1.
a) Millaisen kokonaiskuvan evankeliumista saat selaamisen perusteella?

Olen lukenut evankeliumin kannesta kanteen ja siinä kerrotaan Jeesuksen olevan Jumalan Poika ja Messias joka tuli pelastamaan ihmiskunnan synneistä. Hän opetti syntien anteeksiannosta, armosta ja lähimmäisen rakkaudesta. Jeesus ei ollut vain opettaja, vaan itse Jumala.

b) Mitä tuttuja kohtia löysit

Jeesuksen syntymä, vuorisaarna, laupias samarialainen, ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus.

c) Mitä mielenkiintoista, opettavaista tai ärsyttävää on lukemissasi luvuissa?

Mielenkiintoisia ovat Jeesuksen keskustelut fariseusten kanssa etenkin, jos tuntee hyvin juutalaista kulttuuria ja Vanhan testamentin lakeja. Siinä ristitulessa juutalaisten kiihkomielinen ja lakihenkinen oikeaoppisuuden ihanne ja Jeesuksen humanistinen asenne. Juutalaiset ajattelevat että hyvä ihminen noudattaa joka ikistä käskyä mitä Tanakhissa ja sen ajan suullisen lain perinteessä opetetaan. Jeesus ajattelee että juutalaisesta laista pitäisi ottaa vain ne oleellisimmat asiat ja käyttää arkijärkeä.

Esimerkiksi Matt. 12:1-14 opetetaan, että ei kenenkään tarvitse olla nälissään tai ketään ei tarvitse jättää parantamatta vain sen tähden, että työnteko on sapattina kiellettyä. Ketä siinä kohtaa juutalaisen lain kirjaimellinen noudattaminen palvelee?

Toisena esimerkkinä Joh. 8:1-11. Jeesus ei halunnut noudattaa juutalaisen lain avionrikkojien kivityskäskyä. Hän ei halunnut antaa kivitystä lievempääkään rangaistusta, vaan antoi avionrikkomuksen tehneelle naiselle uuden mahdollisuuden.

Kuvastavaa myös juutalaisten uskonnollisesta kiihkomielisyydestä ja epäoleellisiin asioihin keskittymisestä on Jeesuksen tuomio itsessään, jota myös Keisari Pilatus ihmetteli. Fariseukset pitivät Jeesuksen suhteellisen turhien lakien rikkomista pahempana rikkeenä kuin sarjamurhaajan tekoja. Tästä mainitaan evankeliumissa Joh. 18:38-40.

Opettavaisia jakeita ovat varmasti kaikenlaiset vertaukset. Kultainen sääntö (Matt. 7:12) on sellainen kohta evankeliumista, jolla pääsee elämässä pitkälle.

Vuorisaarnassa olen aina pitänyt sitä kohtaa absurdina, jossa kehoitetaan kääntämään toinen poski ja jos varastetaan paita, niin pitäisi antaa viittakin. Omaan oikeustajuuni kuuluu se että jos joku tekee väärin, niin hänet on saatava vastuuseen eikä mitään epäoikeudenmukaisuutta pitäisi katsoa läpi sormien.

2. Lue Jer. 23:5 (ylempänä). Keneen kristityt tulkitsevan jakeen viittaavan? Millä perusteella?

Kristityt tulkitsevat, että jakeessa viitataan Jeesukseen. Jeesus puhuu usein Jumalan valtakunnasta ja häntä pidetään kuninkaana joka tuo oikeuden ja vanhurskauden maan päälle. Evankeliumin kohdissa Matt. 1:1-17 ja Luuk. 3:23-38 mainitaan Jeesuksen olevan sukua kuningas Daavidille.

3. Selvitä, mitä Koraanissa kerrotaan: a) Abrahamista

Abrahamia (Ibrahim) pidetään profeettana ja islamin perinteen kantaisänä. Hänen uskotaan myös olevan islamilaisen pyhiinvaellusperinteen alullepanija.

Islamilaisen perinteen mukaan Abraham ei uhrannut Iisakia, vaan Ismaelia ja Abrahamin uhrausyritystä ei estänyt enkeli, vaan itse Jumala.

b) Mooseksesta

Mooses (Musa) Koraanissa on enemmänkin profeetallinen, eikä hänen roolia Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapauttavana kansallisena johtajana korosteta. Koraanissa puhutaan enemmän Mooseksen ja Jumalan keskinäisestä suhteesta. Mooses välittää Jumalan oikeudenmukaisuutta ja armoa. Koraanissa mainitaan Mooseksen ja Faaraon keskinäisistä keskusteluista ja ihmeistä. Uskotaan että Mooses ei niitä ihmeitä tehnyt, vaan viimekädessä Jumala on tehnyt niitä Mooseksen kautta.

c) Daavidista

Daavid (Dawud) on profeetta ja kuningas. Raamattuun verrattuna hänen syntejään ei ruodita, vaan keskitytään enemmän hänen oikeudenmukaisuuteen. Juutalaisessa ja kristillisessä perinteessä uskotaan, että David kirjoitti Psalmit, kun taas islamilaisessa perinteessä uskotaan että Jumala antoi Psalmit Davidille.

d) Salomosta

Salomo (Sulaiman) on profeetta, jolla on yliluonnollisia kykyjä. Hän kykenee puhumaan eläinten ja jinnien kanssa. Jinnit ovat islamilaisia henkiolentoja, niistä on tullut tämä lampunhenki arkkityyppi länsimaalaisiin orientalistisiin tarinoihin. Koraanissa puhutaan siitä, kuinka Salomo pystyy Jumalan avulla ja tuella hallitsemaan valtakuntaansa. Koraanissa ei mainita Salomon lankeemusta epäjumalanpalvontaan.