Kohti itsenäisyyttä



Sortokaudet ja eduskuntauudistus

- Euroopan poliittinen kehitys vaikutti Venäjän asenteeseen (Saksa itsenäistyi 1871 - Pietarin turvallisuus, siirtomaapolitiikka)
- Nationalismi kiihtyy Venäjällä ja otetta reunavaltioista kiristetään. Ensin Puola, sitten Baltia ja Suomi.
- Suomella oli erioikeuksia, jotka ärsyttivät venäläisiä
--> Tulliraja Venäjälle
--> Suomessa ei voinut maksaa ruplilla
--> Postikortteihin piti ostaa suomalaiset merkit
--> Venäjän kieltä ei juuri osattu
--> Venäläisten oli vaikea saada kansalaisoikeuksia Suomessa ja siten päästä virkoihin tai harjoittaa liiketoimintaa

Postimanifesti vuonna 1890 oli ensimäinen konkreettinen venäläistämistoimi (Suomen oma postilaitos lopetettiin ja venäläiset merkit suomalaisten rinnalle)



Ensimmäinen sortokausi 1899-1905

- Nikolai Bobrikov valittiin Suomen kenraalikuvenööriksi ja hän julkaisi venäläistämisohjelman
- Venäläistämistoimet käynnistyivät helmikuun manifestilla 1899 - yleisvaltakunnalliset lait säädettäisiin Venäjällä
- Vuoden 1900 kieliasetuksella venäjän kieli ylimpien virastojen kieleksi
- 1901 asevelvollisuuslaki lopetti Suomen oman armeijan
- 1903 Bobrikov sai käytännössä diktaattorin oikeudet Suomessa
- Venäläistämistoimet koettiin Suomessa yleisesti sorroksi

Ylioppilaat keräsivät lyhyessä ajassa Suuren adressin, jossa vastustettiin Helmikuun manifestia. Keisari ei suostunut ottamaan yli 500 000 nimeä sisältänyttä adressia vastaan.



Suomalaisten suhtautuminen sortoon

- Myöntyväisyyslinja: parempi antaa vahvemmalle periksi, ettei tilanne pahentuisi (etenkin vanhasuomalainen puolue)
- Perustuslailliset: Tärkeintä noudattaa Suomen lakeja, vastustus ilman väkivaltaa - passiivinen vastarinta (nuorsuomalaiset, ruotsalainen puolue sekä työväenliike) - toimina esim. kutsuntalakot
- Kolmas ryhmä, huomattavasti pienempi, Aktivistit, oli valmiita jopa aseelliseen vastarintaan.

Kesällä 1904 nuori virkamies Eugen Shauman murhasi vihatun Bobrikovin.



Sorron päättyminen

- Venäjä menestyi heikosti sodassa Japania vastaan 1904-05 - tyytymättömyys keisaria kohtaan.
- Lakkoaalto levisi Suomeen - suurlakko 1905.
- Venäläistämistoimet peruutettiin ns. marraskuun manifestilla 1905.
- Valtiopäivät kutsuttiin koolle ja suunnitelmat uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi aloitettiin.

Taiteen kultakausi 1880-1910

- Monia kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita (Gallen-Kallela, Edelfelt, Aho, Kivi, Canth tai arkkitehdit: Saarinen, Geselius ja Lindgren)
- Kansallisromantiikkaa ja politiikkaa
- Aiheet luonnosta ja historiasta (esim. Kalevala)
- Mainetta Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900

Akseli Gallen-Kallelan teokset "Sammon taonta" ja "Sammon puolustus"



Albert Edelfeltin teos "Leikkiviä poikia rannalla"



Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900



Viimeiset valtiopäivät 1905-06

Säätyväestöstä osallistujat säädyn osuus
Aatelisto 54 0,12 %
Papisto 12 0,26 %
Porvaristo 18 3,11 %
Talonpojat 16 26,15 %
Säätyjen ulkopuolella 0 70,36 %


Eduskuntauudistus 1906

- Ajatus yleisestä äänioikeudesta tuli työväenliikkeeltä, mikä ei ollut porvarien mielen mukaista - Venäläistämistoimien vastustus ajoi kuitenkin omien tarkotusperien edelle.
- Säätyvaltiopäivien tilalle yksikamarinen eduskunta (200 kansanedustajaa)
- Yli 24-vuotiaat saivat äänestää ja naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä maailmassa - moderni Suomi.
- Keisarilla edelleen korkein päätösvalta!

Poliittinen kenttä

- Puolueohjelmat tulivat mukaan, sillä puolueiden tuli varmistaa kannatuksensa vaaleissa
- SDP
- Vanhasuomalainen puolue
- Nuorsuomalainen puolue (1894 erosi Suomalaisesta puolueesta)
- ML eli Maalaisliitto
- Ruotsalainen puolue (RKP)
- Kristillinen työväenpuolue



Eduskuntavaalit 1907

SDP 80
Vanhasuomalaiset 59
Nuorsuomalaiset 26
RKP 24
ML 9
KRL 2
Tulos Porvarienemmistöinen eduskunta


Toinen sortokausi 1908-17

- 1908 Suomen asioiden uudelleen järjestely - Suomen asiat Venäjän hallituksen kautta
- 1910 Keisari vahvisti laian yleisvaltakunnallisesta lainsäädännöstä
- 1912 yhdenvertaisuuslaki
--> Frans Albert Seyn Suomen kenraalikuvernööriksi (entinen Bobrikovin alainen)
- Vuosina 1908-16 Suomessa pidettiin kuudet eduskuntavaalit (ihmisten usko eduskunnan mahdollisuuksiin hiipuu)
- Ensimmäinen maailmansota tulee väliin 1914.
- Eduskuntavaalit 1916 (merkitys seuraavalle vuodelle)
--> SDP 103
--> Porvarit 97