TE3 tehtävät



1/3/2026 tehtävä 1

1. Väestön muuttuva terveys.

a) Esittele yksilön terveyteen vaikuttavia tekijöitä

Yksilön terveyteen vaikuttavat tekijät ovat perintötekijät, omat elintavat (kuten päihteiden käyttöön, ruokavalioon, liikuntaan ja unensaantiin liittyvät tekijät) ja sosioekonominen asema (koulutus, tulot, sosiaaliset kerrostumat, elinympäristö yms.).

Perintötekijät voivat lisätä alttiutta sairauksille, mutta niitä voi suurimmaksi osaksi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla. Vaikka suvussa olisi sukurasitetta sydän- ja verisuonitauteihin, niin viime kädessä elintavat pitkälti sanelevat että sairastuuko ihminen näihin sairauksiin vai ei.

Sosioekonominen asema voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, että vähävaraiset saattavat syödä yksipuolisesti, kokea stressiä rahaan liittyen, elinympäristö voi olla levoton eikä ole varaa muuttaa muualle, stressin myötä juoda alkoholia tai syödä roskaruokaa vaikka siihen ei ole varaa (ja joka lisää enemmän rahastressiä) ja yleisesti ottaen koulutus auttaisi ihmistä elämään terveellisempää elämää ja laajemmalla tasolla, löytämään enemmän mahdollisuuksia elämässä.

b) Esittele Epidemiologista siirtymää 5 vaiheen kautta. Mitkä maat sopivat mihinkin vaiheisiin?

Ensimmäisessä vaiheessa eli kulkutautien ja nälänhädän aikana (engl. The Age of Pestilence and Famine) kuolleisuus on korkea ja väestönkasvu on olematonta. Äitiys- ja imeväisyyskuolleisuus on suurta. Elinajanodote on 20-40 vuotta. Sen aikana infektiotaudin tartuntojen määrä räjähtää käsiin ja ihmisiä kuolee tauteihin ja nälkään. Etelä-Sudanissa terveysongelmat liittyvät pääasiallisesti tartuntatauteihin sairastumiseen ja aliravitsemukseen.

Toisessa vaiheessa eli väistyvien pandemioiden aikana (engl. The Age of Receding Pandemics) kuolleisuus laskee samalla kun tautitartuntojen määrä laskee ja vaikka valtio edelleen on köyhä, niin se ei ole enää niin köyhä että ihmiset kuolisivat aliravitsemukseen. Terveydenhuolto kehittyy, annetaan rokotteita, hygienia kehittyy. Elinajanodote on 30-50 vuotta. Väestömäärä nousee eksponentaalisesti, se on tässä vaiheessa suurinta. Syyria on ensimmäisen ja toisen vaiheen välimaastossa alueittain. Syyria on onnistunut esimerkiksi koulutuksen kautta antamaan syyrialaisille valmiuksia selviytyä paremmin kriiseistä, sillä Syyrian sisällissota on epävakauttanut valtiota ja ne kriisit osuvat pahimmiten sellaisiin alueisiin joissa on valmiiksi ollut sosiaalisia ongelmia ja suoraa sotimista.

Kolmannessa vaiheessa eli rappeuttavien ja itseaiheutettujen sairauksien (engl. The Age of Degenerative and Man-Made Diseases) aikana ihmiset eivät enää kuole tartuntatauteihin ja aliravitsemukseen, vaan ihmiset elävät pitkäikäisiksi ja tarttumattomista sairauksista, elintapasairauksista, tulee yleisiä. Syntyvyys laskee ja tämä johtuu ihmisten kouluttautumisesta kun pidempi koulutus lykkää lastensaantia, naisten paremmasta asemasta, perhesuunnittelusta ja ehkäisyn käytöstä. Meksikoa voisi pitää kolmannen vaiheen maana, koska vaikka ihmiset eivät kuole tauteihin tai aliravitsemukseen, kouluttautuu ja syntyvyys on matalaa, niin syy miksi sitä ei kuitenkaan voida pitää neljännen vaiheen maana, johtuu siitä että alueelliset erot ovat radikaaleja, siellä on huumeiden vastaisen sodan sivutuotteena tullutta korruptiota ja huumeiden käyttöä, joten Meksiko ei ole siinä mielessä sitoutunut kehittämään terveydenhuoltoa paremmaksi. Jotta kolmannen vaiheen maa olisi neljännen vaiheen maa, niin siihen vaaditaan sitoutumista siihen, että elintapasairauksia pyrittäisiin ehkäisemään.

Neljännessä vaiheessa eli sydän- ja verisuonitauteihin liittyvän kuolleisuuden laskun, ikääntymisen ja uusien infektiotautien aikana (engl. The Age of Declining CVD Mortality, Aging and Emerging Diseases) terveydenhuollolla on varallisuutta ja tahtotilaa panostaa ennaltaehkäisevään terveyspolitiikkaan esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta elintapasairauksista. Ennaltaehkäisevä politiikka tepsii, sillä sydän- ja verisuonitautien määrä vähenee. Kuitenkin globalisaation myötä ihmiset liikkuvat enemmän paikasta toiseen joten alkaa syntymään uusia tauteja (kuten Covid-19) jotka leviävät nopeasti. Tietysti ilmastonmuutoksellakin on osuutensa, kun muuttuneet ilmasto-olosuhteet tuottavat tautibakteereille ja -viruksille paremmat mahdollisuudet selviytyä. Taudit ovat myös tappavempia, sillä antibioottien liikakäyttö tekee taudinaiheuttajamikrobeista antibioottiresistansseja. Väestönkasvu pysähtyy, priorisoidaan niin työ- että vapaa-aika vaativalle uralle ja lastensaanti myös eriarvoistuu kun lasten kasvattaminen on liian kallista alemmille yhteiskuntaluokille jotka ovat tässä vaiheessa tyypillisesti edellisiä sukupolvia itsetietoisempia siitä, ettei heillä olisi varaa tehdä lapsia. Kanada on hyvä esimerkki maasta, jossa terveydenhuolto on ilmaista ja hyvää sekä kansalaiset ovat terveitä, mutta pidentynyt opiskelu lykkää lastentekoa mutta huoltosuhde ei kuintenkaan ole vielä niin kestämättömällä tasolla että sitä voisi sanoa viidennen vaiheen maaksi.

Viidennessä vaiheessa eli tavoitellun elämänlaadun ja jatkuvien eriarvoisuuksien aikakautena (engl. The Age of Aspired Quality of Life with Persistent Inequalities) huoltosuhde on kestämättömällä tasolla niin, että se näkyy jo nuorempien sukupolvien elämässä palveluiden purkautumisena, kun resurssit menevät eläkkeiden maksamiseen ja vanhustenhoidon suuriin kustannuksiin. Eriarvoisuus liittyy siihen, että yleensä rikkaampien sukujen arjessa kurjistaminen ei näy lainkaan. Japanissa joka kymmenes japanilainen on yli 80-vuotias ja syntyvyys on koko maailman heikointa (kilpailee Etelä-Korean kanssa pienimmän syntyvyyden maan tittelistä). Tämä johtuu Japanin velkakriisin jälkeisestä ajasta, jossa sikäläinen keskiluokka tekee pahimmassa tapauksessa 10-12 tuntisia työpäiviä ja japanilaiset ovat kertoneet haastatteluissa, että työuupumus on merkittävin syy sille, miksi ei olla kiinnostuneita edes parisuhteista. [1] Japani on myös tunnettu tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan, joka on niin tiukkaa, ettei maahan olla haluttu edes japanin kieltä osaavaa länsimaalaista työvoimaa joka paikkaisi epäkestävää huoltosuhdetta. Ainoa instanssi kun länsimaalaista työvoimaa ollaan kaivattu, on lähinnä JET Programmen kautta englannin kielen opettajia. Rasitusta lisää myös se että japanilaisilla on geneettisesti sellainen mielenkiintoinen piirre, että Japanissa asuu maailman eniten satavuotiaita. Yksi viidestä joka ikisestä satavuotiaasta maailmassa asuu Japanissa. Tähän myös liittyy merkittävien tuloerojen kasvu. Kun pyritään pitämään valtion talous kestävällä tolalla epäkestävän huoltosuhteen keskellä, niin leikataan monenlaisista palveluista jotka ovat suunnattu enimmäkseen köyhille ja pienituloisille. Japani ja Etelä-Korea olivat joskus vielä sotien jälkeisenä aikana hyvinvointivaltioita, mutta ajan mittaan sosiaalipalveluita alettiin karsimaan rankalla kädellä pois.

2. Tee aikajana, johon sijoitat sairauksien selitysmallien ajankohdat. Voit käyttää eri värejä eri osien kuvaamiseen.

Liitä loppuun kuvaukset kaikista sairauksien selitysmalleista.

Esihistoriallinen aikakautena oli demonologinen sairauskäsitys, rituaalit ja uhrimenot.

Antiikin aikana (800 eaa. - 500 jaa.) oli humoraalioppi ja miasmateoria.

Keskiaikana (500-1500-luvut) uskonnon ajateltiin tuovan apua terveyteen ja sairauteen.

Valistusaikana (1600-1700-luvut) terveyskäsitykset perustuivat loogiseen ajatteluun, järkeen, luonnontieteellisiin havaintoihin ja myöhemmin teknologia alkoi kehittymään.

Modernina aikana (1800-1900-luvuilla) vallitsi "yksi syy, yksi sairaus" -ajattelutapa eli spesifi etiologia.

Nykyaikana (2000-luvulta eteenpäin) vallitsi ajatus siitä että yhdellä sairaudella on useita syitä eli monietiologinen teoria.

3. Tutustu kappaleen avulla Suomaisen terveys- ja sosiaalipalveluiden historiaan. Esittele aikajärjestyksessä perustellen suomalaisen terveys- ja sosiaalipalveluiden kehityksen merkittävimmät kehitysaskeleet mielestäsi 6 tärkeimmän kehitysaskeleen muodossa. Tuo esiin selkeästi vuosiluku.


https://imgur.com/a/Rkq8jcS

4. Terveydenhuoltojärjestelmä.

Esittele suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää - perusterveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoito, yksityinen sektori, kolmas sektori. Vastaa myös alla oleviin kysymyksiin!

-Mitkä asiat ovat suomalaisen terveydenhuollon vahvuuksia ja mitkä haasteita?

Suomalaisen terveydenhuollon vahvuuksia on sen korkeatasoisuus verrattuna muihin maihin. Vaikka meidän terveydenhuolto ei ole niin hyvässä tasossa verrattuna pohjoismaihin, niin koko maailman mittakaavassa se on korkeatasoista.

Se on kattava, eli vaikka nyt niitä alueellisia eroja saattaa olla, niin silti koko maailman mittakaavassa sitä ei pitä ottaa itsestään selvyytenä, että terveydenhuolto kattaa koko maan. Suomessa myös panostetaan ennaltaehkäisyyn tekemällä koko maan väestön kattavia seulontoja.

Meillä on sähköisiä palveluita, kuten Omakanta. Terveydenhuollon digitalisoimisen prosessi on laajalle kehittynyttä ja käytetään hoidon tukena.

Haasteet ovat hoitoon pääsyssä ja pitkissä jonoissa. Suomessa ei pelkästään pitkät jonot ole riesana, vaan on paljon byrokratiaa sen suhteen, että mitä kaikkea potilaan pitäisi käydä ensin hoidollisesti läpi, jotta voisi päästä hoitoon. Tämän takia sitten ihmisiä houkuttelee yksityinen terveydenhuolto, kun ei tarvitse todistella itseään käymällä julkisen terveydenhuollon temppurataa jotta saisi sitä apua jota oikeasti tarvitsisi. Tämä puolestaa johtaa eriarvoisuuteen, sillä ne joilla on varaa maksaa yksityisen terveydenhuollon järjestämistä palveluista, saavat apua. Myös alueelliset erot korostuvat, sillä kaikilla alueilla ei ole saatavilla palveluita.

Hoitoon pääsyn vaikeus johtuu siitä, että julkisen terveydenhuollon rahoitus ei ole kestävällä pohjalla ja on pulaa työntekijöistä eikä ole myöskään varaa palkata lisää työntekijöitä.

Tämä sitten on johtanut luottamuksen rapautumiseen, jonka takia ihmiset eivät välttämättä edes hae apua omiin terveysongelmiin, kun tiedetään, ettei sitä apua välttämättä saa. Tämä institutionaalinen epäluottamus ei liity vain potilaisiin, vaan myös työntekijöihin. Sote-alalta lähtee paljon ihmisiä muille aloille töihin, kun ei luoteta, että työtaakka kevenee eikä luoteta esimiesten johtamiseen.

-Kerro nettisivuja hyödyntäen miten Kouvolassa terveyspalvelut on järjestetty.

Kouvolan terveydenhuolto on järjestetty Kymenlaakson hyvinvointialueen alaisuudessa. Sote-palvelut ovat suurimmaksi osaksi keskitetty Ratamokeskukseen saman katon alle. Ratamokeskus on Kouvolan pääterveysasema. Siellä voi varata ajan lääkärille, hammaslääkärille, sairaanhoitajalle ja fysioterapeutille. Mielenterveyspalvelut ja sosiaalihuolto eivät sijaitse Ratamossa, vaan Kävelykatu Manskilla. Fysioterapia ja kuntoutus ovat osittain Ratamossa ja osittain Katajaharjussa.

Ajan voi varata puhelimitse tai Oma Kymenlaakso -chatissa.

-Keitä yksityisiä terveyspalvelujen tarjoajia ja kolmannen sektorin toimijoita Kouvolasta löytyy.

Yksityisiä terveyspalvelujen tarjoajia ovat Mehiläinen, Pihlajalinna, Terveystalo, KymiTerveys Oy, Attendo, SYNLAB Suomi (tarjoaa yksityisiä laboratorio- ja kuvantamispalveluita), Suomen Seniorihoiva (yksityinen kotihoito), Coronaria, Lääkärikeskus Aava, Suu & Hammas yms.

Kolmannella sektorilla on kattojärjestö Kouvolan hyvinvointiyhdistykset ry, OLKA Kymenlaakso [2], Kokemustoimintaverkosto [3], Suomen Punainen Risti, Suomen Unicef, Mannerheimin lastensuojeluliitto, ja monilla sairauksista kärsivillä on olemassa omia liittoja kuten Kuurojen liitto, Näkövammaisten liitto tai Lihastautiliitto.

-Kerro vielä miten uusi Sote-uudistus on muuttanut terveydenhuollon järjestämisestä.

Terveyspalveluiden järjestäminen on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille. Ennen 308 kuntaa järjestivät omat sote-palvelunsa ja nyt se on 21 hyvinvointialueen vastuulla. Rahoitus terveyspalveluihin ei tule enää kunnilta, vaan suoraan valtiolta. Palvelut yhtenäistyvät eivätkä ole niin pirstaloituneita kuin ennen. Valinnanvapautta on lisätty, eli voi valita itselleen lääkärin tai hoitajan julkisellakin puolella samaan tapaan, miten on voinut valita yksityiselläkin ja voi myös valita palveluntarjoajan, eli tarjoajan ei tarvitse olla julkisen puolen terveydenhuollosta vaan voi mennä myös yksityiselle. Tällä pyrittiin hillitsemään julkisen sektorin kustannuksia.

5. Terveyden edistäminen nyky-Suomessa.

5.1 Selitä

a) WHO:n Terveyden edistämisen malli

WHO:n terveyden edistämisen malli jakaantuu 5 eri osa-alueeseen:

1. Terveyspoliittisen päätöksenteon edistäminen

Tähän tiivistyy "Terveys kaikissa politiikoissa" -lähestymistapa. Kyseessä on Suomen EU -puheenjohtajuuskaudella 2006 lanseeraama käsite, joka tarkoittaa terveys- ja terveyden tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa ja toimeenpanossa. WHO:n terveyskäsite on laaja kattaen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden, käytännössä lähestytään hyvinvoinnin edistämistä ja hyvinvointierojen kaventamista. [4] Terveyspolitiikassa myös pyritään etukäteen arvioimaan poliittisten päätösten vaikutusta terveyteen. [5]

2. Terveellisten ympäristöjen luominen

Ei ilmansaasteita, mahdollisimman paljon puistoja ja metsää joissa liikkua ja joka sitoo hiilidioksidia itseensä, kaupunkisuunnittelulla tekee kaupungista sellaisen, että kaikki olisi kävelymatkan päässä eikä tarvitsisi kulkea autolla. Työympäristön työkulttuurin pitäisi olla kestävällä pohjalla. Työpaikassa ei pitäisi olla pelolla johtamista vaan avoimuutta, työajoissa pitää olla sopivaa joustavuutta ja työn ja elämän tasapainon (engl. work-life balance) pitäisi olla kunnossa. Työpaikoissa pitäisi ottaa myös huomioon ergonomia ja töissä ei saisi seistä pitkiä aikoja vaan pitäisi olla mahdollisuus myös tauoille. Peruspalveluiden pitäisi olla saatavilla, eli pitäisi olla jätejuolto, puhdasta vettä ja ruokaa. Ympäristön pitäisi olla myös ekologisesti kestävä.

3. Yhteisön toiminnan vahvistaminen

Keskustelukulttuurin kuuluisi olla avointa, ihmisten pitäisi puhua avoimesti ja palautteen on oltava rakentavaa, ihmisten pitäisi elää vapaassa kansalaisyhteiskunnassa. Järjestetään tapahtumia, joihin ihmiset voivat osallistua. Osallistetaan ihmisiä esimerkiksi vapaaehtoistyön tai muun toiminnan kautta. Opetetaan erinäisiä taitoja mentoroinnin avulla. Luodaan alustoja sosiaaliselle kanssakäymiselle.

4. Henkilökohtaisten taitojen kehittäminen

Annetaan ihmisille mahdollisuuksia löytää tietoa jonka avulla kehittää itseään. Tärkeimpinä koulutuksen mahdollistaminen, kirjastot ja Internet-yhteyksien rakentaminen.

5. Terveydenhuoltopalvelujen uudelleen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn

Terveydenhuolto ei enää keskity pääosin sairauksien hoitamiseen, vaan suurimmaksi osaksi ennaltaehkäisyyn jotta niitä sairauksia ei tarvitsisi tulevaisuudessa hoitaa niin paljoa. Neuvontaa, seulontaa, rokotuksia, yms.

b) preventio

Preventio on sairauksien ennaltaehkäisyä. Edistetään terveellisiä elämäntapoja, annetaan neuvontaa, rokotetaan, seulotaan, ehkäistään rikollisuutta antamalla sosiaalipalveluita riskiryhmille, tietyistä laeista rankaiseminen (ylinopeus, väkivaltarikokset, yms. rikokset jotka voivat johtaa kuolemantuottamukseen), tehdään nuorisotyötä, ehkäistään syrjäytymistä, kehitetään koulutusta, työllisyyspalveluita ja mielenterveyspalveluita.

5.2.Terveysvaikutukset tulisi ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnan suunnittelussa ja toiminnassa. Keksi konkreettisiä esimerkkejä siitä, miten suomalaisten terveystilanteeseen voidaan vaikuttaa

a) kaupunkisuunnittelulla

Rakennetaan pyöräteitä, jotta ihmiset liikkuisivat enemmän. Lisätään puistoja, jotka kannustavat ulkoiluun. Palvelut (kaupat, koulut, leikkipuistot, terveysasemat) pitää olla mahdollisimman lähellä, jotta ihmiset jaksaisivat kävellä ja pyöräillä sinne.

b) hinta- ja veropolitiikalla

Korottamalla haittaveroja tupakkaan, alkoholiin, sokeriin, epäterveellisiin ruokiin. Tuetaan taloudellisesti liikuntaharrastuksia lisäämällä rahoitusta liikuntapalveluita tarjoaville tahoille jotta palvelumaksut eivät olisi niin suuria.

c) lainsäädännöllä

Tupakointikielloilla ravintoloissa, julkisissa tiloissa ja muissa savuttomissa paikoissa. Turvavyö- ja kypäräpakolla. Elintarvikkeiden pakkausmerkintävaatimuksilla, jotta kuluttajat näkevät pakkauksen kyljestä ravintosisällön.

d) terveysviestinnällä

Kampanjoilla, joissa korostetaan liikunnan lisäämistä, savuttomuutta, terveellistä ruokavaliota, rokottautumista ja mielenterveydellisellä viestinnällä jossa kannustetaan hakemaan apua.

e) päihteiden saatavuudella

Rajoitetaan alkoholin myyntiaikoja. Valvotaan ikärajojen noudattamista. Alkoholin mainostus rajoitetaan tai kielletään kokonaan. Helpotetaan hoitoon pääsyä päihdeongelmissa.

5.3. Terveyspolitiikkaa harjoitetaan kolmella tasolla. Anna esimerkit kansainvälisestä, kansallisesta ja paikallisesta terveyspolitiikasta, joilla voisi olla vaikutusta sinun terveyteesi.

Vapaaehtoinen lisätehtävä:

Katso seuraava video: Rokotteet ja antibiootit. Tee liitteen tehtävämoniste.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/16/rokotteet-ja-antibiootit

1. Miten kehitettiin rokote isorokkoon?

Edward Jenner, jota pidetään immunologian isänä, kehitti isorokkorokotteen vuonna 1796. Hän huomasi että lehmärokkoa sairastaneet eivät sairastuneet isorokkoon. Jenner testasi havaintoaan ottamalla lehmärokkoa sairastaneen rakkulasta nestettä ja siirsi sitä pojan ihoon. Poika sairastui lievään lehmärokkoon, mutta ei myöhemmin saanut isorokkoa. Jenner osoitti että heikompi tai samankaltainen tauti voi suojata vakavammalta taudilta, ja tämä johti ensimmäisen rokotteen kehittämiseen.

2. Mitä Louis Pasteur oivalsi tartuntatautien synnystä? Mitä muuta Pasteur keksi nesteen kuumentamiseen liittyen?

Hän oivalsi että tartuntataudit johtuvat mikrobeista, eivätkä ne synny itsestään kuten aikaisemmin uskottiin. Louis Pasteur siis loi mikrobiteorian. Pasteur kehitti pastöroinnin, jossa neste kuten maito, kuumennetaan lyhyen ajan, jolloin haitalliset mikrobit kuolevat mutta neste säilyy silti käyttökelpoisena.

3. Mikä on antiviraalinen lääke ja mitä vaaroja sen käyttöön voi liittyä?

Antiviraaliset lääkkeet estävät virusten lisääntymistä elimistössä. Niitä käytetään virustauteihin kuten influenssaan, HIV:iin, herpekseen yms.

Haittavaikutus on se, että virus voi tulla lääkeresistenssiksi eli virus muuttuu vastustuskykyiseksi lääkkeelle ja lääkkeen teho heikkenee.

4. Kuvaile rokotteen toimintamekanismia.

Rokotteessa on heikennetty versio taudinaiheuttajasta tai pala taudinaiheuttajaa, joka annetaan elimistöön. Kun se on elimistössä, immuunijärjestelmä huomaa että vieras asia on kehossa. Elimistö alkaa tuottamaan vasta-aineita ja muistisoluja. Kun oikea tauti myöhemmin tarttuu, immuunijärjestelmä tunnistaa taudinaiheuttajan nopeasti ja torjuu taudin tehokkaasti. Rokote ehkäisee täten sairastumisen tai tekee taudista lievemmän.

5. Mitä vastaan antibiootteja käytetään ja mistä sitä tehdään?

Antibiootteja käytetään bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon. Antibiootit valmistetaan bakteereista ja homeista.

6. Mitä Alexander Fleming kehitti ja milloin?

Penisiliinin. Hän teki vahingossa hometta (penicillium) joka tappoi hänen viljelymaljassaan bakteereja. Hän teki ensimmäisen tulehduskipulääkkeen.

7. Miksi tartuntatautien eliminoiminen on niin haastavaa?

Taudinaiheuttajat muuntuvat nopeasti mutatoitumalla, jolloin rokotteet, antibiootit ja lääkkeet toimivat huonommin. Taudit voivat olla myös oireettomia, jonka myötä oireettomat kantajat levittävät tauteja tietämättään, mikä tekee tartuntojen katkaisusta vaikeaa. Globalisaation myötä matkustus on lisääntynyt, joten taudit leviävät nopeasti ympäri maailmaa. Koko maailman mittakaavassa rokotuskattavuus ei ole järin laajalla, sillä suurin osa ihmisistä ei ole rokotettuja.

Lähteet:

1. https://web.archive.org/web/20190107124014/https://www.japantimes.co.jp/news/2017/12/02/national/media-national/women-tired-care-dating-searching-partner/#.XDNItHbP32c
2. https://www.facebook.com/OLKAKymenlaakso
3. https://kokemustoimintaverkosto.fi/
4. https://journal.fi/sla/article/view/9340/6670
5. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/paatosten-vaikutusten-ennakkoarviointi

Osion tehtävät:

6-7. Tutustu tartuntatauteihin. Mitkä tartuntataudit ovat yleisimpiä Suomessa? Mitkä aiheuttavat tartuntatauteja? Miten ne leviävät? Selitä, mitä tarkoittaa hankittu ja synnynnäinen immuniteetti? Miten tartuntatauteja voidaan parhaiten ehkäistä? Anna tartuntatauteja ehkäisevä ohjeistus Thaimaahan suuntaavalle matkaajalle (ennen matkaa, matkan aikana, matkan jälkeen).

Suomessa yleisimpiä tartuntatauteja ovat hengitystieinfektiot eli flunssa, influenssa ja koronavirus, suolisto- ja vatsataudit eli norovirus, kampylobakteeri ja salmonella.

Tartuntataudit leviävät pisaratartuntana. Ihmiset matkustelevat paikasta toiseen, aivastelevat, eivät pese käsiään säännöllisesti ja täten saastuttaa ympäristöä bakteereillaan.

Suolisto- ja vatsataudit saavat usein alkunsa saastuneesta ruoasta, juomasta tai pesemättömien käsien kontaktista. Ilmateitse se leviää esimerkiksi silloin, kun ihminen on liian lähellä oksentavaa ihmistä tai oksennusta itsessään ilman että hän suojaa itseään esimerkiksi maskilla.

8. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisiä Suomessa. Miksi tautiryhmä on iso kansanterveydellinen ongelma. Mitä riskitekijöitä tautiryhmän taustalla on? Miten tautiryhmän sairauksia hoidetaan.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Suomalainen ruokavalio perinteisesti on sisältänyt paljon kovaa rasvaa ja suolaa. Vaikka suomalaiset osaavat nykyään vältellä kovia rasvoja, niin suolan liikakäyttö on edelleen yleistä.

Suomalaiset myös tupakoivat, eivät harrasta liikuntaa ja ovat myös ylipainoisia. Joka neljäs suomalaisista ei liiku lainkaan. [1]

Suomalaisilla on myös perinnöllistä taipumusta korkeisiin kolestrooliarvoihin ja sydänsairauksiin. Tutkijoita on kiinnostanut esimerkiksi itä-länsi-ero eli heitä on askarruttanut että miksi itäsuomalaiset näyttivät sairastuvan useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Siitä syntyi sitten Pohjois-Karjala-projekti, jossa eniten sydän- ja verisuonitauteja sairastaneet pohjois-karjalaiset pyrittiin opettamaan tekemään ruokaa kevyemmin. [2][3]

Suomessa on ikääntyvää väestöä ja ikääntyminen lisää sydän- ja verisuonisairauksien määrää.

Sairauksia hoidetaan siten, että pyritään välttelemään kovia rasvoja, suoloja ja keskitytään liikuntaan. Jos kuitenkin epäterveellinen elämäntapa on äitynyt siihen pisteeseen, että henkilö kärsii jo valtimotaudista eli ateroskleroosista tai on saanut sydänkohtauksen, niin yleensä tehdään pallolaajennuksia, syödään lääkkeitä ja vältetään syömästä kovia rasvoja.

9. 2. tyypin diabetes on merkittävä tautiryhmä Suomessa nykyisin. Kuvaile tätä tautiryhmää, sen riskitekijöitä ja ehkäisyn keinoja sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Miten 1.tyypin ja 2 tyypin diabetes eroavat toisistaan - vertaile!

Diabetes on sairaus, jossa verensokeri on pitkäaikaisesti normaalia korkeampi. Diabetessairaudet jakaantuu ykköstyypin ja kakkostyypin diabetekseen. Verensokerin korkeus johtuu siitä, että kehossa ei ole insuliinia joka säätelee verensokeria edistämällä glukoosin siirtymistä verenkierrosta soluille energiaksi.

Syyt insuliinin tuotannon häiriöille ovat erilaisia riippuen diabeteksen tyypistä.

Ykköstyypin diabetes on perinnöllinen sairaus, jolla ei ole mitään tekemistä elintapojen kanssa, vaan se on täysin perinnöllistä eikä siitä voi parantua. Siinä elimistö ei tuota insuliinia. Suomalaisten keskuudessa ykköstyypin diabetesta on maailmanlaajuisesti katsottuna paljon. Ykköstyypin diabetesta hoidetaan insuliinipistoksilla tai insuliinipumpulla.

Kakkostyypin diabetes syntyy taas epäterveellisistä elintavoista. [4]

10. Selvitä syövän yleisyyttä tilastoista. Mitkä ovat miesten ja naisten yleisimmät syövät nykyisin. Mieti, mistä syistä syöpätapaukset ovat moninkertaistuneet 60 vuodessa?

https://syoparekisteri.fi/tilastot/tautitilastot/

11. Vertaile yleisimpiä keuhkojen kroonisia sairauksia.

12. Ryhmittele eri mielenterveyden häiriöt. Pohdi, mitkä tekijät itselläsi tukevat ja kuormittavat mielenterveyttäsi ja miksi?

13. Kerro pätevästi perustellen mikä seuraavista ja miksi on tällä hetkellä merkittävin kansanterveyden sairaus Suomessa: Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, Allergiat ja muistisairaudet Liitteet: Kansantaudit taulukko yhteenveto

Lähteet:

1. https://yle.fi/a/3-10015247
2. https://www.duodecimlehti.fi/duo15938
3. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjala-projekti
4. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00011