Väripinnat
Petit lac ("pikku lätäkkö", "lätäkkömenetelmä", "Petit lac -menetelmä")
- ensimmäisiin pohjakerroksiin
- levitetään märästi isolla siveltimellä
- lammikko levitetään nopeasti ja päättäväisesti maalausalueen reunasta reunaan
- siveltimen jälkiä ei saa jäädä näkyviin
- jos liian kuultava tai epätasainen, lisätään pigmenttiä
- pyritään tasaisen kattavaan pintaan
Peittävä pinta
käytetään kaikkiin ikonin yksityiskohtiin: tausta, henkilöt, arkkitehtuuri, luonto...
- kaksi tai useampia, tasaisia värikertoksia päällekkäin
- ei sivellinvedon jälkiä
- myös vaalennusvärejä maalatessa
Maalaaminen viivoittamalla
Tavallisemmin pohjavärien päälle tuleville pintakerroksille
- maalauslue täytetään useilla vierekkäisillä (tai ristikkäisillä) ja kapeilla viivoilla
- maalataan hyvällä/kapealla kärkisiveltimellä
- siveltimessä niukasti väriä (niistetään ensin ylimääräinen väri paperille tai värilautasen reunaan)
Laveeraus
ohut, kevyt (lähes läpinäkyvä) värikerros
- maalataan isolla lattasiveltimellä kuivasti
- mahdollistaa värikerrosten optisen sekoittumisen: kaksi erilaista väriä tai sävyä yhdistyvät omaksi kokonaisuudeksi
- kuulottava maali:
a. normaali väri: pigmentti, emulsio (keltuainen+viini), vesi
b. emulsio valkuaisesta ja vedestä + pigmentti
c. emulsio keltuaisesta, valkuaisesta ja etikasta + vesi + pigmentti: 1 keltuainen, vatkattu valkuainen (laskeutunut osa, ei vaahto), etikkaa valkuaisen verran
d. emulsio keltuaisesta, viinistä + olifa + pigmentti (+ vesi): olifaa ¼ osaa keltuaisen määrästä
Olifaa sisältävällä värillä maalataan ikonin ainoastaan pintaan tulevia värikerroksia, pohjavärit maalataan normaalilla väriseoksella.
Joskus ikoneissa on käytetty myös pigmentillä sävytettyä olifaa kuultavan väripinnan aikaansaamiseksi.
Viivat, piirrosviivat
- vaativat muuta maalausta paksumman värin (enemmän pigmenttiä suhteessa nesteeseen)
- hyvä kärkisivellin
viivan leveys ja peittävyys vaihtelee: piirrosviivojen keskinäinen suhde ja rytmi luovat ikonille sen tunnusomaisen kaksiuloitteisuuden
Ikonin pohjuste (lefkas) imee tehokkaasti ja nopeasti maalin.
Mikäli maalauspinta pitää korjata:
- märän maalipinnan voi pyyhköistä sormella tai isolla (kostealla) siveltimellä pois
- kuivan maalipinnan voi varovasti poistaa skalpellilla
- myös alkoholilla pyyhkäisyä voi kokeilla
- hyvin märkää, runsaalla vedellä puhdistamista ei suositella
Jos maalin poistaminen ei onnistu, voi virheellisen maalauskohdan yrittää värillä (sinkki- ja titaaninvalkoinen 1.1) 1-3 kertaa:
- mikäli haetaan kylmää vaikutelmaa, käytetään valkoista
- lämmintä vaikutelmaa haettaessa valkoinen korvataan okralla
- tausta maalataan pyöreähköllä siveltimenvedoilla; muut yksityäiset elementit toistaen yksityiskohtien omia muotoja (esim. anatomiset kehon muodot) huom. ei täytetä laudan pintaa pitkillä yhdensuuntaisilla siveltimen vedoilla
- pohjamaalaaminen täyttää huokoisen pohjustepinnan ja näin estää ensimmäisten värikerrosten uppoamisen pohjusteeseen (= väripinnat eivät muodostu liian raskaiksi)