

Asiakaslähtöisyyttä sekä tyntekijöiden hyvinvointia ja kehittymistä tuetaan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuodaan osaksi työtä.



Sote-keskukset tarjoavat monipuolisia peruspalveluita asiakkaiden tarpeisiin. Perustason palvelut toimivat yhteistyssä erityistason palveluiden kanssa. Näiden julkisten palveluiden lisäksi esim. yksityiset lääkäriasemat ja potilasjärjestöt tarjoavat palvelujaan asiakkaille. Kunnat edistävät asukkaidensa hyvinvointia esim. kulttuuri- ja liikuntapalveluilla, mikä parhaimmillaan vähentää sote-palveluiden tarvetta.

Palveluohjauksen avulla pyritään siihen, että palvelut ovat kunkin ihmisen tilanteeseen parhaiten sopivia. Sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen tiimi selvittää palveluiden tarpeen ja pohtii vaihtoehtoja yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalle valitut palvelut yhdistetään ja muodostetaan hänelle sopiviksi hoito- ja palveluketjuiksi. Jos asiakkaan tilanne muuttuu, hänelle ehdotetaan tarvittaessa uusia palveluja. Tällä ohjauksella voidaan säästää kustannuksissa, kun palvelut pystytään kohdentamaan oikein eikä verovaroja kulu esimerkiksi päällekkäisiin palveluihin.



Asiakkaan tilanteen kartoitusta, palvelujen tarpeen arviointia ja sopivien sote-palveluiden valintaa voidaan kuvata hoitopolun avulla.

Asiakkaan hoitopääsystä säädetään laissa. Hoitotakuu tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhoitoon tietyn ajan sisällä. Käytännössä se merkitsee kiireettömän hoidon ja tutkimukseen pääsyn määräaikoja perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kiireellistä hoitoa on oikeus saada välittömästi. Esimerkiksi sairauskohtaukset ja vakavat tapaturmat on hoidettava asuinpaikasta riippumatta.

4.2 Yksilön vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät sote-palveluissa

Sote-uudistuksen tavoitteena on, että ihmiset saavat esimerkiksi tarvitsemansa palvelut nopeammin ja jonotusajat palveluihin lyhenevät. Nykyisissä sote-palveluissa asiakas pystyy myös valitsemaan aiempaa vapaammin, mistä hän hankkii tarvitsemansa sote-palvelut. Lisäksi hän voi valita, kenen hoitajan vastaanotolle haluaa.

Lähipalvelut monipuolistuvat. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kotiin tuotavia terveyspalveluja, sähköisiä palveluja ja reaaliaikaista neuvontaa. Asiakkaalle voidaan tarjota esimerkiksi mahdollisuutta varata lääkärin vastaanottoaika netissä omalla äidinkielellään asiakaspalvelijan tai varauksessa avustavan robotin kanssa, jos palvelun tarve on epäselvä. Lisäksi etävastaanottovaihtoehdon pystyy valitsemaan yhä useammin, jos niin haluaa.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustojen jäsenet valitaan aluevaaleilla. Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueiden toiminnasta, hallinnosta ja taloudesta. Oman asuinkuntansa sote-palvelujen kehittämiseen pystyy vaikuttamaan esimerkiksi äänestämällä tai asettumalla ehdokkaaksi aluevaaleissa.

4.2.1 Itsehoito ja omahoito ovat vastuunottoa omasta terveydestä

Sote-palveluiden kustannusten hillitseminen tarkoittaa väistämättä sitä, että ihmisten vastuu omasta terveydestään ja sairauksiensa hoidosta kasvaa. Tarkoituksena on, että kaikki huolehtivat itse ohimenevistä terveysongelmistaan, kuten särystä, kuumeesta sekä lievistä vammoista ja tapaturmista. Tätä kutsutaan itsehoidoksi.

Vakavempien tartuntatautien ja vammojen sekä monien tarttumattomien tautien hoito vaatii usein terveydenhuollon ammattilaisen ohjeita ja tukea. Yhdessä lääkärin kanssa suunniteltavassa omahoidossa potilaalla on aktiivinen rooli. Hän mittaa esimerkiksi verensokeriaan säännöllisesti ja välittää mittaustulokset lääkärille. Ammattilainen seuraa tilannetta ja ottaa yhteyttä, jos ilmenee jotakin huolestuttavaa. Potilaan omahoito on siis turvallista.

Kanta-palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja. Niitä käyttävät kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto.

4.2.2 Käypä hoito -suositukset yhdenvertaistavat hoitoa

Yleisempien sairauksien ehkäisy ja hoito perustuu Suomessa Käypä hoito -suosituksiin. Ne ovat asiantuntijoiden laatimia, riippumattomia suosituksia, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusten avulla on selvitetty, kuinka erilaiset hoitokeinot vaikuttavat. Käypä hoito -suosituksiin otetaan mukaan vain vaikuttaviksi ja tehokkaiksi todettuja keinoja.

Lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät Käypä hoito -suosituksia hoitopäätösten pohjana, kun he suunnittelevat potilaan hoitoa. Suositukset ohjaavat muun muassa sairauksien diagnosoitia sekä potilaan kuntoutusta ja seurantaa. Suositusten tarkoituksena on myös vähentää hoitokäytänteiden vaihtelua eri puolilla Suomea ja parantaa hoidon laatua. Potilaan kannalta tärkeintä on se, että hoito edistää parantumista ja on turvallista. Käypä hoito -suosituksista on myös potilasversiot, joissa suositusten keskeinen sisältö on esitetty potilaan näkökulmasta tiiviissä muodossa ja yleiskielellä.

Tiivistelmä



1. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä käsitteitä - yhdistä

sosiaali- ja terveyskeskus - paikka, josta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja saa omalla kotipaikkakunnalla.

sosiaalipalvelut - palveluita, joiden tarkoituksena on edistää kansalaisten sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia

terveyspalvelut - terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamia tai antamia palveluita, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää ihmisten terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä kaventaa väestön terveyseroja

itsehoito - ihmisen itsensä toteuttamaa terveyden ylläpitämistä ja lievien sairauksien kotihoitoa

Sosiaali- ja terveysministeriä eli STM - sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta vastaava ministeriö

hyvinvointialue - julkisoikeudellinen yhteisö, joka vastaa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan

palveluohjaus - sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä, jolla pyritään löytämään asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaavat palvelut

yhteistyöalue - sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten muodostettu alue

omahoito - oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tai hoitamista terveydenhuollon ammattilaisten tarjoaman tuen avulla

2. Sosiaali- ja terveyspalveluita - lajittele

Sosiaali- ja terveyspalveluita on suuri valikoima. Kumpaan ryhmään seuraavat palvelut kuuluvat?

Sosiaalipalvelu - lastensuojelu, päivähoito, asumistuki, koulukuraattori, opintotuki, vammaispalvelut

Terveyspalvelu - hammashuolto, erikoislääkärin vastaanotto, syöpäseulonnat, kotisairaanhoito, laboratorio- ja kuvantaminen, esim. röntgen, äitiys- ja lastenneuvola

3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen, tuottaminen ja käyttäminen - oikein/väärin

Onko väite oikein vai väärin?

a. Sosiaali- ja terveyspalvelut on tarkoitettu kaikille kansalaisille. - oikein

b. Valtio vastaa sote-palveluiden järjestämisestä. - väärin

c. Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, tuottavatko palvelut itse vai hankkivatko ne yksityisiltä yrityksilt tai järjestöiltä. - oikein

d. Peruspalveluja ovat esim. koululääkäri ja hammashuolto. - oikein

e. Erikoistason sairaanhoitopalveluita voi saada keskussairaaloissa - oikein

f. Monet potilasjärjestöt tarjoavat terveyspalveluita asiakkaille. - oikein

g. Sote-palveluiden kustannukset ovat erittäin suuret. - oikein

h. Pääosa sote-palveluista kustannetaan asiakasmaksuilla. - väärin

i. Sosiaalipalvelut, kuten lastensuojelu ja toimeentulotuki, rahoitetaan verovaroin. - oikein

4. Asiakkaan hoitopolku - laita aikajärjestykseen

Järjestä hoitopolun vaiheet hoitoon hakeutumisesta erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen edeten ylhäältä alaspäin.

1. yhteydenotto sote-keskukseen

2. asiakkaan tilanteen ja palveluiden tarpeen arvio

3. lääkärin diagnoosi ja/tai sosiaalialan ammattilaisen vastaanotto ja arvio

4. hoitopaikkavaihtoehtojen ja sopivien sosiaalipalvelujen pohtminen yhdessä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa

5. hoito tai lähete erikoislääkärille ja/tai yksilölliset asiakkaalle sopivat sosiaalipalvelut

6. kutsu erikoissairaanhoitoon esim. keskussairaalaan

7. hoitotoimenpide, kuten leikkaus, ja sen seuranta

5. Väitteitä sote-palveluista

Perustele seuraavat väitteet:

a. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän rakenne oli välttämätöntä uudistaa 2020-luvulla.

Uudistusta pidettiin välttämättömänä siksi koska väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Kun hoitokustannukset kasvavat, niin pitää myös uudistaa järjestelmän rakennetta niin, että palvelut kohdistuvat paremmin niille, jotka hyötyisivät palveluista paremmin. Potilaan hoitopolullista autonomiaa kasvatetaan niin että potilas saa itse valita omat palvelunsa samalla kuitenkin palvelunohjauksellisella fokuksella.

Mallivastaus

Perusteluja:

- Väestön terveyseroja ei enää saatu kaventumaan toivotulla tavalla.
- Palveluita ei paikoin ollut tarjolla riittävästi ja niiden laatu vaihteli.
- Väestörakenne muuttui, kun syntyvyys laski ja vanhusten määrä kasvoi. Väestön huoltosuhde muuttui. Sote-palveluiden kustannukset tulivat erittäin kalliiksi. Sote-rakenne piti muuttaa, jotta se voisi vastata näihin yhteiskunnan muutoksiin.

b. Palveluohjaus parantaa hoitoa ja säästää kustannuksia.

Se ei ole niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti kestävää, että henkilö itse menee sokkona jonkin palvelun piiriin ja sitten hyvin äkkiä huomataan, ettei se palvelu olekkaan tämän henkilön tuen tarpeisiin sopiva. Potilas ei saa tarvitsemaansa hoitoa tai tukea ja terveydenhuolto menettää resursseja. Siksi kun etukäteen määritellään palvelut ja hoitopolku yhteistyössä potilaan kanssa, niin se tuo paljon parempia tuloksia.

Mallivastaus

Perusteluja:

- Kun palvelut sovitetaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, niitä voi saada riittävästi, oikeaan aikaan ja niin pitkään, kuin tarvitsee. Tämä vähentää ongelmien syvenemistä ja kasautumista, mikä säästää kustannuksia.
- Rahaa säästyy myös, kun verovaroja ei kulu esim. päällekkäisiin palveluihin.

c. Valinnanvapaus lisääntyy sote-palveluissa.

Kaikki voivat valita itselleen julkisella puolella että kuka saa olla lääkärinä ja hoitajana, mutta sitten tietysti se on ihmisen lompakon paksuudesta kiinni, että voiko valita palveluita osittain yksityisen puolen palveluista.

Mallivastaus

Perusteluja:

- Asiakkaat voivat entistä vapaammin valita itse, mistä hankkivat palvelunsa tai kenen sote-ammattilaisen vastaanotolle menevät.
- Valintamahdollisuudet kasvavat, kun ilta- ja viikonloppu- sekä etävastaanottoja lisätään.
- Digitaalisuutta hyödynnetään mm. sairauksien omahoidossa, mikä voi tuoda asiakkaalle uusia vaihtoehtoja, miten esim. olla yhteydessä sote-ammattilaisten kanssa.

6. Omakanta

Hae tietoa Omakannasta. Vastaa kysymyksiin.

a. Mitä tietoja Omakanta voi sisältää?

Omakannassa on omia terveystietoja, potilaskertomuksia, testituloksia, lääkereseptejä, diagnooseja, kuvauksia hoidoista, ynnä muuta.

Mallivastaus

Omakannassa on esim. lääkereseptejä, laboratoriotuloksia ja diagnooseja, elinluovutustahto ja hoitotahto, alle 18-vuotiaan lapsen ja/tai toisen aikuisen terveystietoja, jos niihin on valtuus eli lupa.

b. Mitä hyötyä Omakannasta on terveydenhuollon asiakkalle? Miksi?

Omakanta on siitä kätevä että sieltä voi lueskella itseään koskevia potilaskertomuksia jonka pohjalta voi tehdä päätelmiä siitä, miten lääkäri tai hoitaja tulkitsee terveydentilaasi. Näkee kätevästi kaikki reseptilääkkeet ja voi lähettää terveysasemaan pyynnön reseptin uusimiselle. Kaikki testitulokset tulevat sinne ja sen pohjalta tietää että onko tarvetta lisähoidolle. Potilaan ei tarvitse elää epävarmuudessa ja voi kätevästi pyytää reseptien uusimista.

Mallivastaus

- Omat terveystiedot voi löytää tarvittaessa nopeasti, kun ne ovat yhdessä paikassa.
- Omakannassa terveystiedot ovat turvassa.
- Kannan avulla sote-ammattilaiset näkevät asiakkaan tutkimustulokset ja hänelle määrätyt lääkkeet.
- Kun samoja tutkimuksia ei tarvitse tehdä monta kertaa, säästyy aikaa ja rahaa.
- Alle 18-vuotiaan lapsen ja toisen aikuisen puolesta asiointi sujuvoittaa esim. näiden ihmisten sairauksien omahoitoa.

7. Käypä hoito -suositukset

Tutustu netistä löytyviin Käypä hoito -suosituksiin.

a. Mistä aihepiireistä suosituksia on laadittu? Miksi? Pohdi ja perustele.

Löytyy neuroepätyypillisyyteen liittyviä Käypä hoito -suosituksia, kuten ADHD:hen liittyviä. Uskon kyseisen suosituksen laatimiseen siksi, koska nykypäivänä ihmiset elävät sellaisessa yhteiskunnassa jossa älypuhelimet antavat sosiaalisen median kautta poukkoilevan ja pinnallisen informaatioalustan. Autismin kirjon diagnostiset kriteerit ovat muuttuneet, joka on sitten näkynyt lisääntyneinä diagnooseina, joten siitäkin on sitten tietoa.

Mielenterveydellisistä häiriöistä on paljon Käypä hoito -suosituksia, sillä mielenterveysongelmia on alkanut lisääntymään. Uskon sen johtuvan siitä, että Suomen taloudellinen tilanne ei ole ollut parin vuosikymmenen ajan kovin ihanteellinen, joten sitten työpaikoissa on resurssipulaa ja liiallinen työtaakka kasaantuu yksittäisille ihmisille kun ei ole varaa palkata lisää ihmisiä. Tämä sitten näkyy ylisukupolvellisesti vanhemmuudessa, kun vanhemmilla ei ole energiaa ja aikaa olla lapsilleen läsnä jonka myötä lapsetkin oirehtivat. Suomessa on muutenkin välttelevää kiintymyssuhdetta sotatraumojen perintönä, joka ei myöskään edistä mielenterveyttä.

Erinäisten elintapasairauksien, kognitiivisten sairauksien kuten muistisairauksien, tukielinsairauksien hoito ynnä muut, ovat väestön ikääntymisen takia oleellisia.

Tartuntatauteihin liittyvät suositukset ovat myös yleisiä siksi koska kaupunkilaistumisen myötä paljon ihmisiä asuu yhdessä paikassa, joka sitten tekee tartuntataudeista helposti leviäviä ja aika viheliäisiä.

Mallivastaus

Suosituksia on laadittu yli sadasta aiheesta yli 25 vuoden ajan. Niitä on eniten mm. yleislääketieteen (91 kpl), työterveyden (48 kpl) ja kuntoutuksen (41 kpl) aihepiireistä. Nämä aihepiirit ovat kansanterveydellisesti merkittäviä ja siksi tärkeitä. Etenkin monista tarttumattomista sairauksista on laadittu suositukset, koska ne koskevat monia suomalaisia. Suosituksia on laadittu myös yleisistä tarttuvista taudeista. On hyvä, että niistä kaikista on saatavilla luotettavaa ja ajantasaista tietoa. (Laajimmat aihepiirit ovat niin laajoja kokonaisuuksia, että ne sisältävät useita kymmeniä suosituksia. Kukin suositus on yleensä myös liitetty moneen eri aihepiiriin. Sen lisäksi että suosituksia tehdään jatkuvasti lisää, myös vanhentuneita poistetaan.) Käypä hoito -suositusten laatiminen ja arviointi edellyttää laaja-alaista tietämystä ja yhteistyötä monien asiantuntijoiden kesken. Työstä ei makseta korvausta, millä saattaa olla vaikutusta suositusten määrään.

b. Selvitä jonkin sairauden (esim. nielutulehdus, alaselkäkipu) ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Poimi pääkohdat ja vertaile esim eri hoitomuotojen vaikuttavuutta.

Ahdistuneisuushäiriössä diagnostiikka menee karkeasti sanottuna niin, että se on tavallista kun ihminen kokee ahdistuksen tunnetta silloin tällöin jostain tarkkarajaisesta syystä (esimerkiksi "Jäin juuri työttömäksi ja tulevaisuus ahdistaa"). Ahdistuksen ja ahdistushäiriön ero on siinä, että ahdistushäiriöissä ahdistus pitkittyy eikä ahdistuksella ole enää tarkasti rajattua syytä ("Kaikki ahdistaa ilman syytä, ihmiset ovat ahdistavia"), on välttämiskäyttäytymistä (esimerkiksi ei käy kaupassa) joka pahentaa ahdistusoireita ja ennen kaikkea, se rajoittaa toimintakykyä merkittävästi.

Hoidoksi suositellaan lähinnä psykoedukaatioon liittyviä tapoja, sillä suomalaisessa mielenterveyshuollossa ollaan huomattu, että ahdistuneisuushäiriötä alihoidetaan ja hoito on liian lääkepainotteista. Sinänsä aika ymmärrettävää, koska suomalaisen mielenterveydenhuollon noidankehä mitä tulee ahdistuneisuushäiriöön on se, että yleensä ensin sitä ahdistuneisuushäiriöistä ei oteta tosissaan, sitten kun otetaan viimein tosissaan niin annetaan lääkkeet kouraan, mutta sitten se ei poista sitä itse ahdistuksen aiheuttajaa joten lääkeannosta joudutaan korottamaan siksi koska etenkin bentsoihin jää riippuvaiseksi, sitten lääkeannos on liian suuri joka puolestaan aiheuttaa sivuvaikutuksena liikaa ahdistusta ja lääke ei sitten enää toimikkaan kun toleranssi on kasvanut korkeaksi. Ahdistushäiriöstä kärsineen ei olisi tarvinut käydä tätä rumbaa läpi, jos alusta saakka hän olisi saanut laadukasta terapiaa, jossa painottuisi psykoedukaatio jolla pystyisi sanoittamaan ja kyseenalaistamaan omia ahdistusta ruokkivia ajatuksiaan paremmin.

Mallivastaus

Esimerkkinä nielutulehdus (suositus julkaistu vuonna 2020)

Ehkäisy: –

Diagnostiikka:

Diagnoosin perustana ovat oireet ja löydökset. Tavoitteena on tunnistaa nielukiputapaukset, joissa nielutulehdus on todennäköisesti virusperäinen, ja siten välttää turhaa laboratoriodiagnostiikkaa.

Nielunäytteen tarpeellisuuden arvioinnissa työryhmä suosittelee käyttämään apuna Centor-pisteytystä. Mikrobiologista diagnostiikkaa suositellaan käytettäväksi, kun Centor-pisteet ovat ≥ 3. Mikrobiologinen testi, ensisijaisesti pikatesti, valitaan paikallisesti. Myös harvoin esiintyvät taudinaiheuttajat on muistettava.

Hoito:

Hoidon tavoitteena ovat oireiden lievittäminen ja niiden keston lyhentäminen. Lisäksi hoidolla pyritään vähentämään tartuttavuutta, ehkäisemään epidemioita ja estämään komplikaatioita. Lievää nielutulehdusta sairastavaa nielukipupotilasta (Centor-pisteet 0–2) hoidetaan oireenmukaisesti ilman mikrobilääkkeitä. StrA-nielutulehduksen ensisijainen hoito on V-penisilliini. StrA-epidemian aikana tutkitaan lähikontaktit ja hoidetaan myös oireettomat StrA:n kantajat.

Vaikuttavuuden vertailu:

Suosituksissa kerrotaan muun muassa, että kipulääkitys lievittää sekä spontaania että nielemiseen liittyvää kipua ja että parasetamoli näyttää tehokkaasti vähentävän akuutin nielutulehduksen kipua. Imeskeltävien tablettien teho on vaatimaton. Penisilliini saattaa olla yhtä tehokas StrA-nielutulehduksen hoidossa (oireiden häviäminen) kuin muut nielutulehduksen hoitoon käytetyt mikrobilääkkeet. Hoitoajaksi on vakiintunut 10 vuorokautta: pidempi mikrobilääkekuuri poistaa lyhyttä kuuria paremmin StrA:n akuuttia nielutulehdusta sairastavan potilaan nielusta. Pienillä lapsilla vaihtoehtona on amoksisilliini, joka näyttää olevan StrA-nielutulehduksen hoidossa yhtä tehokas kuin penisilliini.

c. Miten potilaan omahoito näkyy Käypä hoito -suosituksissa? Anna esimerkkejä.

Elämäntapoihin liittyvissä asioissa korostetaan sitä että unta pitäisi saada riittävästi. Unen puute kiistatta aiheuttaa pitkällä tähtäimellä ahdistusta, paranoiaa ja pahimmassa tapauksessa psykoottisuutta. Myös kehoitetaan välttämään energiajuomien juomista ja ei pelkästään siksi koska kofeiini estää unen saantia, vaan myös siksi että kofeiini saa ihmisen kiihtyneempään tilaan.

Mallivastaus

Opiskelijan oma vastaus.

8. Oman kotipaikkani sotepalvelut

Etsi netistä tietoa, miten voit hakeutua seuraaviin sote-palveluihin kotikunnassasi:

- lääkäriin ja hammaslääkäriin
- laboratoriokokeisiin ja röntgeniin
- mielenterveyspalveluihin.

Mitä muita mahdollisuuksia kotikunnassasi on tarjolla, jos haluat päästä hoitoon tai tutkimuksiin?

Jos haluan mennä lääkäriin tai hammaslääkäriin, niin menen Ratamoon. Minun kohdallani toisaalta voin mennä hammaslääkäriin myös Eskolanmäen hammasterveysasemalle, mutta valitsen silti Ratamon koska luotan heihin enemmän.

Laboratoriokokeisiin voi mennä milloin vain mutta pitäisi olla kuitenkin hoitosuhde edes jollekin jotta niitä testituloksia voitaisiin hyödyntää. Röntgeniin pääsee vain lähetteellä. Ratamoon pääsee molemmissa tapauksissa.

Mielenterveyspalveluihin pääsee, jos ensin täyttää Kymenlaakson hyvinvointialueen Terapianavigaattorin joka on kysely jolla kartoitetaan hoitotarvettasi. Otat koodin talteen ja varaat ajan jossa sitten keskustellaan hoidosta.

Mallivastaus

Vuodesta 2023 alkaen otetaan ensiksi yhteys kotipaikkakunnan sote-keskukseen, jossa asiakkaan palvelujen tarve selvitetään ja hänet ohjataan sopiviin palveluihin. Hyvinvointialueen järjestämien ja tuottamien julkisten terveydenhuoltopalveluiden lisäksi hyvinvointialue voi järjestää palveluja myös ostamalla niitä yksityisiltä yrityksiltä tai järjestöiltä. Sen lisäksi kotikunnassa voi olla yksityisiä, asiakkaalle maksullisia lääkäriasemia tai muita vastaanottoja, kuten hammaslääkärin tai psykoterapeutin vastaanotot.

5 Terveyden edistäminen nyky-Suomessa - Pohdi aluksi

Mitä terveyspolitiikka on?

Se on toimintaa, jolla pyritään edistämään terveyttä. Se kattaa koko yhteiskunnan laajuudella kaikki terveyshuollon palvelut, elinolosuhteet, sosiaaliset, kansallisen ja kansainvälisen (EU-lait) päätöksenteon.

Miten terveyspolitiikan avulla voidaan vaikuttaa kansanterveyteen?

Pyritään tekemään terveyspalveluista parempia, pyritään edistämään terveyttä ja ehkäisemään sairauksia tukemalla terveellisempää elämäntapaa vaikuttamalla esimerkiksi sosioekonomisiin eroihin, vaikutetaan lainsäädäntöön ja yhteiskuntapolitiikassa tuodaan esille terveysnäkökulmaa.

Mitkä tahot voivat osallistua terveyden edistämiseen?

Valtio, hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt ja kolmas sektori, koulu ja varhaiskasvatus, työterveyshuolto ja ennen kaikkea, Maailman terveysjärjestö.

Miten voit edistää omaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi?

Syömällä terveellisemmin, liikkumalla, ottamalla lääkkeeni, pitämällä itsestäni huolta. En yleensä mene lääkäriin tai muulle hoitotaholle kuin silloin kun on aivan pakko, koska koen, että jos kävisin siellä liian usein niin kuormittaisin aivan turhaan terveydenhuoltoa.

Miten terveysteknologian kehitys edistää terveyden ylläpitoa ja hoitoa?

Uskoisin että tekoäly ottaa suuremman roolin terveysteknologiassa, jonka myötä hoitopoluista tulee entistä yksilöllisempiä. Uskoisin myös siihen että tulevaisuudessa jos mennään vielä utopistisemmaksi, niin tulevaisuudessa varmasti tulisi olemaan jokin sellainen tekoälytietokanta joka tallentaa erinäisten terveydellisten tahojen ja potilaiden keskusteluja, joiden pohjalta voitaisiin kansainvälisesti ohjata hoidettavat ja terveysalan ammattilaiset yhteen ja ei olisi myöskään kielimuuria kun tekoäly kääntäisi reaaliaikaisesti keskustelua. Tämä nyt on pikemminkin teknoutopistista hömppää mutta silti, kuvittelisin tulevaisuuden terveydenhuollon menevän tähän suuntaan.

5 Terveyden edistäminen nyky-Suomessa

5.1 Terveyspolitiikalla edistetään koko väestön terveyttä
5.1.1 Terveyspoliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon
5.1.2 Terveyspolitiikka edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä
5.1.3 Terveyspolitiikkaa harjoitetaan eri tasoilla
5.1.4 Terveys kaikissa politiikoissa -strategia ottaa terveyden huomioon kaikessa päätöksenteossa

5.2 Terveyden edistäminen on yhteinen asia
5.2.1 Promootion tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn parantaminen
5.2.2 Preventiossa ehkäistään sairauksien riskitekijöitä ja tapaturmien vaaratekijöitä

5.3 Tulevaisuus tuo terveyden editämiseen sekä haasteita että mahdollisuuksia

5.2.1 Terveyttä uhkaavat monet tulevaisuuden haasteet
5.3.2 Terveys- ja hyvinvointiteknologialla edistetään terveyttä ja hyvinvointia uusin keinoin

Tiesitkö

Suomen terveyspolitiikan tavoitteita

- Ihmisten terveen ja toimintakykyisen elinajan pidentäminen
- Hyvän elämänlaadun turvaaminen
- Terveyserojen pienentäminen
- Ennenaikaisen kuolleisuuden vähentäminen

5.1 Terveyspolitiikalla edistetään koko väestön terveyttä

5.1.1 Terveyspoliittiset päätökset perustuvat tutkittuun tietoon

Terveys nähdään nykyään arvona, jonka suojelemisessa ja edistämisessä valtioilla ja erilaisilla organisaatioilla on merkittävä rooli. Hyvinvointivaltioissa yhteiskunta pyrkii takaamaan terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuden tasapuolisesti kaikille kansalaisille. Jotta terveyden edistäminen voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti, taloudellisesti ja tasavertaisesti, tarvitaan avuksi terveyspolitiikkaa.

Terveyspolitiikalla tarkoitetaan erityisesti valtion ja hyvinvointialueiden terveyttä edistäviä päätksiä ja niiden perusteella tehtäviä toimenpiteitä. Terveyspolitiikalla edistetään kansanterveyttä, kun vahvistetaan terveyden edellytyksiä sekä torjutaan sairauksia ja hoidetaan niitä. Suomen terveyspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita ovat koko väestön mahdollisimman hyvä terveys sekä terveyserojen kaventaminen eri väestöryhmien välillä.

Terveyspoliittisten päätösten tueksi tarvitaan luotettavaa ja tieteellisin menetelmin tutkittua tietoa terveyteen ja sairauteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkittua tietoa saadaan Suomessa esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastotiedoista laadituista tutkimuksista sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusjulkaisuista. Käytettävät tietolähteet saattavat olla myös ulkomaisia tai kansainvälisiä.

Terveyttä määrittävät ympäristön olosuhteet, yhteist ja ihminen itse. Joihinkin tekijöihin pystytään vaikuttamaan mutta moniin ei. Politiikan tehtävänä on päättää, mihin tekijöihin halutaan vaikuttaa ja millä tavoin, jotta terveys lisääntyisi tai ainakin sen heikkeneminen hidastuisi. Päätöksentekoa ohjaavat yhteiskunnan arvot ja asenteet sekä tulevaisuuteen liittyvät ennusteet. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne ohjaa niitä mahdollisuuksia, joita terveyden edistämiseksi on käytettävissä.

Politiikkojen tekemiä, väestön terveyteen vaikuttavia linjauksia ja päätöksiä toteutetaan paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa myös muilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten kaavoituksessa ja elintarvikehuollossa.

5.1.2 Terveyspolitiikka edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä

Poliittisten päätösten tekeminen on usein pitkäjänteistä, sillä se perustuu erilaisten intressien yhteensovittamiseen ja komprossien tekoon. Terveyspolitiikka on osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa, jossa esimerkiksi poliittisilla puolueilla saattaa olla hyvinkin erilaisia poliittisia linjauksia.

Puolueet, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat pyrkivät nostamaan esille tärkeinä pitämiään aiheita. Ne välittävät tietoa päätksiin tavalla tai toisella osallistuville tahoille, kuten politiikoille, asiantuntijoille, medialle ja kansalaisille.



Mielenilmaukset on yksi keino vaikuttaa poliittisiin päätöksentekijöihin ja sitä kautta terveyspolitiikkaan. Kuvassa terveydenhuollon henkilöstöjärjestöt osoittavat mieltään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön palkkojen parantamiseksi. Kansalaisilta vaaditaan aktiivisuutta terveyden edistämisen puolesta.

Polittiset päättäjät saavat asiantuntijoilta ja tutkijoilta päätöstensä taustatiedoiksi faktoja, kuten tutkimustietoa ja tilastoja, sekä tulkintoja siitä, mitä ne tarkoittavat. Näyttöön perustuva päätöksenteko tarkoittaa sitä, että päättäjät saavat järjestelmällisesti koottua taustatietoa, joka esitetään myös julkisesti päätösten perusteluna.

Terveyspoliittisten päätösten tekeminen on joskus haastavaa. Esimerkiksi kaupalliset pyrkimykset saattavat toisinaan ohittaa terveyden toiminnan päämääränä. Parhaiten terveyspoliittinen päätös syntyy silloin, kun avoimessa keskustelussa yhdistetään luotettava taustatieto käytettävissä oleviin voimavaroihin ja yhteiseen arvopohjaan.



Terveyspoliittiset päätökset syntyvät erilaisten arvojen, tutkitun tiedon eli näytön ja käytössä olevien resurssien kompromissina.

5.1.3 Terveyspolitiikkaa harjoitetaan eri tasoilla

Terveyspolitiikka voi olla joko paikallista, kansallista tai kansainvälistä. Tasot ovat yhteydessä toisiinsa, ja ne täydentävät toisiaan.

Paikallista terveyspolitiikkaa harjoittaa esimerkiksi yksittäinen hyvinvointialue. Hyvinvointialueilla on tärkeää ennakoida kehitystä ja pohtia, miten harjoitettava terveyspolitiikka vaikuttaa sen alueella elävän väestön terveyteen. Yksittäisillä hyvinvointialueilla voi olla yleisten teemojen lisäksi ratkaistavana myös paikallisesti merkittäviä asioita, kuten esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla järjestettävien terveyspalveluiden sijoittelu ja niissä tarvittavien palveluiden priorisointi.

Suomen kansallisessa terveyspolitiikassa tarkastellaan koko valtion kansanterveyttä ja kaikkien suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa, joka puolestaan pohjautuu esimerkiksi WHO:n terveyslinjauksiin.

Kansainvälinen terveyspolitiikka käsittelee terveyspolitiikan kansainvälisiä ulottuvuuksia, toimijoita ja sisältöjä. Monet terveyspoliittiset asiat liittyvät globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen tai maailmanlaajuiseen talouteen. Kansainvälisen terveyspolitiikan toimintaa määrittävät kansainvälinen lainsäädäntö ja yhteistyn erilaiset muodot. Näin laaja toiminta perustuu lähtökohtaisesti yhdistyneisiin kansakuntiin ja sen alaisuudessa toimivaan Maailman terveysjärjestöön (WHO).



Kansainvälinen terveyspolitiikka ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa, joka taas ohjaa paikallista terveyspolitiikkaa. Kaikkien tasojen välillä on kuitenkin vuorovaikutusta.

5.1.4 Terveys kaikissa politiikoissa -strategia ottaa terveyden huomioon kaikessa päätöksenteossa

Monet väestön terveyteen keskeisesti vaikuttavat tekijät, kuten koulutus, asuminen, työllisyys ja ympäristö, ovat osin varsinaisen terveydenhuollon ulkopuolella olevia asioita. Terveys kaikissa politiikoissa -strategia pyrkii ottamaan huomioon väestöön ja eri väestöryhmiin kohdistuvat terveysvaikutukset, kun tehdään päätksiä ja toimeenpannaan niitä. Tässä strategiassa keskeisintä on yrittää vaikuttaa niihin terveyden määrittäjiin, joissa terveyssektorin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Strategia on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, sillä toimintaa toteutetaan siellä, missä tuloksia pystytään saamaan aikaan pienimmällä mahdollisella voimavarojen käytöllä.



5.2 Terveyden editäminen on yhteinen asia

5.2.1 Promootion tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn parantaminen

Promootiolla tarkoitetaan kaikkea terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä yksilöiden, yhteisöjen tai yhteiskunnan mahdollisuuksia huolehtia omasta ja muiden terveyestä. Se on toimintaa, johon valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien on sitouduttava: promootio edellyttää monitieteistä ja -ammatillista yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Promootio on muutokseen tähtäävää toimintaa. Maailman terveysjärjestö WHO on antanut julkilausuman terveyden edistämiseksi, johon valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen tulisi sitoutua. Who:n terveyden edistämisen malli pn laaja-alainen ja antaa rungon esimerkiksi terveydenedistämissuunnitelmille.

WHO:n terveyden edistmisen malli (Kanadan Ottawan konferenssi 1986)

Toimenpide-ehdotus Käytännön esimerkkejä
1. Terveysnäkökulmien huomioon ottaminen kaikessa päätöksenteossa - valtio: lait ja asetukset, hintojen sääntely veropolitiikalla
- hyvinvointialueet: terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus
- kunnat: kaavoitus, liikennejärjestelyt, harrastus- ja liikuntamahdollisuudet
- yhteisöt: sopimukset, järjestyssäännöt
2. Terveyttä edistävien ympäristöjen luominen - asuinalueiden kehittäminen niin, että turvallisuus, viihtyisyys ja osallisuus paranevat
- esteettömien elinympäristöjen luominen
- luodaan ympäristöjä, joissa kenenkään terveys ja turvallisuus eivät vaarannu (esim. tupakoimattomuus, hyvä sisäilma)
3. Terveyspalveluiden kehittäminen - monipuolisten ja laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoaminen kaikille
- palveluiden kohdentaminen hoitotarpeen mukaisesti (esim. priorisointi, kotisairaanhoito)
- haja-asutusalueiden terveyspalveluiden kehittäminen uusien keinojen avulla (esim. digipalvelut, liikkuvat terveyspalveluyksiköt
4. Yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen - harrastus- ja muiden yhteistoimintatilojen rakentaminen
- yhteisöllisten toimintojen (esim. urheiluseurojen, harrastusryhmien) tukeminen
5. Terveysosaamisen kehittäminen - luotettavan terveystiedon tarjoaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille
- terveystiedon opetus
- terveysneuvonta
- digitaaliset terveyspalvelut


Yksi esimerkki promootiosta on kuntien ja maakuntien suunnittelema ja toteuttama työ kaikkien kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Terveyspolitiikka voi parhaimmillaan ohjata kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoa niin, että terveyteen liittyvät näkökulmat otetaan riittävän hyvin huomioon. Kunnat edistävät asukkaittensa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta luomalla muun muassa keinoja kehittää ja toteuttaa itseään sekä antamalla mahdollisuuden osallistua itseä ja omaa yhteisöä koskevaan päätöksentekoon.



Terveyden edistäminen on monialainen tehtävä kunnissa. Terveyttä voidaan edistää ja tukea monin keinoin, jotka eivät varsinaisesti ole sosiaali- ja terveydenhuollon alaa. Keinoja pyritään kehittämään jatkuvasti.

Terveyttä kyetään tukemaan myös muilla tavoin kuin suoraan terveydenhuollon kautta. Esimerkiksi kuntien kaavoitus ratkaisee, saadaanko kevyelle liikenteelle turvallisia väyliä tai tehdäänkö liikuntapaikkoja kaikkien saataville. Teollisuus- ja liikennepolitiikan päätökset voivat edistää päästöttömän ympäristön syntyä. Elintarvikepolitiikassa torjutaan esimerkiksi kilpirauhastauteja lisäämällä jodia suolaan ja luunmurtumia lisäämällä D-vitamiinia maitoon.

Politiikan välineenä on mahdollista käyttää esimerkiksi lainsäädäntöä, rahoitusta, terveysvalistusta ja tiedottamista. Savuttoman yhteiskunnan tavoittelu on esimerkki terveyspolitiikasta, jossa käytetään välineenä edellä mainittuja keinoja sekä eri toimijoiden välistä laajaa yhteistyötä: tupakointia rajoitetaan lainsäädännön keinoin, tupakan hintaa korotetaan verotuspäätöksin ja sen vaaroista ja haitoista tiedotetaan erilaisin kampanjoin.



Savuton Suomi 2030 mainos, jossa lukee "Sano ei uusille nikotiinituotteille!"

Savuton Suomi 2030 -verkoston tavoitteena on se, ettei Suomessa käytetä tupakka- ja nikotiinituotteita 2030-luvulla. Verkostoon kuuluvat muun muassa THL ja useat kolmannen sektorin toimijat. Savuttoman Suomen tavoite pyritään saavuttamaan esimerkiksi vahvistamalla väestön myönteistä asennetta tupakoimattomuuteen, ehkäisemällä nuorten tupakoinnin aloittamista, tukemalla tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamista ja vahvistamalla tupakkalain täytäntöönpanoa. Tiedottamisella ja tupakoinnin haitoista kertomisella on merkittävä rooli toiminnassa.

5.2.2 Preventiossa ehkäistään sairauksien riskitekijöitä ja tapaturmien vaaratekijöitä

Preventiolla tarkoitetaan sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä niistä aiheutuvien haittojen pienentämistä. Preventio jaetaan kolmeen osaan: primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventioon. Jaottelun taustalla on näkemys siitä, mitä sairauden vaihetta ehkäistään ja mikä on ehkäisyn tavoite.

Primaariprevention kohteena voi olla koko väestö, jolloin kaikkien – myös terveiden – terveyttä edistetään esimerkiksi suojaamalla ihmisiä rokotuksilla vakavilta tartuntataudeilta. Sekundaariprevention tarkoituksena on estää sairauden puhkeaminen tai varhaisessa vaiheessa olevien sairaiden yksilöiden oireiden paheneminen esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa toteutettavalla omahoidolla. Tertiaaripreventiolla tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla estetään sairauden tai vamman aiheuttamien haittojen paheneminen esimerkiksi kuntoutuksen avulla.

Prevention tarkoituksena on parantaa kaikkien ihmisten elämänlaatua, lisätä hyvinvointia, vähentää sairauksien ja tapaturmien aiheuttamia hoito- ja liitännäiskuluja sekä mahdollistaa terveydenhuollon resurssien kohdentaminen vakavasti sairaiden hoitoon.

Prevention muodot, kohderyhmät ja esimerkkejä preventiosta

Prevention muoto Kohderyhmä Käytännön esimerkki
PRIMAARIPREVENTIO

- ehkäistään ennalta sairauksia ja tapaturmia
- lisätään terveyttä ja ehkäistään uusien sairaustapauksien syntyä		 koko väestö tai tietty väestönosa, esim. tietty ikäluokka - rokotukset
- hygienian parantaminen
- lapsen kehityksen seuraaminen neuvolassa
- terveystarkastukset
- hammashoito
- eri liikuntalajien suojavarusteet
SEKUNDAARIPREVENTIO

- estetään sairauden puhkeaminen tai varhaisessa vaiheessa olevan sairauden eteneminen tai vamman paheneminen		 - riskiryhmät
- altistuneet
- oireilevat
- sairastuneet
- vamman saaneet		 - riskitekijöiden poistaminen tai pienentäminen, esim. pitkäaikaissairauksien hoito liikunnan, ruokavalion tai lääkityksen avulla
- sairauksien omahoito yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa
TETRIAARIPREVENTIO

- estetään sairauden tai vamman aiheuttamien haittojen paheneminen		 - pitkäaikaissairaat tai vakavasti vammautuneet - työ- ja toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen avulla
- niin kutsuttujen liitännäissairauksien ehkäiseminen terveysneuvonnalla tai omahoitoa tukemalla


Niin promootiolla kuin preventiolla voi olla sekä terveyttä lisääviä että sairautta ehkäiseviä vaikutuksia. Niiden keinot voivat olla osin samankaltaisia, ja niitä myös toteuttavat usein samat tahot: esimerkiksi valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja yksilöt.

Rokottautuminen on esimerkki primaaripreventiosta. Rokotuksilla suojellaan tartuntataudeilta paitsi itse rokotettuja henkilöitä myös koko väestöä. Laumaimmuniteetti saavutetaan silloin, kun väestössä on riittävä määrä rokotuksilla suojattuja henkilöitä. Näin rokotteet suojaavat epäsuorasti kaikkia taudeille alttiita ihmisiä, kuten vanhuksia, syöpäpotilaita ja niitä ihmisiä, joita ei voida rokottaa lääketieteellisistä syistä.

Promootion ja prevention vertailua

Vertailukohde Promootio Preventio
Toiminnan lähtökohta Positiivinen terveyskäsitys, jossa terveys nähdään voimavarana ja hyvinvointina Perinteinen sairaus- ja häiriökeskeinen näkökulma, jossa huomio kiinnitetään oireiden, riskien tai ongelmien ehkäisyyn
Tavoite - Oman ja muiden sekä elinympäristöjen terveyden parantaminen
- Terveyttä tuottavien tai ylläpitävien tekijöiden lisääminen ja vahvistaminen yhteiskunnassa		 - Sairauksien esiintyvyyden vähentäminen ja ihmisten toimintakyvyn lisääminen
- Hoidontarpeen, inhimmillisen kärsimyksen ja terveydenhuollon kustannusten vähentäminen
Kohdistuminen Valikoimattomasti koko väestöön - Laajoihin väestöryhmiin ja terveisiin ihmisiin (primaaripreventio)
- Tunnettuihin riskiryhmiin kuten altistuneisiin tai oireileviin (sekundaaripreventio)
- Sairastuneisiin (tetriaaripreventio)
Keinoja - Yhteiskunta- ja terveyspolitiikan kehittäminen (lait, verotus, tuet)
- Terveellisten ympäristöjen rakentaminen (liikuntapaikat)
- Terveyspalveluiden uudistaminen (palveluiden monipuolistaminen)
- Yhteisöllisten toimintojen tehostaminen (harrastusten tukeminen)
- Terveysosaamisen kehittäminen (koulutus, tiedotus)		 - Primaaripreventio: rokotukset, terveystarkastukset, terveysneuvonta
- Sekundaaripreventio: sairauksien varhainen tunnistaminen seulonnoilla
- Tetriaaripreventio: hoito, kuntoutus, terveysvalistus
Toimijuus - Koko yhteiskunnan (valtion, kuntien) tehtävä
- Yhteiskunnan terveyttä edistävän toiminnan mahdollistaminen ja aloittaminen
- Yksilötalossa vaikuttaminen omaan terveyteensä, esim. parantamalla omaa terveysosaamistaan		 - Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat
- Asiakkaan toimijuuden lisääminen
- Yksilötasolla omien sairauksiensa ehkäiseminen, esim. rokottautumalla tai hoitamalla sairauksiaan ohjeiden mukaisesti


5.3 Tulevaisuus tuo terveyden edistämiseen sekä haasteita että mahdollisuuksia
5.3.1 Terveyttä uhkaavat monet tulevaisuuden haasteet

Jatkuvasti muuttuva ja yhä globalisoituva maailma asettaa terveydelle haasteita mutta luo myös uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiselle. Esimerkkejä ajankohtaisista terveysongelmista ovat maailman taloustilanteen nopeat heilahtelut, sotien ja konfliktien aiheuttama turvattomuus, luonnonvarojen käyttö ja luonnonvarojen riittävyys sekä ilmastonmuutokseen liittyvä laaja ympäristöjen muuttuminen. Terveys on monella tapaa koetuksella koko maailmassa – niin taloudellisesti rikkaiden hyvinvointivaltioiden kuin köyhempien kehittyvien maiden väestön keskuudessa.

Maailman terveysjärjestö WHO on kartoittanut tekijöitä, jotka eniten uhkaavat terveyttä tämän päivän maailmassa. Merkittävimpiä tekijöitä ovat ilmastonmuutos ja ilmansaasteet, tarttumattomien pitkäaikaissairauksien yleistyminen, globaalit tartuntatautiepidemiat ja haavoittuvat elinympäristöt. Myös bakteerien muuttumisen antibioottilääkkeitä vastustaviksi pelätään johtavan vakavien tartuntainfektioiden yleistymiseen. Terveyden edistämiseen liittyvien tahojen tulee siis kiinnittää näihin asioihin erityistä huomiota niin paikallisella, valtiollisella kuin globaalillakin tasolla. Tämä edellyttää kuitenkin onnistuakseen niin taloudellista panostusta, monipuolista tieteellistä tutkimusta kuin laaja-alaista eri organisaatioiden yhteistyötäkin.

Tiesitkö

Globaalin terveyden suurimpia uhkia WHO:n arvion mukaan

1. Ilmansaasteet ja ilmastonmuutos
2. Tarttumattomat pitkäaikaissairaudet
3. Globaalit influenssapandemiat
4. Haavoittuvat elinympäristöt
5. Antibioottiresistenssi
6. Ebola ja muut korkean riskin tartuntataudit
7. Heikko perusterveydenhuolto
8. Rokotekriittisyys
9. Denguekuume
10. HIV

Ilmastonmuutos ja siitä aiheutuva kuivuus, elinympäristöjen muuttuminen, puhtaan veden puute ja ravinnontuotannon heikkeneminen uhkaavat globaalia terveyttä.

Terveyden taustatekijät muuttuvat jatkuvasti. Globaaleina terveyteen liittyvinä megatrendeinä eli maailmanlaajuisina muutosilmiöinä pidetään muuttuvaa väestörakennetta, globaaleja ympäristöuhkia ja kaupungistumista.

Maapallon väestömäärä lisääntyy edelleen, kun samaan aikaan elinajanodote nousee, iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa ja pitkäaikaissairaita on yhä enemmän. Erityisesti ylipainoa ja sen aiheuttamia sairauksia pidetään kehittyvien maiden suurena haasteena.

Terveyserojen syveneminen – niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna – on oma merkittävä haasteensa. Luonnonvarojen kulutus kiihtyy, ja ilmastonmuutos vaikuttaa elinympäristöihin. Kaupungistumisen seurauksena yksinäisyys lisääntyy, sosiaaliset ongelmat kenties syvenevät ja ympäristön saastuminen vaikuttaa kaikkein eliöiden elinolosuhteisiin, terveyteen ja hyvinvointiin.



Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan tilannetta, jossa bakteeri kykenee vastustamaan antibioottilääkettä. Kyseistä antibioottia ei pystytä enää käyttämään tämän bakteerin aiheuttamien infektioiden hoidossa. Jos antibioottiresistenssi yleistyy, ihmiset voivat pahimmillaan kuolla tavanomaisiin infektioihin. Myös erilaiset terveydenhuollon toimenpiteet saattavat muuttua vaarallisiksi, kun antibiooteilla ei voida ehkäistä infektioita esimerkiksi leikkausten tai muiden hoitojen yhteydessä.

5.3.2 Terveys- ja hyvinvointiteknologialla edistetään terveyttä ja hyvinvointia uusin keinoin

Terveyteen liittyviä haasteita voidaan kuitenkin onneksi ratkaista. Erityisesti tietoa ja taitoja on saatavilla ja käytettävissä enemmän ja nopeammin kuin aikaisemmin. Jos ihmisten tahtotila on sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämisen puolella, terveyskysymyksiin on löydettävissä ratkaisuja.

Yksi tämän hetken merkittävistä keinoista terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi on terveys- ja hyvinvointiteknologian monipuolinen hyödyntäminen. Terveysteknologialla tarkoitetaan lääketieteellisen tarkoitukseen käytettäviä lääkinnällisiä laitteita. Terveysteknologiassa käytettävillä laitteilla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, tehdä diagnooseja sekä kuvantaa, hoitaa, tarkkailla tai kuntouttaa potilaita. Terveysteknologian toimiala on tiukasti säänneltyä EU-direktiivien ja kansallisen lainsäädännön avulla.

Tiesitkö

Terveysteknologian laitteiden käyttökohteita

- Sairauksien diagnosointi
- Sairauksien ennusteiden laatiminen
- Sairauksien tarkkailu, hoito ja lievitys
- Kehonosien tutkiminen, muuntaminen ja korvaaminen
- Kehosta otettujen näytteiden tutkiminen kehon ulkopuolella
- Hedelmöittymisen avustaminen
- Lääkinnällisten laitteiden puhdistus, desinfiointi ja sterilisointi

Kun väestö ikääntyy ja terveydenhuollon resurssit kuormittuvat, terveysteknologiasta odotetaan ratkaisua terveydenhuollon tehostamiseen, sen parempaan saatavuuteen ja joustavuuden lisäämiseen. Sairauksien varhainen tunnistaminen on parantunut, kun diagnostiikka on kehittynyt: terveydenhuollon palveluiden ja hoidon yksilöllistäminen on edennyt esimerkiksi sähköisten terveysrekisterien ansiosta, palveluiden saatavuus on parantunut terveyspalveluiden etäyhteyksien vaikutuksesta ja keinot itsehoitoon ja -mittaamiseen ovat ratkaisevasti kehittyneet erilaisten älylaitteiden ja sovellusten ansiosta.

Terveysteknologian osa-alueita

Terveysteknologian osa-alue Esimerkkejä
Diagnostiikassa käytettävä teknologia geenitutkimukset, bakteerinviljelymenetelmät, kuvantamislaitteet, tähystykset, röntgenlaitteet, mikroskoopit
Hoidoissa käytettävä teknologia leikkausrobotit, erilaiset hoitoinstrumentit, tekonivelet, täsmälääkkeet
Tietojärjestelmien teknologia digitaaliset ajanvarausjärjestelmät, digitaaliset potilastietojärjestelmät, digitaaliset reseptit, mobiilisovellukset


PET-kuvantamismenetelmällä ei kuvata vain elimistön ja elinten rakennetta vaan erityisesti niiden toimintaa. Uuden kuvantamislaitteensa ansiosta Turun PET-keskus vahvistaa asemaansa yhtenä maailman johtavista PET-keskuksista. Koko kehon PET-laite on sisäosiltaan väljempi kuin monet perinteiset kuvantamislaitteet.

Biopankkeihin kootaan näytteitä ja tietoja lääketieteellistä tutkimusta sekä uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämistä varten.

Sähköiset terveyspalvelut tarkoittavat digitaalisten välineiden käyttöä terveydenhuollossa sekä terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä.

Hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan kaikkia sellaisia teknisiä laitteita ja ratkaisuja, joilla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointiteknologian avulla pyritään lisäämään myös turvallisuutta ja osallisuutta. Hyvinvointiteknologiaa voivat hyödyntää kaikki, mutta erityistä apua siitä on esimerkiksi niille, joiden toimintakyky on heikentynyt – kuten vanhuksille. Turvallisuutta, toimintakykyä ja osallisuutta parantavat laitteet voivat mahdollistaa sen, että vanhuksilla on mahdollisuus jatkaa itsenäistä elämää omassa kotiympäristössään niin pitkään kuin mahdollista

Hyvinvointiteknologian osa-alueita

Hyvinvointiteknologia osa-alue Esimerkkejä
Liikuntateknologia sykemittarit, askelmittarit, kehonkoostumusmittarit, mobiililaitteiden liikuntasovellukset, kuntopyörät, juoksumatot
Turvateknologia turvarannekkeet, palohälyttimet, liikkeentunnistimet, metallinpaljastimet
Arkea helpottava teknologia robotti-imurit, ruoka-automaatit, turvaliedet, hissit ja nostimet
Toimintakykyä tukeva teknologia pyörätuolit, rollaattorit, kuulolaitteet, silmälasit, moottoroidut vuoteet
Itsehoidossa käytettävä teknologia kuume-, verenpaine-, PEF- ja verensokerimittarit, vaaka


Mobiilisovellusten avulla jokainen voi itse tarkkailla ja seurata omaa terveydentilaansa. Mitattujen tulosten arviointi ja analysointi vaatii kuitenkin paljon tietoa ja taitoa, joten mittaustuloksia on syytä arvioida yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Terveydenhoitopalveluiden muuttuminen myös digitaalisina käytettäviksi on mahdollistanut palveluiden saamisen myös omaan kotiin. Esimerkiksi Omakanta-palvelusta näkee omat terveystiedot, hoitoon liittyvät kirjaukset ja reseptit. Jokainen voi tutkia ja hyödyntää terveystietojaan joko itsenäisesti tai terveydenhuollon ammattilaisen opastuksella. Omakantaan kirjaudutaan osoitteessa kanta.fi.



1. Keskeiset käsitteet - kirjoita

Mikä kappaleen keskeinen käsite on kyseessä? Kirjoita oikea termi selityksen perään.

a. tavoitteena on pidentää ihmisen terveyttä ja toimintakykyistä elinaikaa, turvata jokaiselle mahdollisimman hyvä elämänlaatu sekä vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja ennenaikaista kuolleisuutta

Terveyspolitiikka

b. tarkoitetaan sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä niistä aiheutuvien haittojen pienentämistä.

Preventio

c. terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä yksilöiden, yhteisöjen tai yhteiskunnan mahdollisuuksia huolehtia omasta ja muiden terveydestä

Promootio

d. globaaleina terveyteen liittyvinä ilmiöinä pidetään muuttuvaa väestörakennetta, ympäristöuhkia, teknologista muutosta ja kaupungistumista

Megatrendit

e. lääketieteelliseen tarkoitukseen käytettäviä lääkinnällisiä laitteita

Terveysteknologia

f. kaikkia sellaisia teknisiä laitteita ja ratkaisuja, joilla voidaan edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia

Hyvinvointiteknologia

g. pyrkii ottamaan huomioon väestöön ja väestönryhmiin kohdistuvat terveysvaikutukset vaikuttamalla erityisesti niihin terveyden määrittäjiin, joihin terveyssektorin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset

Terveys kaikissa politiikoissa -strategia

2. Terveyspoliittiset päätökset - lajittele

Minkälaisia terveyspoliittisia päätöksiä tehdään paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla? Valitse oikea vaihtoehto.

Paikallinen terveyspolitiikka

- hyvinvointialueen koordinoimaa toimintaa
- ennakoidaan tulevaa ja pohditaan, miten harjoitettava terveyspolitiikka vaikuttaa alueella elävän väestön terveyteen
- joudutaan mahdollisesti tasapainoilemaan terveyden ja muiden poliittisten tavoitteiden välillä

Kansallinen terveyspolitiikka

- tarkastellaan koko kansan terveyttä
- toimijoita STM ja sen alaiset tahot
- pohjautuvat WHO:n linjauksiin

Kansainvälinen terveyspolitiikka

- YK
- WHO:n terveyslinjaus
- ovat yhteydessä moniin globaaleihin asioihin, kuten talouteen tai ilmastonsuojeluun

3. Preventiot - lajittele

Mihin prevention tasoon esimerkki sopii parhaiten?

Primaaripreventio

- kohdistetaan koko väestöön
- pyritään sairauksien ennaltaehkäisemiseen
- pyritään tavoitteeseen rokotuksilla, terveystarkastuksilla

Sekundaaripreventio

- kohdistetaan riskiryhmiin
- pyritään estämään sairauden puhkeaminen tai paheneminen
- pyritään tavoitteeseen seulonnoilla

Tetriaaripreventio

- kohdistetaan jo sairastuneisiin
- pyritään estämään sairauden paheneminen tai uusiutuminen, varmistamaan työ- ja toimintakyvyn palautuminen
- pyritään tavoitteeseen hoidolla, kuntoutuksella

4. Promootion tasot - lajittele

Mihin promootion tasoon esimerkki sopii parhaiten?

Terveysosaaminen

- luotettavan terveystiedon tarjoaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille
- terveysviestinnän laatuun ja määrään panostaminen, esim. kampanjat

Terveyttä edistävät yhteisöt

- harrasteseurojen toiminnan mahdollistaminen

Terveyttä edistävät palvelut

- uusien digitaalisten alustojen hyödyntäminen terveydenhuollossa haja-asutusalueilla, esim. liikkuvat terveyspalveluyksiköt

Terveyttä edistävät ympäristöt

- kevyen liikenteen väylien rakentaminen sekä niiden hiekoituksesta ja valaistuksesta huolehtiminen
- hyvinvointia edistävä kaavoitus, joka vähentää yksilöön kohdistuvia haittoja tai riskejä

Terveyttä edistävä lainsäädäntö

- hyvinvointialueiden terveyspalveluiden saavutettavuudesta huolehtiminen
- hintojen säätely veropolitiikalla, esim. terveysperustainen verotus